S?j?dis ( liett. Lietuvos Persitvarkymo S?j?dis ; Liettuan uudistusliike) oli liettualainen kansalaisliike, jonka aktiivisin kausi oli 1980-luvun lopulta 1990-luvun alkuun. Virallisesti se aloitti toimintansa kesakuussa 1988, jolloin sita johti Vytautas Landsbergis . Aluksi sen tavoitteena oli saada neuvostovallan alaiseen Liettuaan autonomia, mutta myohemmin sen tavoitteeksi tuli taydellinen itsenaistyminen.

1980-luvun puolivalissa Liettuan kommunistisen puolueen johto eparoi ottaa vastaan Mihail Gorbat?ovin tekemia uudistuksia, perestroikaa ja glasnostia . Vuonna 1987 puolueen paasihteeri kuoli, ja hanen tilalleen valittiin samaa kommunistista linjaa kannattava Ringaudas Songaila . Samaan aikaan Neuvostovalloissa oli valloillaan nationalistinen ilmapiiri. Samaan aikaan myos Puolassa Solidarno??-liike sai vahvaa kannatusta, ja kun lansimaiset valtiot tukivat itsenaistymista, radikaalit itsenaisyysaktivistit aloittivat liikehdinnan Baltian maissa .

Kesakuun kolmantena paivana vuonna 1988 joukko intellektuelleja kokoontui yhteen ja paatyivat perustamaan ”S?j?diksen aloiteryhman”. Heidan tarkoituksenaan oli organisoida liike, joka tukisi glasnostia, perestroikaa ja demokratisointia . Ryhma koostui 35 ihmisesta, joista 17 oli kommunistisen puolueen jasenia. Liikkeen nimeksi tulisi ”Lietuvos Persitvarkymo S?j?dis”, Liettuan uudistusliike, joka tunnetaan nykyaan nimella S?j?dis.

Eras suurista tapahtumista jonka liike sai aikaan oli noin 250 000 ihmisen mielenosoitus Molotov?Ribbentrop-sopimusta ja sen salaista lisapoytakirjaa vastaan 23. elokuuta 1988.

Liike kannatti Gorbat?ovin politiikkaa, mutta samaan aikaan puhui Liettuan kansallisten asioiden, kuten liettuan kielen palautuksen viralliseksi, puolesta. Sen toimintaan kuului totuuden julkituominen Josif Stalinin hallintovuosilta, luonnonsuojelu, kolmannen reaktorin rakentamisen estaminen Ignalinan ydinvoimalaan ja salaisen Molotov?Ribbentrop-sopimuksen lisapoytakirjan paljastaminen. ^[1]

Yleensa S?j?dis kaytti joukkokokoontumisia paastakseen tavoitteisiinsa. Aluksi kommunistinen puolue vierasti naita kokouksia, mutta lopulta poliittisen tarpeen kasvaessa sen lasnaolo tuli pakolliseksi. Kommunistiset johtajat uhkasivat lopettaa tapaamiset vakivalloin, mutta taipuivat massiivisten mielenosoituksien alla. Liikkeen ehdokkaat parjasivatkin hyvin vaaleissa, ja etenivat kohti parlamenttia hyvaa vauhtia vuoden 1989 aikana.

23. elokuuta 1989 S?j?dis oli jarjestamassa ehdottomasti suurinta mielenosoitusta Molotov?Ribbentrop-sopimusta vastaan. Talloin oli sopimuksen kirjoittamisesta kulunut tasmalleen 50 vuotta. Baltian ketjuksi kutsuttuun tapahtumaan otti Baltian maista osaa arviolta kaksi miljoonaa ihmista. He muodostivat katkeamattoman ihmisketjun Tallinnasta Riian kautta Vilnaan ja matkaksi kertyi noin 600 kilometria. ^[2]

Joulukuussa 1989 Liettuan kommunistinen puolue sanoi itsensa irti Neuvostoliiton kommunistisesta puolueesta antaen kaiken valtansa parlamentille . Helmikuussa 1990 vaaleissa S?j?diksen edustajat saivat ylivoimaisen enemmiston parlamentissa. Maaliskuussa 1990 Liettua julistautui itsenaiseksi. ^[3]

S?j?dis on vielakin olemassa ja aktiivinen, mutta on menettanyt melkein kaiken vaikutusvaltansa. Sen suosio laski selvasti sen epaonnistuessa pitamaan yhtenaisyytta erilaisten poliittisten nakemysten omaavien ihmisten valilla, ja ollessaan tehoton taloudellisen tilanteen parantamisen kanssa. Demokraattinen tyovaenpuolue (ent. Liettuan kommunistinen puolue) voittikin parlamenttivaalit helmikuussa 1992.