Tama artikkeli kertoo Ruotsin kuningattaresta (1688?1741). Ruotsin kuningattaresta (1676?1693) kertoo
Ulriika Eleonoora (vanhempi)
.
Ulriika Eleonoora
(
ruots.
Ulrika Eleonora
) (
23. tammikuuta
1688
?
24. marraskuuta
1741
) oli
Ruotsin
kuningatar 1718?1720, ja
Kaarle XII
:n sisar. Hanen lyhyella valtakaudellaan Ruotsissa alkoi
vapauden aika
, kuninkaan yksinvallan sijasta vahitellen lahes kaikki valta keskitettiin
valtiopaiville.
[1]
Ulriika Eleonoora oli
Kaarle XI
:n ja
Ulriika Eleonoora vanhemman
tytar. Nuoruusvuosinaan han jai sisarensa
Hedvig Sofian
varjoon. Fredrik Hessenilainen (myohemmin kuningas
Fredrik I
) kosi hanta jo 1710, mutta haita vietettiin vasta 1715.
[2]
Ulriika eli suurimman osan elamastaan muiden varjossa, mutta sisarensa kuoltua 1708 jalkeen han alkoi saada huomiota, ja vuonna 1713 hanet valittiinkin sijaishallitsijaksi. Han johti maata silla aikaa kun kuningas oli ulkomailla. Heti ensimmaisessa istunnossaan han teki tarkean paatoksen ja kutsui valtiopaivat koolle. Han osallistui kuitenkin harvoin
valtaneuvoston
kokoontumisiin.
[2]
Kaarle XII:n kuoltua 1718 hanelle ei ollut itseoikeutettua kruununperijaa, mutta kaksi mahdollista ehdokasta kuitenkin loytyi. Toinen heista oli Ulriikan aviomies Fredrik Hessenilainen ja toinen Hedvig Sofian poika,
Holstein-Gottorpin
herttua
Kaarle Fredrik
, jota tuki
holsteinilainen puolue
.
[3]
Taman jalkeen Ulriika Eleonoora ilmoitti nousseensa valtaistuimelle. Valtiopaivat suostuivat tunnustamaan Ulriika Eleonooran silla ehdolla, etta han hyvaksyi hallitusmuodon, joka vahentaisi tuntuvasti kuninkaan valtaa.
[2]
Vuonna 1720, kun Ulriika Eleonoora luovutti kruununsa miehelleen Fredrik I:lle, tama luovutti osan valtaa valtiopaiville. Tama paatti ajanjakson, jota kutsutaan itsevaltiuden ajaksi.
[1]
Fredrikin matkustaessa ulkomaille vuonna 1731 ja sairastaessa vuonna 1738 Ulriika Eleonoora palasi jalleen sijaishallitsijaksi.
[2]
Ulriikan ja Fredrik I:n avioliitto oli lapseton.
[2]
Ulriika luopui kruunusta lahinna miehensa takia, silla tama oli koko ajan neuvonut Ulriikaa hanen ollessaan hallitsijana.
lahde?
Ulriika rakasti miestaan, mutta tama lahinna vain tahtoi Ulriikan siksi, etta talla oli valtaa, ja etta Ulriika pystyisi saattamaan Fredrikinkin johtavaan asemaan.
lahde?
Ulriika oli uskova, ja kuningattarena olemisen jalkeen han ryhtyi hyvantekevaisyystyohon. Han oli myos kiinnostunut koruista ja hopearahojen keraamisesta.
lahde?
Ulriika Eleonooran mukaan on nimetty
Ullanlinnan
(
ruots.
Ulrikasborg
) kaupunginosa
Helsingissa
.
[4]
Hanelle nimetty kirkko
oli
Helsingin tuomiokirkon
edessa olevalla aukiolla ennen tuomiokirkon rakentamista.
[5]
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Taiteenala
| |
|---|
| | Henkilot
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|