Vuoksen vesisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vuoksen vesisto
( Suomen paavesisto : 04)
Valtiot Venaja , Suomi
Maakunnat Leningradin alue , Etela-Karjala , Kymenlaakso , Etela-Savo , Pohjois-Savo , Pohjois-Karjala
Vesistoalueen tai valuma?alueen tietoja
Merialue Itameren valuma-alue
Paavesistoalue Vuoksen vesisto (04)
Vesistojako Suur-Saimaan alue (04.1),
Haukiveden?Kallaveden alue (04.2),
Oriveden-Pyhaselan alue (04.3),
Pielisen reitin valuma-alue (04.4),
Iisalmen reitin valuma-alue (04.5),
Nilsian reitin valuma-alue (04.6),
Juojarven reitin valuma-alue (04.7),
Hoytiaisen valuma-alue (04.8),
Koitajoen valuma-alue (04.9)
Laskujoki Vuoksi
Laskupaikka Kakisalmi , Metsapirtti, Laatokka
Koordinaatit 60°37′26″N , 30°30′32″E
Mittaustietoja
Valuma-alue 68 501,14 km² [1]
Jarvisyys 19,78 % [1]
Alueen pituus 450 km [2]
Alueen leveys 290 km [2]
Keskivirtaama 684 m³/s [3]
Kartta
Joen paahaara laskee Laatokkaan Suvannon jalkeen.

Vuoksen vesisto ( vesistoaluetunnus 04) on Suomen suurin vesistoalue , joka sijaitsee paaosin Etela- ja Pohjois-Savon seka Etela - ja Pohjois-Karjalan seka osittain Kymenlaakson maakuntien alueilla Ita-Suomessa. Vesiston latva-alueita on myos Kainuussa , Pohjois-Pohjanmaalla ja Venajan Karjalassa . Sen laskujoki on Vuoksi , joka laskee Laatokkaan . Sen valuma-alueen pinta-ala on 61 560 neliokilometria, josta Suomen puolella 52 400 neliokilometria. [4] Vesiston paajarvi on Suur-Saimaa , johon kuuluvia jarvenselkia ovat muun muassa Etela-Saimaa , Pihlajavesi , Haukivesi , Puruvesi , Orivesi ja Pyhaselka . Vuoksen vesistoon kuuluvat lisaksi muun muassa Unnukka , Kallavesi , Pielinen , Kermajarvi , Juojarvi ja Suvasvesi , joiden veden pinnan taso on Saimaata korkeammalla. Vesiston jarvisyys on 19,78 %.

Vuoksen vesisto alkaa Pohjois-Savon ja Kainuun rajamailta, josta lahtevat Kallaveden reitin lahdereitit Iisalmen reitti ja Nilsian reitti . Kallavedesta vedet purkautuvat Soisalon saaren kahta puolta Haukiveteen lantisena Leppavirran reittina ja itaisena Heinaveden reittina . Heinaveden reittiin yhtyy idasta tuleva Juojarven reitti. Haukiveteen paatyy myos Vuoksen vesiston toinen paareitti, Pielisen reitti . Reitit ovat samalla vesiteina rahtiliikenteelle ja matkailulle muun muassa Kuopioon ja Joensuuhun . Naiden vesireittien korkeuseroja hyodynnetaan vesivoimaloiden avulla sahkontuotannossa . Suurimmat voimalat ovat Pielisjoessa olevat Kaltimon ja Kuurnan voimalat seka Huruskosken voimala Varkaudessa .

Vuoksen vesisto laskee Vuoksea pitkin (156 km) Venajan puolelle Laatokkaan . Vuoksen alkuun on rakennettu Imatrankoskelle ( 1929 ) ja Tainionkoskelle ( 1947 ? 1951 ) koko vesiston suurimmat vesivoimalaitokset. Laitokset omistaa nykyisin Fortum Oyj .

Puuta uitetaan Vuoksen vesistossa runsaasti, johtuen monien puunjalostusteollisuuden laitosten sijainnista sen ymparistossa. Tarkeita teollisuuslaitoksia on Imatralla , Joutsenossa , Lappeenrannassa , Mikkelissa , Ristiinassa ja Varkaudessa. Uittomaarat vaihtelevat vuosittain 700 000 ja 1,4 miljoonan kuutiometrin valilla. [5] .

Vuoksen vesiston vesiliikenne merelle kulkee Saimaan kanavaa pitkin Lappeenrannasta Venajan puolelle Viipuriin .

Vesiston jakoalueet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vesistoalueen ensimmaisessa jakovaiheessa on seuraavat alueet tai valuma-alueet . Sisennys tarkoittaa luettelossa sita, etta vesistoalue laskee tai yhtyy ylempana sijaitsevaan vesistoalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistoalueet laskevat kaikki ylapuoliseen vesistoalueeseen vastaavassa jarjestyksessa niin, etta ylin yhtyy lahempana alajuoksua [6] [1] :

  • Suur-Saimaan alue (04.1)
  • Haukiveden?Kallaveden alue (04.2)
  • Oriveden?Pyhaselan alue (04.3)
  • Hoytiaisen valuma-alue (04.8)
  • Koitajoen valuma-alue (04.9)
  • Pielisen reitin valuma-alue (04.4)
  • Juojarven reitin valuma-alue (04.7)
  • Nilsian reitin valuma-alue (04.6)
  • Iisalmen reitin valuma-alue (04.5)

Kanavat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Voimalaitokset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tata artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei tayta Wikipedian laatuvaatimuksia .
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemalla ongelmat tarkemmin . Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla .
Tarkennus: MW, GWh/a -tiedot puuttuvat

Vuoksen vesistossa on 25 voimalaitosta:

Kallaveden reitti [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Pielisen reitti [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suur-Saimaa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Muut [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b c Ekholm, Matti:  Suomen vesistoalueet . Vesi- ja ymparistohallinnon julkaisuja ? Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ymparistohallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4 .
  2. ↑ a b Vuoksen vesisto Karttaikkuna . Paikkatietoikkuna. Viitattu 7.4.2023.
  3. ↑ ”Part IV, Chapter 8”,  Drainage Basin of The Baltic Sea . Second Assessment of Transboundary Rivers, Lakes and Groundwaters. UNECE, 2011. verkkosivu (PDF) (viitattu 7.4.2023). (englanniksi)
  4. ↑ Gertsch, Mia: Vuoksen vesisto levittyy laajalle yle.fi . 9.11.2012. YLE. Viitattu 8.10.2014.
  5. ↑ Tukkilauttoja Saimaalla poikkeuksellisen vahan yle.fi . 7.8.2007. YLE. Viitattu 8.10.2014.
  6. ↑ Vuoksen vesisto (04) Jarvi-meriwiki . Suomen ymparistokeskus. Viitattu 23.1.2023.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuoksen vesiston kanavat
Heinaveden reitti

Karvion kanava | Kerman kanava | Pilpan kanava | Vihovuonteen kanava

Iisalmen reitti

Ahkiolahden kanava | Nerkoon kanava

Juojarven reitti

Kaavinkosken kanava | Taivallahden kanava | Varistaipaleen kanava

Leppavirran reitti

Konnuksen kanava | Naapuskosken kanava | Taipaleen kanava

Nilsian reitti

Lastukosken kanava | Juankosken kanava | Karjalankosken kanava

Pielisen reitti

Joensuun kanava | Kaltimon kanava | Kuurnan kanava

Muita kanavia

Ketveleen kanava | Kuivataipaleen kanava | Saarikosken kanava | Raikuun kanava | Saimaan kanava

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vuoksen_vesisto&oldid=21418371 ”