Tama artikkeli kasittelee kuningaskuntaa. Sanan muita merkityksia on
erillisella tasmennyssivulla
.
Tongan kuningaskunta
(
tongaksi
Pule?anga Fakatu?i ?o Tonga
,
engl.
Kingdom of Tonga
) eli
Tonga
on
saaristovaltio
etelaisella
Tyynellamerella
. Se sijaitsee
Samoan
etelapuolella ja
Fid?in
itapuolella. Valtioon kuuluu 176 saarta, joista 40 on pysyvasti asutettuja.
[5]
Valtiolla on maapinta-alaa yhteensa 748 km², rantaviivaa 419 kilometria ja asukkaita 103 252 (2011). Tonga on Tyynenmeren ainoa monarkia ja maailmanlaajuisesti poikkeava nykymonarkia, silla kuninkaallisilla on konkreettista paatantavaltaa. Kuningas
George Tupou V
ilmoitti vuonna 2008 siirtavansa kuninkaan valtaoikeuksia paaministerille.
[6]
Tonga on myos ainoa Tyynen valtameren valtio, joka on onnistunut valttamaan muodollisen
kolonisaation
, silla se ei missaan vaiheessa menettanyt alkuperaista hallintoaan.
[7]
[1]
Inhimillisen kehityksen indeksissa
(HDI) Tonga sijoittuu keskitasolle.
Etnisesti Tonga on hyvin homogeeninen eli koko vaesto on kaytannossa
tongalaisia
. Vain alle kaksi prosenttia vaestosta on
eurooppalaisia
,
kiinalaisia
tai muita Tyynen valtameren alueen etnisia ryhmia.
[8]
Tonga tarkoittaa
tongan kielella
etelaa tai etelaista, mika kuvastaa saarien sijaintia suhteessa
Samoaan
. Tongasta on kaytetty myos nimea Ystavyydensaaret (
engl.
Friendly Islands
,
tongaksi
?Otu Felenite
).
[9]
Nimi on peraisin loytoretkeilija
James Cookilta
, joka kolmannella retkellaan vuonna 1777 vietti huhti?heinakuun Tongassa ja ystavystyi Ha?apain paallikko Finaun kanssa. Cookiin vetosi myos saarelaisten ystavallisyys ja vieraanvaraisuus, minka vuoksi han halusi ystavyyden nakyvan saaren nimessakin.
[10]
Oikeammin Cook tarkoitti termilla lahinna Tongaan kuuluvan Ha’apain saariryhman
Lifuka
-saarta.
[11]
Vaikka saarelaiset hankkivatkin Cookin ja miehiston tarvitsemia tarvikkeita, ystavallisyys ei ole koko totuus, silla heimopaallikot olivat suunnitelleet Cookin ja hanen miehistonsa surmaamista. Cook ennatti kuitenkin lahtea ennen suunnitelman taytantoonpanoa.
[10]
Tongaan kuuluu noin 170 saarta, joista 36 on asutettuja.
[12]
Saaret ovat levittaytyneet etelaisella
Tyynellamerella
360 000 neliokilometrin laajuiselle alueelle, ja saarten yhteenlaskettu pinta-ala on 747 neliokilometria.
[13]
Tongan saaret voi jakaa kahteen pohjois?etelasuuntaiseen ketjuun. Lantiset ovat alkuperaltaan vulkaanisia ja itaiset korallisaaria.
[14]
Lantisella
Kaon
saarella on valtion korkein kohta, 1 033 metria.
[15]
Lantisista saarista monet ovat nousseet selvasti merenpinnan ylapuolelle vulkaanisen toiminnan seurauksena. Nelja saarista on myos edelleen toimivia
tulivuoria
, ja
Fonuafo‘ou
on syntynyt ja havinnyt useasti tulivuorenpurkausten ja eroosion seurauksena. Itaisilla saarilla on muun muassa Tongan suurin saari 260 neliokilometrin laajuinen
Tongatapu
, joka on myos tiheimmin asuttu saari.
[15]
Maantieteellisesti Tonga on jaettu viiteen alueeseen, jotka ovat etelasta pohjoiseen lueteltuna
?Eua
,
Tongatapu
,
Ha?apai
,
Vava?u
ja
Niua
. Lahteissa saatetaan kayttaa erilaista jaotusta, silla Niuan saaria ei valttamatta tulkita saariryhmaksi ja ?Eua jatetaan myos mainitsematta. Niua sijaitsee muista saariryhmista erillaan, ja siihen kuuluva
Niuafo?ou
on sijainniltaan Tongan syrjaisin saari. Niua sijaitsee itse asiassa lahempana Samoaa kuin Tongan paasaarta Tongatapua. Tongan etelaisin alue on
Teleki Tonga
(ennen Minervan koralliriutta).
[16]
[17]
[18]
Tonga sijaitsee
Indo-Australian
ja
Tyynenmeren
mannerlaatan reunakohdassa
Tyynenmeren tulirenkaassa
. Tyynenmeren laatta
alityontyy
siella Indo-Austrian laatan alle, minka seurauksena on syntynyt
Tongan hauta
ja alueella on paljon vulkaanista toimintaa.
[19]
Tongan hauta on
Mariaanien haudan
jalkeen toiseksi syvin
syvanmeren hauta
. Sen syvin kohta 10 823 metria merenpinnan alapuolella.
[20]
Hunga Tongan tulivuorenpurkaus 2022
oli alueen voimakkain purkaus yli 30 vuoteen.
[21]
Tonga tunnetaan hyvin saarilla elavista lepakoista, kuten
tyynenmerenlenkoista
(
Pteropus tonganus
). Lepakot ovat pyhia tongalaisille, ja lain mukaan kaikki Tongan lepakot ovat
maan kuninkaan
henkilokohtaista omaisuutta, eivatka kuningasperheen ulkopuoliset henkilat saa esim. metsastaa naita.
[22]
[23]
[24]
Saarella elaa myos vihrea
fid?inleguaanilaji
. Varikkaiden papukaijojen, kuten
samoanlurikin
, lisaksi Tongassa elaa
tonganviheltaja
,
niuafounisojalka
ja
turkoosikalastaja
. Uhanalaisen niuafounisojalan populaatiokoko on onnistuttu kaksinkertaistamaan onnistuneen suojelun ansiosta. Tongan vesissa elaa noin 150 trooppisia kalalajia.
Ryhavalaat
saapuvat Tongan aluevesille kesa?marraskuun valiselle ajalle lisaantymaan.
[25]
[17]
Tongan kansalliskukka on punainen,
mangostaneihin
kuuluva
Garcinia pseudoguttifera
. Tongalla kasvaa kolmea eri kookospalmupuulajia ja
paperimulperipuuta
. Koskematonta metsaa on viela Vava?u- ja Ha?apaisaarilla.
Suurimpia ymparistoongelmia ovat
eroosio
, koralliriuttojen tuhoutuminen ja maan, ilman ja vesien saastuminen toimivan jatteidenkasittelyjarjestelman puutteen vuoksi. Metsien
kaskeaminen
maatalouden kayttoon on kasvattanut selvasti eroosiota. Paikalliset ovat aiemmin tottuneet polttamaan syntyneen jatteen, mutta lansimaisten tarvikkeiden ja kulutuskulttuurin myota roskaamisesta ja saasteista on tullut merkittava ongelma.
[26]
Tongassa vallitsee
subtrooppinen ilmasto
, lammin kausi kestaa joulukuusta toukokuuhun, jolloin on myos syklonikausi. Voimakkaita sykloneja syntyy muutaman vuoden valein ja ne voivat aiheuttaa mittavia tuhoja. Eri saarten ilmasto poikkeaa toisistaan hyvinkin paljon. Esimerkiksi ?Euan saarilla lampotila on muuhun Tongaan verrattuna selvasti alhaisempi ja Ha?apaisaariin kuuluvassa Niuafo?oussa sataa vuoden aikana keskimaarin noin metrin verran enemman vetta.
Ilmankosteus
on noin 77 prosenttia (vuoden keskiarvo), mutta etelammas mentaessa kosteus pienenee.
[27]
|
tammi
|
helmi
|
maalis
|
huhti
|
touko
|
kesa
|
heina
|
elo
|
syys
|
loka
|
marras
|
joulu
|
|
|
Vrk:n ka. ylin lampotila (
°C
)
|
28
|
29
|
28
|
27
|
26
|
25
|
25
|
24
|
25
|
25
|
27
|
27
|
ka.
|
26,3
|
Vrk:n ka. alin lampotila (
°C
)
|
22
|
22
|
22
|
21
|
20
|
18
|
17
|
18
|
17
|
19
|
20
|
20
|
ka.
|
19,7
|
Vrk:n keskilampotila (
°C
)
|
25
|
25
|
25
|
24
|
23
|
21
|
21
|
21
|
21
|
22
|
23
|
23
|
ka.
|
22,8
|
|
Sademaara (
mm
)
|
130
|
190
|
210
|
120
|
130
|
100
|
100
|
130
|
110
|
90
|
100
|
120
|
Σ
|
1 530
|
|
Sadepaivat (
d
)
|
11
|
13
|
14
|
12
|
12
|
10
|
10
|
12
|
10
|
10
|
10
|
10
|
Σ
|
134
|
S
a
d
a
n
t
a
|
130
|
190
|
210
|
120
|
130
|
100
|
100
|
130
|
110
|
90
|
100
|
120
|
|
Tongaan kuuluville saarille asettui pysyvaa asutusta noin 1000-luvulla eaa.
[27]
Ensimmaiset asuttajat olivat Kaakkois-Aasiasta liikkeelle lahtenyt
Lapita-kulttuurina
tunnettu kansa. Tonga on vanhin
polynesialainen
lapita-
keramiikan
loytoalue. Vanhimmat loydot ovat 2750?2800 vuoden ikaisia (800?750 eaa.). Lapita-kulttuuri asutti Tongan lisaksi
Fid?in
ja
Samoan
yli 1000 vuotta ennen kuin jatkoi itaan loytaen
Marquesassaaret
,
Tahitin
ja sittemmin muut polynesialaiset saaret.
[28]
Tongasta tuli kuningaskunta viimeistaan 900-luvulla. Perinteen mukaan ensimmainen kuningas eli
tu?i tonga
oli
?Aho?eitu
, joka oli auringonjumala
Tangaloa ?Eitum?tupu?an
ja
?Ilaheva Va?epopua
-nimisen kauniin kuolevaisen naisen lapsi.
[28]
Tongaan muodostui maaorjuuteen perustuva yhteiskunta. Kuningas ja paallikot kayttivat maallista ja uskonnollista valtaa. Paallikkojen ja vapaan vaeston valista suhdetta kuvastaa
moimoi
-niminen rituaali, jossa vapaat uhrasivat kummastakin kadesta (tai vain toisesta) sormen, jos paallikko sattui sairastumaan.
[29]
Vapaata vaestoa ala-arvoisempina olivat viela orjat,
popula
, jotka olivat useimmiten sotavankeja. Kuninkuus perityi isalta vanhimmalle pojalle tai poikkeustapauksissa veljelta veljelle.
Tonga oli voimakas sotilasmahti Tyynen valtameren alueella, ja laajimmillaan sen vaikutusalue ulottui Fid?iin, Samoaan,
Tokelauhun
ja
Niueen
.
[28]
Tongan yhdennentoista kuninkaan
Tu?itatuin
rakennuttama 12 tonnia painava kolmikivinen
Ha?amonga ?a Maui
-kivitemppeli on muistona muinaisen Tongan kuningaskunnan laajenemisen huippukaudesta.
[30]
Kahden kuninkaan salamurhat savyttivat sisallissodan kanssa Tongan 1400-lukua. Kau?ulufonua I aloitti veljensa kanssa uuden dynastian, jonka hallintopaikka sijaitsi aluksi Samoalla. Sisallissotaa kaytiin 1600-luvullakin, jolloin Tongan kuningas (arvonimi tu?i tonga) jakoi valtansa tu?i Ha?atakalauan ja tu?i Kanokupolun kanssa, mita on verrattu myos eurooppalaiseen vallanjakoon.
Kau?ulufonua III
oli ensimmainen hallitsija, joka tapasi eurooppalaisia alueillaan.
Ensimmaisina eurooppalaisena Tongan edustalla kavivat 1616
hollantilaiset
Willem Schouten
ja
Jacob Le Maire
. Eurooppalaiset lahteet kertovat heidan loytaneen
Niuatoputapun
saaren, jonne britti
Samuel Wallis
ankkuroitui vuonna 1767. Seuraava eurooppalainen purjehti Tongalle vuonna 1643. Han oli hollantilainen
Abel Tasman
, joka loysi nykyisen Tongan paasaaren
Tongatapun
.
Tonga sai vahvat eurooppalaiset yhteydet, kun
James Cook
kavi saarilla ensin vuonna 1773 ja toistamiseen vuonna 1777. Han kutsui saaria Ystavallisyydensaariksi, koska oli saanut asukkailta lampiman vastaanoton ja saanut heilta tarvikkeita.
[27]
Mainetta saanut
Bountyn kapina
sattui Ha?apain saarten edustalla vuonna 1789. Myos ranskalaiset ja espanjalaiset kavivat Tongalla, mutta heidan vaikutuksensa jai mitattomiksi. Espanjalainen
Don Francisco Antonio Mourelle
vaitti Vava?un saariryhman kuuluvan Espanjalle, ja
Alessandro Malaspina
lahetettiin tutkimaan espanjalaisten mahdollisuutta perustaa Tyynelle valtamerelle siirtomaita, mutta tama epaonnistui. Nain Tongasta tuli ainoa etelaisen Tyynen valtameren valtio, joka piti alkuperaisen hallintorakenteen, eika joutunut siirtomaaksi. Ensimmaiset Tongaan pysyvasti muuttaneet eurooppalaiset olivat kuusi vuonna 1796
Otter
-laivasta karannutta sotilaskarkuria. Tongan historia kirjoitettiin ylos vasta eurooppalaisten saavuttua 1800-luvulla. Sita ennen historia oli siirtynyt sukupolvelta toiselle suullisesti.
Ensimmaiset lahetyssaarnaajat (
London Missionary Society
) saapuivat vuonna 1797, mutta heista kolme tuli pian tapetuksi ja kuusi eli kolme vuotta piilossa, kunnes heidat pelastettiin Australiaan. Kymmenhenkisesta ryhmasta ainoastaan
George Vason
jai Tongaan ja omaksui kulttuurin perinteita.
Englantilaisten ja tongalaisten yhteydenpito kavi yha vaarallisemmaksi, kun saapuneiden eurooppalaisten laivoja alettiin tuhota ja miehistoa surmata. Nain kavi kun
Port-au-Princen
miehisto nousi maihin Lifukassa 29. marraskuuta 1806. Miehistosta saastettiin vain hyttipoika
William Mariner
, joka paasi paallikko Finaun hoteisiin ja kirjoitti kokemuksistaan paljon luetun kirjan
An Account of the Natives of the Tonga Islands
.
Metodistisaarnaajat aloittivat Tongan kaannyttamisen vuonna 1826.
[11]
Papit vastustivat kristinuskoa, mutta paallikot sen sijaan kiinnostuivat uudesta uskonnosta. Vaikutusvaltaisimpiin paallikoihin kuului
Taufa’ahau
, josta oli tuleva uuden Tupou-dynastian ensimmainen hallitsija. Hanet kastettiin vuonna 1831 kuningas
Yrjo IV:n
(englanniksi George IV) mukaan Georgeksi (tongaksi Siaosi). Kaantymisen myota muutkin paallikot ja heidan hallitsemansa alueet kaantyivat kristinuskoon, joko suoraan tai lailla pakotettuina, ja Georgen sedan kuoltua han yhdisti Tongan ja teki itsestaan valtion kuninkaan.
[31]
Tongan lakien laatimisessa George Tupou haki apua Australiasta ja uudet lait tulivat saadetyiksi vuonna 1862. Taustalla haarasivat myos lahetyssaarnaajat, joista vaikutusvaltaisin lienee ollut kuninkaan avustaja, metodistisaarnaaja Shirley Baker. Baker vaikutti Tongan maalakeihin, jotka mahdollistivat ulkomaalaisten maanhankinnan edullisin ehdoin, ja yhdessa kuninkaan kanssa he suunnittelivat maan symbolit (lippu, vaakuna ja kansallislaulu) ja perustuslain, joka hyvaksyttiin 4. marraskuuta 1875. Bakerista tuli maan paaministeri vuonna 1880.
Tupou I:n kuoleman jalkeen vuonna 1893 kuninkaaksi nousi taman lapsenlapsenlapsi, joka otti hallitsijanimekseen
George Tupou II
. Hanen aikanaan Tongasta tuli vuonna 1900 Britannian protektoraatti
[3]
, minka oli tarkoitus estaa Saksan leviaminen Tyynellamerella. Britannian kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Tongan oli hoidettava ulkomaanasiansa brittilaisen konsulin kautta, jolla oli veto-oikeus.
[27]
Tupou II:ta seurasi vuonna 1918 hanen oppinut tyttarensa kuningatar
Salote Tupou III
, josta tuli ulkomailla pidetty hallitsija. Vuonna 1965 valtaan astui Saloten poika Tupouto?a Tungi, joka hallitsi nimella
T?ufa??hau Tupou IV
. Tonga irtautui Britanniasta kokonaisuudessaan vuonna 1970
[3]
, mika useissa tapauksissa nahdaan Tongan uudelleenitsenaistymisena. Se kuitenkin piti yhteyden Britanniaan liittymalla
Kansainyhteisoon
.
[27]
YK:hon
Tonga liittyi vuonna 1999.
lahde?
Tongan hallitus myi vuosien 1983?1991 aikana 6 600 tongalaista passia ulkomaalaisille ihmisille. Myyntivoitto, jonka vaitetaan olleen noin 30 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, sijoitettiin
trustrahastoon
, joka paatyi 1990-luvun lopulla yhdysvaltalaiselle
Jesse Bogdonoffille
. Rahasto menetti vuonna 2001 lahes koko arvonsa riskisijoitusten takia. Tongan ja Bogdonoffin valinen oikeusjuttu sovittiin 2004, mutta Tonga sai oikeudessa takaisin vain murto-osan menetyksistaan.
[27]
Tongassa on vaikuttanut nakyvasti demokratiaa ajava liike aina 1970-luvulta lahtien. Hallitus on satunnaisesti vanginnut joitain liikkeen edustajia, kuten
?Akilisi P?hivan
. Tongan ensimmainen aatelistoon kuulumaton paaministeri oli maaliskuussa 2006 nimitetty
Feleti Sevele
. Samana vuonna kuninkaaksi tuli
George Tupou V
.
[27]
Jo T?ufa??hau Tupoun hyvaksyma poliittisen uudistuksen komitea teki pian George Tupou V:n valtaannousun jalkeen ehdotuksensa lainsaadannon uudistamisesta. Vuonna 2008 kuningas ilmoitti siirtavansa valtaansa paaministerille.
[32]
Kuningas George Tupou V kuoli 63-vuotiaana maaliskuussa 2012.
[33]
Uusi kuningas
Tupou VI
kruunattiin virallisesti heinakuussa 2015. Uusi kuningas on poikamiehena kuolleen edellisen kuninkaan veli.
[34]
Tonga on ollut jo vuosisatoja monarkia, eika sen valtiomuoto ole vaihtunut monarkiasta muuksi. Tonga on Tyynenmeren ainoa
monarkia
, ja vaikkei monarkia ole absoluuttinen, on kuninkaalla todellista valtaa.
Nykyinen monarkia perustettiin kuningas George Tupou I:n vuonna 1875 laatiman perustuslain myota. Maata johtaa ja ylinta valtaa kayttaa kuningas paaministerin avustamana. Paaministerin virka on elinikainen. Oikeuslaitokseen liittyvassa paatoksenteossa kuninkaalla on yksinvalta, eika hanen tarvitse kuulla paaministeria. Kuningas esimerkiksi nimittaa tuomarit ja voi lieventaa rikosrangaistuksia tai vapauttaa rikoksista tuomittuja. Kuninkaan velvollisuuksiin kuuluu myos valtakunnanneuvoston nimittaminen, johon kuuluvat kuninkaan itsensa lisaksi 12-henkinen hallitus ministereineen seka Ha?apain ja Vava?un kuvernoorit. Lainsaadantovaltaa Tongalla kayttaa yksikamarinen
Fale Alea
, johon kuuluvat puheenjohtaja, hallituksen jasenet, yhdeksan maan 33 aatelisen joukosta valittua aatelista ja yhdeksan kansanaanestyksella (yli 21-vuotiaat) kolmen vuoden kaudelle valittua jasenta. Nykyinen kuningas on
Tupou VI
ja aiempi paaministeri oli
Siale’ataongo Tu’ivakan?
, jota myohemmin seurasivat paaministereina
?Akilisi P?hiva
ja taman kuoltua syyskuussa 2019 nykyinen
Pohiva Tu'i'onetoa
.
[35]
[27]
Voimakkaan demokratialiikkeen ansiosta Tonga on luopumassa kuninkuudesta
lahde?
ja siirtymassa parlamentarismiin. Vuonna 2010 jarjestettiin ensimmaiset vaalit yli 150 vuoteen. Ensimmainen ei-aatelinen paaministeri puolestaan valittiin viisi vuotta myohemmin.
[3]
Tongan parlamenttivaalit marraskuussa 2017 sujuivat rauhallisesti ja niiden tuloksena paaministeri
Akilisi P?hiva
valittiin uudelleen, mutta han kuoli syyskuussa 2019. Uudeksi paaministeriksi tuli taman jalkeen
Pohiva Tu'i'onetoa
.
[35]
[36]
[37]
Joulukuussa 2021
paaministeriksi valittiin
Siaosi Sovaleni
.
[38]
Tongan talous perustuu paljolti
maatalouteen
ja kalastukseen, jotka tyollistavat 70 prosenttia koko valtion tyovoimasta. Vientituotteita ovat
kurpitsa
,
kookospahkina
,
banaani
ja
vaniljapapu
. Kurpitsavienti Japaniin on kansantaloudellisesti tarkeaa, silla sen osuus koko viennista on kolmanneksesta vajaaseen puoleen. Tonga on kuitenkin riippuvainen ulkomailta tuodusta ruoasta, paaasiassa Uuden-Seelannin tuonnista.
[39]
Tarkeimmat tuojamaat ovat Uusi-Seelanti ja Fid?i, jotka yhdessa muodostavat yli puolet tuonnista. Viennissa tarkeimmat kohteet ovat Japani, Kiina ja Yhdysvallat. Valtion velka oli 63,4 miljoonaa dollaria vuonna 2001. Vuoden 1996 tilastojen mukaan Tongassa oli tyovoimaa 33 910 henkea ja tyottomyysprosentti on 11,3 prosenttia.
Toiseksi suurin tulolahde on
turismi
. Maa on edelleen riippuvainen ulkomaisesta avusta ja ulkomaille muuttaneiden tongalaisten lahettamista avustuksista. Maailmanpankin mukaan (2002) Tongan bruttokansantuotteesta noin 42,7 % tulee siirtolaisten rahalahetyksista. Vuonna 2005 Tongan BKT oli 244 miljoonaa dollaria ja kansalaista kohden 2 300 dollaria.
[39]
Tonga liittyi WTO:hon vuonna 2007 ja toivoo jasenyyden parantavan kauppasuhteita muihin maihin.
Toiseksi suurin tyollistaja on maan teollisuus, joka tuottaa vaatteita, sementtia, metallitarvikkeita, kaivinkoneita ja huonekaluja. Puutarvike tuodaan yleensa ulkomailta, vaikka saarella on omia metsia 5,5 prosenttia koko maapinta-alasta. Suurimmat metsat ovat ?Euassa, jossa ne ovat suurilta osin luonnonvaraisessa tilassa. Tongan talouden kehittamissuunnitelman paamaarana on ollut vuodesta 1966 lahtien lisata teollisuuden investointeja maahan. Teollisuuden kannalta suurin haittatekija on rajoitettu maa-ala. Vuoden 2001 lopulla riehuneen Waka-syklonin johdosta Tongalle on kehittynyt pienta rakennusteollisuutta. Bruttokansantuotteesta teollisuuden osuus on vain 13 prosenttia.
[39]
Paallystettya tieta on Tongatapun saarella ja Neiafun kaupungissa, muualla tiet ovat lahinna tallattua korallia ja maata, mika tekee niista vaikeakulkuisia sateisina aikoina. Valtioiden valinen liikenne on paaasiassa lentoliikennetta, jota hoiti valtio-omisteinen Royal Tongan Airlines vuoteen 2004 saakka. Paalentokentta sijaitsee Fua’amotussa. Tongassa fossiilisten polttoaineiden poltolla tuotettu sahkoenergia on kaytetyin energiamuoto. Sahkontuotantokapasiteetti oli vuonna 2002 kahdeksan megawattia, jolla tuotettiin 34 gigawattituntia sahkoenergiaa, kun energiantarve oli 32 gigawattituntia. Raakaoljya samana vuonna kului paivassa 780 tynnyria.
[40]
Vuoden 2011 vaestonlaskennan mukaan Tongassa asuu 103 252 ihmista. Edellinen vaestonlaskenta tehtiin vuonna 2006, jolloin maassa asui 101 991 ihmista. Vaesto on kasvanut tasaisesti vuodesta 1901, jolloin maassa jarjestettiin ensimmainen vaestonlaskenta. Silloin vakiluvuksi saatiin 20 700 ihmista.
[2]
Vaestonkasvu
oli vuoden 2011 vaestonlaskennan perusteella 0,2 prosenttia vuodessa. Nopeimmillaan vaesto on kasvanut 1930- ja 1970-lukujen valisena aikana.
[2]
Vaestonkasvua alkoi hidastaa vauhdittunut maastamuutto, kun Yhdysvallat hollensi 1965 maahanmuuttopolitiikkaansa.
[41]
Tongan paasaarella
Tongatapussa
asuu 73 prosenttia vaestosta.
[42]
Tongan sisainen muuttoliike on jo pitkaan vienyt asukkaita muualta maasta Tongatapuun.
[41]
Se on ainoa Tongan alueista, jossa vaestonkasvu on positiivista, esimerkiksi
Ongo Niuassa
vaestonkasvu oli vuoden 2011 vaestonlaskennan mukaan -5,2 prosenttia.
[43]
Kaupunkialueilla asui 23 prosenttia tongalaisista.
[42]
Tongan vaestosta lahes 97 prosenttia on syntyperaisia tongalaisia ja vain alle kahdella prosentilla ei ole edes osittain tongalaista taustaa. Kiinalaiset ovat suurin vahemmistoryhma. Heita on noin 0,8 prosenttia koko vaestosta.
[44]
Uskonto on merkittava osa tongalaista yhteiskuntaa, ja suurin osa vaestosta kuuluu kristittyihin kirkkoihin.
[27]
Vaestosta 36 prosenttia kuuluu
metodisteihin
(Free Wesleyan Church of Tonga), 18 prosenttia
Myohempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkkoon
, 15 prosenttia
katoliseen kirkkoon
, 12 prosenttia
Tongan vapaakirkkoon
ja 7 prosenttia
Tongan kirkkoon
. Suurin ei-kristillinen uskonto oli vuonna 2011
Baha’i
, joita oli kansasta 0,8 prosenttia.
[45]
Tongassa on laissa saadetty uskonnonvapaus. Vaikka Tongassa ei ole valtionuskontoa, hallitus ja media ovat hyvin kristinuskomyonteisia. Esimerkiksi Tongan yleisradio on kieltanyt lahettamasta sellaista materiaalia, joka on ristiriidassa kristinuskon opinkappaleiden kanssa.
[8]
Lukutaitoisia (tongaa tai englantia) on 99,4 %. Kouluissa opetetaan ensisijaisesti tongaa ja toisena kielena englantia.
[27]
[1]
Elinianodote on koko vaestolla keskimaarin vajaa 77 vuotta, naisilla muutaman vuoden pidempi ja miehilla lyhyempi kuin keskiarvo.
[1]
Vuonna 2006 yli 30-vuotiaista tongalaisista noin 92 % oli ylipainoisia tai liikalihavia, minka vuoksi lahes 20 prosenttia vaestosta sairastaa diabetesta.
[46]
Syyna on liian rasvaisen ruoan liikasyonti. Ongelma on huomioitu ja kansalaisia yritetaan innostaa liikkumaan entista enemman. Kuningasperhe on toiminut esimerkkina syomalla terveellisesti ja liikkumalla. Kuningas Tupou V laihdutti lahes 80 kiloa vuosina 1976?1997.
[46]
Vuonna 2016 liikalihavia oli 48,2%, luku on maailman valtioiden joukossa seitsemanneksi korkein.
[1]
Tongalaisen kulttuurin paapiirteet ovat sailyneet eurooppalaisten lasnaolosta huolimatta. Miehet veistelevat puusta koriste- ja muita esineita, kun naiset tekevat kasvilehdista koreja, mattoja ja vaatteita. Kasityot ovat menettaneet osan niiden alkuperaisesta merkityksesta ja nykyaan niita myydaan paljon turistituotteina. Tongassa on lahivaltioiden tapaan sailynyt
kava
-kasvista valmistetun juoman juomakulttuuri. Juomalla on mieto narkoottinen vaikutus.
[27]
Tongalla suosittuja tansseja ovat
me?etu?upaki
,
kailao
,
lakalaka
ja
ma?ulu?ulu
. Kylissa pidetaan ylla suullista perinnetta vanhojen kertomusten, elainsatujen, runouden ja uskonnollisten tarinoiden muodossa.
[27]
Tongan yleisradio ja viikoittain ilmestyva sanomalehti ovat molemmat valtion omistamia ja luonteeltaan konservatiivisia. Yksityisomisteisista lehdista tarkein on joka toinen viikko ilmestyva,
Kalafi Moalan
omistama
Taimi ’o Tonga
, joka kritisoi voimakkaasti valtionjohtoa.
Pesi Fonua
,
Matangi Tonga
-sanomalehden omistaja, sai vuonna 2005
Pacific Island News Associationilta
Media Freedom Award -palkinnon sananvapauden yllapitamisesta Tongalla. Kalafi Moala on ollut myos ehdokkaana palkinnonsaajaksi. Tongan hallinto on suhtautunut yksityisomisteiseen mediaan hyvin kielteisesti. Se yritti muun muassa ajaa lakia, joka olisi mahdollistanut tiettyjen medioiden kieltamisen. Ehdotus ei kuitenkaan mennyt lapi korkeimmassa oikeudessa.
Tongan kansallisurheilulaji on
rugby union
. Muita maassa suosittuja lajeja ovat esimerkiksi
jalkapallo
,
kriketti
ja
nyrkkeily
.
[47]
Tonga on osallistunut kaikkiin
kesaolympialaisiin
vuodesta
vuodesta 1984
lahtien. Talviolympialaisiin maa on osallistunut vuosina
2014
ja
2018
.
[48]
Hopeaa miesten nyrkkeilyssa
Atlantassa vuonna 1996
voittanut
Paea Wolfgramm
on maan toistaiseksi ainoa olympiamitalisti.
[49]
Maa on
kansainvalisen jalkapalloliiton
(FIFA) jasenmaa, mutta se ei ole paassyt
maailmanmestaruuskilpailuihin
.
[50]
Joulukuussa 2018 maa oli
miesten FIFA-rankingissa
sijalla 204 ja
naisten FIFA-rankingissa
sijalla 86.
[51]
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
h
i
Tonga
CIA ? The World Factbook 2008.
Arkistoitu
11.5.2019. Viitattu 3.4.2009.
(englanniksi)
- ↑
a
b
c
d
Census of Population and Housing, Volume 2, s. 2.
- ↑
a
b
c
d
Tonga Country Profile
23.1.2018. bbc.com: BBC. Viitattu 23.12.2018.
(englanniksi)
- ↑
Human Development Report 2020.
UNDP.org
(englanniksi)
- ↑
About Tonga
Tongan virallinen matkailusivusto
. Tonga Tourism Authority.
Arkistoitu
21.8.2015. Viitattu 31.7.2015.
(englanniksi)
- ↑
Tonga's king to cede key powers
BBC. Viitattu 3.4.2009.
(englanniksi)
- ↑
Claire Morgan:
Educated Exports: Tongan Migration in a Transnational Human Capital Framework
stanford.edu
. Stanfordin yliopisto. Viitattu 3.4.2009.
(englanniksi)
[
vanhentunut linkki
]
- ↑
a
b
Worldmark Encyclopedia of the Nations, s. 840
- ↑
Yrjo Karilas:
Pikku jattilainen
, s. 177. WSOY, 1938.
- ↑
a
b
Tonga, s. 156
- ↑
a
b
Worldmark Encyclopedia of the Nations, s. 841
- ↑
Tonga
Commonwealth Secretariat. Viitattu 11.9.2022.
(englanniksi)
- ↑
Tonga National Agricultural Census Report 2015
(PDF)
31.12.2015. Tonga Statistics Department. Viitattu 11.9.2022.
(englanniksi)
- ↑
Tonga
MSN Encarta.
Arkistoitu
25.4.2009. Viitattu 11.9.2022.
(englanniksi)
- ↑
a
b
Latukefu & Foster:
Tonga: Land
18.1.2022. Encyclopedia Britannica. Viitattu 11.9.2022.
(englanniksi)
- ↑
Jane Resture:
Vava'u
Jane Resture
. Viitattu 10.12.2018.
- ↑
a
b
Worldmark Encyclopedia of the Nations, s. 839
- ↑
Tonga, s.169
- ↑
East Meets West: The Cutting Edge of the Pacific Plate
29.3.2018. Schmidt Ocean Institute. Viitattu 11.9.2022.
(englanniksi)
- ↑
Ed Killer:
Deep sea explorers descend to ocean's second deepest spot - the Tonga Trench
TCPalm
. 29.3.2018. Gannett. Viitattu 11.9.2022.
(englanniksi)
- ↑
A massive volcanic eruption and tsunami hit Tonga and the Pacific. Here's what we know
CNN
. 17.1.2022. Viitattu 17.1.2022.
- ↑
Time to blow in Tonga
NZ Herald
. 20.2.2024. Viitattu 19.2.2024.
(englanniksi)
- ↑
20 Fun Facts About Tonga
Tonga Pocket Guide
. Viitattu 19.2.2024.
(englanniksi)
- ↑
Grant, Gilbert S.:
POPULATION STATUS OF PTEROPUS TONGANUS IN TONGA
(pdf)
(s. 2)
Smithsonian Institution
. 1998. Viitattu 19.2.2024.
(englanniksi)
- ↑
Tonga, s. 171
- ↑
Tonga, s. 172
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
Tonga
Encyclopædia Britannica
. Britannica Encyclopedia, Inc. Viitattu 1.7.2017.
(englanniksi)
- ↑
a
b
c
Tonga ? Culture & History
The Sydney Morning Herald. Viitattu 4.4.2009.
(englanniksi)
[
vanhentunut linkki
]
- ↑
Tonga, s. 155
- ↑
The Ancient Capitals of the Kingdom of Tonga
whc.unesco.org
. UNESCO World Heritage. Viitattu 4.4.2009.
(englanniksi)
- ↑
Tonga, s. 157
- ↑
Tonga | Culture, History, & People
Encyclopedia Britannica
. Viitattu 30.1.2020.
(englanniksi)
- ↑
By the CNN Wire Staff:
King of Tonga dies at age 63
CNN
. Viitattu 30.1.2020.
- ↑
Tonga King Tupou VI formally crowned
BBC News
. 4.7.2015. Viitattu 30.1.2020.
(englanniksi)
- ↑
a
b
Tonga MPs choose Tu'i'onetoa as new prime minister
RNZ
. 27.9.2019. Viitattu 30.1.2020.
(englanniksi)
- ↑
Climate change campaigner Tongan PM dies in New Zealand
Reuters
. 12.9.2019. Viitattu 30.1.2020.
(englanniksi)
- ↑
https://thecommonwealth.org/media/news/tonga-elections-conducted-peacefully-say-observers
thecommonwealth.org
.
- ↑
Siaosi Sovaleni elected prime minister of Tonga
RNZ
. 16.12.2021. Viitattu 30.12.2021.
(englanniksi)
- ↑
a
b
c
Worldmark Encyclopedia of the Nations, s. 843
- ↑
Worldmark Encyclopedia of the Nations, s. 844
- ↑
a
b
Cathy A. Small & David L. Dixon:
Tonga: Migration and the Homeland
1.2.2004. Migration Policy Institute. Viitattu 1.7.2017.
(englanniksi)
- ↑
a
b
Census of Population and Housing, Volume 2, s. 5.
- ↑
Census of Population and Housing, Volume 2, s. 3.
- ↑
Census of Population and Housing, Volume 2, s. 34.
- ↑
Census of Population and Housing, Volume 2, s. 33.
- ↑
a
b
Stefan Gates:
Trouble in paradise
The Guardian. Viitattu 9.4.2009.
(englanniksi)
- ↑
Sport in Tonga
topendsports.com: Topend Sports. Viitattu 23.12.2018.
(englanniksi)
- ↑
Winter Olympics 2018: Tonga's Rio Olympic flagbearer will compete in Pyeongchang
20.1.2018. bbc.com: BBC. Viitattu 23.12.2018.
(englanniksi)
- ↑
Tonga
sports-reference.com: Sports-Reference.
Arkistoitu
17.4.2020. Viitattu 23.12.2018.
(englanniksi)
- ↑
FIFA World Cup™ Teams Statistics
fifa.com: FIFA.
Arkistoitu
25.10.2018. Viitattu 23.12.2018.
(englanniksi)
- ↑
Tonga
fifa.com: FIFA.
Arkistoitu
29.8.2011. Viitattu 23.12.2018.
(englanniksi)
Tonga
The World Factbook
. 2009. Washington, DC: Central Intelligence Agency. Viitattu 5.4.2009.
(englanniksi)
|
---|
| Itsenaiset valtiot
| | |
---|
| Itsehallintoalueet
| |
---|
|
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Maantieteelliset
| |
---|
| Henkilot
| |
---|
| Muut
| |
---|
|