Tämä on lupaava artikkeli.

Thaimaa

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Siam )
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Thaimaan kuningaskunta
??????????????
( Raat?a aanaatsak thai )
Lippu Vaakuna
lippu vaakuna

Valtiomuoto perustuslaillinen monarkia
Thaimaan kuningas
Paaministeri [1] 		Rama X
Srettha Thavisin
Paakaupunki Bangkok
Muita kaupunkeja Pattaya
Udon Thani
Chiang Mai
Pinta-ala
– yhteensa 513 120 km² [2]  ( sijalla 50 )
– josta sisavesia 0,4 %
Vakiluku (2017) 68 414 135 ( sijalla 20 )
–  vaestotiheys 132,1 as. / km²
– vaestonkasvu 0,3 % (2017)
Viralliset kielet thai
Valuutta Baht ( THB )
BKT (2020)
– yhteensa 1206,6 mrd. USD [2]  ( sijalla 21 )
– per asukas 17 300 USD
HDI (2019) 0,777 [3] ( sijalla 79 )
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
–  maatalous 8,2 %
–  teollisuus 36,2 %
–  palvelut 55,6 %
Aikavyohyke UTC+7
– kesaaika ei kaytossa
Itsenaisyys
perinteinen perustamisvuosi
1238
Lyhenne TH
Kansainvalinen
suuntanumero 		+66
Tunnuslause ei mottoa
Kansallislaulu ” Phleng Chat (virallinen)”

Thaimaan kuningaskunta ( thaiksi ?????????????? , Raat?a aanaatsak thai ) eli Thaimaa ( thaiksi ????????? , Pratheet thai ) on valtio Kaakkois-Aasiassa . Maan rajanaapureita ovat Laos ja Kambod?a idassa, Siaminlahti ja Malesia etelassa, seka Andamaanienmeri ja Myanmar lannessa. Valtion pinta-ala on noin puoli miljoonaa neliokilometria ja asukasluku noin 70 miljoonaa. Thaimaan paakaupunki on Bangkok . Suurin osa maan vaestosta on theravada-buddhalaisia thaita , jotka puhuvat thain kielta .

Hallitusmuodoltaan Thaimaa on perustuslaillinen monarkia, joka on ollut 22. toukokuuta 2014 tapahtuneesta sotilasvallankaappauksesta lahtien sotilasjuntan johtama. Maassa kaappauksen jalkeen voimaan tullut sotatilalaki kumottiin virallisesti 1. huhtikuuta 2015. [4] [5] Juntan nimi on ”Rauhan ja jarjestyksen kansallinen neuvosto” (NCPO) ja sita johtaa kaappauksen toteuttanut asevoimien komentaja, kenraali Prayut Chan-o-cha , jonka aseman toimeenpanovallan edustajana kuningas on vahvistanut. [6] [7] Uuden 21. heinakuuta 2014 voimaan tulleen perustuslain mukaan lainsaadantovaltaa kayttaa yksikamarinen ei vaaleilla valittava 220-jaseninen parlamentti eli kansalliskokous, jonka jasenet NCPO valitsee ja kuningas nimittaa. [8] Kansalliskokous valitsi yksimielisesti kenraali Prayut Chan-o-chan paaministeriksi 24. elokuuta 2014. [9] [10] Prayuth luopui asevoimien komentajan tehtavista 30. syyskuuta 2014. [11] Hanet valittiin jatkamaan paaministerina kesakuussa 2019. [12]

Thaimaan ajanlasku perustuu buddhalaisen kalenterin itaiseen versioon, joka on 543 vuotta gregoriaanista kalenteria edella. Buddhalaisen kalenterin vuosi 2565 vastaa vuotta 2022. Vuosi vaihtuu kuitenkin 1. tammikuuta, kuten gregoriaanisessa kalenterissa.

Maantiede

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Paaartikkeli: Thaimaan maantiede
Thaimaan topografinen kartta.

Thaimaan maasto on vaihtelevaa. Pohjoinen osa maasta on pitkalti vuoristoista. Koillis-Thaimaa eli Isan on ylanko, jonka pohjois- ja itarajana toimii Mekong -joki. Keski-Thaimaa, jossa sijaitsee myos Bangkok , on Chao Phraya -joen laaksoa. Etela-Thaimaa koostuu vain kapeasta Kran-kannaksesta, joka yhdistaa Manner-Aasian Malakan niemimaahan . Joet ovat Thaimaalle keskeisia kulkureitteja ja niiden varsilla kasvaa riisia. Saaristossa tarkeita maastonpiirteita ovat mangrovesuot . [13] Thaimaan korkein huippu on Doi Inthanon , jonka korkeus merenpinnasta on 2 565 metria. [2]

Ilmastoltaan koko maa on trooppinen ja kuuluu monsuunivyohykkeeseen . Lahes kaikkialla saadaan tarpeeksi sadetta, mutta sadekauden pituus ja ajoitus vaihtelee maan eri osissa. Koillisosassa kuiva kausi on melko pitka, ja kun maapera pidattaa vetta huonosti, kuivuus haittaa maanviljelya. [14]

Joulukuussa 2004 Intian valtameren maanjaristyksen aiheuttama tsunami tappoi tuhansia ihmisia ja aiheutti merkittavaa tuhoa Thaimaan lansirannalla, mukaan lukien turistien suosimilla Khao Lakin ja Phuketin alueilla. [15]

Saaret

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Paaartikkeli: Luettelo Thaimaan saarista

Thaimaan suurin saari on Ko Phuket. Se on 50 km pitka ja 21 km levea. Saaren yhdistaa mantereeseen Sarasinin silta. [16] Toiseksi suurin on Ko Samui. [17] Saarten nimissa esiintyva sana "ko" tai "koh" merkitsee saarta. [18]

Luonto ja luonnonsuojelu

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Thaimaan luonto on monipuolinen: sademetsaa, vuoristoa, tasankoja, kosteikkoja ja merta. Suurista nisakkaista maassa tavataan tiikereita, leopardeja, aasiannorsuja , kauluskarhuja , sambarhirvia , muurahaiskapyja , gibboneita , tapiireita , delfiineita , dugongeita ja monia muita. Kasvistoon kuuluu yli 27 000 kukkivaa kasvia. [19]

Thaimaassa on 48 kansallispuistoa. Niista vanhin on Khao Yain kansallispuisto , joka on laaja sademetsaalue noin 200 km Bangkokista. Erawanin kansallispuiston paanahtavyys on Pharatin luola. Phetran kansallispuisto kattaa saaria, koralliriuttoja ja sademetsaa. Kilpikonnat pesivat Hat Nai Yankin kansallispuistossa . [20]

  • Luang Prabangin vuorijonoa Laosin rajan läheisyydessä.
    Luang Prabangin vuorijonoa Laosin rajan laheisyydessa.
  • Chao Phraya -jokea.
    Chao Phraya -jokea.
  • Norsuja Khao Yain kansallispuistossa.
    Norsuja Khao Yain kansallispuistossa.
  • Karstimaisemaa Krabin provinssissa.
    Karstimaisemaa Krabin provinssissa.

Historia

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Buddhapatsaita Sukhothaissa.
Indokiinan poliittinen kartta noin vuodelta 1540.
Paaartikkeli: Thaimaan historia

Maan nimen etymologia

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sanan ”thai” ( thaiksi ??? ) merkitykset ovat ’vapaus’ ja ’itsenaisyys’ seka maahan ja kansaan liittyen ”thai”, ”Thaimaa” ja ”thaimaalainen”.

Thaimaan vanha nimi on Siam [21] ( thaiksi ?????????? , Pratheet sajaam ). 24. kesakuuta 1939 silloinen paaministeri Luang Phibulsongkhram muutti valtion nimeksi Thaimaa ( thaiksi ????????? , Pratheet thai ). Thaimaassa se on ollut valtion nimena siita lahtien. Nimi Siam oli kaytossa lansimaissa lyhyesti 1945?1949. Thaimaan perustuslakiuudistus vuodelta 1949 tuntee kuitenkin vain nimen Thaimaa , joka sen jalkeen on ollut yleisesti kaytossa ollut nimi Thaimaasta. [22]

Varhaishistoria ja Ayutthaya

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Thaimaan aluetta ovat vuosituhansien aikana asuttaneet Kiinasta vaeltaneet kansat. Arkeologiset todisteet kertovat jatkuvasta asutuksesta ainakin 20 000 vuoden ajalta. Maan keski- ja etelaosan sankat metsat tarjosivat niin runsaasti ravintoa, etta alueella ei ollut syyta siirtya pois metsastaja-kerailijakulttuurista pitkaan aikaan. Sen sijaan koillisella Khoratin ylangolla riisinviljely kehittyi noin 3000 eaa. eli aikaisemmin kuin missaan muualla Aasiassa. Riisinviljely vauhditti myos sosiaalisen ja poliittisen jarjestelman syntymista. [23]

Nykyisen Thaimaan valtion juuret juontavat vuonna 1238 perustettuun Sukhothain kuningaskuntaan ja sen heikennyttya syntyneeseen Ayutthayan kuningaskuntaan . Ayutthayan ja Sukhothain kanssa kilpaili lisaksi Lanna-kuningaskunta. Ayutthayan ensimmainen kuningas Rama Thibodi otti theravadabuddhalaisuuden valtakunnan viralliseksi uskonnoksi erottuakseen naapurinsa Angkorin hinduista ja kokosi Dharmashastra -nimisen lakikokoelman, joka sailyi kaytossa 1800-luvun lopulle. 1500-luvulta Ayutthayalla oli joitain kontakteja portugalilaisiin. [24]

Chakri-dynastia

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Burmalaiset tuhosivat Ayutthayan 1767, jonka jalkeen vallan keskus siirtyi Chao Phraya -joen suulle 1782 perustettuun uuteen paakaupunkiin Bangkokiin . Alkoi edelleen kestava Chakri-dynastian kausi kuningas Rama I:n johdolla. [24]

Ainoana Kaakkois-Aasian maana Thaimaa, silloinen Siam valttyi lansimaiden kolonisaatiolta kahden kuninkaan Mongkutin (1851?1868) ja Chulalongkornin (1868?1910) kaukokatseisen ja varovaisen ulkopolitiikan ansiosta 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, vaikka maa menettikin omistuksiaan Ranskan Indokiinalle ja briteille . Chulalongkornin aikana aloitettiin lansimaisten neuvonantajien avulla maan ja kaupankaynnin modernisointi ja rakennettiin muun muassa ensimmaiset rautatiet. Vuoden 1855 Bowringin sopimus antoi briteille verovapauden kaupassa ja muita etuoikeuksia Siamin alueella. Ensimmaisessa maailmansodassa Siam oli liittoutuneiden puolella. Se osallistui Versaillesin rauhankonferenssiin ja kuului Kansainliiton perustajajaseniin. [25]

Perustuslaillinen monarkia, sotilasvaltaa ja vallankaappauksia

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Hallituksenvastaisia mielenosoituksia Bangkokissa vuonna 2010.

Vuoden 1932 verettomassa vallankumouksessa kuningas Prajadhipokin absoluuttinen monarkia lakkautettiin ja Thaimaa sai perustuslain . Vuonna 1939 maan nimi vaihdettiin Thaimaaksi (vapaiden maa.) [26]

Toisen maailmansodan aikana maata hallinnut kansallismielinen hallitus Phibunin johdolla liittoutui akselivaltojen ja Japanin kanssa ja avasi rajat Japanin miehitysjoukoille. Japanilaiset etenivat maan lapi kohti brittien hallitsemia Malaijaa , Singaporea ja Burmaa . Siam julisti sodan Yhdysvalloille 25. tammikuuta 1942, mutta suurlahettilas kieltaytyi toimittamasta julistusta eteenpain. Liittoutuneet miehittivat maan vuonna 1945. Japanin kukistuttua Phibunin sotilashallitus vaihtui, ja maanpakolaiskuningas Ananda Mahidol palasi maahan. Hanet kuitenkin salamurhattiin seuraavana vuonna, jonka johdosta paaministeri Pridi joutui eroamaan ja 1947 valtaan nousi sotilasvallankaappauksella sodan aikainen japanilaismyonteinen kenraali Phibun. [27] Sotilashallitukset jatkuivat vuoteen 1973. [28]

Kylman sodan aikana Thaimaa solmi laheiset suhteet Yhdysvaltoihin, jolta se sai huomattavaa taloudellista ja teknista apua. Thaimaa oli strategisesti tarkea tukikohta ja puskurivyohyke kommunismin vastaisessa taistelussa Vietnamin sodassa . Vuodesta 1965 lahtien maassa oli Yhdysvaltain joukkoja ja thai-joukot taistelivat Vietnamin sodan lisaksi jo aiemmin Korean sodassa seka myohemmin Persianlahden sodassa . [29] Sotatarviketeollisuus ja investoinnit infrastruktuuriin, teihin ja lentokenttiin, auttoivat nostamaan Thaimaan kansantalouden nousuun. [30]

Thaimaan sisapolitiikkaa toisen maailmansodan jalkeisena aikana on leimannut sarja sotilasdiktatuureja ja -vallankaappauksia. Vuoden 1973 kansalaisliikehdinta pakotti Thanom Kittikachornin maanpakoon, mutta hanen paluunsa 1976 johti uuteen sotilashallintoon, joka kukisti Bangkokin opiskelijamielenosoitukset verisesti. Uusi perustuslaki saadettiin 1978, ja kenraali Prem Tinsulanonda otti vallan 1980. Han luopui sotilasasemastaan 1983 ja hallitsi siviilina 1983 lahtien. Hanet valittiin myos uudelleen vaaleilla 1986. Kenraali Chatichai Choonhaven korvasi Premin vuoden 1988 vaalien jalkeen. Vuonna 1991 tapahtui 17. sotilasvallankaappaus sitten vuoden 1932. Siviili Anand Panyarachun nimitettiin paaministeriksi. [28]

Maaliskuun 1992 vaaleilla valittu paaministeri Suchinda Kraprayoon, kenraali hankin, joutui eroamaan mielenosoitusten jalkeen kuninkaan kehotuksesta, minka jalkeisista vapaista vaaleista lahtien maassa oli lahinna heikkoja ja lyhytaikaisia siviilihallituksia 2000-luvun alkuun asti. Maan etelaosassa on kuitenkin ollut pitkaan levotonta, ja Pattanin separatistiliike on ajoittain kaynyt alueella avointa sotaa hallitusta vastaan. Aasian talouskriisi vuonna 1997 muodosti kaannepisteen taloudessa. Bahtin kurssi laski voimakkaasti ja Kansainvalinen valuuttarahasto puuttui maan talouden hoitoon. Tuhansia vierastyolaisia karkotettiin maasta. [28]

Perustamansa Thai Rak Thai -puolueen johtaja, tietoliikennemiljonaari Thaksin Shinawatra oli Thaimaan paaministerina vuodesta 2001 lahtien. Hanet vallasta 19. syyskuuta 2006 syosseen sotilasvallankaappauksen jalkeen maa oli sotilashallinnossa tammikuuhun 2008 asti. Joulukuussa 2007 jarjestetyissa vaaleissa voitti Samak Sundaravejin muodostama thaksinilainen Phak Phalang Prachachon (PPP). Samak Sundaravej syrjaytettiin paaministerin asemasta 9. syyskuuta 2008 oikeuden paatoksella. Hanta seurasi Somchai Wongsawat , jonka oikeus erotti 2. joulukuuta 2008 vaalivilppituomion vuoksi. Samalla PPP-puolue ja sen kaksi hallituskumppania lakkautettiin ja niiden johtohenkilot suljettiin politiikasta. [31]

Seuraava paaministeri Abhisit Vejjajiva aloitti virkakautensa joulukuussa 2008. Maaliskuussa 2009 entinen paaministeri Thaksin Shinawatra vaitti julkisuudessa, etta vuoden 2006 sotilaskaappauksen jarjestaneet tahot olivat pelanneet Abhisitin paaministerin virkaan. Vaikka Abhisit kiisti syytokset, sadat tuhannet mielenosoittajat astuivat kaduille vaatimaan Abhisitin eroa. [32] Mielenosoitukset jatkuivat kuukausikaupalla, ja muuttuivat vakivaltaisiksi kevaalla 2010. Kymmenia kuoli ja satoja loukkaantui. [33]

Paaministeri Abhisit esitti parlamentin hajottamista 9. toukokuuta 2011 sen jalkeen, kun perustuslakituomioistuin oli vahvistanut kolmen uuden vaalilain lainmukaisuuden. Uudet vaalit pidettiin 3. heinakuuta 2011. [34] Istuvan paaministerin paavastustajaksi oli noussut Pheu Thai -oppositiopuolueen uusi puheenjohtaja Yingluck Shinawatra , joka on vankilatuomiota maasta paenneen entisen paaministeri Thaksin Shinawatran sisko. [35] Pheu Thai voitti vaalit saaden yli puolet 500-jasenisen parlamentin edustajapaikoista. lahde?

22. toukokuuta 2014 Thaimaan armeija kaappasi vallan ja kumosi perustuslain. Sotilaat pidattivat mielenosoitusten ja vastamielenosoitusten johtajat kesken neuvottelujen, joissa etsittiin ratkaisua Thaimaan pitkaaikaiseen poliittiseen kriisiin. Maahan asetettiin oinen ulkonaliikkumiskielto, ja yli viiden ihmisen kokoontumiset olivat kiellettyja. Kaikki televisio- ja radiokanavat maarattiin valittamaan vain armeijan tiedotteita normaalien ohjelmiensa sijaan, ja ihmisia kehotettiin olemaan lietsomatta ristiriitoja sosiaalisessa mediassa. [36]

Lokakuussa 2016 Thaimaan kuningas Bhumibol Adulyadej kuoli 88-vuotiaana oltuaan maan kuninkaana vuodesta 1946 eli noin 70 vuotta. Vaikka kuninkaalla ei ollut poliittista valtaa, han oli aarimmaisen arvostettu ja palvottu jumalallisena hahmona. [37] Uudeksi kuninkaaksi nousi Bhumibolin poika Maha Vajiralongkorn eli Rama X, joka kruunattiin 66-vuotiaana perinteisessa kruunajaisseremoniassa toukokuussa 2019. [38] Uudelta kuninkaalta puuttuu taysin isansa arvovalta ja lukuisat kuninkaan elamaan liittyvat skandaalit ovat aiheuttaneet kansalaisissa suuttumusta. [39]

Kesakuussa 2019 Thaimaan uuden siviilihallituksen paaministerina jatkoi Prayuth Chan-ocha , joka asevoimien komentajana oli johtanut vuoden 2014 sotilasvallankaappausta ja jatkanut siita lahtien paaministerina. Thaimaassa pidettiin maaliskuussa 2019 ensimmaiset vaalit vuoden 2014 jalkeen. Vaaleissa mikaan puolue ei saanut selkeata enemmistoa. Thaksiniin kytkoksissa oleva oppositiopuolue Pheu Thai sai eniten paikkoja alahuoneeseen, mutta sotilashallitus nimitti ylahuoneen kokoonpanon. Parlamentin molempien kamareiden yhteisella aanestyksella Prayuth Chan-ocha tuli valituksi, vaikka hanella ei ollut takanaan parlamentin alahuoneen enemmistoa. Taman mahdollisti vuonna 2017 muutettu perustuslaki. [40]

Politiikka

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Demokratian monumentti ja oppilaita koulupuvuissaan Bangkokissa .
Prayuth Chan-ocha , Thaimaan paaministeri vuodesta 2014.

Thaimaa on perustuslaillinen kuningaskunta . Vaikka poliittinen valta onkin paaministerilla, kuningasta kunnioitetaan ja arvostetaan suunnattomasti kansan keskuudessa. Kuningas on useampaan otteeseen kayttanyt moraalista arvovaltaansa ratkaistakseen poliittisia kriiseja. 2000-luvulla kuninkaan arvovalta on rapistunut, ja jotkut olivat pettyneita kun kuningas ei puuttunut vuoden 2010 levottomuuksiin. [41]

On laitonta solvata tai kritisoida kuningasta ja sen tekeminen voi johtaa syytteisiin. [41] Hallituksen johtaja on paaministeri, jonka nimittaa kuningas parlamentin alahuoneen jasenista. Yleensa nimitetaan sen puolueen johtaja, joka muodostaa enemmistoa edustavan koalitiohallituksen. [2]

Kansalliskokous (??????, rathasapha) on kaksikamarinen parlamentti, joka koostuu 500-paikkaisesta edustajainhuoneesta (??????????????, sapha phuthaen ratsadon) ja 250-paikkaisesta senaatista (???????, wuthisapha). Senaattorit ovat armeijan nimittamia. Alahuoneeseen valitaan 375 edustajaa useamman paikan vaalipiireista ja 125 edustajaa puoluelistoilta. [2] [42]

Freedom Housen vuoden 2010 raportti luokittelee Thaimaan "osittain vapaaksi" maaksi. Sen mukaan Thaimaa ei ole vaalidemokratia; vaikka vuoden 2007 parlamenttivaalit sujuivat ilman suurempia ongelmia ja palauttivat siviilivallan, ne eivat olleet tasapuoliset eivatka vapaat. [43]

Hallinnollinen jako

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Thaimaan kartta.
Paaartikkeli: Thaimaan provinssit

Thaimaa jakautuu 76 provinssiin ( changwat , yksikko ja monikko), jotka on luokiteltu viideksi provinssiryhmaksi. Kunkin provinssin nimi on johdettu sen paakaupungista. [44]

Vuonna 2000 provinssit oli jaettu 795 alueeseen ( amphoe ), 81 osa-alueeseen ( king amphoe ja lisaksi 7 255 kuntaan ( tambon ), 69 855 kylaan. [45]

Suurimmat kaupungit

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Paaartikkeli: Luettelo Thaimaan kaupungeista

Vuonna 2010 Thaimaassa arvioitiin olevan seitseman yli 200 000 asukkaan kaupunkia. Suurin kaupunki oli edelleen Bangkok, mutta sen vakiluku oli pienentynyt vuosikymmenen aikana alle kuuteen miljoonaan. [46]

Thaimaan suurimmat kaupungit [46]
nimi 2000 laskenta 2010 arvio
Bangkok 6 320 174 5 831 835
Samut Prakan 378 694 453 176
Udon Thani 220 493 229 516
Chon Buri 182 641 203 127
Nakhon Ratchasima 204 391 201 229
Hat Yai 185 557 200 270

Talous

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
MBK-ostoskeskus on yksi monista Bangkokin katetuista ostosparatiiseista.

Thaimaa on teollistunut kehitysmaa . Maan talous riippuu voimakkaasti viennista. Se on Indonesian jalkeen Kaakkois-Aasian toiseksi suurin. Thaimaa on WTO :n ja ASEAN :in jasen ja on aktiivisesti edistanyt vapaakauppaa. Kiina, Japani ja Yhdysvallat ovat Thaimaan suurimmat kauppakumppanit. [24]

1990-luvun lopun Aasian talouskriisin jalkeen aloitettiin thaksinomiikkana ( engl. thaksinomics ) tunnettu talouspolitiikka. [47] Thaksin pyrki houkuttelemaan ulkomaalaisten sijoituksia ja lisaamaan kotimaista kulutusta. Vuosittainen talouskasvu oli vuonna 2003 ja 2004 yli kuusi prosenttia. Poliittinen epavarmuus ja kansainvalinen lama hidastivat talouskasvua 2008. Vuosina 2010?2011 kasvu on paassyt uuteen vauhtiin. [24]

Vuonna 2020 maatalouden osuus BKT:sta oli 8,2 prosenttia. Noin 32 prosenttia thaimaalaista tyoskentelee maataloudessa. Maataloustuotteita ovat riisi, maniokki, kumi, maissi, sokeriruoko, kookospahkinat ja soijapavut. Teollisuuden osuus BKT:sta on 36,2 prosenttia. Merkittavia teollisuudenaloja ovat elektroniikka, komponentit, tietokoneosat ja autot. Palveluiden osuus BKT:sta oli 56 prosenttia. [2] Thaimaa on suosittu matkakohde ja turismin osuus on merkittava. Pandemiavuonna sen osuus BKT:sta oli noin 6 prosenttia, kolmasosa edeltavista vuosista. [48] Thaimaan suosituimpia matkailukohteita ovat muun muassa Pattaya , Hua Hin , Ao Nang seka Phuketin ja Koh Samuin saaret.

Merkittavimmat luonnonvarat ovat tina , maakaasu , volframi , lyijy ja kipsi . Merkittavimpiin vientituotteisiin kuuluvat koneet , elektroniikka , tekstiilit , riisi , kala , kumituotteet ja vilja . [2] Noin puolet maailmassa valmistetuista kiintolevyista on peraisin Thaimaasta. [49]

Thaimaa tuottaa itse fossiilisia polttoaineita, mutta sen raakaoljyvarat ovat hupenemassa ja se nojaa yha enemman tuontioljyyn. Vaikka kaasuntuotanto on kasvanut, maasta tuli myos maakaasun nettotuoja vuonna 2000. Vuonna 2017 uusiutuvien energialahteiden osuus energiankaytosta oli vain prosentin verran. [50]

Liikenne

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Thaimaassa on 101 lentokenttaa, joista kahdeksalla yli kolmikilometrinen kiitotie. Paallystettyja kiitoteita on 63 lentokentalla. Maan suurin lentoasema on Bangkokissa sijaitseva Suvarnabhumin kansainvalinen lentoasema . Rautateita on noin 4 100 kilometria. Yleisin raideleveys on 1 000 millimetria. Satamakaupunkeja ovat Bangkok, Laem Chabang, Map Ta Phut, Prachuap ja Si Racha. [2]

Thaimaan valtionrautatiet toimivat neljalla linjalla: pohjoisrata, etelarata, itarata ja koillisrata. Junissa on kolme luokkaa, ja matkustaminen on usein miellyttavampaa vaikka hitaampaa kuin pitkan matkan linja-autoilla. [51]

Paikallisliikenteessa kaytetaan kolmipyoraisia tuk-tuk-moottoripyoratakseja seka avolavapakettiautosta muunnettuja lavatakseja ("songthaew"), joiden lavalla istutaan kahdessa penkkirivissa. [51] Thaimaassa on vasemmanpuoleinen liikenne [52] .

Joilla ja kanaaleilla liikutaan pitkaperaisilla veneilla. Saarille kuljetaan 8?10 metria pitkilla sisakoneella varustetuilla puuveneilla. Matkailijoita varten on myos kalliimpia kantosiipialuksia. [51]

Maailman terveysjarjeston WHO :n mukaan Thaimaan tieliikenteessa tapahtuu eniten kuolemaan johtavia onnettomuuksia Kaakkois-Aasiassa [52] .

Vaesto

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Thaimaan vaestonkehitys 1950?2015.

Kolme neljasosaa Thaimaan vaestosta on etnisia thaita. Thait jaetaan maantieteellisin ja etnisin perustein seuraaviin ryhmiin: keskiseen (36 %), thai-laoihin (32 %), pohjoiseen (8 %) ja etelaiseen (8 %). Neljasosa vaestosta on alle 15-vuotiaita. Vaestonkasvu on 0,68 % vuodessa ja odotettu elinajanennuste miehilla 70,24 vuotta ja naisilla 74,98 vuotta. [53]

Maassa on myos merkittava kiinalaisvahemmisto , joka edustaa suhteellisen suurta osaa taloudesta. Noin 12 %:lla asukkaista on kiinalaiset sukujuuret, mutta Thaimaan kiinalaiset ovat laajalti sulautuneet valtavaestoon. [24]

Muita merkittavia vaestoryhmia ovat malaijit (n. 3 miljoonaa) etelassa lahella Malesian rajaa ja erinaiset vuoristoheimot (mm. hmong , mein , karen ) pohjoisessa. [54]

Theravada - buddhalaisuus on Thaimaan virallinen uskonto, jota noin 94 % vaestosta tunnustaa. Muslimeja on 5-6 %, kristittyja 1 % ja hinduja viela vahemman. [24] Buddhalaisuuden rinnalla harjoitetaan myos ?amanismia ja henkien palvontaa . [55]

Suurin osa vaestosta asuu maaseudulla, perinteisilla riisinviljelyalueilla keskisilla, koillisilla ja pohjoisilla alueilla. Vaestosta vain 31,6 % asuu kaupungeissa, lahinna Bangkokin alueella, mutta kaupunkivaeston osuus on kasvussa. [24]

Vaestonkasvu on hidastunut tehokkaan perhesuunnitteluohjelman ansiosta vuoden 1960 3,1 prosentista alle 1 %:iin. Elinianodote on toisaalta kasvanut. AIDS on merkittava epidemia, noin puoli miljoonaa tai 1,4 % vaestosta kantaa HI-virusta. Vuosittain 25 000?30 000 kuolee AIDSin komplikaatioihin, naista suurin osa on tuottavinta 20?49-vuotiasta vaestoa. 1990-luvun alun aggressiivinen koulutusohjelma alensi infektioiden maaran 100 000 vuosittaisesta nykyiseen 15 000:een. [24]

Thain kieli on maan virallinen kieli ja sen Bangkokissa puhuttu keskinen murre on median ja koululaitoksen kayttama yleiskieli, jota kaikki ymmartavat ja osaavat puhua paikallismurteensa ohella. Ylaluokka kayttaa virallisissa yhteyksissa sanastoltaan yleiskielesta huomattavasti poikkeavaa thaita, jota kutsutaan rachasapiksi (?????????). [56]

Kulttuuri

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Paaartikkeli: Thaimaan kulttuuri
Tuliset thaipippurit ovat olennainen osa thaikeittiota. Pienia punaisia tai vihreita chileja kutsutaan hiirenpapana-chileiksi ( thaiksi ?????????? , phrik khii nuu, Capsicum frutescens ).
Kuvan moderni asuintalo on rakennettu vanhojen perinteiden mukaisesti pylvaiden varaan.

Nykyaikaisen mediakulttuurin lapitunkema maa kunnioittaa edelleen vanhoja perinteita, kuningasta, munkkeja ja valtauskontoa theravada-buddhalaisuutta , joita pidetaan yhteiskunnan tukipilareina. [57]

Ruokailu on Thaimaassa osa sosiaalista kanssakaymista. Monimuotoisen thaikeittion perusta on thairiisi , jota hoystetaan tulisilla curreilla (kaeng), chileilla, kasviksilla ja kalalla tai ayriaisilla. Maan pohjoisosassa ruoka muistuttaa laosilaista ruokaa, ja siella syodaan enemman lihaa ja tahmeampaa riisia kuin muualla. [57] Vaikka chili ei kuulunut ennen Kolumbuksen matkoja thaikeittioon, on se nykyaan erottamaton osa thaikulttuuria. [58]

Thaimaassa tervehditaan kattelyn sijasta wai-tervehdyksella. Siina avokammenet liitetaan vastakkain ja kasien sijainti kertoo, mika on tervehtijan ja tervehdittavan sosiaalisen aseman tai ikaero. Mita ylempiarvoisempi tai muuten tarkeampi tervehdittava on, sita lahemmaksi otsaa kadet asetetaan. Arvostetuimmat henkilot ovat buddhalaiset munkit, jolloin kadet nostetaan otsan korkeudelle - myos kuninkaalliset tervehtivat munkkeja nain. Buddhan kuvia tai patsaita tervehdittaessa wai tehdaan polvillaan, kadet kohotetaan vahintaan otsan tasolle, kumarrutaan syvaan eteenpain ja kammenet painetaan lattiaan. Tama toistetaan kolme kertaa. Tervehtimisen lisaksi wailla voidaan myos osoittaa kiitosta tai pahoittelua. [59]

Perinteinen thaimusiikki-instrumentti on ksylofonia etaisesti muistuttava ranat tai radad , jonka taitajia ja opettajia pidetaan suuressa arvossa. [60] Klassisen musiikin asemaa pitaa Thaimaassa pi phat , mutta syvien kansankerrosten iskelmamusiikki, luk thung , keraa suurimmat kuuntelijamaarat niin radiosoittojen kuin myydyn musiikin maaralla mitattuna. Lansimaisesta rockmusiikista on Thaimaassa kehittynyt melodinen kitarasaesteinen string ( Sek Loso ) ja kantaa ottava phleng phya chiwit , jonka tunnetuin edustaja on Carabao eli Caravan. [61]

Perinteisiin kuvataiteisiin kuuluvat buddhalaisiin temppeleihin tehdyt puu- ja kiviveistokset, maalaukset ja pronssipatsaat. Muita kasityonmuotoja ovat lakkatyot, helmiaisupotukset, hopea- ja kultatyot seka puukaiverrukset. Aiemmin myos asuinrakennukset tehtiin yksinomaan puusta, mutta nykyaan rakennusteollisuuden kehittyminen, vaestonkasvu ja metsapinta-alan dramaattinen pieneneminen ovat tehneet betonituotteista halpoja ja puusta kallista. Rakennustapoja on muovannut eniten tarve mukautua kuumaan ilmastoon aikana, jolloin ei viela ollut koneellista ilmastointia. Perinteinen thaitalo nostettiin tulvimisen vuoksi pylvaiden varaan. Samalla pylvaiden alle syntyi suojaisa tila, joka toimii kodinhoitohuoneena ja kuumien oiden makuupaikkanakin. [57]

Urheilu

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Thainyrkkeilya Ao Nangissa, Krabissa sijaitsevassa Etela-Thaimaan suurimmassa nyrkkeilystadionissa.

Thaimaa on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1952. Olympialaisissa thaimaalaiset urheilijat ovat menestyneet parhaiten nyrkkeilyssa ja painonnostossa . Murtomaahiihtaja Prawat Nagvajara on edustanut maataan myos talviolympialaisissa 2002 ja 2006. [62] Thaimaan jalkapallomaajoukkue oli joulukuussa 2010 FIFAN rankingissa sijalla 120. [63]

Thaimaan kansallisurheilulaji on kamppailulajeihin kuuluva muay thai eli thainyrkkeily . Se on muinaisesta thaimaalaisesta sotataidosta kehittynyt kamppailulaji, jossa yhdistyvat lyonnit, potkut ja pystypaini. [64]

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Viitteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ Thaimaan hallitus: The Cabinet verkkosivu . Royal Thai Government. Arkistoitu 29.12.2014. Viitattu 29.12.2014. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h Thailand The World Factbook . CIA. Viitattu 28.8.2021. (englanniksi)
  3. ↑ Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
  4. ↑ Thai military government replaces martial law BBC. Viitattu 12.11.2015. (englanniksi)
  5. ↑ Thaimaa: matkustustiedote Matkustustiedotteet, 17.12.2014 . Suomen ulkoasiainministerio. Arkistoitu 30.12.2014. Viitattu 30.12.2014.
  6. ↑ http://www.ratchakitcha.soc.go.th/DATA/PDF/2557/E/082/1.PDF ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  7. ↑ http://www.bbc.com/news/world-asia-27572726
  8. ↑ http://englishnews.thaipbs.or.th/thailands-new-provisional-constitution ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  9. ↑ ?????????????????????????? ???????? 24 ??????? 2557 Nimitys paaministeriksi . Hallituskabinetin kanslia. Viitattu 29.12.2014.
  10. ↑ Prayuth officially appointed as 29th premier 25.8.2014. The Nation. Arkistoitu 29.8.2016. Viitattu 29.12.2014.
  11. ↑ Nation Multimedia ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  12. ↑ [Prayut Chan-o-chan Thaimaan sotilasjuntan johtaja jatkaa odotetusti paaministerina] Yle.fi, uutiset . 5.6.2019. Viitattu 6.6.2019.
  13. ↑ Topography and Drainage Thailand: A Country Study . Library of Congress, 1987.
  14. ↑ Climate Thailand: A Country Study . Library of Congress, 1987.
  15. ↑ Tsunami 2004 and its impact ( Arkistoitu ? Internet Archive) United Nations Thailand
  16. ↑ Phuket and Patong Beach.
  17. ↑ Habib, Waquar: Visit Thailand’s Second-Largest Island: Ko Samui Outlook Traveller . 15.9.2023. Viitattu 20.12.2023. (englanniksi)
  18. ↑ Tao ( Arkistoitu ? Internet Archive) Koh Samui
  19. ↑ Eco tips Thailand WWF
  20. ↑ National Parks of Thailand Amazing Thailand . Arkistoitu 26.4.2011. Viitattu 21.4.2011. (englanniksi)
  21. ↑ Thailand profile BBC News Asia-Pacific . BBC World News. Viitattu 13.5.2013.
  22. ↑ Kasetsiri
  23. ↑ Early History Thailand: A Country Study. Library of Congress, 1987.
  24. ↑ a b c d e f g h Background Note: Thailand U. S. Department of State. Viitattu 28.1.2008.
  25. ↑ The Crisis of 1893 Thailand: A Country Study. Library of Congress, 1987.
  26. ↑ Phibun and the Nationalist Regime Thailand: A Country Study. Library of Congress, 1987.
  27. ↑ Return of Phibun and the Military Thailand: A Country Study. Library of Congress, 1987.
  28. ↑ a b c Timeline: Thailand BBC News
  29. ↑ Thailand: Background and U.S. Relations CRS Report for Congress . 2005.
  30. ↑ The Vietnam War and Tourism in Bangkok's Development, 1960-70 Southeast Asian Studies, Vol. 39, No.2. September 2001 . Kioton yliopisto.
  31. ↑ Thaimaan oppositio aikoo muodostaa maahan hallituksen YLE. Arkistoitu 3.9.2009. Viitattu 6.12.2008.
  32. ↑ Telegraph UK: Thai protesters bring Bangkok to a halt Telegraph 8.4.2009
  33. ↑ Thaimaan hallitus uhkaa mielenosoittajia kovilla toimilla ( Arkistoitu ? Internet Archive) Helsingin Sanomat 2.5.2010
  34. ↑ Thai PM announces date for general election Aljazeera . 13.5.2010. Viitattu 21.10.2011. (englanniksi)
  35. ↑ Sister of Fugitive Ex-Premier Thaksin Chosen as Leader of Opposition Party Bloomberg.com . 13.5.2010. Viitattu 21.10.2011. (englanniksi)
  36. ↑ Yle: Thaimaan armeija otti hallitusvallan ja kumosi perustuslain. Julkaistu: 22.5.2014 Viitattu: 22.5.2014
  37. ↑ Jumalallisena palvottu Thaimaan kuningas on poissa Yle Uutiset . Viitattu 7.4.2020.
  38. ↑ Thaimaan kuningas kruunattu: Puhdistautumisrituaali muutti hanet jumalhahmoksi, kuninkaallisiin esineisiin kuuluvat myos tohvelit Yle Uutiset . Viitattu 7.4.2020.
  39. ↑ Thaimaan kuningas on purjehtinut skandaalista toiseen ja suututtanut kansansa ? luksusloma koronapandemian keskella on vain jaavuoren huippu Ilta-Sanomat . 2.4.2020. Viitattu 7.4.2020.
  40. ↑ Thai parliament elects ex-junta leader as PM BBC News . 6.6.2019. Viitattu 7.4.2020. (englanniksi)
  41. ↑ a b Thai king sees his influence waning 2010. MSNBC. (englanniksi)
  42. ↑ Election Basics Bangkok Post . 30.6.2011. Viitattu 1.7.2011. (englanniksi)
  43. ↑ Thailand (2010) Freedom House. Arkistoitu 23.4.2011. Viitattu 20.4.2011.
  44. ↑ Thailand Provinces Thai.nu
  45. ↑ Districts of Thailand Statoids.
  46. ↑ a b Thailand: largest cities and towns and statistics of their population World Gazetteer . Arkistoitu 28.4.2013. Viitattu 10.5.2011.
  47. ↑ Thai economy powers ahead BBC News 2003
  48. ↑ Total value of the tourism's contribution to the Gross Domestic Product in Thailand from 2017 to 2020 Statista . Viitattu 5.3.2022.
  49. ↑ Asukselta loppuu kiintolevyt marraskuussa Hardware.fi. Viitattu 1.11.2011.
  50. ↑ Thailand 2019 primary energy data in quadrillion Btu U.S. Energy Information Administration . 2020. Viitattu 5.3.2022.
  51. ↑ a b c Getting around Lonely Planet
  52. ↑ a b Thaimaa: matkustustiedote Suomen ulkoministerio . 7.3.2024. Viitattu 25.4.2024.
  53. ↑ Thailand Board of Investments (BOI): Demographics, haettu 19.12.2007 The population of Thailand was estimated at 65,068,149 in July 2007. Approximately 25 percent are under the age of 15. This core population includes the central Thai (36% of the population), Thai-Lao (32%), northern Thai (8%), and southern Thai (8%). The population growth rate is 0.68% (2007 est.) Life Expectancy at Birth total population: 72.55 years, male: 70.24 years, female: 74.98 years (2007 est.)
  54. ↑ Ethnic groups Only Chaam . Viitattu 9.5.2011. (englanniksi)
  55. ↑ Animism in Thailand The Thai Spirit House . Arkistoitu 9.3.2013. Viitattu 9.5.2011. (englanniksi)
  56. ↑ An Overview of Politics and Government in Thailand ( Arkistoitu ? Internet Archive) s.21
  57. ↑ a b c Thailand Countriens and their cultures (englanniksi)
  58. ↑ Andrew Grygus: Chilis & Other Peppers Clove Garden.
  59. ↑ Der Wai - der thailandische Gruss www.thaipage.ch . 7.2.2010. Arkistoitu 7.7.2011. Viitattu 22.4.2011. (saksaksi)
  60. ↑ Nugranad ( Arkistoitu ? Internet Archive) Nugranad
  61. ↑ Music of Thailand - History Thai Music Artists Guide . Phuket Watch. Viitattu 9.5.2011. (englanniksi)
  62. ↑ Thailand in Olympics ( Arkistoitu ? Internet Archive) Sport reference. Viitattu 31.12.2010 (englanniksi)
  63. ↑ Associations: Thailand ( Arkistoitu ? Internet Archive) FIFA Viitattu 31.12.2010 (englanniksi)
  64. ↑ Sport in Thailand ( Arkistoitu ? Internet Archive) Khaosan Road

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]


Itsenaiset valtiot
Kiistanalaiset valtiot
Erityisalueet
1 Lasketaan kuuluvaksi myos Eurooppaan .
Jasenet
Jaadytetty
Tarkkailijat

 

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Thaimaa&oldid=22348177 ”