Rautio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tama artikkeli kertoo lakkautetusta Suomen kunnasta. Muita merkityksia on tasmennyssivulla .
Rautio
Entinen kunta ? nykyiset kunnat:
Kalajoki

vaakuna

sijainti

Sijainti 64°04′30″N , 024°12′20″E
Laani Oulun laani
Kuntanumero 688
Hallinnollinen keskus Rautio
Perustettu
? emapitaja Kalajoki
Liitetty 1973
? liitoskunnat Kalajoki
Rautio
? syntynyt kunta Kalajoki
Pinta-ala  km²   [1]
(1.1.1972)
? maa 190,5 km²
Vakiluku 1 348
(31.12.1972)
? vaestotiheys 7,90 as./km²

Rautio on Pohjois-Pohjanmaalla sijainnut entinen Suomen kunta . Kunta liitettiin Kalajokeen vuonna 1973 . Rautio valittiin Pohjois-Pohjanmaan vuoden kylaksi 2004 seka Suomen Vuoden kylaksi 2022 [2] . Rautiosta on loydetty muun muassa kivikautista asutusta. Raution lapi kulkee Vaarajoki, joka on Kalajoen sivuhaara.

Raution naapurikunnat olivat Alavieska , Kalajoki, Himanka , Kannus , Lohtaja , Sievi ja Ylivieska .

Raution alueelta on loydetty Keski-Pohjanmaalla harvinainen kampakeramiikan aikainen Kivimaan asuinpaikka. Pysyva asutus syntyi seudulle keskiajalla . [3]

Rautio kuului hallinnollisesti ja kirkollisesti 1500-luvun alkupuolella syntyneeseen Kalajoen suurpitajaan ja vuodesta 1645 lahtien sen kappeliksi tulleeseen Evijarveen eli nykyiseen Sieviin. Jo 1740-luvulla rautiolaiset tavoittelivat kappeliseurakunnan asemaa, mutta heidan yrityksensa raukesi. Vuonna 1796 Rautiosta muodostettiin 34 talollisen anomuksesta saarnahuonekunta, jossa Kalajoen pitajanapulainen huolehti jumalanpalveluksista, kunnes vuonna 1803 saatiin oma saarnaaja. Vuonna 1826 Rautiosta tehtiin Kalajoen kappeliseurakunta ja samalla siihen liitettiin Karkisenkyla. Rautio maarattiin erotettavaksi itsenaiseksi seurakunnaksi vuonna 1912, mutta ero Kalajoesta toteutui vasta vuonna 1921. [3]

Raution kunnan kehitysta haittasi sen jatkuvasti pienena pysynyt asukasluku. Rautio teki laajaa yhteistyota naapurikuntiensa Kalajoen ja Alavieskan kanssa. [3]

Raution kunnan sisainen tieverkko oli harva. Seudun tarkein maaliikennevayla on Vaarajokea seuraava seututie 774 . Lahimpaan kaupunkiin, Ylivieskaan, oli Raution kirkonkylasta linnuntieta 16 kilometria, mutta maanteitse 26 kilometria. Seinajoki?Oulu-rata ohitti Raution kaakkoisrajan vain parin kilometrin paassa Sievin puolella. [3]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Raution vaestonkehitys kymmenen vuoden valein vuosina 1880?1970.

Raution vaestonkehitys 1880?1970
Vuosi Asukkaita
1880
  
1 157
1890
  
1 282
1900
  
1 370
1910
  
1 408
1920
  
1 479
1930
  
1 644
1940
  
1 591
1950
  
1 793
1960
  
1 658
1970
  
1 423
Lahde: Tilastokeskus. [4]

Vuoden 1970 taajamarajauksen mukaan Rautiossa oli yksi taajama: kirkonkyla (434 asukasta). Vuonna 1960 kirkonkylassa oli 420 asukasta. Vuoden 1960 rajauksessa taajamia olivat myos 205 asukkaan Alapaa ja 211 asukkaan Karkiskyla , jotka eivat olleet enaa taajamia vuonna 1970. [5]

Kuuluisia rautiolaisia

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Rautio-viikko alkaa yleensa heinakuun ensimmaisina paivina. Viikolla on vuosittain vaihtuva teema, joka liittyy Raution historiaan, nykyhetkeen tai tulevaisuuteen.

  1. Suomen tilastollinen vuosikirja 1972 (PDF)  (sivu 36) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
  2. Tiedote Suomen Kylat . Arkistoitu 17.7.2022. Viitattu 17.7.2022.
  3. a b c d Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 6: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos , s. 403?405. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1976. ISBN 951-0-06465-3 .
  4. Vaeston elinkeino: Vaesto elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880?1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
  5. Vaestolaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960?1970 . Suomen virallinen tilasto VI C:104. Helsinki: Tilastokeskus, 1976. Julkaisun verkkoversio (PDF) (viitattu 10.4.2013).
  6. Pariisin-kirjeenvaihtaja Helena Petaisto: ”Olen joko vanhapiika tai poikamiestytto” iltasanomat.fi . 17.1.2016. Arkistoitu 19.3.2016. Viitattu 19.9.2016.

Kirjallisuutta

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]