Taman artikkelin tai sen osan maaritelma puuttuu tai on huonosti laadittu. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin maaritelmaa. Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla . Tarkennus: Ei liity ilmastoon mitenkaan

Vuodenajat ovat ilmastossa tapahtuvan vuotuisen kierron vaiheita.

Vuodenaikojen vaihtelu on seurausta Maan pyorimisakselin kallistumasta eli akselikulmasta suhteessa Maan ratatason kohtisuoraan ja siita johtuvista muutoksista Auringon sateilyn jakautumisessa. Monilla on sellainen kasitys, etta vuodenaikojen vaihtelu johtuu Maan ja Auringon etaisyyden vaihtelusta. Senkin vaikutus voidaan havaita, mutta on paljon pienempi ja lahinna Aurinkoa ollaan tammikuun alussa, jolloin pohjoisella pallonpuoliskolla on hyvin kylmaa ja kauimpana heinakuun alussa, jolloin pohjoisella pallonpuoliskolla on hyvin lamminta. Nama ajankohdat vaeltavat vahitellen eteenpain. ^[1]

Kallistuman vaikutukset ovat erilaisia eri puolilla maailmaa, ja siksi eri kulttuureissa on erilaisia tapoja jaotella vuosi osasiinsa. Esimerkiksi paivantasaajan lahella sijaitsevilla alueilla puhutaan vain sadekaudesta/monsuunikaudesta ja kuivasta kaudesta. Toisaalta Australian pohjoisosissa elavat alkuperaiskansat jakavat vuoden perati kuuteen vuodenaikaan.

Suomalaisesta nakokulmasta on luontevaa ^lahde? jakaa vuosi neljaan vuodenaikaan: talvi , kevat , kesa ja syksy .

Maa kiertaa Auringon kerran vuodessa. Kiertaminen tapahtuu vastapaivaan jos kuten yleensa, Maa esitetaan asennossa jossa pohjoinen pallonpuolisko on kiertoradan ylapuolella. Kiertaessaan Aurinkoa Maan pyorimisakseli pysyy suunnilleen vakiona: jos pyorimisakselin paikalle kuvitellaan nuoli , jonka karki tulee ulos pohjoisella pallonpuoliskolla, niin nuoli osoittaa koko ajan suunnilleen kohti Pohjantahtea .

Maan vastaanottama Auringon sateily jakautuu vuoden mittaan eri lailla Maan kiertaessa radallaan Aurinkoa: pohjoisen pallonpuoliskon kesaisin eli etelaisen pallonpuoliskon talvisin Maan pohjoinen pallonpuolisko vastaanottaa enemman sateilya kuin etelainen, ja pohjoisen pallonpuoliskon talvella eli etelaisen pallonpuoliskon kesalla etelainen pallonpuolisko vastaanottaa enemman sateilya kuin pohjoinen. Kevaalla ja syksylla pallonpuoliskot vastaanottavat saman verran Auringon sateilya.

Kesalla paiva on pitempi: Aurinko paistaa vuorokauden aikana enemman kuin talvella. Myos Auringon sateilyn tulokulma Maan pintaan nahden vaihtelee vuodenajasta riippuen: kesaisin Aurinko paistaa korkeammalta ja talvisin matalalta. Matalalta paistava Aurinko lammittaa vahemman Maata, koska sateily leviaa isommalle alueelle. Lisaksi sateilya absorboituu ilmakehaan enemman Auringon paistaessa matalalta.

Maa kiertaa Aurinkoa hieman soikealla radalla . Tama vaikuttaa vuodenaikoihin vain vahan, koska maapallon rata on vain hieman soikea. Itse asiassa Maa on nykyaan lahimpana Aurinkoa, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on talvi.

Tammikuun alussa Maa on Aurinkoa lahinna (radan periheli ) ja heinakuun alussa kauimpana (radan apheli ). Keskimaarin koko Maan vastaanottaman Auringon sateilyn maara on aphelissa noin 7 % pienempi kuin perihelissa. ^[2]

Maa on kuitenkin lampimampi sen ollessa kauimpana aphelissa: koko Maan keskilampotila on noin 2,3 °C astetta korkeampi kuin perihelissa. Tama johtuu siita, etta Maan pohjoisella pallonpuoliskolla, joka on aphelissa kaantyneena kohti Aurinkoa, on enemman maata kuin merta. Mantereet lampiavat helpommin kuin vesi, koska niilla on pienempi lampokapasiteetti kuin vedella. ^[2] Tama tarkoittaa sita, etta pohjoisella pallonpuoliskolla on lampimampi kesa kuin etelaisella pallonpuoliskolla. Vastaavasti pohjoisessa on kylmempi talvi kuin etelassa, koska mantereet luovuttavat nopeammin lampoa kuin meret. Taman vuoksi pohjoispuoliskon lampotilanvaihtelut ovat etelapuoliskon lampotilanvaihteluja suuremmat. ^[3]

Pohjoisen pallonpuoliskon kesa on 2–3 paivaa pidempi kuin etelaisen pallonpuoliskon kesa. Tama johtuu Keplerin toisesta laista : planeetat liikkuvat radallaan hitaammin aphelissa. ^[2]

Perihelin ja aphelin sijoittuminen vuodenaikoihin siirtyy hitaasti seka akselin prekession etta perihelin kiertymisen vuoksi. Nain syntyvat noin 20 000 vuoden mittaiset Milankovi?in jaksot .

Maan akselikallistuman (noin 23,5 astetta) takia vuodenajat ovat erilaisia eri leveysasteilla. Maa voidaan jakaa navan ja napapiirin valiseen kylmaan vyohykkeeseen , napapiirin ja kaantopiirin valiseen lampimaan vyohykkeeseen seka kaantopiirin ja paivantasaajan valiseen kuumaan vyohykkeeseen .

Pohjoisen napapiirin noin 66,5 astetta pohjoispuolella kesalla Aurinko voi paistaa lapi yon. Ilmiota kutsutaan keskiyon auringoksi tai polaaripaivaksi. Kesapaivanseisauksen aikana alue, jolla Auringon keskipiste ei laske horisontin alapuolelle, on suurimmillaan: Aurinko paistaa lapi yon kaikkialla napapiirin pohjoispuolella. Talvella napapiirin pohjoispuolella voi olla kaamos (polaariyo), jolloin aurinko ei nouse paivallakaan. Talvipaivanseisauksen aikana kaamosalue on suurimmillaan. Kaamoksen takia napaseutujen talvet ovat erittain kylmia. Talloinkin ilmakeha saattaa sirottaa hamaraa valoa joulukuisena yona. Kun pohjoisessa on polaaripaiva tai polaariyo, on etelaisen napapiirin ja etelanavan valisella alueella samaan aikaan vastaavasti polaariyo tai polaaripaiva.

Kravun ja Kauriin kaantopiirien 23,5° P - 23,5° E valissa, varsinkin paivantasaajalla , on aina lamminta: paivantasaajan lahettyvilla vuodenajat erottuvat toisistaan sateisuutensa perusteella. Paivantasaajalla vuodessa on kaksi sadekautta ja kaksi kuivaa kautta; kaantopiireilla on yksi sadekausi ja yksi kuiva kausi.

Vuodenajoille ja niiden rajakohdille on eri yhteyksissa ainakin kolme eri maaritelmaa. Arkikielessa luetaan usein jokaiseen vuodenaikaan kolme kalenterikuukautta. Tahtitieteellisen maaritelman mukaan vuodenajat vaihtuvat paivantasauksina ja paivanseisauksina . Meteorologiassa kaytetaan termisia vuodenaikoja , joiden rajat on maaritelty sen mukaan, milloin vuorokauden keskimaarainen lampotila ylittaa tai alittaa tietyt rajat. ^[4]

Tavallisessa puheessa eri maissa voi olla erilaisia kasityksia siita mista vuodenaika alkaa ja kasitykset voivat vaihdella historiallisesti. Esimerkiksi Englannissa vuodenaikojen kasitetaan alkavan kuukautta aikaisemmin kuin Suomessa: esimerkiksi kevaan ajatellaan kasittavan helmi-, maalis- ja huhtikuun. ^[6]

Yhdysvaltalaisissa englanninkielisissa kalentereissa kesan ja talven kasitetaan alkavan vastaavasti kesapaivanseisauksesta ja talvipaivanseisauksesta.

1800-luvulla Zacharias Topelius maaritteli talven alkavan marraskuussa ja loppuvan huhtikuussa (syystalvi, sydantalvi, kevattalvi), kevaan olevan touko- ja kesakuu, kesan heina- ja elokuu, ja syksyn syys- ja lokakuu. ^[7]

Tahtitieteellisen maaritelman mukaan pohjoisen pallonpuoliskon kevat alkaa kevatpaivantasauksesta 20. tai 21. maaliskuuta , kesa kesapaivanseisauksesta 21. tai 22. kesakuuta , syksy syyspaivantasauksesta 22. tai 23. syyskuuta ja talvi talvipaivanseisauksesta 21. tai 22. joulukuuta . Etelaisella pallonpuoliskolla alkaa vastavuodenaika pohjoiseen pallonpuoliskoon nahden, esimerkiksi kun pohjoispuoliskolla alkaa talvi, etelapuoliskolla alkaa kesa. Nama ajankohdat ovat samat kaikkialla maapallolla. Maan radan epakeskisyyden vuoksi nama ovat hieman eri pituisia: kesa on 93,65 mutta talvi vain 88,99 vuorokauden pituinen. ^[8]

Paaartikkeli: Termiset vuodenajat

Pysyvilla ylityksilla ja alituksilla tarkoitetaan paasaantoisesti vahintaan viiden perakkaisen vuorokauden keskilampotilan ylitysta tai alitusta annetun rajalampotilan suhteen. Suomessa termisista vuodenajoista pisin on talvi ja lyhyin kevat.

• Suomi ? Vuodenajat

• Oja, Heikki:  Aikakirja 2007 . Helsinki: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2007. ISBN 952-10-3221-9 . Teoksen verkkoversio (viitattu 22.4.2010). ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• Hannu Karttunen, Ursa ja Tuorlan observatorio: Vuodenajat astro.utu.fi .
• Vuodenaikojen vaihtelun maarittelytapoja Ilmatieteen laitos. Arkistoitu 11.2.2008. Viitattu 2.2.2008.
• Suomen luontovuoden opas. Lasse J. Laine. WSOY 2011. (mita luontohavaintoja eri vuodenaikoina voi tehda)

Viitteet

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vuodenaika .