1346

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vuosisadat 1100-luku  · 1200-luku  · 1300-luku  · 1400-luku  · 1500-luku
Vuosikymmenet
1290-luku  · 1300-luku  · 1310-luku  · 1320-luku  · 1330-luku  · 1340-luku
1350-luku  · 1360-luku  · 1370-luku  · 1380-luku  · 1390-luku  · 1400-luku
Vuodet 1290  · 1291  · 1292  · 1293  · 1294  · 1295  · 1296  · 1297  · 1298  · 1299
1300  · 1301  · 1302  · 1303  · 1304  · 1305  · 1306  · 1307  · 1308  · 1309
1310  · 1311  · 1312  · 1313  · 1314  · 1315  · 1316  · 1317  · 1318  · 1319
1320  · 1321  · 1322  · 1323  · 1324  · 1325  · 1326  · 1327  · 1328  · 1329
1330  · 1331  · 1332  · 1333  · 1334  · 1335  · 1336  · 1337  · 1338  · 1339
1340  · 1341  · 1342  · 1343  · 1344  · 1345  · 1346  · 1347  · 1348  · 1349
1350  · 1351  · 1352  · 1353  · 1354  · 1355  · 1356  · 1357  · 1358  · 1359
1360  · 1361  · 1362  · 1363  · 1364  · 1365  · 1366  · 1367  · 1368  · 1369
1370  · 1371  · 1372  · 1373  · 1374  · 1375  · 1376  · 1377  · 1378  · 1379
1380  · 1381  · 1382  · 1383  · 1384  · 1385  · 1386  · 1387  · 1388  · 1389
1390  · 1391  · 1392  · 1393  · 1394  · 1395  · 1396  · 1397  · 1398  · 1399
1400  · 1401  · 1402  · 1403  · 1404  · 1405  · 1406  · 1407  · 1408  · 1409

1346 oli juliaanisen kalenterin vuosi 1300-luvulla . Euroopan historiassa se sijoittuu myohaiskeskiajalle . Aasiassa musta surma iski vuonna 1346 Kultaisen ordan kaanikunnan joukkoihin ja tauti levisi myos genovalaisiin kauppiaisiin, joita vastaan joukot hyokkasivat, ja myohemmin muualle Eurooppaan. Keski- ja Ita-Aasiassa oli useita kapinoita sen jalkeen, kun kaani Qazan sai surmansa kansannousussa, ja T?agatain kaanikunta alkoi horjua. Kiinassa alkaneet kapinat johtivat lopulta Yuan-dynastian kaatumiseen. Intialainen Vijayanagaran valtakunta sai vuoden aikana useita voittoja pohjoisen muslimivalloittajista.

Itaisessa Euroopassa Dusan Silni julistettiin Serbian tsaariksi 16. huhtikuuta (paasiaisena). Viereisessa Bysantin valtakunnassa turkkilainen prinssi Orhan meni naimisiin prinsessa Theodoran kanssa, silla han halusi solmia liiton turkkilaisten ja Bysantin valille. Useita vuosia aiemmin alkaneet sisallissodat jatkuivat seka Bulgariassa etta Bysantissa. Tanska myi osan pohjoisesta Virosta saksalaiselle ritarikunnalle kukistettuaan lopulta Yrjonpaivan yon kansannousun . Keski-Euroopassa Luxemburgin Kaarle IV valittiin Pyhan saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijaksi 11. heinakuuta. Italia karsi nalanhadasta ja useat pankkisuvut, kuten Bardi , menivat vuoden 1346 aikana vararikkoon. Lansi-Euroopassa Ranskan ja Englannin valinen satavuotinen sota jatkui, ja Englannin kuningas Edvard III johti hyokkaysta mantereelle ja saavutti useita voittoja.

Tapahtumia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Mustan surman uhrien hautausta. Gilles Li Muisisin kronikat (1272-1352).

Aasia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lansi-Aasia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kultainen orda jatkoi vaikeuksista huolimatta Kaffan kaupungin piiritysta vuoden 1346 ajan. Musta surma iski ordan joukkoihin ja niiden taytyi peraantya, mutta vasta seuraavana vuonna. Eraan venalaisen kronikoitsijan mukaan:

≫Samana vuonna [1346] Jumalan rangaistus iski itaisten maiden ihmisiin, Ornat?in kaupungissa, ja Hastorokanissa, ja Saraissa, ja Bezde?issa, ja muissa kaupungeissa noilla mailla; kuolleisuus oli suurta bessermenien , ja tartaarien , ja armenialaisten ja abhaasien, ja juutalaisten, ja eurooppalaisten muukalaisten, ja t?erkessien , ja kaikkien siella asuvien keskuudessa, niin etta heita ei kyetty hautaamaan. [10] ≫

Kertomuksessa luetteloidut alueet ja kansat edustavat suurta osaa Lansi-Aasiasta ja Kaukasuksesta . "Eurooppalaiset muukalaiset" tarkoittavat niita, jotka taistelivat tataareja vastaan mongolien johtamassa Kaffan piirityksessa. Nama eurooppalaiset palasivat Eurooppaan seuraavana vuonna ja toivat ruton mukanaan. Krimilta palaavat matkaajat kantoivat ajan kreikkalaisten ja arabialaisten oppineiden mukaan ruton myos Bysanttiin ja Arabiaan. [10]

Toinen kuvaus Krimin tapahtumista kertoo:

≫Piiritetyista kristityista vaikutti, etta taivaasta olisi ammuttu nuolia iskemaan vaarauskoisten ylpeyteen ja tekemaan heidat noyriksi. He kuolivat nopeasti laikat ihollaan ja patit nivelissaan ja monissa muissa paikoissa, mita seurasi kuume; mitkaan neuvot tai laakarien antama apu eivat auttaneet. Silloin tartaarit, jotka olivat uupuneet tasta ruttotaudista ja jotka kaatuivat joka puolilla, ja jotka huomasivat menehtyvansa toivottomasti, maarasivat etta ruumiit tuli laittaa heittokoneisiin ja heittaa Kaffan kaupunkiin. Niinpa kuolleiden ruumiit viskattiin muurien yli, niin etta kristityt eivat voineet piiloutua tai suojautua talta vaaralta, vaikka he kantoivatkin pois niin monta kuollutta kuin mahdollista ja heittivat heidat mereen. Mutta pian koko ilma likaantui, ja vesi myrkyttyi, ja alkoi niin paha rutto, etta tuskin yksi tuhannesta kykeni pakenemaan. [11] ≫

Nykytutkijat pitavat tapahtumia yhtena varhaisimmista ja kuolettavimmista biologisista hyokkayksista maailmanhistorian aikana, vaikka mongolien olikin pakko lopulta vetaytya. [12] Varhaisten lahteiden mukaan rutto alkoi levita kevaalla 1346 Don -joen alueella Mustanmeren lahella, minka jalkeen se levisi Venajalle, Kaukasukselle ja Genovan hallitsemille alueille vuoden sisalla. [13]

Etelampana Georgiassa kuningas Giorgi V Loistava kuoli ja Davit IX nousi hanen tilalleen. Giorgi V oli onnistunut valloittamaan koko Etela-Kaukasian alueen. Vuoden 1346 jalkeen kuningaskunta alkoi kuitenkin taantua Giorgin kuoleman ja pian sen jalkeen maahan levinneen ruton vuoksi. [14]

Ibn Battuta saapui Pekingiin vuonna 1346.

Keski- ja Ita-Aasia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Keski-Aasiassa vuonna 1346 mongolivaltakunnan hajoaminen ja muslimilaajentuminen jatkuivat. Qazaghanin joukot surmasivat T?agatain kaanikunnan hallitsijan kaani Qazanin , minka jalkeen kaanikunta ei enaa ollut yhtenainen valtakunta. Qazghan johti turkkilaisten aatelisten ryhmaa, joka vastusti mongolien hallintoa. Qazanin joukot olivat haavoittaneet Qazghania aiemmin samana vuonna, mutta Qazan ei kayttanyt vastustajansa heikkoutta hyodykseen vaan vetaytyi, ja suuri osa hanen joukoistaan hylkasi hanet. [15]

Idempana Shah Mirza valloitti Kashmirin ja hanesta tuli ensimmainen aluetta hallinnut muslimi. [16] [17] Myos Kathmandu valloitettiin samana vuonna. [18] Muslimit karsivat Intian etelaosassa kuitenkin joitakin takaiskuja. Hindulainen Vijayanagaran kuningaskunta valloitti Hoysalan alueen ja vietti "voitonjuhlaa" vahvistettuaan asemaansa legitiimina, pohjoisen muslimihallintoa vastustavana hinduvaltakuntana. Pohjois-Intiassa Delhin sultanaatin hallitsija Muhammud bin Tughluq ei halveksinut pelkastaan hindulaisuutta vaan myos etelan Deccanin alueen kulttuuria. Telugupaallikot kokoontuivat vastustamaan sulttaania samana vuonna ja juhlivat voittoaan. [19] [20]

Viela idempana Ibn Battuta matkusti Kaakkois-Aasiasta Khanbaliqiin ( Pekingiin ) Kiinassa . Vaikka alueen muslimihallitsijat toivottivatkin hanet lampimasti tervetulleeksi, he neuvoivat hanta lahtemaan kaupungista nopeasti. Sisallissota oli pakottanut kaanin poistumaan kaupungista, ja mellakat levisivat yha laajemmalle. [21] Samaan aikaan korealainen buddhalainen munkki Taigo Wangsa matkusti Kiinaan saadakseen koulutuksen buddhalaisen johtajan Shih-wun johdolla. Taigo perusti myohemmin koreanbuddhalaisen Taigo -lahkon. [22] Japanissa loppui K?koku-kausi ja alkoi Sh?hei-kausi .

Eurooppa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ita- ja Pohjois-Eurooppa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Turkkilainen prinssi Orhan solmi avioliiton Bysantin prinsessa Theodoran kanssa vuonna 1346.

Vuonna 1346 Tanska myi pohjoisen Viron saksalaiselle ritarikunnalle Yrjonpaivan yon kansannousun jalkeen. Liivinmaan ritaristo osti Tanskan alueet 10 000 markalla ja Tanska rikkoi Kristofer II :n vuonna 1329 antaman lupauksen, jonka mukaan Tanska ei koskaan hylkaisi tai myisi alueitaan Virossa. Tanskan kuningas antoi jopa julkisen lausunnon, jossa han katui rikottua lupausta ja pyysi anteeksiantoa paavilta . [23]

Balkanilla Dusan Silni kruunattiin 16. huhtikuuta eli paasiaisena Skopjessa uuden Serbian valtakunnan tsaariksi. Serbia piti nyt hallussaan suurta osaa Kaakkois-Euroopasta. [3] Vuonna 1346 seka Bulgaria etta Bysantti (joka hallitsi valtaosaa Kreikasta ) olivat sisallissotien keskella. Rodopivuorten ja Aigeian alueen itsenaisella bulgarialaisella hallitsijalla Momt?ililla oli sodissa merkittava rooli. Han oli yksi ensimmaisista paikallisista johtajista, joka ymmarsi osmanien aiheuttaman uhan. Momt?il pyysi Bulgarian ja Bysantin keisareita auttamaan hanta muttei saanut lainkaan apua, vaikka han jatkoi osmaneja vastaan taistelemista Rodopien itaosassa. Aigeianmeren alue oli turkkilaisten hallussa ja he ryostelivat sen saaria. [24]

Bithynian turkkilainen prinssi Orhan meni naimisiin keisari Johannes VI Kantakuzenoksen tyttaren Theodoran kanssa. Kreikkalainen papisto uskoi, etta kristityn prinsessan ja huomattavan muslimin valinen avioliitto vahvistaisi aluetta. Prinssilla oli jo useita muita vaimoja, ja vaikka Theodoran annettiin pitaa uskontonsa, hanen taytyi viettaa loput elamastaan islamilaisessa haaremissa. Kantakuzenos toivoi, etta Orhanista tulisi hanen liittolaisensa tulevissa sodissa, mutta muiden turkkilaisten tavoin Orhan asettui hanta vastaan genovalaissodassa. Liittoon kuului se, etta osmaniprinssi sai myida Konstantinopolissa vangitsemiaan kristittyja orjina julkisilla markkinoilla. [25] [26]

Keski-Eurooppa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kaarle IV, Pyhan saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari vuonna 1346.

11. heinakuuta 1346 Luxemburgin Kaarle IV valittiin Pyhan saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijaksi. Hanen isansa ja paavi Klemens VI :n, keisari Ludvig IV :n vankkumattoman vihollisen, valisen liiton vuoksi osa prinsseista valitsi Kaarlen Ludvigin antikuninkaaksi Rhensissa . Han oli aiemmin luvannut palvelevansa Klemensia, han vahvisti paavinistuimen hallintaoikeuden suuriin maa-alueisiin, lupasi kumota Ludvigin Klemensia vastaan laatimat asetukset, lupasi olla puuttumatta Italian tapahtumiin ja puolustaa ja suojella kirkkoa. [4]

Kaarle IV oli hyvin heikossa asemassa Saksassa. Valintansa ehtojen vuoksi jotkut kutsuivat hanta halveksuen "paavin kuninkaaksi" ( saks. Pfaffenkonig ). Monet piispat ja lahes kaikki keisarilliset kaupungit pysyivat uskollisina Ludvig Baijerilaiselle. Kaarle vaaransi asemansa myos tukemalla haviavaa osapuolta satavuotisessa sodassa. Han menetti isansa ja monet parhaista ritareistaan Crecyn taistelussa elokuussa 1346. Han itse haavoittui samalla taistelukentalla. [4]

Samaan aikaan Italiassa useat pankit menivat Firenzessa vararikkoon kaupungin sisaisten ongelmien vuoksi. Tapahtumiin vaikutti myos se, etta kuningas Edvard III ei maksanut osaa lainoistaan takaisin. Huomattavin vararikon tekija vuonna 1346 oli Bardin suku. [27] [28] [29] Italia karsi myos nalanhadasta, minka vuoksi paavin oli vaikea kerata joukkoja hyokatakseen Smyrnaan . [30] [29] Venetsialaiset kuitenkin rakensivat usean eurooppalaisen tahon liittouman ( Sancta Unio ), joka koostui paaosin temppeliherroista ja joka teki viisi perattaista hyokkaysta Smyrnaan eli ?zmiriin ja Lansi-Anatolian rannikolle, jota turkkilaiset pitivat hallussaan. [24] Teknologian alalla paperin valmistustaito saapui Hollantiin [31] ja tuliaseet saapuivat Pohjois-Saksaan. Varhaisimmat merkinnat kertovat, etta niita oli Aachenissa . [32] [33]

Lansi-Eurooppa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Crecyn taistelu 1346.

7. heinakuuta tai niilla tienoin kuningas Edvard III ylitti Englannin kanaalin Normandiaan 1 600 laivan voimin. Han valloitti La Hoguen ja Barfleurin satamat musertavalla voimalla ja jatkoi sisamaahan kohti Caenia ottaen haltuunsa kaupunkeja matkan varrella. Ranskalaiset asettuivat puolustamaan Caenia mutta havisivat taistelun. He olivat suunnitelleet kanaalin ylittamista ja Englannin valloittamista noin 14 000 miehen voimin Jean le Francin johdossa, mutta Edvardin hyokkays pakotti heidat puolustuskannalle. [34]

Ranskan kuningas Filip VI tuhosi useita siltoja estaakseen Edvardin joukkoja etenemasta, mutta englantilaiset valloittivat Poissyn kaupungin elokuussa ja korjasivat sen sillan jatkaakseen. Ranskan kuningas asettui jalleen puolustusasemiin lahella Crecyn metsaa, mutta havisi jalleen englantilaisille. Edvard jatkoi sitten Calais 'hin ja piiritti kaupunkia 4. syyskuuta alkaen. Samaan aikaan Filipin poika Juhana piiritti Aigullonin kaupunkia onnistumatta kuitenkaan valtaamaan sita. Kuningas Filip kehotti myos skotlantilaisia jatkamaan taisteluaan Englantia vastaan pohjoisessa. Skotit ajattelivat englantilaisten olevan kiinni Calais'ssa ja marssivat Englantiin kohti Durhamia lokakuussa, mutta englantilainen ritareista ja papistosta koostuva joukko voitti heidat ja Skotlannin kuningas Daavid II vangittiin. Myos irlantilaiset aloittivat lyhytaikaisen vastarintataistelun, mutta heidatkin voitettiin. Vuoden loppuun mennessa Edvard oli saanut haltuunsa myos Poitersin kaupungin ja Tonnay-Charentea ymparoivat kaupungit. [34]

Edvard Musta prinssi kunnioitti Boomin kuninkaan Juhana Luxemburgilaisen rohkeutta Crecyn taistelussa ottamalla kayttoon hanen vaakunansa ja tunnuslauseensa: "Ich Dien" eli "Mina palvelen". Juhana oli jo tehnyt nimensa tunnetuksi koko Euroopassa taisteltuaan sodissa vuosikymmenten ajan, ja hanen kuolemastaan Crecyssa tuli lukuisten kirjoitusten legendaarinen aihe. Esimerkiksi seuraava Froissartin teksti kertoo hanesta: [35]

≫...silla vaikka han [Juhana I] oli lahes sokea, han ymmarsi taistelujarjestyksen, ja han sanoi heille: ... 'Herrat, olette miehiani, kumppaneitani ja ystaviani talla matkalla: teidan on tuotava minut niin pitkalle, etta voin iskea kerran miekallani.' ... he sitoivat kaikki suitsiensa ohjakset toisiinsa ja asettivat kuninkaan omien toiveidensa ylapuolelle, ja lahtivat kohtaamaan vihollisensa ... Kuningas ... oli niin kaukana edella, etta han iski miekallaan, toisen kerran ja enemman kuin nelja, ja taisteli urhoollisesti niin kuin seurueensa; ja he etenivat niin etta he joutuivat kaikki surmatuiksi, ja seuraavana paivana heidat loydettiin paikalta kuninkaan ymparilta, ja kaikki heidan hevosensa oli sidottu toisiinsa.≫

Syntyneita [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kuolleita [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b Benedictow, Ole Jørgen:  The Black Death, 1346-1353 , s. 51. Ipswich: Boydell Press, 2004. ISBN 0-85115-943-5 .
  2. ↑ a b c d e f g h David, Dr. Crecy:  1346: Triumph of the Longbow , s. 85. Osprey Publishing, 2000. ISBN 1-85532-966-2 .
  3. ↑ a b Evans, Arthur:  Ancient Illyria , s. iv. I. B. Tauris, 2007. ISBN 1-84511-167-2 .
  4. ↑ a b c d e Jeep, John:  Medieval Germany , s. 108. New York: Garland Pub, 2001. ISBN 0-8240-7644-3 .
  5. ↑ a b Lynn, John:  Battle: a History of Combat and Culture , s. 91-92. Boulder: Westview Press, 2004. ISBN 0-8133-3372-5 .
  6. ↑ a b David, Dr. Crecy:  1346: Triumph of the Longbow , s. 86. Osprey Publishing, 2000. ISBN 1-85532-966-2 .
  7. ↑ Bunch, Bryan H. & Hellemans, Alexander:  The History of Science and Technology , s. 1337. Houghton Mifflin Harcourt, 2004. ISBN 978-0-618-22123-3 .
  8. ↑ Kinross, John:  Discovering Battlefields of England and Scotland , s. 40. Princes Risborough: Shire, 2008. ISBN 0-7478-0370-6 .
  9. ↑ ”Porvoo”,  Otavan iso Fokus, 5. osa (Mo?Qv) , s. 3237. Otava, 1973. ISBN 951-1-01070-0 .
  10. ↑ a b Benedictow, Ole Jørgen:  The Black Death, 1346-1353 , s. 50. Boydell Press, 2004. ISBN 0-85115-943-5 .
  11. ↑ Benedictow, Ole Jørgen:  The Black Death, 1346-1353 , s. 52. Boydell Press, 2004. ISBN 0-85115-943-5 .
  12. ↑ Wheelis, Mark: Biological Warfare at the 1346 Siege of Caffa 2002. Centers for Disease Control and Prevention.
  13. ↑ Benedictow, Ole Jørgen:  The Black Death, 1346-1353 , s. 60?61. Boydell Press, 2004. ISBN 0-85115-943-5 .
  14. ↑ Lang, David Marshall: Georgia in the Reign of Giorgi the Brilliant (1314-1346). Bulletin of the School of Oriental and African Studies , 1955, 17. vsk, nro 1, s. 74?91.
  15. ↑ Grousset, Rene:  The Empire of the Steppes , s. 342. Rutgers University Press, 1988. ISBN 0-8135-1304-9 .
  16. ↑ Brown, C.:  Coins of India , s. 83. Laurier Books Ltd, 1988. ISBN 81-206-0345-1 .
  17. ↑ Ballaster, Ros:  Fables of the East , s. 275. Oxford University Press, 2005. ISBN 0-19-926734-0 .
  18. ↑ Himalayan Region, 1000?1400 a.d. 2000. New York: The Metropolitan Museum of Art.
  19. ↑ Bierman, Irene:  The Experience of Islamic Art on the Margins of Islam , s. 117-118, 129. Ithaca Press, 2005. ISBN 0-86372-300-4 .
  20. ↑ Indian History Time Line 2006. Varadhi.
  21. ↑ Batuta, Ibn ja Ibrahimov Ibrahimovich:  The Travels of Ibn Battuta to Central Asia , s. 32. Ithaca Press, 2000. ISBN 0-86372-256-3 .
  22. ↑ Doniger, Wendy:  Merriam-Webster's Encyclopedia of World Religions , s. 1054. Merriam-Webster, 1999. ISBN 0-87779-044-2 .
  23. ↑ Bousfield, Jonathan:  The Rough Guide to the Baltic States , s. 416. Rough Guides Limited, 2004. ISBN 1-85828-840-1 .
  24. ↑ a b Theunissen, Hans: Ottoman-Venetian Diplomatics: The cAhd-Names. Electronic Journal of Oriental Studies , 1998, nro 1.2. Utrechtin yliopisto.
  25. ↑ Gibbon, Edward: The Decline And Fall Of The Roman Empire ccel.org .
  26. ↑ Mango, Cyril:  The Oxford History of Byzantium , s. 267. Oxford UP, 2002.
  27. ↑ Hunt, Edwin: Dealings of the Bardi and Peruzzi. Journal of Economic History , 1990, 50. vsk, nro 1.
  28. ↑ Sumption, Jonathan:  The Hundred Years War: Trial by Battle , s. 489-490. University of Pennsylvania Press, 1999. ISBN 0-8122-1655-5 .
  29. ↑ a b Hearder, Harry ja Jonathan Morris:  Italy , s. 97. Cambridge University Press, 2001. ISBN 0-521-00072-6 .
  30. ↑ Housley, Norman:  The Avignon Papacy and the Crusades, 1305-1378 , s. 235. Clarendon, 1986. ISBN 0-19-821957-1 .
  31. ↑ Lewis, Charlton:  China , s. 87. McGraw-Hill, 2004. ISBN 0-07-141279-4 .
  32. ↑ Delbruck, Hans et.al.:  History of the Art of War , s. 28. University of Nebraska Press, 1990. ISBN 0-8032-6586-7 .
  33. ↑ Nossov, Konstantin:  Ancient and Medieval Siege Weapons , s. 209. The Lyons Press, 2005. ISBN 1-59228-710-7 .
  34. ↑ a b Knighton, Henry:  Knighton's Chronicle 1337-1396 , s. 52-75. Clarendon Press, 1995. ISBN 0-19-820503-1 .
  35. ↑ The Chronicles of Froissart  (translated by Lord Berners, edited by G.C. Macaulay) The Harvard Classics.
  36. ↑ Richardson, Douglas ja Kimball, G. Everingham:  Plantagenet Ancestry: a Study in Colonial and Medieval Families , s. 29. Genealogical Publishing Company, 2004. ISBN 0-8063-1750-7 .
  37. ↑ Allen, Prudence:  The Concept of Woman , s. 448. Wm. B. Eerdmans Publishing Company, 2006. ISBN 0-8028-3346-2 .
  38. ↑ Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Deschamps, Eustache”,  Otavan kirjallisuustieto , s. 168. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X .
  39. ↑ Butler, Alban et.al.:  Butler's Lives of the Saints , s. 103. Burns & Oates, 1995. ISBN 0-86012-251-4 .
  40. ↑ Musto, Ronald:  Apocalypse in Rome , s. 123. University of California Press, 2003. ISBN 0-520-23396-4 .
  41. ↑ Smith, Jr., John Masson:  The History of the Sarbadar Dynasty 1336-1381 A.D. and Its Sources . Mouton, 1970. ISBN 90-279-1714-0 .
  42. ↑ Arnold-Baker, Charles:  The Companion to British History , s. 23. Routledge, 2001. ISBN 0-415-26016-7 .
  43. ↑ Hansen, Mark:  Kings, Rulers, and Statesmen , s. 38. Sterling, 2006. ISBN 978-1-4027-2592-0 .
  44. ↑ Shakespeare, William and Giorgio Melchiori:  King Edward III , s. 58. Cambridge University Press, 1998. ISBN 0-521-43422-X .
  45. ↑ Mcandrew, Bruce:  Scotland's Historic Heraldry , s. 133. Boydell Press, 2006. ISBN 1-84383-261-5 .
  46. ↑ Mcandrew, Bruce:  Scotland's Historic Heraldry , s. 184. Boydell Press, 2006. ISBN 1-84383-261-5 .
  47. ↑ Cohn, Samuel:  Popular Protest in Late Medieval Europe , s. 119. Manchester University Press, 2004. ISBN 0-7190-6731-6 .
  48. ↑ Mcginn, Bernard and John Meyendorff:  Christian Spirituality: Volume 1: Origins to the Twelfth Century , s. 407. Taylor & Francis Books Ltd, 1986. ISBN 0-7102-0927-4 .
  49. ↑ Keen, Maurice:  The Outlaws of Medieval Legend , s. 198. Routledge and Kegan Paul, 1987. ISBN 0-7102-1203-8 .
  50. ↑ Currey, E:  Sea-Wolves of the Mediterranean (Large Print Edition) , s. 244. BiblioBazaar, 2007. ISBN 1-4346-7107-0 .

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=1346&oldid=20312825 ”