Ulriika Eleonoora

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tama artikkeli kertoo Ruotsin kuningattaresta (1688?1741). Ruotsin kuningattaresta (1676?1693) kertoo Ulriika Eleonoora (vanhempi) .
Ulriika Eleonoora
Ruotsin kuningatar
Valtakausi 5. joulukuuta 1718 ? 24. maaliskuuta 1720
Kruunajaiset 17. maaliskuuta 1719
Edeltaja Kaarle XII
Seuraaja Fredrik I
Syntynyt 23. tammikuuta 1688
Tukholma , Ruotsi
Kuollut 24. marraskuuta 1741  (53 vuotta)
Tukholma , Ruotsi
Puoliso Fredrik I
Suku Pfalz
Isa Kaarle XI
Aiti Ulriika Eleonoora vanhempi
Uskonto luterilainen
Nimikirjoitus

Ulriika Eleonoora ( ruots. Ulrika Eleonora ) ( 23. tammikuuta 1688 ? 24. marraskuuta 1741 ) oli Ruotsin kuningatar 1718?1720, ja Kaarle XII :n sisar. Hanen lyhyella valtakaudellaan Ruotsissa alkoi vapauden aika , kuninkaan yksinvallan sijasta vahitellen lahes kaikki valta keskitettiin valtiopaiville. [1]

Ulriika Eleonoora oli Kaarle XI :n ja Ulriika Eleonoora vanhemman tytar. Nuoruusvuosinaan han jai sisarensa Hedvig Sofian varjoon. Fredrik Hessenilainen (myohemmin kuningas Fredrik I ) kosi hanta jo 1710, mutta haita vietettiin vasta 1715. [2]

Ulriika eli suurimman osan elamastaan muiden varjossa, mutta sisarensa kuoltua 1708 jalkeen han alkoi saada huomiota, ja vuonna 1713 hanet valittiinkin sijaishallitsijaksi. Han johti maata silla aikaa kun kuningas oli ulkomailla. Heti ensimmaisessa istunnossaan han teki tarkean paatoksen ja kutsui valtiopaivat koolle. Han osallistui kuitenkin harvoin valtaneuvoston kokoontumisiin. [2]

Kaarle XII:n kuoltua 1718 hanelle ei ollut itseoikeutettua kruununperijaa, mutta kaksi mahdollista ehdokasta kuitenkin loytyi. Toinen heista oli Ulriikan aviomies Fredrik Hessenilainen ja toinen Hedvig Sofian poika, Holstein-Gottorpin herttua Kaarle Fredrik , jota tuki holsteinilainen puolue . [3] Taman jalkeen Ulriika Eleonoora ilmoitti nousseensa valtaistuimelle. Valtiopaivat suostuivat tunnustamaan Ulriika Eleonooran silla ehdolla, etta han hyvaksyi hallitusmuodon, joka vahentaisi tuntuvasti kuninkaan valtaa. [2]

Vuonna 1720, kun Ulriika Eleonoora luovutti kruununsa miehelleen Fredrik I:lle, tama luovutti osan valtaa valtiopaiville. Tama paatti ajanjakson, jota kutsutaan itsevaltiuden ajaksi. [1]

Fredrikin matkustaessa ulkomaille vuonna 1731 ja sairastaessa vuonna 1738 Ulriika Eleonoora palasi jalleen sijaishallitsijaksi. [2]

Ulriikan ja Fredrik I:n avioliitto oli lapseton. [2]

Ulriika luopui kruunusta lahinna miehensa takia, silla tama oli koko ajan neuvonut Ulriikaa hanen ollessaan hallitsijana. lahde? Ulriika rakasti miestaan, mutta tama lahinna vain tahtoi Ulriikan siksi, etta talla oli valtaa, ja etta Ulriika pystyisi saattamaan Fredrikinkin johtavaan asemaan. lahde? Ulriika oli uskova, ja kuningattarena olemisen jalkeen han ryhtyi hyvantekevaisyystyohon. Han oli myos kiinnostunut koruista ja hopearahojen keraamisesta. lahde?

Ulriika Eleonooran mukaan on nimetty Ullanlinnan ( ruots. Ulrikasborg ) kaupunginosa Helsingissa . [4] Hanelle nimetty kirkko oli Helsingin tuomiokirkon edessa olevalla aukiolla ennen tuomiokirkon rakentamista. [5]

  1. a b Ulrika Eleonora Encyclopedia Britannica. Viitattu 15.12.2013.
  2. a b c d e Nordisk Familjebok  (Uggleupplagan. 30. Tromsdalstind ? Urakami s. 939?940) runeberg.org. Viitattu 15.12.2013.
  3. Alandskongressen Uppslagsverket Finland . Svenska folkskolans vanner. Viitattu 12.8.2017. (ruotsiksi)
  4. To Ullanlinna with love… Helsinki Times. Viitattu 15.12.2013.
  5. Historia ja arkkitehtuuri Helsingin tuomiokirkkoseurakunta. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 15.12.2013.

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Edeltaja:
Kaarle XII
Ruotsin kuningatar
1718 ? 1720
Seuraaja:
Fredrik I
Tama kuninkaalliseen henkiloon liittyva artikkeli on tynka . Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.