Bali
Lippu	Vaakuna
Sijainti
Koordinaatit: 8°25′S , 115°14′E
Valtio	Indonesia
Hallinto
? Paakaupunki	Denpasar
Pinta-ala	5 780 km²
Vakiluku (2020)	4 317 404
?  vaestotiheys	730 as./km²
Kielet	Indonesia Bali
Kansat	Balilaiset (89%) Jaavalaiset (7%) [1]
Infobox OK

Bali on saari Pienilla Sundasaarilla Indonesiassa , kahdeksan astetta paivantasaajan etelapuolella. Balin pohjoispuolella on Jaavanmeri ja etelapuolella Intian valtameri . Balin lansipuolella on Jaavan saari ja itapuolella on Lombokin saari. ^[2]

Bali muodostaa Indonesiassa oman provinssinsa, johon kuuluvat myos Balin kaakkoispuolella olevat pienet lahisaaret. Provinssin pinta-ala lahisaarineen on 5 780 km². Provinssin asukasluku on noin 4 300 000 (vuonna 2020). Balin paakaupunki on Denpasar . ^[3] Balilaiset muodostavat paaosan provinssin vaestosta. He puhuvat balin kielta , mutta myos indonesiaa osataan yleisesti. ^[4]

Balin kulttuuri on sailynyt ainutlaatuisena, saari on pysynyt hindulaisena saarekkeena keskella islamilaista Indonesiaa. Balin ainutlaatuinen kulttuuri, trooppinen ilmasto ja luonnonnahtavyydet ovat tehneet Balista yhden maailman kuuluisimmista matkailukohteista. ^{[4] [5]}

Maantiede [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sijainti [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Balin saari sijaitsee Pienilla sundasaarilla . Bali on saarijonon lantisin saari. Balinsalmi erottaa Balin sen lansipuolella sijaitsevasta Isoihin Sundasaariin kuuluvasta Jaavan saaresta. Kapeimmillaan Balinsalmi on 3,2 km. ^[2] Balin itapuolella, Lombokinsalmen toisella puolella on Lombokin saari. Lombokinsalmi on kapeimmillaan noin 35 km. ^[6] Balin pohjoispuolella on Jaavanmeri ja etelapuolella Intian valtameri . Balin provinssiin kuuluvat lisaksi paasaaren kaakkoispuolella sijaitsevat kolme pienta saarta Nusa Penida , Nusa Lembongan ja Nusa Ceningan . ^{[6] [3] [7]} Balin saaren pinta-ala on 5 636 km² ja se on pohjois-etelasuunnassa pisimmillaan 87 km ja ita-lansisuunnassa 100 km. ^[2]

Kalliopera ja pinnanmuodot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Bali sijaitsee tyynenmeren tulirenkaaksi kutsutulla alueella, paikassa jossa indo-australian mannerlaatta ja euraasian laatta tormaavat. Balin alla on alityontovyohyke , jossa indo-australian laatta tyontyy euraasian laatan alle. ^[8] Taman johdosta maanjaristykset ovat saarella yleisia ja niiden aikaansaamat tsunamit ovat mahdollisia. ^{[9] [10]}

Mannerlaattojen tormayskohdassa sijaitsevan Balin saaren maapera on tuliperaista ja sen vuoristo koostuu tulivuorista , jotka ovat jatke Jaavan vuoriketjulle. Korkein vuori ja saaren korkein kohta on 3 142 metria korkea Gunung Agung . Se on aktiivinen tulivuori ja sen viimeisimmat purkaukset ovat tapahtuneet vuosina 1963 ja 2017. Vuoden 1963 purkaus tuhosi useita kylia ja siina sai surmansa 1 500 ihmista. ^{[2] [6] [11] [12]} Saaren aktiivisin tulivuori on Gunung Batur . Se on myos matkakohteena saaren merkittavin tulivuori. ^{[9] [6] [13]} 30 000 vuotta sitten tapahtuneen Baturvuoren purkauksen on todettu olleen yksi tunnetun historian voimakkaimmista tulivuorenpurkauksista. ^[4]

Saaren pohjoisella rannalla vuoren rinteet kohoavat jyrkasti meresta ja suurin osa asutuksesta on keskittynyt saaren etelaosaan. ^{[2] [3] [7]} Vuorilta saavat alkunsa useat joet. Pisin joki on 75 km pitka Ayung -joki. ^{[2] [6]}

Balin ja Lombokin valinen salmi on erityisen syva ja se on myos osa huomattavaa elainmaantieteellista rajalinjaa, Wallacen linjaa . Elaimistoltaan Bali, samoin kuin Sumatra ja Jaava , muistuttavat laheisesti Kaakkois-Aasian mannerta, Lombok ja sen itapuolella olevat saaret sen sijaan eivat. Taman oletetaan johtuvan siita, etta jaakaudella meren pinta oli huomattavasti nykyista alempana, jolloin Sumatra , Jaava ja Bali yhdessa muodostivat Aasian mantereeseen liittyneen niemimaan, mutta Balin ja Lombokin valissa oli silloinkin syva salmi, jota useimmat elaimet eivat kyenneet ylittamaan. ^{[6] [14] [15] [16]}

Balin saarta ymparoivat koralliriutat . Saaren etelaisilla rannoilla hiekka on yleensa valkoista, kun taas pohjoisessa ja lannessa hiekka on mustaa. ^[2]

Kulttuurimaantiede [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Balin paakaupunki ja saaren suurin kaupunki on etelarannikolla sijaitseva 800 000 asukkaan Denpasar . Toiseksi suurin kaupunki on pohjoisrannikolla sijaitseva siirtomaa-ajan paakaupunki Singaraja , jossa on 133 000 asukasta. ^{[17] [18] [19] [20]} Muita merkittavia kaupunkeja ovat Denpasarin esikaupunkialueella sijaitseva Kuta ja Denpasarin pohjoispuolella sijaitsevat Ubud ja Tabanan , joissa kussakin asuu noin 30 000 asukasta. ^{[21] [17] [20]}

Ilmasto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paivantasaajan tuntumassa sijaitsevalla Balilla vallitsee trooppinen ilmasto . Ilmasto on kuuma ja kostea ympari vuoden. Balin ilmasto jakautuu sadekauteen loka-maaliskuussa ja kuivaan kauteen huhti-syyskuussa. Rannikon tuntumassa paivalampotilat ovat vuoden ympari yli +30 astetta. Kuumien paivien jalkeen illalla saapuvat viileammat tuulenvireet, jotka tasoittavat kuumuutta. Sadekuurot kestavat yleensa alle tunnin ja ne tulevat yleensa iltaisin ja oisin. Myos sadekautena paiva on suurelta osalta sateeton. ^{[22] [6]}

Saatila vaihtelee alueittain. Balin pohjoisrannikko on kuivempaa kuin lannen vuoristo. Kuivinta on saaren koillisosassa. Sisamaan vuoristossa lampotila on alavia rannikkoseutuja viileampaa ja sateita saadaan useammin. Myos vuoristossa lampotila nousee paivan aurinkoisina tunteina kuumaksi. ^{[22] [6]}

Denpasarin ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesa heina elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lampotila ( °C ) 30,8 31,0 31,2 31,7 31,5 30,7 29,9 30,2 30,9 31,4 31,6 31,3 ka. 31 Vrk:n ka. alin lampotila ( °C ) 23,1 23,1 22,9 22,5 22,2 21,4 21,4 21,4 21,8 22,5 22,9 23,1 ka. 22,4 Vrk:n keskilampotila ( °C ) 26,9 27,0 27,0 27,1 26,8 26,0 25,6 25,8 26,3 26,9 27,2 27,2 ka. 26,7 Sademaara ( mm ) 345 274 234 88 93 53 55 25 47 63 179 276 Σ 1 732 Sadepaivat ( d ) 27 22 20 9 8 6 4 4 8 12 16 22 Σ 158 L a m p o t i l a 30,8 23,1 31,0 23,1 31,2 22,9 31,7 22,5 31,5 22,2 30,7 21,4 29,9 21,4 30,2 21,4 30,9 21,8 31,4 22,5 31,6 22,9 31,3 23,1 S a d a n t a 345 274 234 88 93 53 55 25 47 63 179 276 Lahde: [23] [24] [25]

Kasvillisuus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Balin luonnollinen kasvillisuus on trooppista sademetsaa . Tuliperainen maa on erittain hedelmallista ja suuri sademaara aiheuttaa sen, etta kasvillisuus on runsasta ja nopeakasvuista. Rikkaan maaperan myota maataloustuotanto on erittain tuottavaa. Vuorten etelarinteet laskevat tasaisesti tarjoten hyvan riisinviljelymahdollisuudet. Vuorten etelarinteilla on kasvatettu suurin osa Balin riisista . Muita tarkeita maataloustuotteita ovat kahvi , maissi ja vihannekset . Myos karjanhoito on tarkea ala. ^{[2] [6]}

Suuri osa saaresta on viljeltya, joten alkuperaista trooppista sademetsaa on jaljella enaa saaren lansiosan luonnonsuojelualueella Lansi-Balin kansallispuistossa . ^{[6] [26]} Suurin osa kansallispuiston kasvillisuudesta ei kuitenkaan ole trooppista sademetsaa joka vaatii ymparivuotista sadetta, vaan rannikolla olevaa savannimaista kasvustoa, jossa lehtipuut pudottavat lehtensa kuivana kautena. Saaren etelarinteet saavat enemman saannollista sadetta, jolloin niissa on enemman trooppista kasvillisuutta, kun taas rannikon alangoilla on laajalti mangrovekasvustoa . ^[27]

Puiston pinta-ala on 190 km² ja lisaksi 550 km² laajuinen ala on varattu kansallispuiston alueen laajentamiseksi. Lisaksi rannikkovesien koralliriutta-aluetta kuuluu kansallispuistoon 70 km². Kansallispuiston luonnonsuojelullinen merkitys on erittain suuri, niinkin tiheasti asutulla saarella kuin Bali. ^[27]

Saaren puusto on monipuolista monsuuni -ilmaston luomaa sademetsaa, mutta korkeilla vuorilla kasvaa myos havupuita . Saarella kasvaa muun muassa tiikkia ja hindujen pyhana pitamia banian -puita. Elintarvikkeita saadaan muun muassa intianleipapuusta , kookospalmusta ja bambusta . ^{[6] [28]} Saaren kukkaloistoon kuuluvat muun muassa orkideat , temppelipuut ja hibiskukset . Kukilla on balilaisessa kulttuurissa suuri merkitys paitsi koristekasveina, myos erilaisissa temppeliseremonioissa. ^[6]

Elaimisto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Balin elaimisto edustaa lantista aasialaista faunaa , jotka Wallacen linja erottaa itaisesta australialais-aasialaisesta faunasta. Balin ja Lombokin saarten syva salmi kovine merivirtauksineen ovat eristaneet elaimistot toisistaan. ^{[6] [29]}

Balin luonnonvarainen elaimisto on karsinyt laajalle levinneesta ihmisasutuksesta ja harvinaisimpia lajeja tavataan enaa saaren lansiosan kansallispuistossa. ^[29] Tehomaataloudesta huolimatta Balilla on edelleen runsaasti kasveja ja elaimia. Saarella on tavattu lahes kolmeasataa lintulajia, josta noin puolet on suhteellisen yleisia. Kuuluisinta lintulajia, balinkottaraista , esiintyy enaa luonnonsuojelualueella. Intensiiviset suojelutoimenpiteet ovat auttamatta myohassa harvinaisen lintulajin pelastamiseksi, ja luonnonvaraiset balinkottaraiset tulevat todennakoisesti haviamaan sukupuuttoon . ^[30] Balin ainoa endeeminen nisakas , balintiikeri , kuoli sukupuuttoon 1930-luvulla. ^{[30] [29]}

Lansi-Balin kansallispuiston alueella tavattavia isoja nisakkaita ovat muun muassa jattiorava , muntjakki , villisika , bantengi , kaapiokauris , muurahaiskapy , hidaslori , musanki ja jaavanmakaki . Jaavanmakakeja pidetaan Balilla pyhina elaimina, ja ne ovat oppineet hankkimaan ravintonsa ihmisilta. ^{[30] [29] [31]} Kissaelaimista Balilla tavataan leopardikissaa . ^[32] Elinvoimaisista lintulajeista nakyvimmat ovat riisipelloilla ruokailevat haikarat . ^[29]

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Esihistoria [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Balin pohjoisosista loytyneiden kivityokalujen perusteella Balin on paatelty olleen asuttu jo neoliittisella kaudella . ^[33] Varhaisimmat Balilta loytyneet todisteet ihmisasutuksesta ovat noin 3 000 vuoden takaa. Varmasti tiedetaan, etta saari oli asutettu jo ennen pronssikauden aikaa. ^{[9] [34]} Yksi varhaisimpia todisteita Balin asutuksesta on Pedjengin kuuksi nimetty pronssirumpu, joka loydettiin Balin Pedjengin lahelta. Sen arvellaan olevan noin 2 000 vuotta vanha. Rituaalisessa gongirummussa on vaikutteita vietnamilaisesta muotoilusta, mutta Balilta loydettyjen kivimuottien perusteella on arveltu etta se on saatettu valmistaa alueella. ^[35] Ensimmaisten asukkaiden arvioidaan saapuneen alueelle etelaisen Kiinan alueelta noin 4 500 vuotta sitten. ^[36]

Hindulais-Buddhalaisen kulttuurin alku [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Balin kulttuuri sai 100-luvulta lahtien vaikutteita Jaavan kautta tulleesta intialaisesta kulttuurista. Tuon aikaisista intialaisista kirjoituksista on loytynyt merkintoja Balin saaresta. Tana aikana on arvioitu hindulaisuuden uskonnollisten ja kulttuuristen tapojen saapuneen Balille. ^{[37] [34]}

Balia ja sen itapuolella sijaitsevaa Lombokia hallitsivat 900?1000-lukujen vaihteessa jaavalaiset hindukuninkaat. Balia hallitsi vuosina 1019-1045 kuningas Airlangga , ja alue kuului itajaavalaiseen Kahuripan kuningaskuntaan. ^{[34] [38]} Kahuripanin historia oli lyhytaikainen, silla Airlanggan kuoltua valtakunta jakautui hanen kahdelle pojalleen lantiseen Kediriin ja itaiseen Janggalaan . Airlanggan kuoleman jalkeen Bali sailyi kuningaskunnan puoli-itsenaisena osana, kunnes Singhasarin kuningaskunnan hallitsija Kertanagara valloitti Balin vuonna 1284. ^{[34] [39]} Hanet valtansa kesti vain kahdeksan vuotta, silla Kertanagara murhattiin vuonna 1292, hanen valloittamansa Kedirin kuningaskunnan kapinoidessa Singhasaria vastaan. Kertanagaran kuoltua Singhasarin valtakunta romahti ja hanen perillisensa perusti Majapahitin valtakunnan, jonka onnistui kukistaa Kedirin kapina mongolivaltakunnalta saamansa tuen avulla. ^{[34] [39] [38]}

Majapahitin kuningaskunnan vaikutusvalta ulottui Jaavalta myos Balille, kun vuonna 1343 Majapahitin paaministeri Gajah Mada palautti Majapahitin vallan. ^{[34] [39]} Majapahitin kuningaskunnan aikana Bali alkoi saada voimakkaita vaikutteita Jaavalta levinneesta hindulais-buddhalaisesta kulttuurista. Jaavan saari oli tuolloin suurimmalta osaltaan hindulainen. ^{[34] [36]}

Majapahitin kuningaskunta alkoi heiketa Gajah Madan kuoleman jalkeen vuonna 1364. Maa ajautui sisaisiin sotiin 1400-luvun alussa ja maa alkoi hajota pienempiin osiin. 1500-luvulla Majapahitin valtakunta kukistui lopullisesti kun islamilainen Demakin sulttaanikunta valloitti sen. ^{[40] [41] [39] [38]} Majapahitin hajoamisen ja islamin leviamisen seurauksena monet Majapahitin hindut pakenivat Jaavalta Balille. Balin kulttuuri sai nain voimakkaita vaikutuksia itajaavalaisesta kulttuurista, kun osa jaavalaisesta hindupapistosta ja aristokratiasta onnistui pakenemaan Balille. Balista muodostui nain hindulainen saareke nopeasti islamilaistuvassa Malaijien saaristossa . Balin omaperainen hindukulttuuri on sailynyt meidan paiviimme asti. ^{[34] [36] [38] [33]}

1500-luvulla Balin saari yhdistyi Gelgelin valtakunnaksi, mika edisti hindulaisuuden elpymista. Jaavalla taas islamiin kaantynyt saari hajosi useiksi pieniksi sulttaanikunniksi. Balilla islamiin ei suhtauduttu vihamielisesti, mutta sen leviamista vastustettiin. Balilla suhtauduttiin islamilaisiin jaavalaisiin naapureihin hyvin varautuneesti ja saari pysyi muusta, muslimien hallitsemasta saaristosta erillaan. Jako nakyy Indonesiassa nykyaankin. Balilla hindulaisuus uudistui ja syntyi kastijarjestelma , jossa papisto, ylimysto ja kuninkaat muodostivat ylimman kastin, he elivat tiukasti erillaan tavallisesta rahvaasta. ^[42]

Gelgelin vaikutusvalta ulottui laajimmillaan Jaavan itaosiin, seka lahisaarille Lombokille ja Sumbawalle . 1600-luvun puolivalissa Gelgelin valtakunta luhistui ja hajosi useaan pieneen valtakuntaan, mutta ainutlaatuinen balilainen kulttuuri sailyi. 1700-luvulla saarella oli seitseman itsenaista kuningaskuntaa. ^{[42] [36]}

Eurooppalaisten saapuminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ensimmaiset eurooppalaiset saapuivat saarelle vuonna 1597 alankomaalaisen Cornelis de Houtmanin retkikunnan mukana. ^{[9] [36]} Hollantilaisten kiinnostus Malaijien saariston saaria, ja niiden mukana Balia, kohtaan kasvoi 1700-luvulla, samoihin aikoihin kun Gelgelin kuningaskunta alkoi hajota. Hollantilaisten siirtomaavallan paapaikka oli Jaavalla sijainnut Batavian , nykyinen Jakarta , jonka he olivat valloittaneet vuonna 1619 Bantenin sulttaanikunnalta . ^{[43] [44]} Hollantilaiset pyrkivat ottamaan hallintaansa Jaavan itapuoliset saaret, Bali mukaan lukien, luodakseen suojakilven Jaavan turvaksi. ^[45]

Hollantilaiset pyrkivat ottamaan Balin Hollannin Ita-Intian kauppakomppanian hallintaan, mutta he eivat onnistuneet murtamaan balilaisten vastarintaa. ^{[36] [37]} Ensimmaiset hollantilaisten hyokkaykset Balille vuosina 1846 ja 1848 eivat aiheuttaeet muutoksia alueen hallinnassa. Vuonna 1849 hollantilaisten onnistui saada haltuunsa Balin pohjoisosa. ^{[36] [9]} Vuonna 1894 hollantilaisten onnistui saada Balin naapurisaari Lombok hallintaansa, mutta koko Balia he eivat saaneet hallintaansa ennen 1900-luvun alkua. ^[36]

Hollantilaisten invaasio [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Hollantilaisjoukot lahetettiin Balille vuonna 1906 ottamaan saari hallintaansa. Hollantilaiset pommittivat Denpasarin kaupunkia merelta ja joukot astuivat maihin Sanurin tienoilla. Balin hallitsijat ymmarsivat pian etta heilla ei tulisi olemaan mahdollisuuksia raskaasti aseistautuneita eurooppalaisia vastaan. ^{[36] [34] [45]} Antautuminen ja maanpakoon lahteminen olisi kuitenkin ollut pahin mahdollinen tulos, joten Balin hallitsijat paattivat tehda itsemurhahyokkayksen, puputanin , hollantilaisia valloittajia vastaan ja antautua itse murhattaviksi. ^{[36] [34]} Hollantilaisjoukot ampuivat heita kohti tulevat vain keihain ja tikarein aseistautuneet balilaiset ylimykset, heidan joukossaan naisia ja lapsia, jotka pysahtyivat vain surmaamaan haavoittuneet toverinsa. Balin puputanissa kuoli arviolta 4 000 ihmista. ^{[33] [34] [46]} Samankaltaisten tapahtumien seurauksena hollantilaisten vallan alle joutui koko Balin saari vuonna 1908, kun muut saaren kuningaskunnat joutuivat hyvaksymaan hollantilaisten ylivallan ja koko saari joutui osaksi Hollannin Ita-Intiaa. ^{[47] [46]}

Balin tapahtumat, seka samankaltaiset tapahtumat Lombokilla vuonna 1894, olivat yksi syy siihen miksi Hollanti sai hallintaansa vuosina 1898?1911 noin kolmesataa pienta valtiota nykyisen Indonesian alueella. Monet alueen hallitsijat alistuivat eurooppalaisten valtaan Balin ja Lombokin tapahtumat mielessaan. Veriloyly on yksi jarkyttavimmista osoituksista, miten eurooppalaisten aseellinen ja teknologinen ylivoima teki siirtomaahallinnon mahdolliseksi. ^[45]

Balin hovien jasenet tuhoutuivat veriloylyn seurauksena, mutta rikas hindukulttuuri jatkui kylayhteisojen vaalimana. Puputan on balilaisessa kulttuurissa eraanlainen historiallinen merkkipaalu. ^{[9] [46]}

Hollantilaisvallan alla Balilla alkoi kansainvalinen turismi . Hollantilaiset ymmarsivat saaren kauneusarvon, jolloin syntyi Balin maine myyttisena trooppisena paratiisisaarena. Balilaisille hollantilaisten siirtomaavallan alla olo tarkoitti kuitenkin lahes orjuuden kaltaisia oloja ja siirtomaahallinnon byrokratian vallan alle alistumista. ^{[9] [46] [47]}

Siirtomaavallan paatos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Japani miehitti Balin toiseen maailmansotaan kuuluneessa Tyynenmeren sodassa vuonna 1942. Japanilaisten miehitys Balilla kesti kolme vuotta, kunnes sota paattyi japanilaisten antautumiseen vuonna 1945. ^{[37] [33]}

Sodan jalkeen Indonesian presidentiksi julistautunut Sukarno julisti Indonesian itsenaiseksi valtioksi elokuussa 1945. Indonesian valtion muodostivat entisen Hollannin Ita-Intian alueet. ^[48] Pienet Sundasaaret ja Bali sen mukana, seka Molukit ja Sulawesi muodostivat Ita-Indonesian tasavallan. ^[9]

Alankomaat ei hyvaksynyt siirtomaansa itsenaistymista ja hollantilaisjoukot miehittivat Indonesian keskeisimmat alueet, Jaavan ja osia Sumatrasta . ^[48] Balilla taas kaytiin Margan taistelu 20. marraskuuta 1946, jossa mieliin palautui vuosisadan alun puputan-veriloyly. Balilaiset nousivat vastarintaan hollantilaisia vastaan japanilaisilta jaaneiden aseiden turvin, mutta eurooppalaisten ylivoimalle he eivat voineet mitaan. Taistelussa sai surmansa 94 balilaissotilasta. Balilla sijaitseva Ngurah Rain kansainvalinen lentoasema on saanut nimensa surmansa saaneen sotilasjohtajan ja balilaisten kansallissankarin I Gusti Ngurah Rain mukaan. ^{[34] [33] [4]}

Indonesian itsenaisyyssota muuttui sissisodaksi ja hollantilaiset huomasivat, etta Jaavan ja Sumatran viidakoissa piileskelevia sissiarmeijoita on vaikea kukistaa. Lisaksi sota tuli hollantilaisille hyvin kalliiksi. Yhdysvallat arvosteli myos hollantilaisten toimintaa Indonesiassa ja asettui tukemaan Indonesian itsenaisyytta. Yhdysvallat naki Indonesian ja sen presidentti Sukarnon kommunismin vastaisena maana ja kylman sodan hengessa yhdysvaltalaiset pelkasivat, etta siirtomaavallan hallinto saattaisi aiheuttaa Neuvostoliitolle myonteisen vallankumousyrityksen. Lisaksi Hollannin armeijaa tarvittiin yhdysvaltalaisten mielesta sodan jalkeen raunioina olevan Euroopan jalleenrakentamiseen ja Neuvostoliiton vaikutusvallan kasvun estamiseen. Yhdysvallat uhkasi jattaa Hollannin Lansi-Euroopan maille tarjoamansa Marshall-avun ulkopuolelle ja hollantilaiset painostettiin vetaytymaan Indonesiasta. ^[48]

YK :n ja Yhdysvaltain painostuksen alaisena hollantilaiset suostuivat tunnustamaan Indonesian itsenaiseksi vuonna 1949, neljan vuoden sissisodan jalkeen. ^{[48] [33] [49] [50]} Indonesian itsenaistyttya Balista tuli Indonesian provinssi. ^{[4] [37]}

Osaksi Indonesiaa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Balin ensimmaiset vuosikymmenet Indonesian osana eivat sujuneet rauhallisesti. Vuonna 1963 Agung-tulivuoren purkauksessa kuoli tuhansia ihmisia ja purkaus ajoi monet balilaiset muuttamaan kotisaareltaan muihin Indonesian osiin osana transmigrasi -asutusohjelmaa. ^{[34] [4] [37]}

Kaksi vuotta myohemmin kapinallissotilaat nousivat Jakartan hallintoa ja presidentti Sukarnoa vastaan ja tekivat epaonnistuneen vallankaappausyrityksen Jaavalla syyskuussa 1965. Indonesian armeija syytti vallankaappausyrityksesta kommunisteja ja Indonesian kommunistisen puolueen (PKI) kannattajia. PKI:n mukaan kyseessa oli armeijan sisainen valtataistelu, jota kaytettiin tekosyyna kommunistien vainolle. Indonesian armeijassa katsottiin kenraali Suharton johdolla etta kommunismi oli kukistettava. Maan armeija aloitti valtaisat puhdistukset, jotka levisivat myos Balille. ^[51]

Balista tuli nayttamo yhdelle verisimmista antikommunistien tekemista joukkosurmista. Koko Indonesian alueella vakivaltaisuuksissa kuoli kaikkiaan noin miljoona ihmista. Pelkastaan Balilla on arvioitu saaneen surmansa noin 100 000 ihmista. ^{[4] [37] [51]} Tarkkoja uhrilukuja ei ole saatu selville ja oikeudellisesti asiaa ei ole kasitelty. Balilla on monia merkitsemattomia, mutta tunnettuja vainojen uhrien joukkohautoja. ^{[4] [34]} Kommunistien joukkomurhista on Indonesiassa vaiettu, eika syyllisia ole saatu oikeuden eteen. ^{[52] [53] [37]}

Moderni Bali [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

1960?1970-luvuilla Balilla alkoi moderni kansainvalinen turismi. ^{[34] [54]} Matkailu on tuonut saarelle monia muutoksia, se on tarjonnut balilaisille paremman toimeentulon, televiestinnan, koulutuksen ja terveydenhuollon seka paremman tieverkoston. Vaikka matkailu on tuonut Balille myos haitallisia ymparisto- ja sosiaalisia vaikutuksia, Bali on onnistunut yllapitamaan omaa myonteista imagoaan muun Indonesian ongelmien keskella. ^{[34] [46]} 1990-luvulta lahtien Balilla on vastustettu joitakin kiistanalaisia matkailukeskuksia, mika osoittaa etta balilaiset haluavat entista aktiivisemmin kehittaa omaa saartaan. ^[34]

Bali on noussut yhdeksi maailman tunnetuimmista matkakohteista viime vuosikymmenina, mutta se joutunut kosketuksiin myos terrori-iskujen kanssa jotka ovat vaurioittaneet sen mainetta trooppisena paratiisisaarena. ^[55] Lokakuussa 2002 Kutan kaupungissa sijainneeseen yokerhoon tehtiin pommi-isku , jossa kuoli 202 henkiloa. Suurin osa uhreista oli turisteja, heista 88 oli kotoisin Australiasta . ^[56] Toinen terrori-isku tehtiin kolme vuotta myohemmin, lokakuussa 2005 Kutassa ja Jimbaranissa . Itsemurhapommittajat rajayttivat kolme eri pommia ja terrori-iskussa sai surmansa 23 ihmista, mukaan lukien terroristit. ^{[57] [54]}

Terrori-iskut vahingoittivat joksikin aikaa Balin taloutta matkailijoiden maaran laskiessa, mutta Bali on noussut nopeasti jaloilleen suosittuna matkakohteena. ^{[54] [46]}

Politiikka ja hallinto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Hallinnollisesti Balin provinssi on jaettu kahdeksaan hallinnolliseen alueeseen (kabupaten) , seka Denpasarin kaupunkialueeseen. ^{[46] [58]} Balin kabupaten-hallintoalueet ovat Balin entisia kuningaskuntia, joissa kussakin oli vallassa kuningas ennen hollantilaisvallan alkua. Nykyisin jaljella olevien kuninkaiden jalkelaisilla ei ole muodollista valtaa. ^{[59] [60]}

Balin provinssin paamies on vaaleilla valittu kuvernoori. ^[46]

Balin hallintoalueet
Kabupaten	Paakaupunki	Pinta-ala (km 2 )	Vakiluku [59] [58]
Denpasar	Denpasar	127,78	400,000
Badung	Mangupura	418,52	280,000
Bangli	Bangli	490,71	200,000
Buleleng	Singaraja	1 364,73	580,000
Gianyar	Gianyar	368,00	360,000
Jembrana	Negara	841,80	220,000
Karangasem	Amlapura	839,54	370,000
Klungkung	Semarapura	315,00	170,000
Tabanan	Tabanan	1 013,88	375,000

Talous [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Toimialat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Balin talous on voimakkaasti riippuvainen alueen turismista, joka tuottaa 80 prosenttia provinssin tuloista. ^[46] Talous pyorii vahvasti turismin ymparilla ja vaikka turismi on keskittynyt saaren etelaosiin, on se merkittava tulonlahde koko saaren alueella. ^{[4] [46]} Turismi on nostanut hintoja saarella, mika on luonut kaytannossa kaksihintajarjestelman, mika saa ravintolat laskuttamaan turisteilta kymmenkertaisia hintoja verrattuna paikallisruokaloihin. ^[46] Bali on kuuluisa myos kasityolaisistaan, jotka tuottavat batiikki - ja ikat -menetelmilla varjattyja tekstiilituotteita, seka puu-, kivi- ja hopeaesineita. ^{[54] [4]}

Balin turismi karsi vuosien 2002 ja 2005 terrori-iskuista, mutta Bali on toipunut iskuista nopeasti. ^{[61] [62]} Vuonna 2014 Balilla kavi 3,24 miljoonaa ulkomaista turistia, ja Balin vuosittainen turistimaara on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Eniten matkailijoita saapuu Australiasta . Australialaisille Bali on suosituin matkakohde. Seuraavaksi eniten ulkomaanturisteja saapuu Malesiasta , Kiinasta , Singaporesta , Etela-Koreasta ja Japanista . ^{[63] [64] [65] [66] [46]}

Vaikka turismi on talouden kannalta saaren merkittavin toimiala, suurin osa vaestosta saa elantonsa maanviljelysta. Merkittavia aloja ovat riisin ja kahvin viljely, seka muu maatalous ja kalastus. ^{[54] [46]} Maatilojen tyypillinen koko on yksi hehtaari. Riisinviljelijat ovat jarjestaytyneet osuuskunniksi jotka huolehtivat peltojen kastelusta. ^[28] Balilainen Subak-kastelujarjestelma on merkittava osa saaren kulttuurimaisemaa, ja Unesco on valinnut sen yhdeksi Indonesian maailmanperintokohteistaan . Subak-keinokastelujarjestelmasta ovat varhaisimmat maininnat tuhannen vuoden takaa, ja se on mahdollistanut runsaan riisisadon, huolimatta saaren tiheasta vaestosta. ^{[67] [68]}

Liikenne [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Balilla sijaitseva Ngurah Rain kansainvalinen lentoasema on Indonesian toiseksi vilkkain lentokentta. ^[54] Se sijaitsee Kutan etelapuolella. Balilta on myos lauttayhteydet Jaavan ja Lombokin naapurisaarille. ^{[69] [70]} Julkisen liikenteen kapasiteetti on turistien maaraan nahden riittamaton. Paikalliset asukkaat taittavat matkat yleensa omilla ajoneuvoillaan ja turistit liikkuvat takseilla, tai kuljetuspalveluita Gojekia tai Grabia kayttaen ^{[71] [72]} . Rautateita Balilla ei ole. ^[73]

Vaesto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vaestojakauma [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kuten muuallakin Indonesiassa, Balin provinssin vakiluku on voimakkaassa kasvussa. Provinssin vakiluku oli vuonna 2000 3 151 162, vuonna 2010 3 890 757, vuonna 2015 jo 4 148 588 ja 2020 laskennassa 4 317 404. ^{[3] [28]} Balilaiset muodostavat Balin provinssin suurimman vaestonosan, heita on saaren asukkaista 89%, jaavalaisia saaren asukkaista on 7%. ^[1]

Kielet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Balin kieli on saaren balilaisvaeston aidinkieli. Lahes kaikki balilaiset puhuvat myos indonesiaa ja useimmat ovat kaksikielisia tai kolmikielisia. Englanti on yleinen kolmas kieli saaren suuren turismin vuoksi. ^{[4] [74]} Balin kieli on vaestoa kuvastaen rikas ja monivivahteinen kieli. Kielessa on erilaisia kohteliaisuuden asteita, jotka kuvastavat vaikutteita balilaisesta kastijarjestelmasta . Kieli jakautuu kolmeen tasoon, joista ylimmille kasteille ja vanhemmille henkiloille puhutaan kohteliaampaa tasoa ja rahvaalle puhutaan alempaa kielta. Kastien vaikutus on vahitellen vahentymassa. ^{[4] [75] [74]}

Balin kielta kirjoitetaan nykyisin yha useammin latinalaisin aakkosin . Aikaisemmin kaytettiin jaavalaista kirjaimistoa . ^[75] Balilla on jarjestetty lukutaitokampanjoita , mutta silti vuonna 2010 saarella arvioitiin olevan yli 300 000 lukutaidotonta aikuista. ^[76]

Kulttuuri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Balin kulttuuri on sailynyt ainutlaatuisena keskella islamilaista Malaijien saaristoa . Muualla Indonesian alueella hindulais-buddhalainen kulttuuri havisi tai sulautettiin uusiin alueelle tulleisiin kulttuureihin. Bali on onnistunut sailyttamaan oman hindulaisen kulttuurinsa keskella islamilaista saaristoa. Balilaiset ovat ylpeita ainutlaatuisesta kulttuuristaan, ja tama nakyy nykyaankin balilaisissa seremonioissa ja saaren temppeleissa ja palatseissa. ^{[77] [5]}

Uskonto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Toisin kuin suurin osa muslimienemmistoisesta Indonesiasta, valtaosa Balin vaestosta harjoittaa balilaista hindulaisuutta , joka on sekoitus olemassa olevia paikallisia uskomuksia ja hindulaisuuden vaikutteita Kaakkois-Aasiasta ja Etela-Aasiasta . ^[75] Tata uskontoa harjoittaa 93 prosenttia Balin vaestosta. Vahemmistouskontoja saarella ovat islam (5%), kristinusko (1,4 %) ja buddhalaisuus (0,6 %). ^{[46] [78]}

Balin hindulaisuus on alun perin saapunut Intiasta , mutta Balilla se on kehittynyt ainutlaatuiseksi balilaiseksi hindulaisuudeksi. Balilla palvotaan hindulaisuuden paajumalia Shivaa , Vishnua ja Brahmaa . Lisaksi balilaisessa hindulaisuudessa on ylijumala Sang Hyang Widhi Wasa. Saaren uskontoon kuuluvat myos menninkaiset, henget, pirut ja muut henkimaailman olennot, joille jatetaan uhrilahja merkittaviin paikkoihin. ^[46]

Uskonto on balilaisille olennainen osa paivarytmia ja se nakyy kaikkialla. Saarella jarjestetaan lahes joka paiva jossain saaren osassa temppelijuhlia, seremonioita, hautajaisia tai muita uskonnollisia tapahtumia. Suureen osaan tilaisuuksista on kutsuttu koko kyla, ulkomaiset vieraat mukaan lukien. ^{[46] [9]}

Taide [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Bali on kuuluisa monista taidemuodoistaan, kuten maalaustaiteestaan ja kuvanveistotaiteestaan. Maalaustaiteen juuret ovat Majapahitin kuningaskunnan hindulaisissa perinteissa. 1900-luvun alussa saarelle tuli ulkomaalaisia taiteilijoita, kuten Walter Spies , Rudof Bonnet ja Miquel Covarrubias . Heilla oli keskeinen rooli uutta kuvallista estetiikkaa luotaessa. Heista Spies oli saarella ensimmainen ja han aloitti balilaisen taiteen tutkimisen ja han laati paikallisesta taiteesta dokumenttifilmin. Spiesin perassa saarelle tulivat muut taiteilijat. Lansimaiset taiteilijat yhdistelivat elementteja Balin omasta taiteesta ja lansimaisesta surrealistisesta naivismista . Lansimaiset taiteilijat innoittivat balilaisia taiteilijoita samansuuntaisiin kokeiluihin ja niin balilainen taide alkoi kehittya nykyiseen muotoonsa. ^{[79] [4] [77]} Balin maalaustaiteen keskukseksi kehittyi 1960-luvulla Ubudin seutu, missa on useita taidemuseoita ja aktiivisia taiteilijoita. ^[79]

Veistotaide on saaren huomiota herattavin taidemuoto isokokoisine patsaineen. Veistotaide on Balille merkittava vientiteollisuuden ala ja Balilla tehtyja naamioita, ihmisfiguureja ja patsaita viedaan myymaloihin ympari maailmaa. Laajaa koriste-esineiden tuotantoa ruokkii myos saaren turismi. Balilainen veistotaide perustuu tuhannen vuoden aikana kehittyneelle hindulaiselle perinteelle. Balin taiteessa on uskonnollisten mytologisten hahmoissa enemman erityispiirteita, kuten mulkosilmia ja torahampaita, kuin intialaisen hindulaisuuden taiteessa. ^[79]

Balilla kaikki temppelit ja muut merkittavat rakennukset on koristeltu jonkinlaisilla koristeilla. Tyyli on levinnyt liikerakennuksiin, kauppoihin ja hotelleihin. Rakennukset on koristeltu monilla yksityiskohtaisilla demonien ja jumalien kuvilla. ^[79]

Taide nakyy myos saaren arkkitehtuurissa. Balilaiset temppelit eivat ole yhta massiivisia kuin moskeijat , kirkot tai muut aasialaiset temppelit, mutta balilaisessa arkkitehtuurissa on runsaasti merkityksellisia ominaisuuksia. Tavanomainen balilainen portti on keskelta katkaistu rakennelma, jolla ei ole kattoa. ^[79]

Musiikki [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Bali on musiikin, teatterin ja tanssin kannalta hyvin virea ja monipuolinen saari. Balin perinteinen musiikki on gamelan -orkesterin luomaa musiikkia. Lahes jokaisella kylalla on omat gamelan-orkesterinsa ja erilaiset teatterin ja tanssin muotonsa. Balin gamelan-musiikki eroaa kiihkeatahtisempana ja korkeampiaanisena Jaavan vastaavasta musiikista. Gamelan saestaa myos useita tanssiesityksia. Kuuluisimpia tansseja ovat muun muassa legong , jossa nuoret naiset tanssivat toistensa peilikuvina, seka barong jossa toisiaan vastaan taistelevat balilaisten suojelija Barong ja mustan magian hallitsema Rangda-velho, ja apinatanssi kecak . Paikallisia esityksia on mahdollista nahda joka ilta. ^{[4] [77] [80]}

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Lehtipuu, Markus:  Bali . Helsinki: Otava, 2010. ISBN 978-952-9715-48-0 .
• Barwise, J. M.; White, N. J.:  Matkaopas historiaan, Kaakkois-Aasia . Suomentanut Anne Toppi. Suomi: Oy Unipress Ab, 2002. ISBN 951-579-212-6 .
• Heikkila-Horn, Marja-Leena; Miettinen, Jukka O.:  Kaakkois-Aasia - Historia ja kulttuurit . Otava, 2000. ISBN 951-1-15771-X .

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bali Wikimedia Commonsissa

• Yle Areena ]: reality-sarja Away-Bali seuraa nuorten suomalaisten arkea Balilla]
• Matkaopas aiheesta Bali Wikivoyagessa (englanniksi)
• Balin palmujen alla kukoistavat tanssi ja nayttamotaide , Kuva, 21.06.1939, nro 13, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot