Suomen keskiaika
tarkoittaa 1100-luvulta 1520-luvulle kestanytta ajanjaksoa, jolloin
katolinen kirkko
vakiinnutti asemansa
Suomen
alueella, ja Lansi- ja Etela-Suomi kasvoivat osaksi
Ruotsin kuningaskuntaa
. Suomi muodosti Ruotsin itaisen osan, jota kutsuttiin 1300- ja 1400-luvuilla nimella Osterland ("Itamaa").
[1]
Nykyisen Suomen alueella vaikutti keskiajalla karkeasti kolme kulttuuripiiria: Keski- ja Pohjois-Suomen
saamelainen
kulttuuripiiri,
Laatokan Karjalan
ortodoksinen
kulttuuripiiri ja Etela- ja Lansi-Suomen katolinen, Ruotsin vallan alle kuulunut talonpoikainen kulttuuripiiri. Keskiajalla maallinen hallinto jakoi Suomen
linnalaaneihin
, jotka vastasivat pitkalti
maakuntia
.
[2]
Suurin osa keskiajan suomalaisista oli omia peltojaan viljelleita ja
kylissa
asuneita
talonpoikia
, joten keskiaikaa voi pitaa talonpoikaiskulttuurin aikana. Yhteiskunta muodostui neljasta saadysta, jotka olivat talonpoikien lisaksi asepalvelusta suorittanut
ralssi
,
papisto
ja kaupankaynnista ja ammattimaisesta kasityosta vastanneet
porvarit
. Keskiajalla Suomeen perustettiin ensimmaiset kaupungit
Turku
,
Porvoo
,
Viipuri
,
Ulvila
,
Rauma
ja
Naantali
.
[2]
Keskiajalla Suomeen levisi myos iso joukko innovaatioita, kuten kivirakentaminen,
vesi
- ja
tuulimyllyt
ja monet maatalouden uudistukset, kuten
kaksivuoroviljely
ja
sarkajako
. Suurimpia muutoksia oli kuitenkin
kirjallinen kulttuuri
, joka levisi erityisesti katolisen kirkon mutta myos maallisen hallinnon ja kaupankaynnin tarpeisiin. Mahdollisesti varhaisin Suomessa laadittu kirjallinen teos on
1200-luvulla
kirjoitettu latinankielinen
Pyhan Henrikin legenda
.
[3]
Varhaisin nimelta tunnettu kirjailija keskiajan Suomesta on
Naantalin luostarissa
1400-luvun jalkipuolella elanyt
birgittalaisveli
Jons Budde
, joka tunnetaan laajasta kirjakaannostuotannosta.
[4]
Keskiaika paattyi
reformaatioon
1520-luvulta alkaen.
Keskiajan Suomella tarkoitetaan nykyisen maantieteellisen alueen sijaan yleensa paljon suppeampaa,
Karjalan kannakselta
Keminmaalle
yltanytta aluetta, jonka itaraja maariteltiin ensimmaisen kerran vuonna 1323
Pahkinasaaren rauhassa
. Rajan tarkka kulku on ollut vilkkaan keskustelun aiheena. Tama aikalaislahteissa Itamaana tunnettu alue jaettiin keskiajalla kahdeksaan
linnalaaniin
, ja se kuului kirkollisessa hallinnossa
Uppsalan arkkihiippakunnan
alaisuudessa toimineeseen
Turun hiippakuntaan
.
[8]
Keskiaika alkoi Suomessa maaritelmasta riippuen 1100- ja 1200-lukujen kuluessa, kun Suomi siirtyi hitaasti
esihistoriasta
historialliseen aikaan
. Usein keskiajan alku Lansi-Suomessa liitetaan tarunomaiseen
ensimmaiseen Suomeen tehtyyn ristiretkeen
, jonka on arvioitu tapahtuneen 1150-luvulla. Tapahtumasta kertovat lahteet ovat kuitenkin peraisin vasta 1200-luvun lopulta. Vanhin tunnettu Suomea koskeva
asiakirjalahde
on
Gravis admodum
-nimella kutsuttu paavi
Aleksanteri III:n
kirje
Uppsalan arkkipiispalle
vuodelta 1171 tai 1172.
Karjalassa
keskiajan alku sijoitetaan noin vuoteen 1300,
kolmannen ristiretken
yhteyteen. Suomen keskiajan katsotaan paattyvan 1500-luvulla. Kaytettyja takarajoja ovat esimerkiksi vuosi 1523 tai 1570-luku.
Suomen Lapissa
kirjallisten lahteiden valaisemaa keskiaikaa ei varsinaisesti ole, vaan siella
historiallinen aika
alkaa kunnolla vasta 1500-luvulla.
Manner-Euroopassa
keskiajan
maaritellaan alkavan jo noin vuodesta 400, mutta Suomessa aika vuodesta 400 aina 1100- tai 1200-luvulle lasketaan viela
esihistoriaksi
, tarkemmin sanottuna
keski- ja myohaisrautakaudeksi
.
Vaikka esimerkiksi Turun tuomiokapitulin, luostareiden ja keskiaikaisten kaupunkien alkuperaiset arkistot ovat valtaosaltaan tuhoutuneet vuosisatojen mittaan, tunnetaan keskiajan Suomesta noin 6800 asiakirjalahdetta. Suurin osa naista on sailynyt niin sanottuihin kopiokirjoihin tehtyina myohaiskeskiaikaisina kopioina. Valtaosa tunnetuista lahteista on julkaistu alun perin
Reinhold Hausenin
toimittamassa sarjassa
Finlands medeltisurkunder
vuosina 1910?1935. Nama asiakirjalahteet on 2000-luvulla julkaistu myos
Diplomatarium Fennicumissa
, joka on Kansallisarkiston yllapitama Suomen keskiaikaisten asiakirjojen tietokanta. Lisaksi
Diplomatarium Fennicumia
on taydennetty Hausenin ajan jalkeen tehdyilla lahdeloydoilla.
[9]
Finlands medeltidsurkunder
ja
Diplomatarium Fennicum
sisaltavat myos pienen maaran aineistoa, joka ei ole luonteeltaan asiakirjoja. Naita ovat esimerkiksi suomalaisia koskevat varhaisen keskiajan kronikkamaininnat.
Vertailun vuoksi koko Ruotsin kattava (ja myos paljon Suomen alueen lahteita sisaltava)
Svenskt Diplomatarium
sisaltaa noin 44 000 asiakirjalahdetta. Keskiajan Suomi muodosti yhden Ruotsin alueen seitsemasta hiippakunnasta, ja tama heijastaa karkeasti myos sen osuutta koko valtakunnan vaestosta. Suomen alueelta nayttaisi siis sailyvan suhteessa suurin piirtein saman verran lahteita kuin muistakin keskiajan Ruotsin valtakunnan osista.
Suurin osa (yli 5700) Suomen keskiajan sailyneista kirjallisista lahteista on peraisin 1400- ja 1500-luvuilta. Tasta syysta erityisesti Suomen varhaisemman keskiajan tutkimus on
esihistorian tavoin
paljolti
arkeologian
tutkimusalaa. Arkeologialla on huomattava merkitys myos keskiajan lopun ja uuden ajan alun tutkimuksessa. Erityisesti
Turku
on Suomen vanhimpana kaupunkina ollut pitkaaikaisen ja laajan arkeologisen tutkimuksen kohde. 1990-luvun laajojen arkeologisten kaivausten pohjalta Turkuun perustettiin keskiajan kaupungin arkeologiaa esitteleva
Aboa Vetus Ars Nova
-museo. Jo 1800-luvulta alkaen arkeologit ovat tutkineet myos linnojen ja luostareiden raunioita, ja 2000-luvulla myos laivanhylyt, keskiaikaiset
kylatontit
ja pappilat ovat olleet arkeologisen mielenkiinnon kohteita. Kirjallisten ja arkeologisten lahteiden ohella myos paikannimisto on tarkeaa lahdeaineistoa Suomen keskiajan tutkijoille.
Keskiajan nakyvia muistoja ovat
Turun tuomiokirkko
ja Suomen
72 muuta sailynytta keskiaikaista
kirkkoa, kuten
Hattulan Pyhan Ristin kirkko
ja Hollolan keskiaikainen kivikirkko. Kirkkojen rakennusmateriaali oli usein kivi. Keskiajalta on myos jaanyt perinnoksi useita linnarakennelmia kuten
Turun linna
,
Hameen linna
,
Olavinlinna
,
Kastelholman linna
,
Raaseporin linna
ja
Kuusiston linnanraunio
seka lukuisat pikkulinnojen jaannokset. Suomen kaupungeista
Turulla
,
Porvoolla
,
Raumalla
,
Ulvilalla
ja
Naantalilla
on keskiaikaiset juuret. Myos
Viipurin
keskiaikainen historia katsotaan osaksi Suomen keskiaikaa.
- Aalto, Ilari & Helkala, Elina:
Vuosi keskiajan Suomessa
. Jyvaskyla: Atena Kustannus, 2023.
ISBN 9789511424925
.
- Kallioinen, Mika:
Kirkon ja kruunun valissa: Suomalaiset ja keskiaika
. Kleio-sarja. Helsinki: Edita, 2001.
ISBN 951-37-3374-2
.
- Lamberg, Marko & Lahtinen, Anu & Niiranen, Susanna (toim.):
Keskiajan avain
. SKS:n toimituksia 1203. Helsinki: Statsarkivet.
ISBN 978-951-746-953-1
.
- Hausen, Reinhold:
Finlands medeltidsurkunder
. Helsinki: Statsarkivet, 1910?1933.
- ↑
Kari Tarkiainen:
Ruotsin itamaa
, s. 155?156. Svenska litteratursallskapet i Finland, 2010.
- ↑
a
b
Aalto & Helkala 2023, 17?19.
- ↑
Tuomas Heikkila:
Pyhan Henrikin Legenda
, s. 235. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1039 (2.painos), 2006.
- ↑
Reijo Pitkaranta:
Budde, Jons
Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen)
. 6.6.2003. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑
Georg Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman:
Muinaisuutemme jaljet
, s. 376. Gaudeamus, 2015.
- ↑
a
b
Kurt Villads Jensen:
Ristiretket
, s. 280. Turun Historiallinen Yhdistys, 2019.
- ↑
Pirjo Uino:
Ancient Karelia
, s. 201. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakausikirja 104, 1997.
- ↑
Aalto & Helkala 2023, 17?18.
- ↑
Leinonen, Lauri & Salminen, Tapio & Salonen, Kirsi: Lisanakokohtia Diplomatarium Fennicum -tutkimustietokantahankkeen toteutukseen.
Historiallinen Aikakauskirja
, 2020, 118. vsk, s. 387?390.