Kemijarvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tama artikkeli kasittelee kaupunkia; kaupungin alueella on samanniminen jarvi .
Kemijarvi

vaakuna

sijainti

Sijainti 66°42′50″N , 027°26′00″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Ita-Lapin seutukunta
Kuntanumero 320
Hallinnollinen keskus Kemijarven keskustaajama
Perustettu 1957
? kaupungiksi 1973
Kuntaliitokset Kemijarven mlk (1973)
Kokonaispinta-ala 3 931,15 km²
16:nneksi suurin 2022   [1]
? maa 3 504,37 km²
? sisavesi 426,78 km²
Vakiluku 7 030
132:nneksi suurin 31.12.2023   [2]
? vaestotiheys 2,01 as./km²  (31.12.2023)
Ikajakauma 2020  [3]
? 0–14-v. 9,7 %
? 15–64-v. 50,3 %
? yli 64-v. 40,0 %
Aidinkieli 2023  [4]
? suomenkielisia 95,9 %
? ruotsinkielisia 0,1 %
? muut 4,0 %
Kunnallisvero 8,90 %
136:nneksi suurin 2024   [5]
Kaupunginjohtaja Marjo Saarela (vt.)
Kaupunginvaltuusto 27 paikkaa
  2021?2025 [6]
 ? Kesk.
 ? PS
 ? Kok.
 ? SDP
 ? Vas.
 ? Muut
 ? KD
8
5
4
3
3
3
1
www.kemijarvi.fi

Kemijarvi on kaupunki Lapin maakunnan kaakkoisosassa. Kaupungissa asuu 7 030 ihmista [2] ja sen pinta-ala on 3 931,15 km 2 , josta 426,78 km 2 on vesistoja. [1] Vaestotiheys on 2,01 asukasta/km 2 .

Kemijarven keskusalueella asuu noin 5 300 ihmista, josta noin 4 300 keskustaajamassa ja noin 1 000 Kallaanvaara-Isokyla-alueella. [7]

Kemijarvi oli vuodesta 1973 lahtien Suomen pohjoisin kaupunki, mutta vuoden 2006 alussa tapahtuneessa kuntaliitoksessa Rovaniemen alue laajeni siten, etta Rovaniemen kaupunki ulottuu nykyaan pohjoisemmaksi kuin Kemijarvi. Suomen kaupunkien keskustaajamista Kemijarven keskustaajama on kuitenkin edelleen pohjoisin. Kemijarvi on Suomen eramaisimpia kaupunkeja. Kemijarven naapurikuntia ovat pohjoisessa Pelkosenniemi , idassa Salla , etelassa Posio ja lannessa Rovaniemi .

Noitatunturi

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kemijarven ensimmainen pysyva uudisraivaaja-asukas [8] oli Paavali Ollinpoika Halonen , joka muutti Utajarven lahde? Niskankylasta Kemijarvelle noin vuonna 1580. Hanen vaimonsa oli Anna Laurintytar Halonen ja lapsia Paavo, Olli ja Pekka Halonen. Paavalin asuinpaikka tunnetaan nykyaan nimella Halosenranta. Muita samoina aikoina paikalle saapuneita uudisraivaajia oli Karpan suvun Pekka ja Matti Karppa, lahtoisin Oulujoen varrelta Muhokselta, jotka asuttivat kahta taloa Kemijarven kaikista 13:sta vuoden 1631 taloluettelon mukaan. Naista nelja jai vakinaisesti asutuksi: Paavo Halosen talo, Pekka ja Matti Karpan talot ja Heikki Haikian Luusua-niminen talo. Ammanvaara Kemijarven kunnan alueella on muinainen saamelaisten uhripaikka. Ensimmaisten uudisraivaajien saapuessa nykyisen Kemijarven alueella ei asunut enaa saamelaisia.

Kemijarven seurakunta erotettiin Kemin seurakunnasta vuonna 1779 ja Kemijarven kunta perustettiin vuonna 1871. [9] Kemijarven kirkonkylasta muodostettiin taajavakinen yhdyskunta vuonna 1912 ja vuonna 1957 kirkonkyla erotettiin kunnasta kauppalaksi ja siihenastisen Kemijarven kunnan nimi muuttui Kemijarven maalaiskunnaksi . Tama oli viimeinen kerta, kun Suomen kunnan nimeen liitettiin sana maalaiskunta. Naiden eron aikaa kesti vain 16 vuotta, silla vuonna 1973 Kemijarven kauppala ja Kemijarven maalaiskunta yhdistyivat. Samalla Kemijarvesta tuli Kemijarven kaupunki .

Kaupungin vaakunaksi otettiin siihenastinen Kemijarven maalaiskunnan vaakuna, joka oli vahvistettu alun perin koko Kemijarven kunnalle ennen kauppalan erottamista. Kemijarven vakiluku oli suurimmillaan juuri ennen maalaiskunnan ja kauppalan liitosta, jolloin naissa kunnissa asui yhteensa yli 16 000 asukasta. Kirkollisesti Kemijarven keskustaajama ei milloinkaan ole ollut erillaan ymparoivasta haja-asutusalueesta; Kemijarven kauppalan ja maalaiskunnan olemassaolon aikana naiden molempien kuntien asukkaat kuuluivat samaan Kemijarven seurakuntaan eika nain ollen ollut olemassa seurakuntia, joiden nimet olisivat olleet Kemijarven kauppala- ja maaseurakunta . Kemijarven kirkko rakennettiin vuonna 1950, alun perin se sijaitsi silloisessa Kemijarvi-nimisessa kunnassa ja vuosina 1957?1972 kauppalassa.

Kemijarven sellutehtaan lakkautus kevaalla 2008 heratti suurta huomiota. Paikkakunnan teollisuuden jatkamista tuettiin taman jalkeen avokatisesti julkisin varoin. Tehtaan jatkajaksi tuli Arktos Group , jonka oli tarkoitus aloittaa liimapuupalkkien valmistus. Tuotantoa ei kuitenkaan saatu kayntiin ja alkuvuodesta 2012 yritys joutui yrityssaneeraukseen. [10]

Keitele Group osti entisen sellutehtaan kiinteiston 2014. [11] Sen tehtaalla valmistetaan havupuusta sahatavaraa, hoylatavaraa ja liimapuuta. [12] Keitele tyollistaa Kemijarvella (v. 2020) n. 120 henkea (urakoitsijayhtiot mukaan lukien) [13]

Vuonna 2015 uutisoitiin, etta Kemijarvelle suunnitellaan 700?800 miljoonan euron biojalostamoinvestointia, joka toisi arviolta noin 1000 tyopaikkaa. [14] Biojalostamon ymparistoluvasta kirjattiin lukuisia valituksia vuonna 2019. [15]

Luonto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kemijarven jarvi.

Kemijarven suurin jarvi on Kemijarvi . Se on samalla myos Suomen 19. suurin jarvi. [16] Noitatunturi on Pyha-Luoston tunturijonon korkein kohta, noin 540 metria. [17]

Hallinto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 2021 valitussa Kemijarven kaupunginvaltuustossa on Keskustalla 8 paikkaa, Perussuomalaisilla 5, Kokoomuksella 4, Sosiaalidemokraateilla 3, Vasemmistoliitolla 3, Tulevaisuuden Kemijarvella 3, Kristillisdemokraateilla 1. [18]

Kemijarven kaupunginjohtajina ovat viime vuosina toimineet

Vaestonkehitys [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kemijarven vakiluku on kaupungin elinkeinorakenteen muutosten myota laskenut. Nykyisin kaupungin alueella asuu noin 7 000 asukasta. Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin vaestonkehitys viiden vuoden valein vuodesta 1980 lahtien. Kaytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen. Kemijarvella on useita satoja kakkosasukkaita (epavirallinen tieto), jotka ovat muualla kirjoilla, mutta asuvat osan vuotta kaupungin alueella kakkosasunnoissaan. Kemijarven vuokrataloyhtio on myynyt useita vuosia omistamiaan asuntoja kakkosasunnoiksi ja toiminta jatkuu. Lisaksi Kemijarvella on purettu ja puretaan useita vuokrakerrostaloja. [24]

Kemijarven kauppala muodostettiin 1957 erottamalla Kemijarven kirkonkyla ja sen lahialueet Kemijarven maalaiskunnasta . Tama oli viimeinen kerta, kun kunnan nimeen liitettiin sana maalaiskunta .

Kemijarven kauppalan vaakuna (1960?1972).

Kauppalalle vahvistettiin oma vaakuna 25. marraskuuta 1960 , mutta kun maalaiskunta ja kauppala taas yhdistettiin 1973 Kemijarven kaupungiksi, otettiin syntyneen kaupungin vaakunaksi entisen maalaiskunnan vaakuna.

Kemijarven vaestonkehitys 1980?2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
12 621
1985
  
12 762
1990
  
12 331
1995
  
11 775
2000
  
10 484
2005
  
9 293
2010
  
8 418
2015
  
7 766
2020
  
7 212
Lahde: Tilastokeskus. [25]

Taajamat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuoden 2022 lopussa Kemijarvella oli 6 996 asukasta, joista 4 839 asui taajamissa , 2 078 haja-asutusalueilla ja 79:n asuinpaikat eivat olleet tiedossa. Kemijarven taajama-aste on 70,0 %. [26] Kemijarven taajamavaesto jakautuu kahden eri taajaman kesken: [27]

# Taajama Vakiluku
(31.12.2022)
1 Kemijarven keskustaajama 3 901
2 Isokyla-Kallaanvaara 938

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Kaupunginosat ja kylat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Keskustaa lanteen pain.

Maanmittauslaitoksen mukaan Kemijarven kaupunginosia (maarekisterin sijaintialueen numero alkaa 0:lla) ovat seuraavat 8: [28]

Kemijarven maarekisterikylia (sijaintialueen numero alkaa 4:lla) puolestaan ovat seuraavat 16: [28]

  • Kuusivaara
  • Levaranta
  • Luusua
  • Palopera
  • Pyhatunturi
  • Raisala
  • Tohmo
  • Ylikyla

Muita kylia tai alueita, jotka eivat kuitenkaan ole maarekisterikylia ovat seuraavat 14:

  • Hyypio
  • Ketola
  • Kuusiranta
  • Lehtola
  • Oinas
  • Patovaara
  • Peravaara

Kemijarven kaupungin internet-sivuilla on kartta kylien sijainneista, [29] mutta niiden nimet eivat ole tasmalleen samoja kuin edella olevissa luetteloissa. Myoskaan Kemijarven tilastollinen osa-aluejako [30] ei sisalla kaikkia edella mainittuja kylia.

Uskonnolliset yhteisot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kemijarven kirkko

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista Kemijarvella toimii Kemijarven seurakunta . [31]

Kirkon sisaisista heratysliikkeista paikkakunnalla toimii uusherays , jolla on siella paikallisosasto [32] , vanhoillislestadiolaisuus , jolla on paikkakunnalla Kemijarven Kuumaniemen Rauhanyhdistys [33] , seka evankelisuus [34] . Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiheratykseen kuuluva Kemijarven helluntaiseurakunta [35] seka Suomen Adventtikirkkoon kuuluva Kemijarven adventtiseurakunta [36] . Lisaksi Kemijarvella on Jehovan Todistajien seurakunta. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kemijarven alueella toimii Pohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva Lapin ortodoksinen kappeliseurakunta . [37]

Kulttuuri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Taivaan tulet on Kari Vaanasen ohjaama ja kasikirjoittama Kemijarvelle sijoittuva draamasarja, jota Yle TV2 esitti vuosina 2007 - 2014 . Sarjaa tehtiin nelja tuotantokautta ja se kerasi parhaimmillaan yli 1,3 miljoonaa katsojaa. [38]

Kemijarvella on jarjestetty Yottomat yot -musiikkifestivaalia vuodesta 2014 . [39]

Kemijarven Peravaarassa sijaitsee huvikeskus , joka avattiin 1. kesakuuta 1968. Sen toiminnasta vastaa Kemijarven Tyovaenjarjestot -yhdistys. Huvikeskus rakennettiin talkootyona, ja se oli varsinkin 1970-luvulla hyvin suosittu. Vaaran laella oli ollut vanha tanssilava jo ennen huvikeskuksen rakentamista. [40]

Tunnettuja kemijarvelaisia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ystavyyskaupungit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahde: [42]

Alueen urheiluseuroja [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Alueen muita yhdistyksia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Liikenneyhteydet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Rytkonen, Raili:  Kemijarven historia I noin vuoteen 1870 . Kemijarvi: Kemijarven kaupunki ja Kemijarven seurakunta, 1989. ISBN 952-90-1686-7 .
  • Kuosmanen, Risto:  Kemijarven historia II. Kemijarvi 1870-luvulta 1970-luvun alkuun . Kemijarvi: Kemijarven kaupunki ja Kemijarven seurakunta, 1978. ISBN 951-99174-7-0 .

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Vakiluvun kasvu suurin lahes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. ↑ Vaesto ian (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972?2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Vakiluvun kasvu suurin lahes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntavaalit 2021, Kemijarvi Oikeusministerio. Viitattu 8.12.2021.
  7. ↑ Taajamat vakiluvun ja vaestontiheyden mukaan 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.1.2018.
  8. ↑ Rytkonen 1989, s. 54?56.
  9. ↑ Kemijarven historiaa - aikajana
  10. ↑ Mia Gertsch, Kemijarven liimapuupalkkitehdas voi kayda kalliiksi veronmaksajille Yle uutiset 20.2.2012
  11. ↑ Perttu Ruokangas, Keitele Group ostaa Kemijarven entisen sellutehtaan, Yle uutiset 14.2.2014
  12. ↑ Keitele Timber Keitele . Viitattu 29.8.2020.
  13. ↑ Hautala, Erkki: Keitele Groupin Kemijarven saha on suurin sahapuun kayttopiste Lapissa. Koti-Lappi , syyskuu 2020. SLP Kustannus.
  14. ↑ Perttu Ruokakangas, Jattipotti suunnitteilla Kemijarvelle, Yle uutiset 24.2.2015
  15. ↑ Kemijarven biosellutehtaasta tukku valituksia Yle . 16.7.2019. Viitattu 29.8.2020.
  16. ↑ https://www.visitkemijarvi.fi/fi/voi_hyvin-ja_liiku/jarviaktiviteetit/
  17. ↑ Pyha-Luoston nahtavyydet Luontoon.fi . Viitattu 2.12.2020.
  18. ↑ Valitut kunnanvaltuutetut ryhmittain kemijarvi.fi . Viitattu 23.9.2021.
  19. ↑ Jorma Korhonen: Kemijarvi purkaa kaupunginjohtaja Olli-Pekka Salmisen virkasuhteen Ylen uutiset . 26.6.2014. Viitattu 1.4.2015.
  20. ↑ Jenni Leukumaavaara: Kemijarvi hakee pikaisesti uutta kaupunginjohtajaa Ylen uutiset . 27.6.2014. Viitattu 1.4.2015.
  21. ↑ Liisa Haapanen: Kemijarven kaupunginjohtajaksi Atte Rantanen Ylen uutiset . 1.4.2015. Viitattu 1.4.2015.
  22. ↑ a b Marjo Saarela Kemijarven kaupunki. Viitattu 9.11.2023.
  23. ↑ Moliis, Pekka: Kemijarvi taas ilman johtajaa - Pekka Iivari lahti koeajalla Kuntalehti . 26.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  24. ↑ Paatokset, Kemijarvi.fi (Archive.org)
  25. ↑ Vaesto kielen mukaan seka ulkomaan kansalaisten maara ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.1.2018.
  26. ↑ Taajama-aste alueittain, 2022 Tilastokeskus. Viitattu 1.3.2024.
  27. ↑ Taajama- ja haja-asutusaluevaesto ian ja sukupuolen mukaan kunnittain, 2022 Tilastokeskus. Viitattu 1.3.2024.
  28. ↑ a b Kunta- ja sijaintialueluettelo 2013 (XLS) Maanmittauslaitos. Viitattu 23.4.2013.
  29. ↑ Kemijarven kylat Kemijarven kaupunki. Viitattu 23.4.2013.
  30. ↑ Kemijarven kaupungin tilinpaatos ja toimintakertomus vuodelta 2011 (PDF)  (sivu 15, Taulukko 5: Kemijarven kaupungin vaeston ikarakenne osa-alueittain vuonna 2010 (31.12)) Kemijarven kaupunki. Viitattu 23.4.2013.
  31. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  32. ↑ Lapin aluetyo Lestadiolainen Uusherays. Viitattu 27.6.2011.
  33. ↑ Kemijarven Kuumaniemen Rauhanyhdistys rauhanyhdistys.fi . Viitattu 27.6.2011.
  34. ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 27.6.2011.
  35. ↑ Kemijarven helluntaiseurakunta Kemijarven helluntaiseurakunta. Viitattu 27.6.2011.
  36. ↑ Suomen Adventtikirkko - Suomenkieliset seurakunnat Suomen Adventtikirkko. Viitattu 27.6.2011.
  37. ↑ Mihin seurakuntaan kuulun? Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 30.3.2024.
  38. ↑ Yle lopettaa Taivaan tulet Iltasanomat.fi .
  39. ↑ Pertu Ruokakangas, Boney M. esiintyy Kemijarvella, Yle uutiset 16.3.2015
  40. ↑ Souvarit tanssittaa Peravaaran juhlatanssit. Koti-Lappi , 23.8.2018, s. 15.
  41. ↑ Kangosjarvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat , 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio . Viitattu 12.3.2024.
  42. ↑ Ystavyyskaupunkitoiminta Kemijarven kaupunki. Viitattu 7.9.2022.
  43. ↑ Suunnistusjaosto kemijarvenurheilijat.fi . Viitattu 9.7.2018.
  44. ↑ Kemijarven Tunturitytot ja -pojat ketutypo.fi . Viitattu 2.12.2016.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kansainvaliset
Kansalliset
Maantieteelliset
Henkilot

 

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kemijarvi&oldid=22292461 ”