Sirkka-Liisa Anttila
(o.s.
Ojala
, s.
20. joulukuuta
1943
Marttila
) on
suomalainen
poliitikko
. Han oli
keskustan
kansanedustaja
vuosina 1983?1996 ja 1999?2019. Anttila toimi vuosina 2007?2011
maa- ja metsatalousministerina
Matti Vanhasen II hallituksessa
ja
Mari Kiviniemen hallituksessa
.
[2]
Vuodet 1996?1999 Anttila oli
Euroopan parlamentin jasen
. Han on ollut myos
eduskunnan
ensimmainen
varapuhemies
1995?1996, 1999?2003 ja 2006?2007.
Forssan
kaupunginvaltuustossa Anttila on ollut vuodesta 1977. Vuosina 1994?2000 han oli keskustan varapuheenjohtaja.
[2]
Sirkka-Liisa Anttila on Suomen pitkaaikaisin naiskansanedustaja. Hanta ennen pisimpaan kansanedustajana toiminut nainen oli
Miina Sillanpaa
, jonka ennatyksen Anttila ohitti joulupaivana vuonna 2016.
[3]
[4]
Anttila sai
ministerin
arvonimen vuonna 2019.
[5]
[6]
Anttila valmistui ylioppilaaksi vuonna 1963. Han suoritti hallintonotaarin tutkinnon
Tampereen yliopistossa
vuonna 1967 ja terveydenhuoltohallinnon kurssin vuonna 1969.
[2]
Vuosina 1963?1964 Anttila tyoskenteli opettajan sijaisena Marttilan kirkonkylan kansakoulussa ja vuonna 1965 Loimaan verotoimistossa toimistoapulaisena. Vuosina 1969?1972 han oli Lounais-Hameen B-mielisairaalan ylilaakarin sihteeri ja varastonhoitaja. Ennen politiikkaan siirtymista han tyoskenteli myos Kankaanpaan ammatillisen kurssikeskuksen talouspaallikkona (1972?1973), Urjalan kunnan toimistosihteerina (1973?1974) ja Forssan terveyskeskuksen apulaisosastopaallikkona (1974?1982).
[2]
Kansanedustajana ja Euroopan parlamentin jasenena
[
muokkaa
|
muokkaa wikitekstia
]
Anttila valittiin eduskuntaan ensimmaisen kerran
vuoden 1983 vaaleissa
. Han oli kansanedustaja yhtajaksoisesti vuoteen 1996 saakka, jolloin hanet valittiin
Euroopan parlamenttiin
. Hanen paikkansa kansanedustajana sai
Juha Rehula
.
[2]
Anttila toimi Euroopan parlamentin jasenena vuodet 1996?1999. Han kuului Euroopan liberaali- ja demokraattipuolueen ryhmaan (ELDR). Han oli jasenena maataloutta ja maaseudun kehittamista kasittelevassa valiokunnassa seka varajasenena muun muassa talous- ja raha-asioita seka teollisuuspolitiikkaa kasittelevassa valiokunnassa ja naisten oikeuksien valiokunnassa.
[7]
Anttila valittiin eduskuntaan jalleen
vuoden 1999 vaaleissa
. Han on ollut eduskunnan ensimmainen varapuhemies vuosina 1995?1996, 1999?2003 ja 2006?2007.
[2]
Eduskunnassa Anttila on kuulunut muun muassa
maa- ja metsatalousvaliokuntaan
(puheenjohtaja 1991?1995 ja 2003?2006),
perustuslakivaliokuntaan
,
suureen valiokuntaan
ja
ulkoasiainvaliokuntaan
.
[2]
Vuodesta 2017 han on ollut
Yleisradion
hallintoneuvoston jasen.
[8]
Anttila ei asettunut enaa ehdokkaaksi vuoden
2019
eduskuntavaaleissa.
[9]
Anttila toimi
Vanhasen II hallituksen
maa- ja metsatalousministerina
vuosina 2007?2010. Han jatkoi tehtavassa
Kiviniemen hallituksessa
2010?2011.
[1]
Maa- ja metsatalousministerina Anttila teetti vuonna 2008 selvityksen siita, miten maanviljelijoiden tukihakemusten monimutkaisuutta voitaisiin yksinkertaistaa.
[10]
Vuonna 2006 Anttila perusti tyoryhman selvittamaan, kuka hyotyy ruoan hinnan muita EU-maita nopeammasta noususta Suomessa, eli onko ruoan hinnannousu siirtynyt tuottajille, teollisuudelle, kaupalle vai kuluttajille. Selvitys valmistui vuonna 2009, mutta sen tuloksia ei Anttilan vaatimuksesta julkaistu.
[11]
Vuonna 2009 Anttila otti kantaa
saimaannorpan
suojeluun ja vastusti lajin uhanalaisuudesta huolimatta verkkokalastuksen kieltamista
Saimaalla
. Anttilan mukaan kieltojen noudattamista on vaikeaa valvoa ja suojelun tulisi perustua vapaaehtoisiin sopimuspohjaisiin rajoituksiin.
[12]
[13]
Anttila on toiminut vuosina 2007-2015
Naisjarjestojen Keskusliiton
puheenjohtajana.
[14]
Han on toiminut myos
Naisjarjestot Yhteistyossa ? Nytkis
-jarjeston puheenjohtajana vuosina 1999?2009 seka
Keskustanaisten
puheenjohtajana vuosina 1994?2003.
Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan
puheenjohtajana Anttila toimi vuodet 2003?2007.
[2]
Vuonna 1986 Anttila oli yksi allekirjoittajista kirkolliskokouksen kasittelyyn tulleessa aloitteessa, joka kasitteli
naispappeutta
, jonka kirkolliskokous kyseisena vuonna hyvaksyi.
[15]
Vuonna 2008 maatalousministerina Anttila katsoi, etta puutulleista on neuvoteltava kahden kesken
Venajan
kanssa, jos
EU
ei pysty asiaa ratkaisemaan.
[16]
Vuonna 2010 Anttila esitti, etta Venajan Suomelle asettamia elintarvikkeiden tuontikieltoja koskeva asia pitaa hoitaa kahdenkeskisesti, koska EU:lla ei ole siihen kunnollisia valineita.
[17]
Vuonna 2015 Anttila kritisoi suomalaista mediaa Venajan vastaisesta propagandasta
Ukrainan-kriisin
uutisoinnissa. Hanesta vain yhta osapuolta syyllistettiin ja kaivettiin esiin
Putinin
tekemisia.
[18]
Vuonna 2016 ulkoasiainvaliokunnan jasenena ollut Anttila katsoi
Ulkopoliittisen instituutin
maalailevan poliittisin tarkoitusperin uhkakuvaa Venajasta riskina ja etta se ei edista Suomen ja Venajan valisten suhteiden suotuisaa kehitysta. Han esitti, etta Suomen on pidettava ylla kahdenvalisia yhteyksia Venajan kanssa ilman ”eurooppalaista ankkuria”.
[19]
Anttilan puoliso on vuodesta 1967 ollut maanviljelija Risto Anttila. Heilla on kaksi tytarta.
[2]
Vuonna 1965 Anttila tuomittiin perattomasta lausumasta veljensa oikeudenkaynnin yhteydessa. Han sai puolen vuoden ehdollisen vankeusrangaistuksen.
[20]
Anttila asuu Forssassa
Kanta-Hameessa
.
[21]
Keskustapuolueen ja Suomen Keskustan kansanedustajat
|
---|
| Eduskuntaryhma
(51)
| |
---|
| 1
Susanna Haapoja kuoli 30. toukokuuta 2009, hanen tilalleen eduskuntaan nousi Lasse Hautala.
2
Matti Vanhanen luopui kansanedustajuudesta ja siirtyi Perheyritysten liiton toimitusjohtajaksi 2010. Hanen tilalleen eduskuntaan nousi Seppo Sarkiniemi.
2
Markku Uusipaavalniemi erosi keskustan eduskuntaryhmasta 2010 ja liittyi perussuomalaisiin.
|
|
|
---|
| Eduskuntaryhma
(35)
| |
---|
| 1
Mari Kiviniemi valittiin OECD:n apulaispaasihteeriksi heinakuussa 2014, jolloin hanen tilalleen eduskuntaan nousi Terhi Peltokorpi.
2
Laila Koskela erosi perussuomalaisista marraskuussa 2014 ja liittyi keskustan eduskuntaryhmaan.
|
|
|
---|
| Eduskuntaryhma
(49)
| |
---|
| 1
Paavo Vayrynen paatti jatkaa Euroopan parlamentissa, jolloin hanen tilalleen eduskuntaan nousi Mikko Karna. Vayrynen palasi eduskuntaan 2018, mutta ei liittynyt keskustan eduskuntaryhmaan.
2
Olli Rehn siirtyi Suomen Pankin johtokuntaan, jolloin hanen tilalleen eduskuntaan nousi Paula Lehtomaki. Lehtomaki paatti kuitenkin jatkaa valtiosihteerina, jolloin hanen tilalleen nousi Pekka Puska.
3
Elsi Katainen siirtyi Euroopan parlamenttiin, jolloin hanen tilalleen eduskuntaan nousi Eero Reijonen.
4
Mirja Vehkapera siirtyi Euroopan parlamenttiin, jolloin hanen tilalleen eduskuntaan nousi Eija Nivala. Nivala kuitenkin valittiin Ylivieskan kirkkoherraksi, jolloin hanen tilalleen nousi Hanna-Leena Mattila.
|
|