Ray Brown
Henkilotiedot
Syntynyt	13. lokakuuta 1926
Kuollut	2. heinakuuta 2002  (75 vuotta)
Muusikko
Aktiivisena	1946-2002
Tyylilajit	jazz
Soittimet	kontrabasso
Yhtyeet	Ray Brown Trio, Oscar Peterson, Dizzy Gillespie, Diana Krall
Levy-yhtiot	Verve Records ja Concord Records
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Raymond Matthews Brown ( 13. lokakuuta 1926 – 2. heinakuuta 2002 ) oli yhdysvaltalainen jazzkontrabasisti . Hanta pidetaan yhtena soittimensa arvostetuimpana taitajana.

Ray Brown syntyi Pittsburghissa Pennsylvaniassa , ja aloitti piano-opinnot kahdeksanvuotiaana. High school -aikanaan koulun jazzorkesterissa oli basistin paikka vapaana, ja Brown aloitti kontrabasson soiton ^[1] . Han sai varhain vaikutteita Duke Ellingtonin yhtyeen basistin, Jimmy Blantonin soitosta. Nuori Ray Brown alettiin tuntea yha paremmin Pittsburghin jazzpiireissa, ja hanen ensimmaiset kokemuksensa yhtyeissa olevat Jimmy Hinsley Sextet ja Snookum Russelin yhtye. Valmistuttuaan high schoolista ja kuultuaan tarinoita New Yorkin 52. kadun jazzympyroista, han osti menolipun kaupunkiin.

Saavuttuaan New Yorkiin kahdenkymmenen vuoden ikaisena han tapasi pianisti Hank Jonesin , jonka kanssa oli aikaisemminkin tyoskennellyt, ja hanet esiteltiin Dizzy Gillespielle , joka etsi basistia. Gillespie kiinnitti Brownin saman tien ja pian han soittikin alan huippumuusikoiden, kuten Art Tatumin seka Charlie Parkerin kanssa.

Vuodet 1946 – 1951 Brown soitti Gillespien yhtyeessa. Yhdessa vibrafonisti Milt Jacksonin , rumpali Kenny Clarken seka pianisti John Lewisin kanssa he muodostivat Gillespien rytmisektion, ja heidan tyoskentelynsa yhdessa johtivat lopulta Modern Jazz Quartetin syntyyn. Brown tutustui Ella Fitzgeraldiin kun tama liittyi Gillespien yhtyeeseen vetonaulaksi Yhdysvaltain etelaosien kiertueelle 1947 ^[2] . He menivat samana vuonna naimisiin, ja adoptoivat Fitzgeraldin siskopuolen Francesin lapsen, jonka he kastoivat Ray Brown Junioriksi. Fitzgerald ja Brown erosivat vuonna 1952 . Samoihin aikoihin Brown esiintyi myos Norman Granzin jarjestamissa Jazz at the Philharmonic -konserttisarjoissa. Vuoden 1949 samaisessa konsertissa Brown tyoskenteli ensi kertaa pianisti Oscar Petersonin kanssa, jonka triossa Brown soitti vuodet 1951 – 1966 . Taman jalkeen han toimi esiintyjan ohella myos managerina ja promoottorina. Vuosina 1957 – 1959 han soitti Blossom Dearien viidella ensimmaisella albumilla (Verve Records).

Brown vakiintui Los Angelesiin 1966 , jolloin han soitti useissa televisioyhtyeissa. Han saesti myos taman ajan suurimpia tahtia, kuten Frank Sinatraa , Billy Eckstinea , Tony Bennettia , Sarah Vaughania ja Nancy Wilsonia . Han toimi managerina entiselle yhtyeelleen Modern Jazz Quartetille kuten myos nuorelle Quincy Jonesille , tuotti naytoksia Hollywood Bowliin , kirjoitti jazzkontrabassoon liittyvia oppikirjoja, ja kehitti jazzsellon.

Ollessaan Los Angelesissa han savelsi musiikkia elokuviin ja televisiosarjoihin. Han sai ensimmaisen Grammy-palkintonsa savellyksestaan "Gravy Waltz", jota tultiin myohemmin kayttamaan The Steve Allen Show n tunnusmusiikkina.

Vuosina 1974 – 1982 Brown esiintyi ja aanitti albumeja kitaristi Laurindo Almeidan , saksofonisti-huilisti Bud Shankin , ja rumpalin Shelly Mannen (jonka Jeff Hamilton korvasi vuodesta 1977) kanssa The L.A. Four -yhtyeen nimella.

Han teki vibrafonisti Milt Jacksonin kanssa jalleen levyn: albumilla Jackson, Johnson, Brown & Company (1983) soittivat lisaksi pasunisti J. J. Johnson , pianisti Tom Ranier , kitaristi John Collins ja rumpali Roy McCurdy .

1980 - ja 1990-luvuilla han johti omaa trioaan ja kehitti yha soittoaan. Myohaisina vuosinaan han levytti ja teki kiertueita pianisti Gene Harrisin kanssa. 1980-luvun alussa han loysi uuden kyvyn, Diana Krallin , ravintolassa Nanaimossa , Brittilaisessa Kolumbiassa ^[3] .

Han jatkoi esiintymisiaan elamansa loppuun asti; Brown kuoli ottaessaan torkkuja ennen esiintymistaan Indianapolisissa .

Vuonna 2003 Brown nimitettiin Down Beat -lehden Jazz Hall of Fameen.

• New Sounds in Modern Music (1946), Savoy
• Bass Hit! (1956), Norgran Record
• This is Ray Brown (1958), Polygram
• Jazz Cello (1960), Verve
• Ray Brown with the All Star Band (1962), Verve
• Night Train (1962), Polygram
• Ray Brown with Milt Jackson (1965), Verve
• This One’s for Blanton (1972), Original Jazz
• The Giants (1974), Original Jazz Classics
• The Big 3 (1975), Pablo
• Brown’s Bag (1975), Concord Jazz
• Quadrant (1977),Original Jazz Classics
• Montreux ’77 (1977), Original Jazz Classics
• Live at the Concord Jazz Festival (1979), Concord Jazz
• Tasty! (1979), Concord Jazz
• Echoes from West (1981), Atlas
• Milt Jackson - Ray Brown Jam (1982), Pablo
• One O’Clock Jump (1984), Verve
• Don’t Forget the Blues (1985), Concord Jazz
• The Red Hot Ray Brown Trio (1985), Concord Jazz
• Two Bass Hits (1988), Capri
• After Hours: Jazz Standards (1989), Telarc
• Summer Wind: Live at the Loa (1990), Concord Jazz
• Live at the Blue Note (1990), Telarc
• Old Friends (1991), Telarc
• Bassface (1993), Telarc
• Encore at the Blue Note (1993), Telarc
• Black Orpheus (1994), Evidence
• Don’t Get Sassy (1994), Telarc
• Some of My Best Friends Are… The Piano Players (1995), Telarc
• Some of My Best Friends Are… The Sax Players (1996), Telarc
• SuperBass (1997), Telarc
• Live at Scullers (1997), Telarc
• Ultimate Oscar Peterson (1998), Polygram
• The Very Tall Band Milt Jacksonin ja Oscar Petersonin kanssa (1998), Telarc
• Some of My Best Friends Are… Singers (1998), Telarc
• Moonlight in Vermont (1998), Prevue
• Summertime - Ray Brown Trio Ulf Wakeniuksen kanssa (1998), Telarc
• Some of My Best Friends Are… The Trumpet Players (2000), Telarc
• Live at Starbucks (2001), Telarc
• SuperBass 2 (2001), Telarc
• Some of My Best Friends Are… Guitarists (2002), Telarc
• Ray Brown, Monty Alexander, Russell Malone (2002), Telarc
• Straight Ahead (2003), Concord Jazz
• Walk On (2003), Telarc

• Ray Brown Hard Bop -sivustolla (englanniksi)
• Ray Brownin elamakerta Connexions.org -sivustolla (englanniksi)
• Nekrologi New York Timeissa July 4, 2002 (englanniksi)
• Ray Brownin soitosta tehtyja transkriptioita (englanniksi)

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Norja Espanja Ranska BnF data Saksa Italia Israel Suomi (KANTO) Belgia Yhdysvallat Ruotsi Latvia Japani T?ekki Australia Korea Kroatia Alankomaat Puola Portugali Tieteilijat CiNii Taiteenala Grammy Awards MusicBrainz Henkilot Trove Muut Europeana SNAC IdRef