Tonga

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tama artikkeli kasittelee kuningaskuntaa. Sanan muita merkityksia on erillisella tasmennyssivulla .
Tongan kuningaskunta
Pule?anga Fakatu?i ?o Tonga
Kingdom of Tonga
Tongan lippu Tongan vaakuna
lippu vaakuna

Tongan sijainti
Tongan sijainti

Valtiomuoto monarkia
Kuningas
Paaministeri 		Tupou VI
Siaosi Sovaleni
Paakaupunki Nuku?alofa
Pinta-ala
– yhteensa 747 km² [1]  ( sijalla 171 )
– josta sisavesia 4 %
Vakiluku (2011) 103 252 [2] ( sijalla 178 )
–  vaestotiheys 153 as. / km²
– vaestonkasvu 0,2 % [2] (2011)
Viralliset kielet tongan kieli , englannin kieli [3]
Valuutta pa?anga ( TOP )
BKT (2010)
– yhteensa 751 milj. USD [1]  ( sijalla 207 )
– per asukas 6 100 USD
HDI (2019) 0,725 [4] ( sijalla 104 )
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
–  maatalous 20,4 % [1]
–  teollisuus 17,9 % [1]
–  palvelut 61,7 % [1]
Aikavyohyke UTC+13
– kesaaika ei kaytossa
Itsenaisyys
? perustettu
? Britannian protektoraatista
900-luvulla
4. kesakuuta 1970
Lyhenne TO
Kansainvalinen
suuntanumero 		+676
Tunnuslause Ko e ?Otua mo Tonga ko hoku tofi?a (Jumala ja Tonga ovat perintoni)
Kansallislaulu ” Ko e fasi 'oe tu'i 'o e 'Otu Tonga ”

Tongan kuningaskunta ( tongaksi Pule?anga Fakatu?i ?o Tonga , engl. Kingdom of Tonga ) eli Tonga on saaristovaltio etelaisella Tyynellamerella . Se sijaitsee Samoan etelapuolella ja Fid?in itapuolella. Valtioon kuuluu 176 saarta, joista 40 on pysyvasti asutettuja. [5] Valtiolla on maapinta-alaa yhteensa 748 km², rantaviivaa 419 kilometria ja asukkaita 103 252 (2011). Tonga on Tyynenmeren ainoa monarkia ja maailmanlaajuisesti poikkeava nykymonarkia, silla kuninkaallisilla on konkreettista paatantavaltaa. Kuningas George Tupou V ilmoitti vuonna 2008 siirtavansa kuninkaan valtaoikeuksia paaministerille. [6] Tonga on myos ainoa Tyynen valtameren valtio, joka on onnistunut valttamaan muodollisen kolonisaation , silla se ei missaan vaiheessa menettanyt alkuperaista hallintoaan. [7] [1] Inhimillisen kehityksen indeksissa (HDI) Tonga sijoittuu keskitasolle.

Etnisesti Tonga on hyvin homogeeninen eli koko vaesto on kaytannossa tongalaisia . Vain alle kaksi prosenttia vaestosta on eurooppalaisia , kiinalaisia tai muita Tyynen valtameren alueen etnisia ryhmia. [8]

Etymologia

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tonga tarkoittaa tongan kielella etelaa tai etelaista, mika kuvastaa saarien sijaintia suhteessa Samoaan . Tongasta on kaytetty myos nimea Ystavyydensaaret ( engl. Friendly Islands , tongaksi ?Otu Felenite ). [9] Nimi on peraisin loytoretkeilija James Cookilta , joka kolmannella retkellaan vuonna 1777 vietti huhti?heinakuun Tongassa ja ystavystyi Ha?apain paallikko Finaun kanssa. Cookiin vetosi myos saarelaisten ystavallisyys ja vieraanvaraisuus, minka vuoksi han halusi ystavyyden nakyvan saaren nimessakin. [10] Oikeammin Cook tarkoitti termilla lahinna Tongaan kuuluvan Ha’apain saariryhman Lifuka -saarta. [11] Vaikka saarelaiset hankkivatkin Cookin ja miehiston tarvitsemia tarvikkeita, ystavallisyys ei ole koko totuus, silla heimopaallikot olivat suunnitelleet Cookin ja hanen miehistonsa surmaamista. Cook ennatti kuitenkin lahtea ennen suunnitelman taytantoonpanoa. [10]

Maantiede

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Tongan kartta
Paaartikkeli: Tongan maantiede

Saaristo

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tongaan kuuluu noin 170 saarta, joista 36 on asutettuja. [12] Saaret ovat levittaytyneet etelaisella Tyynellamerella 360 000 neliokilometrin laajuiselle alueelle, ja saarten yhteenlaskettu pinta-ala on 747 neliokilometria. [13] Tongan saaret voi jakaa kahteen pohjois?etelasuuntaiseen ketjuun. Lantiset ovat alkuperaltaan vulkaanisia ja itaiset korallisaaria. [14] Lantisella Kaon saarella on valtion korkein kohta, 1 033 metria. [15]

Lantisista saarista monet ovat nousseet selvasti merenpinnan ylapuolelle vulkaanisen toiminnan seurauksena. Nelja saarista on myos edelleen toimivia tulivuoria , ja Fonuafo‘ou on syntynyt ja havinnyt useasti tulivuorenpurkausten ja eroosion seurauksena. Itaisilla saarilla on muun muassa Tongan suurin saari 260 neliokilometrin laajuinen Tongatapu , joka on myos tiheimmin asuttu saari. [15] Maantieteellisesti Tonga on jaettu viiteen alueeseen, jotka ovat etelasta pohjoiseen lueteltuna ?Eua , Tongatapu , Ha?apai , Vava?u ja Niua . Lahteissa saatetaan kayttaa erilaista jaotusta, silla Niuan saaria ei valttamatta tulkita saariryhmaksi ja ?Eua jatetaan myos mainitsematta. Niua sijaitsee muista saariryhmista erillaan, ja siihen kuuluva Niuafo?ou on sijainniltaan Tongan syrjaisin saari. Niua sijaitsee itse asiassa lahempana Samoaa kuin Tongan paasaarta Tongatapua. Tongan etelaisin alue on Teleki Tonga (ennen Minervan koralliriutta). [16] [17] [18]

Tonga sijaitsee Indo-Australian ja Tyynenmeren mannerlaatan reunakohdassa Tyynenmeren tulirenkaassa . Tyynenmeren laatta alityontyy siella Indo-Austrian laatan alle, minka seurauksena on syntynyt Tongan hauta ja alueella on paljon vulkaanista toimintaa. [19] Tongan hauta on Mariaanien haudan jalkeen toiseksi syvin syvanmeren hauta . Sen syvin kohta 10 823 metria merenpinnan alapuolella. [20] Hunga Tongan tulivuorenpurkaus 2022 oli alueen voimakkain purkaus yli 30 vuoteen. [21]

Luonto

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Vava?un saariryhmaan kuuluva saari Nuku .

Tonga tunnetaan hyvin saarilla elavista lepakoista, kuten tyynenmerenlenkoista ( Pteropus tonganus ). Lepakot ovat pyhia tongalaisille, ja lain mukaan kaikki Tongan lepakot ovat maan kuninkaan henkilokohtaista omaisuutta, eivatka kuningasperheen ulkopuoliset henkilat saa esim. metsastaa naita. [22] [23] [24] Saarella elaa myos vihrea fid?inleguaanilaji . Varikkaiden papukaijojen, kuten samoanlurikin , lisaksi Tongassa elaa tonganviheltaja , niuafounisojalka ja turkoosikalastaja . Uhanalaisen niuafounisojalan populaatiokoko on onnistuttu kaksinkertaistamaan onnistuneen suojelun ansiosta. Tongan vesissa elaa noin 150 trooppisia kalalajia. Ryhavalaat saapuvat Tongan aluevesille kesa?marraskuun valiselle ajalle lisaantymaan. [25] [17]

Tongan kansalliskukka on punainen, mangostaneihin kuuluva Garcinia pseudoguttifera . Tongalla kasvaa kolmea eri kookospalmupuulajia ja paperimulperipuuta . Koskematonta metsaa on viela Vava?u- ja Ha?apaisaarilla.

Suurimpia ymparistoongelmia ovat eroosio , koralliriuttojen tuhoutuminen ja maan, ilman ja vesien saastuminen toimivan jatteidenkasittelyjarjestelman puutteen vuoksi. Metsien kaskeaminen maatalouden kayttoon on kasvattanut selvasti eroosiota. Paikalliset ovat aiemmin tottuneet polttamaan syntyneen jatteen, mutta lansimaisten tarvikkeiden ja kulutuskulttuurin myota roskaamisesta ja saasteista on tullut merkittava ongelma. [26]

Ilmasto

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tongassa vallitsee subtrooppinen ilmasto , lammin kausi kestaa joulukuusta toukokuuhun, jolloin on myos syklonikausi. Voimakkaita sykloneja syntyy muutaman vuoden valein ja ne voivat aiheuttaa mittavia tuhoja. Eri saarten ilmasto poikkeaa toisistaan hyvinkin paljon. Esimerkiksi ?Euan saarilla lampotila on muuhun Tongaan verrattuna selvasti alhaisempi ja Ha?apaisaariin kuuluvassa Niuafo?oussa sataa vuoden aikana keskimaarin noin metrin verran enemman vetta. Ilmankosteus on noin 77 prosenttia (vuoden keskiarvo), mutta etelammas mentaessa kosteus pienenee. [27]

Tongan ( Nuku?alofa ) ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesa heina elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lampotila ( °C ) 28 29 28 27 26 25 25 24 25 25 27 27 ka. 26,3
Vrk:n ka. alin lampotila ( °C ) 22 22 22 21 20 18 17 18 17 19 20 20 ka. 19,7
Vrk:n keskilampotila ( °C ) 25 25 25 24 23 21 21 21 21 22 23 23 ka. 22,8
Sademaara ( mm ) 130 190 210 120 130 100 100 130 110 90 100 120 Σ 1 530
Sadepaivat ( d ) 11 13 14 12 12 10 10 12 10 10 10 10 Σ 134
L
a
m
p
o
t
i
l
a
28
22
29
22
28
22
27
21
26
20
25
18
25
17
24
18
25
17
25
19
27
20
27
20
S
a
d
a
n
t
a 		130
190
210
120
130
100
100
130
110
90
100
120


Lahde: Nuku?alofa, Tonga Weatherbase. Viitattu 4.4.2009. (englanniksi)

Historia

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Paaartikkeli: Tongan historia

Ennen eurooppalaisia

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Ha?amonga ?a Maui

Tongaan kuuluville saarille asettui pysyvaa asutusta noin 1000-luvulla eaa. [27] Ensimmaiset asuttajat olivat Kaakkois-Aasiasta liikkeelle lahtenyt Lapita-kulttuurina tunnettu kansa. Tonga on vanhin polynesialainen lapita- keramiikan loytoalue. Vanhimmat loydot ovat 2750?2800 vuoden ikaisia (800?750 eaa.). Lapita-kulttuuri asutti Tongan lisaksi Fid?in ja Samoan yli 1000 vuotta ennen kuin jatkoi itaan loytaen Marquesassaaret , Tahitin ja sittemmin muut polynesialaiset saaret. [28]

Tongasta tuli kuningaskunta viimeistaan 900-luvulla. Perinteen mukaan ensimmainen kuningas eli tu?i tonga oli ?Aho?eitu , joka oli auringonjumala Tangaloa ?Eitum?tupu?an ja ?Ilaheva Va?epopua -nimisen kauniin kuolevaisen naisen lapsi. [28] Tongaan muodostui maaorjuuteen perustuva yhteiskunta. Kuningas ja paallikot kayttivat maallista ja uskonnollista valtaa. Paallikkojen ja vapaan vaeston valista suhdetta kuvastaa moimoi -niminen rituaali, jossa vapaat uhrasivat kummastakin kadesta (tai vain toisesta) sormen, jos paallikko sattui sairastumaan. [29] Vapaata vaestoa ala-arvoisempina olivat viela orjat, popula , jotka olivat useimmiten sotavankeja. Kuninkuus perityi isalta vanhimmalle pojalle tai poikkeustapauksissa veljelta veljelle.

Tonga oli voimakas sotilasmahti Tyynen valtameren alueella, ja laajimmillaan sen vaikutusalue ulottui Fid?iin, Samoaan, Tokelauhun ja Niueen . [28] Tongan yhdennentoista kuninkaan Tu?itatuin rakennuttama 12 tonnia painava kolmikivinen Ha?amonga ?a Maui -kivitemppeli on muistona muinaisen Tongan kuningaskunnan laajenemisen huippukaudesta. [30]

Kahden kuninkaan salamurhat savyttivat sisallissodan kanssa Tongan 1400-lukua. Kau?ulufonua I aloitti veljensa kanssa uuden dynastian, jonka hallintopaikka sijaitsi aluksi Samoalla. Sisallissotaa kaytiin 1600-luvullakin, jolloin Tongan kuningas (arvonimi tu?i tonga) jakoi valtansa tu?i Ha?atakalauan ja tu?i Kanokupolun kanssa, mita on verrattu myos eurooppalaiseen vallanjakoon. Kau?ulufonua III oli ensimmainen hallitsija, joka tapasi eurooppalaisia alueillaan.

Eurooppalaisvaikutuksen aika

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Isaack Gilsemansin piirros, joka kuvaa Abel Tasmanin saapumista Tongalle.
Tongan parlamentin avajaisseremonia vuonna 1900. Etualalla kuningas George Tupou II .
Marraskuussa 2006 Nuku'alofassa syttyi levottomuuksia, kun Tongan parlamentti epaonnistui demokratian edistamisessa.

Ensimmaisina eurooppalaisena Tongan edustalla kavivat 1616 hollantilaiset Willem Schouten ja Jacob Le Maire . Eurooppalaiset lahteet kertovat heidan loytaneen Niuatoputapun saaren, jonne britti Samuel Wallis ankkuroitui vuonna 1767. Seuraava eurooppalainen purjehti Tongalle vuonna 1643. Han oli hollantilainen Abel Tasman , joka loysi nykyisen Tongan paasaaren Tongatapun .

Tonga sai vahvat eurooppalaiset yhteydet, kun James Cook kavi saarilla ensin vuonna 1773 ja toistamiseen vuonna 1777. Han kutsui saaria Ystavallisyydensaariksi, koska oli saanut asukkailta lampiman vastaanoton ja saanut heilta tarvikkeita. [27] Mainetta saanut Bountyn kapina sattui Ha?apain saarten edustalla vuonna 1789. Myos ranskalaiset ja espanjalaiset kavivat Tongalla, mutta heidan vaikutuksensa jai mitattomiksi. Espanjalainen Don Francisco Antonio Mourelle vaitti Vava?un saariryhman kuuluvan Espanjalle, ja Alessandro Malaspina lahetettiin tutkimaan espanjalaisten mahdollisuutta perustaa Tyynelle valtamerelle siirtomaita, mutta tama epaonnistui. Nain Tongasta tuli ainoa etelaisen Tyynen valtameren valtio, joka piti alkuperaisen hallintorakenteen, eika joutunut siirtomaaksi. Ensimmaiset Tongaan pysyvasti muuttaneet eurooppalaiset olivat kuusi vuonna 1796 Otter -laivasta karannutta sotilaskarkuria. Tongan historia kirjoitettiin ylos vasta eurooppalaisten saavuttua 1800-luvulla. Sita ennen historia oli siirtynyt sukupolvelta toiselle suullisesti.

Ensimmaiset lahetyssaarnaajat ( London Missionary Society ) saapuivat vuonna 1797, mutta heista kolme tuli pian tapetuksi ja kuusi eli kolme vuotta piilossa, kunnes heidat pelastettiin Australiaan. Kymmenhenkisesta ryhmasta ainoastaan George Vason jai Tongaan ja omaksui kulttuurin perinteita.

Englantilaisten ja tongalaisten yhteydenpito kavi yha vaarallisemmaksi, kun saapuneiden eurooppalaisten laivoja alettiin tuhota ja miehistoa surmata. Nain kavi kun Port-au-Princen miehisto nousi maihin Lifukassa 29. marraskuuta 1806. Miehistosta saastettiin vain hyttipoika William Mariner , joka paasi paallikko Finaun hoteisiin ja kirjoitti kokemuksistaan paljon luetun kirjan An Account of the Natives of the Tonga Islands .

Metodistisaarnaajat aloittivat Tongan kaannyttamisen vuonna 1826. [11] Papit vastustivat kristinuskoa, mutta paallikot sen sijaan kiinnostuivat uudesta uskonnosta. Vaikutusvaltaisimpiin paallikoihin kuului Taufa’ahau , josta oli tuleva uuden Tupou-dynastian ensimmainen hallitsija. Hanet kastettiin vuonna 1831 kuningas Yrjo IV:n (englanniksi George IV) mukaan Georgeksi (tongaksi Siaosi). Kaantymisen myota muutkin paallikot ja heidan hallitsemansa alueet kaantyivat kristinuskoon, joko suoraan tai lailla pakotettuina, ja Georgen sedan kuoltua han yhdisti Tongan ja teki itsestaan valtion kuninkaan. [31]

Tongan lakien laatimisessa George Tupou haki apua Australiasta ja uudet lait tulivat saadetyiksi vuonna 1862. Taustalla haarasivat myos lahetyssaarnaajat, joista vaikutusvaltaisin lienee ollut kuninkaan avustaja, metodistisaarnaaja Shirley Baker. Baker vaikutti Tongan maalakeihin, jotka mahdollistivat ulkomaalaisten maanhankinnan edullisin ehdoin, ja yhdessa kuninkaan kanssa he suunnittelivat maan symbolit (lippu, vaakuna ja kansallislaulu) ja perustuslain, joka hyvaksyttiin 4. marraskuuta 1875. Bakerista tuli maan paaministeri vuonna 1880.

Tupou I:n kuoleman jalkeen vuonna 1893 kuninkaaksi nousi taman lapsenlapsenlapsi, joka otti hallitsijanimekseen George Tupou II . Hanen aikanaan Tongasta tuli vuonna 1900 Britannian protektoraatti [3] , minka oli tarkoitus estaa Saksan leviaminen Tyynellamerella. Britannian kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Tongan oli hoidettava ulkomaanasiansa brittilaisen konsulin kautta, jolla oli veto-oikeus. [27]

Tupou II:ta seurasi vuonna 1918 hanen oppinut tyttarensa kuningatar Salote Tupou III , josta tuli ulkomailla pidetty hallitsija. Vuonna 1965 valtaan astui Saloten poika Tupouto?a Tungi, joka hallitsi nimella T?ufa??hau Tupou IV . Tonga irtautui Britanniasta kokonaisuudessaan vuonna 1970 [3] , mika useissa tapauksissa nahdaan Tongan uudelleenitsenaistymisena. Se kuitenkin piti yhteyden Britanniaan liittymalla Kansainyhteisoon . [27] YK:hon Tonga liittyi vuonna 1999. lahde?

Tongan hallitus myi vuosien 1983?1991 aikana 6 600 tongalaista passia ulkomaalaisille ihmisille. Myyntivoitto, jonka vaitetaan olleen noin 30 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, sijoitettiin trustrahastoon , joka paatyi 1990-luvun lopulla yhdysvaltalaiselle Jesse Bogdonoffille . Rahasto menetti vuonna 2001 lahes koko arvonsa riskisijoitusten takia. Tongan ja Bogdonoffin valinen oikeusjuttu sovittiin 2004, mutta Tonga sai oikeudessa takaisin vain murto-osan menetyksistaan. [27]

Tongassa on vaikuttanut nakyvasti demokratiaa ajava liike aina 1970-luvulta lahtien. Hallitus on satunnaisesti vanginnut joitain liikkeen edustajia, kuten ?Akilisi P?hivan . Tongan ensimmainen aatelistoon kuulumaton paaministeri oli maaliskuussa 2006 nimitetty Feleti Sevele . Samana vuonna kuninkaaksi tuli George Tupou V . [27]

Jo T?ufa??hau Tupoun hyvaksyma poliittisen uudistuksen komitea teki pian George Tupou V:n valtaannousun jalkeen ehdotuksensa lainsaadannon uudistamisesta. Vuonna 2008 kuningas ilmoitti siirtavansa valtaansa paaministerille. [32]

Kuningas George Tupou V kuoli 63-vuotiaana maaliskuussa 2012. [33] Uusi kuningas Tupou VI kruunattiin virallisesti heinakuussa 2015. Uusi kuningas on poikamiehena kuolleen edellisen kuninkaan veli. [34]

Politiikka

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Kuninkaan palatsi Nuku?alofassa.

Tonga on ollut jo vuosisatoja monarkia, eika sen valtiomuoto ole vaihtunut monarkiasta muuksi. Tonga on Tyynenmeren ainoa monarkia , ja vaikkei monarkia ole absoluuttinen, on kuninkaalla todellista valtaa.

Nykyinen monarkia perustettiin kuningas George Tupou I:n vuonna 1875 laatiman perustuslain myota. Maata johtaa ja ylinta valtaa kayttaa kuningas paaministerin avustamana. Paaministerin virka on elinikainen. Oikeuslaitokseen liittyvassa paatoksenteossa kuninkaalla on yksinvalta, eika hanen tarvitse kuulla paaministeria. Kuningas esimerkiksi nimittaa tuomarit ja voi lieventaa rikosrangaistuksia tai vapauttaa rikoksista tuomittuja. Kuninkaan velvollisuuksiin kuuluu myos valtakunnanneuvoston nimittaminen, johon kuuluvat kuninkaan itsensa lisaksi 12-henkinen hallitus ministereineen seka Ha?apain ja Vava?un kuvernoorit. Lainsaadantovaltaa Tongalla kayttaa yksikamarinen Fale Alea , johon kuuluvat puheenjohtaja, hallituksen jasenet, yhdeksan maan 33 aatelisen joukosta valittua aatelista ja yhdeksan kansanaanestyksella (yli 21-vuotiaat) kolmen vuoden kaudelle valittua jasenta. Nykyinen kuningas on Tupou VI ja aiempi paaministeri oli Siale’ataongo Tu’ivakan? , jota myohemmin seurasivat paaministereina ?Akilisi P?hiva ja taman kuoltua syyskuussa 2019 nykyinen Pohiva Tu'i'onetoa . [35] [27]

Voimakkaan demokratialiikkeen ansiosta Tonga on luopumassa kuninkuudesta lahde? ja siirtymassa parlamentarismiin. Vuonna 2010 jarjestettiin ensimmaiset vaalit yli 150 vuoteen. Ensimmainen ei-aatelinen paaministeri puolestaan valittiin viisi vuotta myohemmin. [3] Tongan parlamenttivaalit marraskuussa 2017 sujuivat rauhallisesti ja niiden tuloksena paaministeri Akilisi P?hiva valittiin uudelleen, mutta han kuoli syyskuussa 2019. Uudeksi paaministeriksi tuli taman jalkeen Pohiva Tu'i'onetoa . [35] [36] [37] Joulukuussa 2021 paaministeriksi valittiin Siaosi Sovaleni . [38]

Talous

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Tori Nuku'alofassa
Fua'amotun kansainvalinen lentoasema .
Paaartikkeli: Tongan talous

Tongan talous perustuu paljolti maatalouteen ja kalastukseen, jotka tyollistavat 70 prosenttia koko valtion tyovoimasta. Vientituotteita ovat kurpitsa , kookospahkina , banaani ja vaniljapapu . Kurpitsavienti Japaniin on kansantaloudellisesti tarkeaa, silla sen osuus koko viennista on kolmanneksesta vajaaseen puoleen. Tonga on kuitenkin riippuvainen ulkomailta tuodusta ruoasta, paaasiassa Uuden-Seelannin tuonnista. [39] Tarkeimmat tuojamaat ovat Uusi-Seelanti ja Fid?i, jotka yhdessa muodostavat yli puolet tuonnista. Viennissa tarkeimmat kohteet ovat Japani, Kiina ja Yhdysvallat. Valtion velka oli 63,4 miljoonaa dollaria vuonna 2001. Vuoden 1996 tilastojen mukaan Tongassa oli tyovoimaa 33 910 henkea ja tyottomyysprosentti on 11,3 prosenttia.

Toiseksi suurin tulolahde on turismi . Maa on edelleen riippuvainen ulkomaisesta avusta ja ulkomaille muuttaneiden tongalaisten lahettamista avustuksista. Maailmanpankin mukaan (2002) Tongan bruttokansantuotteesta noin 42,7 % tulee siirtolaisten rahalahetyksista. Vuonna 2005 Tongan BKT oli 244 miljoonaa dollaria ja kansalaista kohden 2 300 dollaria. [39] Tonga liittyi WTO:hon vuonna 2007 ja toivoo jasenyyden parantavan kauppasuhteita muihin maihin.

Toiseksi suurin tyollistaja on maan teollisuus, joka tuottaa vaatteita, sementtia, metallitarvikkeita, kaivinkoneita ja huonekaluja. Puutarvike tuodaan yleensa ulkomailta, vaikka saarella on omia metsia 5,5 prosenttia koko maapinta-alasta. Suurimmat metsat ovat ?Euassa, jossa ne ovat suurilta osin luonnonvaraisessa tilassa. Tongan talouden kehittamissuunnitelman paamaarana on ollut vuodesta 1966 lahtien lisata teollisuuden investointeja maahan. Teollisuuden kannalta suurin haittatekija on rajoitettu maa-ala. Vuoden 2001 lopulla riehuneen Waka-syklonin johdosta Tongalle on kehittynyt pienta rakennusteollisuutta. Bruttokansantuotteesta teollisuuden osuus on vain 13 prosenttia. [39]

Paallystettya tieta on Tongatapun saarella ja Neiafun kaupungissa, muualla tiet ovat lahinna tallattua korallia ja maata, mika tekee niista vaikeakulkuisia sateisina aikoina. Valtioiden valinen liikenne on paaasiassa lentoliikennetta, jota hoiti valtio-omisteinen Royal Tongan Airlines vuoteen 2004 saakka. Paalentokentta sijaitsee Fua’amotussa. Tongassa fossiilisten polttoaineiden poltolla tuotettu sahkoenergia on kaytetyin energiamuoto. Sahkontuotantokapasiteetti oli vuonna 2002 kahdeksan megawattia, jolla tuotettiin 34 gigawattituntia sahkoenergiaa, kun energiantarve oli 32 gigawattituntia. Raakaoljya samana vuonna kului paivassa 780 tynnyria. [40]

Vaesto

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Yhdysvaltain asevoimat avustavat vuosittain Tyynenmeren saarivaltioita. Kuvassa laivaston jasenia viihdyttamassa tongalaisia koululaisia.

Vuoden 2011 vaestonlaskennan mukaan Tongassa asuu 103 252 ihmista. Edellinen vaestonlaskenta tehtiin vuonna 2006, jolloin maassa asui 101 991 ihmista. Vaesto on kasvanut tasaisesti vuodesta 1901, jolloin maassa jarjestettiin ensimmainen vaestonlaskenta. Silloin vakiluvuksi saatiin 20 700 ihmista. [2]

Vaestonkasvu oli vuoden 2011 vaestonlaskennan perusteella 0,2 prosenttia vuodessa. Nopeimmillaan vaesto on kasvanut 1930- ja 1970-lukujen valisena aikana. [2] Vaestonkasvua alkoi hidastaa vauhdittunut maastamuutto, kun Yhdysvallat hollensi 1965 maahanmuuttopolitiikkaansa. [41]

Tongan paasaarella Tongatapussa asuu 73 prosenttia vaestosta. [42] Tongan sisainen muuttoliike on jo pitkaan vienyt asukkaita muualta maasta Tongatapuun. [41] Se on ainoa Tongan alueista, jossa vaestonkasvu on positiivista, esimerkiksi Ongo Niuassa vaestonkasvu oli vuoden 2011 vaestonlaskennan mukaan -5,2 prosenttia. [43] Kaupunkialueilla asui 23 prosenttia tongalaisista. [42]

Tongan vaestosta lahes 97 prosenttia on syntyperaisia tongalaisia ja vain alle kahdella prosentilla ei ole edes osittain tongalaista taustaa. Kiinalaiset ovat suurin vahemmistoryhma. Heita on noin 0,8 prosenttia koko vaestosta. [44]

Uskonto on merkittava osa tongalaista yhteiskuntaa, ja suurin osa vaestosta kuuluu kristittyihin kirkkoihin. [27] Vaestosta 36 prosenttia kuuluu metodisteihin (Free Wesleyan Church of Tonga), 18 prosenttia Myohempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkkoon , 15 prosenttia katoliseen kirkkoon , 12 prosenttia Tongan vapaakirkkoon ja 7 prosenttia Tongan kirkkoon . Suurin ei-kristillinen uskonto oli vuonna 2011 Baha’i , joita oli kansasta 0,8 prosenttia. [45] Tongassa on laissa saadetty uskonnonvapaus. Vaikka Tongassa ei ole valtionuskontoa, hallitus ja media ovat hyvin kristinuskomyonteisia. Esimerkiksi Tongan yleisradio on kieltanyt lahettamasta sellaista materiaalia, joka on ristiriidassa kristinuskon opinkappaleiden kanssa. [8]

Lukutaitoisia (tongaa tai englantia) on 99,4 %. Kouluissa opetetaan ensisijaisesti tongaa ja toisena kielena englantia. [27] [1]

Elinianodote on koko vaestolla keskimaarin vajaa 77 vuotta, naisilla muutaman vuoden pidempi ja miehilla lyhyempi kuin keskiarvo. [1]

Vuonna 2006 yli 30-vuotiaista tongalaisista noin 92 % oli ylipainoisia tai liikalihavia, minka vuoksi lahes 20 prosenttia vaestosta sairastaa diabetesta. [46] Syyna on liian rasvaisen ruoan liikasyonti. Ongelma on huomioitu ja kansalaisia yritetaan innostaa liikkumaan entista enemman. Kuningasperhe on toiminut esimerkkina syomalla terveellisesti ja liikkumalla. Kuningas Tupou V laihdutti lahes 80 kiloa vuosina 1976?1997. [46] Vuonna 2016 liikalihavia oli 48,2%, luku on maailman valtioiden joukossa seitsemanneksi korkein. [1]

Kulttuuri

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Tongalaisia seurustelemassa ja juomassa kava -kasvin juurista valmistettua lievasti paihdyttavaa juomaa, kavaa.
Paaartikkeli: Tongan kulttuuri

Tongalaisen kulttuurin paapiirteet ovat sailyneet eurooppalaisten lasnaolosta huolimatta. Miehet veistelevat puusta koriste- ja muita esineita, kun naiset tekevat kasvilehdista koreja, mattoja ja vaatteita. Kasityot ovat menettaneet osan niiden alkuperaisesta merkityksesta ja nykyaan niita myydaan paljon turistituotteina. Tongassa on lahivaltioiden tapaan sailynyt kava -kasvista valmistetun juoman juomakulttuuri. Juomalla on mieto narkoottinen vaikutus. [27]

Tongalla suosittuja tansseja ovat me?etu?upaki , kailao , lakalaka ja ma?ulu?ulu . Kylissa pidetaan ylla suullista perinnetta vanhojen kertomusten, elainsatujen, runouden ja uskonnollisten tarinoiden muodossa. [27]

Tongan yleisradio ja viikoittain ilmestyva sanomalehti ovat molemmat valtion omistamia ja luonteeltaan konservatiivisia. Yksityisomisteisista lehdista tarkein on joka toinen viikko ilmestyva, Kalafi Moalan omistama Taimi ’o Tonga , joka kritisoi voimakkaasti valtionjohtoa. Pesi Fonua , Matangi Tonga -sanomalehden omistaja, sai vuonna 2005 Pacific Island News Associationilta Media Freedom Award -palkinnon sananvapauden yllapitamisesta Tongalla. Kalafi Moala on ollut myos ehdokkaana palkinnonsaajaksi. Tongan hallinto on suhtautunut yksityisomisteiseen mediaan hyvin kielteisesti. Se yritti muun muassa ajaa lakia, joka olisi mahdollistanut tiettyjen medioiden kieltamisen. Ehdotus ei kuitenkaan mennyt lapi korkeimmassa oikeudessa.

Juhlapaivat
Pvm Suomalainen nimi Paikallinen nimi Huomautuksia
1. tammikuuta Uudenvuoden paiva    
maalis-huhtikuu Pitkaperjantai    
maalis-huhtikuu Paasiaismaanantai    
25. huhtikuuta ANZAC-paiva   Australian ja Uuden-Seelannin sotaan osallistuneiden joukkojen muistopaiva
4. toukokuuta Kruununprinssin syntymapaiva    
4. kesakuuta Vapautumisen paiva   Aseman Britannian protektoraattina paattyminen
4. heinakuuta Kuninkaan syntymapaiva    
4. marraskuuta Perustuslain paiva   Perustuslaki saadettiin 4. marraskuuta 1875, uudistettiin 1. tammikuuta 1967
4. joulukuuta Kuningas Tupou I :n paiva    
25. joulukuuta Joulupaiva    

Urheilu

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tongan kansallisurheilulaji on rugby union . Muita maassa suosittuja lajeja ovat esimerkiksi jalkapallo , kriketti ja nyrkkeily . [47] Tonga on osallistunut kaikkiin kesaolympialaisiin vuodesta vuodesta 1984 lahtien. Talviolympialaisiin maa on osallistunut vuosina 2014 ja 2018 . [48] Hopeaa miesten nyrkkeilyssa Atlantassa vuonna 1996 voittanut Paea Wolfgramm on maan toistaiseksi ainoa olympiamitalisti. [49] Maa on kansainvalisen jalkapalloliiton (FIFA) jasenmaa, mutta se ei ole paassyt maailmanmestaruuskilpailuihin . [50] Joulukuussa 2018 maa oli miesten FIFA-rankingissa sijalla 204 ja naisten FIFA-rankingissa sijalla 86. [51]

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Viitteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ a b c d e f g h i Tonga CIA ? The World Factbook 2008. Arkistoitu 11.5.2019. Viitattu 3.4.2009. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d Census of Population and Housing, Volume 2, s. 2.
  3. ↑ a b c d Tonga Country Profile 23.1.2018. bbc.com: BBC. Viitattu 23.12.2018. (englanniksi)
  4. ↑ Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
  5. ↑ About Tonga Tongan virallinen matkailusivusto . Tonga Tourism Authority. Arkistoitu 21.8.2015. Viitattu 31.7.2015. (englanniksi)
  6. ↑ Tonga's king to cede key powers BBC. Viitattu 3.4.2009. (englanniksi)
  7. ↑ Claire Morgan: Educated Exports: Tongan Migration in a Transnational Human Capital Framework stanford.edu . Stanfordin yliopisto. Viitattu 3.4.2009. (englanniksi) [ vanhentunut linkki ]
  8. ↑ a b Worldmark Encyclopedia of the Nations, s. 840
  9. ↑ Yrjo Karilas:  Pikku jattilainen , s. 177. WSOY, 1938.
  10. ↑ a b Tonga, s. 156
  11. ↑ a b Worldmark Encyclopedia of the Nations, s. 841
  12. ↑ Tonga Commonwealth Secretariat. Viitattu 11.9.2022. (englanniksi)
  13. ↑ Tonga National Agricultural Census Report 2015 (PDF) 31.12.2015. Tonga Statistics Department. Viitattu 11.9.2022. (englanniksi)
  14. ↑ Tonga MSN Encarta. Arkistoitu 25.4.2009. Viitattu 11.9.2022. (englanniksi)
  15. ↑ a b Latukefu & Foster: Tonga: Land 18.1.2022. Encyclopedia Britannica. Viitattu 11.9.2022. (englanniksi)
  16. ↑ Jane Resture: Vava'u Jane Resture . Viitattu 10.12.2018.
  17. ↑ a b Worldmark Encyclopedia of the Nations, s. 839
  18. ↑ Tonga, s.169
  19. ↑ East Meets West: The Cutting Edge of the Pacific Plate 29.3.2018. Schmidt Ocean Institute. Viitattu 11.9.2022. (englanniksi)
  20. ↑ Ed Killer: Deep sea explorers descend to ocean's second deepest spot - the Tonga Trench TCPalm . 29.3.2018. Gannett. Viitattu 11.9.2022. (englanniksi)
  21. ↑ A massive volcanic eruption and tsunami hit Tonga and the Pacific. Here's what we know CNN . 17.1.2022. Viitattu 17.1.2022.
  22. ↑ Time to blow in Tonga NZ Herald . 20.2.2024. Viitattu 19.2.2024. (englanniksi)
  23. ↑ 20 Fun Facts About Tonga Tonga Pocket Guide . Viitattu 19.2.2024. (englanniksi)
  24. ↑ Grant, Gilbert S.: POPULATION STATUS OF PTEROPUS TONGANUS IN TONGA (pdf)  (s. 2) Smithsonian Institution . 1998. Viitattu 19.2.2024. (englanniksi)
  25. ↑ Tonga, s. 171
  26. ↑ Tonga, s. 172
  27. ↑ a b c d e f g h i j k l Tonga Encyclopædia Britannica . Britannica Encyclopedia, Inc. Viitattu 1.7.2017. (englanniksi)
  28. ↑ a b c Tonga ? Culture & History The Sydney Morning Herald. Viitattu 4.4.2009. (englanniksi) [ vanhentunut linkki ]
  29. ↑ Tonga, s. 155
  30. ↑ The Ancient Capitals of the Kingdom of Tonga whc.unesco.org . UNESCO World Heritage. Viitattu 4.4.2009. (englanniksi)
  31. ↑ Tonga, s. 157
  32. ↑ Tonga | Culture, History, & People Encyclopedia Britannica . Viitattu 30.1.2020. (englanniksi)
  33. ↑ By the CNN Wire Staff: King of Tonga dies at age 63 CNN . Viitattu 30.1.2020.
  34. ↑ Tonga King Tupou VI formally crowned BBC News . 4.7.2015. Viitattu 30.1.2020. (englanniksi)
  35. ↑ a b Tonga MPs choose Tu'i'onetoa as new prime minister RNZ . 27.9.2019. Viitattu 30.1.2020. (englanniksi)
  36. ↑ Climate change campaigner Tongan PM dies in New Zealand Reuters . 12.9.2019. Viitattu 30.1.2020. (englanniksi)
  37. ↑ https://thecommonwealth.org/media/news/tonga-elections-conducted-peacefully-say-observers thecommonwealth.org .
  38. ↑ Siaosi Sovaleni elected prime minister of Tonga RNZ . 16.12.2021. Viitattu 30.12.2021. (englanniksi)
  39. ↑ a b c Worldmark Encyclopedia of the Nations, s. 843
  40. ↑ Worldmark Encyclopedia of the Nations, s. 844
  41. ↑ a b Cathy A. Small & David L. Dixon: Tonga: Migration and the Homeland 1.2.2004. Migration Policy Institute. Viitattu 1.7.2017. (englanniksi)
  42. ↑ a b Census of Population and Housing, Volume 2, s. 5.
  43. ↑ Census of Population and Housing, Volume 2, s. 3.
  44. ↑ Census of Population and Housing, Volume 2, s. 34.
  45. ↑ Census of Population and Housing, Volume 2, s. 33.
  46. ↑ a b Stefan Gates: Trouble in paradise The Guardian. Viitattu 9.4.2009. (englanniksi)
  47. ↑ Sport in Tonga topendsports.com: Topend Sports. Viitattu 23.12.2018. (englanniksi)
  48. ↑ Winter Olympics 2018: Tonga's Rio Olympic flagbearer will compete in Pyeongchang 20.1.2018. bbc.com: BBC. Viitattu 23.12.2018. (englanniksi)
  49. ↑ Tonga sports-reference.com: Sports-Reference. Arkistoitu 17.4.2020. Viitattu 23.12.2018. (englanniksi)
  50. ↑ FIFA World Cup™ Teams Statistics fifa.com: FIFA. Arkistoitu 25.10.2018. Viitattu 23.12.2018. (englanniksi)
  51. ↑ Tonga fifa.com: FIFA. Arkistoitu 29.8.2011. Viitattu 23.12.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tonga The World Factbook . 2009. Washington, DC: Central Intelligence Agency. Viitattu 5.4.2009. (englanniksi)

Jasenvaltiot

Kansainvaliset
Kansalliset
Maantieteelliset
Henkilot
Muut
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tonga&oldid=22397310 ”