Tama artikkeli kertoo lakkautetusta Suomen kunnasta. Muita merkityksia on
tasmennyssivulla
.
Rautio
on
Pohjois-Pohjanmaalla
sijainnut entinen
Suomen
kunta
. Kunta liitettiin
Kalajokeen
vuonna
1973
. Rautio valittiin
Pohjois-Pohjanmaan vuoden kylaksi
2004
seka Suomen
Vuoden kylaksi
2022
[2]
. Rautiosta on loydetty muun muassa
kivikautista
asutusta. Raution lapi kulkee Vaarajoki, joka on
Kalajoen
sivuhaara.
Raution naapurikunnat olivat
Alavieska
, Kalajoki,
Himanka
,
Kannus
,
Lohtaja
,
Sievi
ja
Ylivieska
.
Raution alueelta on loydetty Keski-Pohjanmaalla harvinainen
kampakeramiikan
aikainen Kivimaan asuinpaikka. Pysyva asutus syntyi seudulle
keskiajalla
.
[3]
Rautio kuului hallinnollisesti ja kirkollisesti 1500-luvun alkupuolella syntyneeseen Kalajoen suurpitajaan ja vuodesta 1645 lahtien sen kappeliksi tulleeseen Evijarveen eli nykyiseen Sieviin. Jo 1740-luvulla rautiolaiset tavoittelivat kappeliseurakunnan asemaa, mutta heidan yrityksensa raukesi. Vuonna 1796 Rautiosta muodostettiin 34 talollisen anomuksesta saarnahuonekunta, jossa Kalajoen pitajanapulainen huolehti jumalanpalveluksista, kunnes vuonna 1803 saatiin oma saarnaaja. Vuonna 1826 Rautiosta tehtiin Kalajoen kappeliseurakunta ja samalla siihen liitettiin Karkisenkyla. Rautio maarattiin erotettavaksi itsenaiseksi seurakunnaksi vuonna 1912, mutta ero Kalajoesta toteutui vasta vuonna 1921.
[3]
Raution kunnan kehitysta haittasi sen jatkuvasti pienena pysynyt asukasluku. Rautio teki laajaa yhteistyota naapurikuntiensa Kalajoen ja Alavieskan kanssa.
[3]
Raution kunnan sisainen tieverkko oli harva. Seudun tarkein maaliikennevayla on Vaarajokea seuraava
seututie 774
. Lahimpaan kaupunkiin, Ylivieskaan, oli Raution kirkonkylasta linnuntieta 16 kilometria, mutta maanteitse 26 kilometria.
Seinajoki?Oulu-rata
ohitti Raution kaakkoisrajan vain parin kilometrin paassa Sievin puolella.
[3]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Raution vaestonkehitys kymmenen vuoden valein vuosina 1880?1970.
Raution vaestonkehitys 1880?1970
|
Vuosi
|
|
| Asukkaita
|
|
1880
|
|
1 157
|
1890
|
|
1 282
|
1900
|
|
1 370
|
1910
|
|
1 408
|
1920
|
|
1 479
|
1930
|
|
1 644
|
1940
|
|
1 591
|
1950
|
|
1 793
|
1960
|
|
1 658
|
1970
|
|
1 423
|
Lahde: Tilastokeskus.
[4]
|
Vuoden 1970 taajamarajauksen mukaan Rautiossa oli yksi taajama: kirkonkyla (434 asukasta). Vuonna 1960 kirkonkylassa oli 420 asukasta. Vuoden 1960 rajauksessa taajamia olivat myos 205 asukkaan
Alapaa
ja 211 asukkaan
Karkiskyla
, jotka eivat olleet enaa taajamia vuonna 1970.
[5]
- Arto Haveri
, professori, dekaani
- Pekka Niska
, nosturiyritys
Pekkaniska
Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja
- Heikki Niskakangas
, professori (
Helsingin kauppakorkeakoulu
)
- Keijo Nivala
, TkT, KPAMK:n vararehtori, yksikonjohtaja
- Jaakko Okkonen
, DI, Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja
- Helena Petaisto
[6]
, kirjeenvaihtaja
- Pauli Poranen
, nayttelija
- Elias Simojoki
, pappi, kansanedustaja, heimoaktivisti
- Milko Tokola
, painonnostaja
- Leonard Typpo
, runoilija, kansanedustaja ja maallikkosaarnaaja
- Janne Tahka
, salibandyn pelaaja
- Esa Valiverronen
, professori
Rautio-viikko alkaa yleensa
heinakuun
ensimmaisina paivina. Viikolla on vuosittain vaihtuva teema, joka liittyy Raution historiaan, nykyhetkeen tai tulevaisuuteen.
|
---|
| Historia
| | |
---|
| Kylat ja kaupunginosat
| |
---|
| Luonto
| |
---|
| Talous
| |
---|
| Kulttuuri
| |
---|
| Seurakunnat
| |
---|
| Urheilu ja liikunta
| Urheiluseurat
| |
---|
| Liikuntapaikat
| |
---|
|
---|
| Koulutus
| |
---|
| Liikenne
| |
---|
| Muuta
| |
---|
|
|
---|
| Nykyiset kunnat
| |
---|
| Entiset kunnat
| |
---|
|