Simo
vaakuna	sijainti
Sijainti	65°39′40″N , 025°04′00″E
Maakunta	Lapin maakunta
Seutukunta	Kemi-Tornion seutukunta
Kuntanumero	751
Hallinnollinen keskus	Simon asemanseutu
Perustettu	1865
Pinta-ala ilman merialueita	1 466,55 km² 54:nneksi suurin 2022
Kokonaispinta-ala	2 085,60 km² 43:nneksi suurin 2022   [1]
? maa	1 446,59 km²
? sisavesi	19,96 km²
? meri	619,05 km²
Vakiluku	2 828 224:nneksi suurin 31.12.2023   [2]
? vaestotiheys	1,95 as./km²  (31.12.2023)
Ikajakauma	2020  [3]
? 0–14-v.	13,5 %
? 15–64-v.	51,7 %
? yli 64-v.	34,8 %
Aidinkieli	2023  [4]
? suomenkielisia	98,9 %
? ruotsinkielisia	0,2 %
? muut	1,0 %
Kunnallisvero	9,40 % 60:nneksi suurin 2024   [5]
Kunnanjohtaja	Vivi Marttila [6]
Kunnanvaltuusto	17 paikkaa
2021?2025 [7]  ? Kesk.  ? PS  ? Vas.  ? Kok.	9 3 3 2
www.simo.fi
Infobox OK Nimi-testi OK

Simo on Suomen kunta , joka sijaitsee Lapin maakunnan lounaisosassa Pohjois-Pohjanmaan maakunnan rajalla Perameren rannikolla, nelostien varrella. Kunnassa asuu 2 828 ihmista, ^[2] ja sen pinta-ala on 2 085,60 km², josta 619,05 km² on merialuetta ja 19,96 km² sisavesistoja. ^[1] Vaestotiheys on 1,95 asukasta/km². Simon lapi virtaa Simojoki . Simoa lahimmat kaupungit ovat Kemi , Tornio , Haaparanta ja Oulu . Naapurikuntia ovat Ii , Kemi , Keminmaa , Ranua ja Tervola . Simo on tunnettu myos Simojokisuun merkittavista maisema-alueista.

Vaikka kunta kuuluukin Kemi?Tornion seutukuntaan , se on poikkeuksellisesti liittynyt osakkaaksi myos Oulunkaaren seutukuntaan sosiaali- ja terveystoimen osalta. ^[8]

Simo koostuu monista pienista kylayhteisoista. Simon nahtavyyksiin kuuluvat muun muassa myohempaa empiretyylia edustava, vuonna 1846 valmistunut Simon kirkko seka jaakareiden etappireitista ja vuoden 1916 Simon kahakasta muistuttava jaakarikamppa patsaineen.

Vuonna 2015 Kemin kaupunki seka Keminmaan ja Simon kunnat neuvottelivat yhdistymisesta uudeksi Kemin kaupungiksi. Liitoksen oli tarkoitus toteutua vuoden 2017 alusta. ^[9] Kemin ja Simon kunnanvaltuustot hyvaksyivat yhdistymisehdotuksen, mutta Keminmaan valtuusto hylkasi sen. ^[10]

Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista. Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin tarkistettavissa olevia lahteita ja merkitsemalla ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Pitka tarina, mutta mista?

Simon Tainiarolta loytynyt laaja hautapaikka on arviolta 6500 vuotta vanha. Alueelta on loydetty yli sata hautaa, keramiikkaa seka viherliusketta , jota on pidetty arvokkaana ^[11] .

Simon vanhinta asuinaluetta ovat Simonkylan jokisuualue ja Simo- ja Maksniemen rannikkoseudut. ^[12] Vanhin tieto Simonkylan asutuksesta on 1300-luvulta. 1500-luvulla Simon vaesto kasvoi savolaisten muuttoliikkeen seurauksena, mika kasvatti erityisesti Simonkylan ja Simoniemen asukaslukua. Simo tunnettiin erityisesti suurtiloista ja kalastajista. Nykyisten asemakylien alueiden asutus oli vahaista: muutamat lohenkalastajat olivat asettuneet koskien tuntumaan.

1800-luvulla Simonkyla oli edelleen Simon tarkein keskus. Pikkuhiljaa asutus alkoi laajeta Simojoen rantoja pitkin. Vuonna 1865 suuressa kuntauudistuksessa Simon kunta sai varsinaiset rajansa, vaikka aluetta oli jo kauan kutsuttu Simoksi ja asukkaita simolaisiksi. 1800-luvulla Kemi, suuri osa nykyista Ranuaa ja pienet maarat Tervolaa kuuluivat Simoon. Kemi erotettiin omaksi kunnakseen jo 1869. Simon vaesto muuttui merkittavasti 1800?1900-lukujen vaihteessa. Suurtilalliset pitivat edelleen valtaa Simossa, mutta valtavaesto alkoi nopeasti muuttua Kemin teollisuuden tarjoamien tyopaikkojen vaikutuksesta tyolaisvaltaiseksi.

Vuonna 1903 Simossa tapahtui merkittava tapahtuma sen nykyisen muodon kannalta. Kun Oulusta lahdettiin jatkamaan rautatieta kohti pohjoista, kulki rautatie suunnitelman mukaan keskelta eramaata ohittaen Simonkylan. Rautatieta harkittiin kaarrettavaksi kohti rantaa, jotta rautatie kulkisi Simonkylan lapi. Ajatusta pidettiin liian kalliina, ja rautatie paatettiin vetaa Simon poikki, mika synnytti Simon nykyisen keskustan, Asemakylan. Aseman laheisyyteen syntyi nopeasti uusi ja nopea rakennuskanta, ja Asemakylan vakiluku kasvoikin reilusta sadasta reiluun 450 asukkaaseen vuoteen 1910 mennessa. Samalla Simonkyla menetti asemansa Simon hallintokeskuksena. Kauemmas sisamaahan syntyi pienta sahateollisuutta 1930-luvulla ja laajoille lakeuksille perustettiin suuria karjatiloja ja perunapeltoja. Viela tanakin paivana Simossa peruna on yksi tarkeimmista vientituotteista.

Lapin sodassa Simon keskustaajama ja Maksniemi karsivat suuria tuhoja. Asemakylan pohjoispuolella sijaitsi saksalaisten asemia. Simojoen sillat rajaytettiin Lapin sodassa, minka takia Simojoki oli ylitettava lossilla pitkaan sodan jalkeen. Siltayhteys oli tarkea, silla se katkaisi Nelostien. Simonkyla ja Simoniemi sailyivat sodan ruhjeilta.

Sodan jalkeen Simon vakiluku kaantyi pienoiseen laskuun, mutta alkoi nousta jalleen 1960-luvulla. Kasvu jatkui aina 1970-luvulle asti, minka jalkeen kasvu tasoittui. 1970-luvun lopulla Simoon syntyi uudestaan teollisuutta, ja vaesto lahti jalleen uuteen nousuun. Simossa muuttovoitosta hyotyivat tuolloin myos syrjakylat, joihin muutti maanviljelijoiden jalkelaisia jatkamaan maatiloja. Vaesto kasvoi nopeasti 1980-luvulla, mutta tasoittui vuosikymmenen loppupuolella. 1990-luvun laman takia teollisuus ajautui vaikeuksiin ja teollisuus katosi Simosta. Vaesto kaantyi laskuun, eniten vaestoa katosi vuosituhannen vaihteessa 1995?2000 vaeston muuttaessa etelaan ja suhteellisen laheiseen kasvukeskukseen Ouluun. Vuonna 2005 Kuivaniemen kunta alkoi selvittaa tulevaa liitoskuntaa. Simo ehdotti Kuivaniemen liittymista Simoon, koska kuntien keskustaajamien valilla matkaa on vain noin 7 kilometria. Kuivaniemessa ehdotus sai vastustusta ja esteena oli myos Simon sijainti Lapin maakunnassa ja Kuivaniemen sijainti Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kuivaniemi liittyi lopulta Iin kuntaan.

Kemi-Tornio on pysynyt edelleen paaasiallisena tyossakayntialueena, mutta 2000-luvulla tyossakayminen Oulussa on lisaantynyt. Simon kunta on alkanut hitaasti ottaa lahempaa kontaktia Ouluun, viimeisimpana esimerkkina Simon liittyminen osittain Oulunkaaren seutukuntaan . Vuoden 2013 alueliitoksen jalkeen Simon ja Oulun valilla on ollut enaa yksi kunta. Mahdollisesti tulevaisuudessa toteutuva nelostien Oulu?Kemi-valin laajentaminen todennakoisesti lisaisi Simon suuntautumista Ouluun pain entisestaan.

Simon kuntaa oltiin liittamassa suureen koko Kemi-Tornion seutukuntaa koskevaan viiden kunnan liitokseen, mutta hanke kaatui. Taman jalkeen Simo, Kemi ja Keminmaa neuvottelivat liitoksesta. Keminmaan vastustuksen vuoksi hanke kaatui, minka jalkeen Simo ja Kemi neuvottelivat liitoksesta, jonka Simo torjui.

Yleiselta pinnanmuodostukseltaan Simo on suurimmaksi osaksi lakeutta, jonka kohoumat, kunnaat, nousevat 5?10 metrin korkeudelle ymparistostaan. Maanpinta kohoaa rannikolta hitaasti ja tasaisesti kohti saavuttaen sadan metrin korkeuden Simojoen liepeilla Ranuan rajan tuntumassa ja lahes 150 metrin korkeuden uloinna pohjoisessa.

Simo on varsin vahavetinen alue. Vesistojen osuus on noin 2 % pinta-alasta, kun se keskimaarin koko maassa on 9 %. Pitajan lapi virtaa Ranuan Simojarvesta alkava Simojoki, jonka pituus on noin 178 km. Simojokeen laskee pohjoisesta useita sivujokia. Merkittavimmat ovat Iso-Tainijoki, Kuivasjoki, Simoskanoja ja Martimojarvesta alkava Martimo-oja. Luoteisreunalla, Kivalon vaarajonolta purkaa vetensa Peramereen Viantienjoki .

Simon rannikkoviiva on varsin mutkikas. Pienet lahdet ja niemet vuorottelevat kautta koko rannikon. Huomattavimmat niemet ovat Simoniemi , Karsikkoniemi seka niiden valiin jaava Ykskuusi . Simon edustalla on runsaasti saaria, yli 50. Suurimmat saaret ovat Tiuranen ja Montaja. Ulkosaarista huomattavin, Tiurasenkruuni, sijaitsee 15 kilometrin paassa rannikolta.

Simon kasvillisuus on vaihtelevan luonnon takia verrattain monipuolista ja lajimaara on pohjoisen asemaan nahden suuri. Metsan peitossa lahes puolet kunnan alueesta. Lehtojen osuus on suurempi kuin keskimaarin Pohjois-Suomessa. Runkauksen luonnonpuisto sijaitsee osittain Simon alueella.

Haahka , Halttari , Harvakari, Harkaletto , Junkiletto, Koivuluoto, Korkiakari, Kuralanletto, Laitakari , Lammasletto, Leipare , Leipareenkrunni , Lissabon , Louekari, Montaja , Munakari , Moyly , Oravainen, Paavonletto, Palokarinletto, Paskaletto , Pensasletot, Peurankallio, Pihlajakari, Pikku-Leipare , Pirttisaari , Rajaletto , Saapaskari , Selkakari, Selkakarinmatala, Tiuranen , Tiurasenkalla (Korkiankalla) , Tiurasenkrunni , Tynttyrit , Vatunki, Ykskivi , Ooperit .

Simo on maa- ja metsatalousvaltainen kunta, jossa ei ole teollisuutta. Simossa on laajoja turvetuotantoalueita .

Simo oli aiemmin mukana kuudennen ydinvoimalan rakentamismahdollisuuksia selvittaneen Fennovoima Oy:n tutkimuksissa yhtena mahdollisena ydinvoimalan rakentamispaikkana. Alun perin kymmenen kiinnostusta osoittaneen paikkakunnan joukosta ymparistovaikutusten arviointimenettelyyn paasivat Simon lisaksi Pyhajoki ja Ruotsinpyhtaa . Mahdollisia rakennuspaikoiksi Simossa esitettiin Karsikkoa ja sen edustalla sijaitsevaa Laitakaria seka aiemmin myos Montajan ja Tiurasen saaria rannikon edustalla. Fennovoima ilmoitti lokakuussa 2011, etta ydinvoimala rakennetaan Pyhajoelle. ^[13]

Simo liittyi ensimmaisena kuntana Suomen tuulivoimayhdistyksen jaseneksi vuonna 2012, jolloin kunnassa toimi kolme TuuliWatti -tuulivoimalaa. ^[14] Vuonna 2013 kerrottiin, etta Simon kunta tavoittelee sataa tuulimyllya alueelleen. Entisen kunnanjohtaja Esko Tavian mukaan myllyt tuovat kiinteistoveroina kaivattuja lisatuloja, kiinteistoverot yhdesta myllysta ovat noin 10 000 euroa vuodessa. Vuonna 2013 TuuliWatti anoi 35 lupaa uusille tuulivoimaloille silloisten kymmenen luvan jo saaneen tuulimyllyn lisaksi. Jos suunnitelmat toteutuvat, uusia voimaloita aletaan rakentaa vuonna 2015. Uudet tuulivoimalat olisivat 140?150 metria korkeita ja nimellisteholtaan 3?5 megawattia. ^[15]

Matkustajajunat eivat pysahdy Simon rautatieasemalla . Lahin henkiloliikenteen kaytossa oleva asema on Kemin rautatieasema noin 25 kilometrin paassa pohjoisessa. Kemi-Tornion lentoasemalle on matkaa 30 kilometria. Simon lapi kulkee valtatie 4 ( E75 ). Lahimmat tarkeat kauppasatamat ovat Kemissa ja Torniossa.

Simon asukasluku on viime vuosina vahentynyt hitaasti, mutta tasaisesti. Simo karsii vaeston luonnollisesta vahenemisesta (vaeston ikaantyminen ja sita kautta kuoleminen), mutta kunta on muuttovoittoinen. Muuttovoitto ei kuitenkaan ole riittanyt asukasluvun kasvuun. Vuoden 1999 tilaston mukaan Simossa oli eniten 15?64-vuotiaita (65,8 %) ja vahiten yli 85-vuotiaita (1,5 %). Tyottomyysaste vuonna 2006 oli 12,9 %, kun se koko Lapin laanissa oli 18,3 %.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan vaestonkehitys viiden vuoden valein vuodesta 1980 lahtien. Kaytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vuoden 2017 lopussa Simossa oli 3 110 asukasta, joista 1 660 asui taajamissa , 1 433 haja-asutusalueilla ja 17:n asuinpaikat eivat olleet tiedossa. Simon taajama-aste on 53,7 %. ^[17] Simon taajamavaesto jakautuu kolmen eri taajaman kesken: ^[18]

#	Taajama	Vakiluku (31.12.2017)
1	Simon asemanseutu	830
2	Maksniemi	586
3	Simon kirkonkyla ( Simoniemi )	244

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Simossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat: ^[19]

• Simon seurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Simon alueella toimii Oulun ortodoksinen seurakunta . ^[20]

Simo koostuu lukuisista pienista kylista ja alueista: Alaniemi , Asemakyla , Hamari , Karisuvanto , Maksniemi , Matala , Onkalonpera , Pomio , Sankala, Simonkyla (Filpus) , Simoniemi (kirkonkyla) , Soikko , Tainijoki , Taininiemi , Viantie , Ylikarppa ja Marostenmaki . Suurimmat ovat Asemakyla ja Maksniemi.

Simoniemen ja Simonkylan alueelle perustettiin 30. marraskuuta 2015 luonnonsuojelulain nojalla neljas suomalainen valtakunnallinen maisemanhoitoalue. ^[21] Simon maisemanhoitoalue on laajuudeltaan 7 821 hehtaaria, maa-aluetta siita on 3 762 hehtaaria. Alueella asuu noin 650 ihmista. ^{[22] [23]}

Simossa on kaksi peruskoulua: Simon koulu ja Maksniemen koulu. Naista Simon koulu antaa opetusta luokille 1?9 ja Maksniemen koulu luokille 1?6. ^[24] Simossa toimii myos lukio. ^[25] Aiemmin Ammattiopisto Lappian kalatalouden koulutus jarjestettiin Simossa, mutta se siirtyi syksylla 2015 Kemin toimipaikkaan. Lahin yliopisto on Oulussa . Simossa on 9 koulurakennusta, mutta vain kaksi on kaytossa.

Terveys- ja sosiaalipalveluista vastaa Lapin hyvinvointialue . ^[26]

Simossa on kaksi kauppaa ja pizzeria.

• Veikko Huovinen , kirjailija, syntynyt Simossa ^[27]
• Matti Lackman , filosofian tohtori, rehtori ja tutkija
• Seppo Lohi , teologian tohtori, Simon entinen kirkkoherra
• Tuomas Lohi , Kempeleen kunnanjohtaja
• Juha Marttila , MTK:n puheenjohtaja
• Martti Miettunen , valtioneuvos, kolminkertainen paaministeri
• Aarne Orjatsalo , nayttelija
• Martti Rasanen , kielitieteilija (turkologi)
• Mervi Simoska , Juvan kunnanjohtaja
• Esko Tavia , kunnanjohtaja, everstiluutnantti

• Luettelo Simon julkisista taideteoksista ja muistomerkeista

• http://www.simo.fi/?g=etusivu&pid=212&cg=212
• http://www.simo.fi/?g=etusivu&pid=1529&cg=1529

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Simo Wikimedia Commonsissa

• Simon kunnan kotisivut
• Tilastokeskus ? Simon avainluvut

n k m Lapin maakunnan kunnat Nykyiset kunnat Enontekio Inari Kemi Kemijarvi Keminmaa Kittila Kolari Muonio Pelkosenniemi Pello Posio Ranua Rovaniemi Salla Savukoski Simo Sodankyla Tervola Tornio Utsjoki Ylitornio Entiset kunnat Alatornio Karunki Kemijarven maalaiskunta Rovaniemen maalaiskunta (Kemin maalaiskunta)

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset FAST ISNI 2 VIAF Kansalliset Israel Suomi (KANTO) Yhdysvallat Maantieteelliset MusicBrainz area Henkilot Yle Uppslagsverket Finland Muut IdRef