Tama on Wikipedian tyylioppaaseen kuuluva sivu. Kayta tervetta jarkea ohjeita lukiessasi, poikkeustapauksia voi olla . Muutosten tulisi noudattaa konsensusta .

Tama ohje pahkinankuoressa: Wikipedian artikkeleiden tulisi kasitella kuvitelmaa ja kuvitteellisia asioita todellisen maailman nakokulmasta eika kuvitelman sisaisesta nakokulmasta.

Wikipediassa on lukuisia artikkeleita kuvitelmaan eli fiktioon liittyvista aiheista, kuvitteellisista universumeista ja universumien osista, kuten hahmoista.

Artikkelin aiheen merkittavyys todellisessa maailmassa kannattaa kiistojen valttamiseksi tuoda ilmi merkitsemalla artikkeliin luotettavia lahteita . Lahteet merkitsemalla varmistetaan samalla, etta artikkelin tiedot ovat tarkistettavissa . Artikkelin ei pida sisaltaa uutta tutkimusta .

Jos aiheesta on perusteltua tehda artikkeli, muokkaajan tulisi lahestya aihetta seka kysymysten "mita" etta "miten" kautta. Paitsi etta aihetta tulisi kuvailla sellaisena kuin tekija on esittanyt sen universumissa ("mita"), tulisi myos kertoa miten se on luotu, julkaistu ja vastaanotettu ja miten se on vaikuttanut muihin asioihin ("miten"). Koska kysymykset ovat toisiaan taydentavia, niita pitaisi kasitella samanaikaisesti.

Tama ei ole kaytanto vaan ohje, jota tulisi lahestya yleisjarjen ja tapauskohtaisen harkinnan kautta. Joka tapauksessa ohjeen pohjalta kirjoittaessa voi yleensa parantaa kuvitteellisista asioista kertovia artikkeleita.

Kuvitteellisia asioita tulisi tarkastella todellisen maailman nakokulmasta , koska Wikipedian artikkeleissa paaasiallinen asiayhteys on todellisessa maailmassa. Tahan tarkoitukseen tarvitaan toissijaista tietoa.

Esimerkkeja oikean maailman nakokulman lahestymistavoista:

• Kuvitelman ja sen tuotantoon ja julkaisuun liittyvien asioiden erottelu.
• Kuvitelman esittely: kirja-artikkeleissa voi kertoa kirjoitustyylista, elokuva-artikkelissa elokuvauksesta jne.
• Hahmot, paikat ja esineet tulisi kuvata kerronnan kohteina.
• Lahteistetyt viittaukset tekijan aikomuksiin.

Ongelma universumin nakokulmassa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Universumin sisainen nakokulma kasittelee aihetta vain kyseisen universumin hahmojen nakokulmasta ja kohtelee maailmaa kuin se olisi aito, hylaten asiayhteyden todelliseen maailmaan. Wikipedian ei ole tarkoitus yllapitaa alkuperaisteoksen luomaa illuusiota kuvitteellisen maailman aitoudesta ja olemassaolosta.

Monet faniwikit ja -sivustot lahestyvat kuvitteellisia asioita universumin sisaisesta nakokulmasta, mutta nain ei tulisi toimia Wikipedian artikkeleissa. Pelkka universumin sisainen nakokulma on epatarkka ja harhaanjohtava ja on lahella uutta tutkimusta , jota ei voi tarkistaa .

Ongelmia:

• Teoksen luomistyon sivuuttaminen
• Juonikuvaus on kirjoitettu kuten historiaa kirjoitetaan
• Kuvitteellisesta hahmosta kertova artikkeli on kirjoitettu kuin elamakerta
• Kuvitteellisista paikoista kertova artikkeli on kirjoitettu kuten maantieteesta kirjoitetaan
• Juonesta kerrotaan menneessa muodossa, vaikka fiktio nayttaytyy kokijalleen silla hetkella tapahtuvana
• Juonellisten aukkojen tayttaminen sen sijaan etta niista kerrottaisiin
• Henkisen seuraajan asettaminen samaan tarinalliseen jatkumoon kuin sita inspiroineet teokset
• Tietolaatikoiden kayttaminen kuvitteellisten asioiden kertomiseen
• Viittaaminen tarinan paivamaariin ja tapahtumiin, kun pitaisi viitata teokseen itseensa
• Teosten listaaminen kuvitteellisen tarinan kronologian mukaan sen sijaan etta ne listattaisiin julkaisujarjestyksen mukaan

Ensisijainen tieto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ensisijainen tieto on peraisin kuvitteellista universumia kasittelevista ensisijaisista lahteista eli alkuperaisteoksesta tai siihen sidoksissa olevista julkaisuista. Vaikka kuvitteellisista asioista pitaa kertoa todellisen maailman nakokulman kautta, artikkeleissa kannattaa myos viitata alkuperaisteoksiin sopivissa kohdissa.

Toissijainen tieto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Toissijainen tieto on kuvitteellisen universumin ulkopuolista tietoa. Sita saadaan yleensa toissijaisista lahteista, jotka kasittelevat teosta tai sen juonta, tai ensisijaisista lahteista, jotka kasittelevat teoksen luojaa tai luomistyota. Fanijulkaisujen ei katsota soveltuvan toissijaisiksi lahteiksi, ellei artikkelissa kasitella nimenomaan fanijulkaisuja tai niihin liittyvia asioita.

Esimerkkeja hyodyllisesta tiedosta, jota saadaan yleensa alkuperaisteosta kasittelevista toissijaisista lahteista tai ensisijaisista ja toissijaisista lahteista, jotka kasittelevat kuvitelman ulkopuolista tietoa.

• Tekija
• Muut merkittavat henkilot kuten teosten kaantajat tai tuottajat
• Kustantaja- tai tuottajayritys
• Teoksen suunnittelu
• Teoksen kehitys
• Oikean maailman asiat, jotka ovat vaikuttaneet teoksen syntyyn
• Hahmon nayttelija
• Vieraankieliset kaannokset
• Aiheen saama suosio
• Myyntiluvut
• Kriitikoiden antama vastaanotto
• Aiheen analyysi
• Aiheen vaikutus myohempiin teoksiin tai projekteihin

Yksityiskohdat fiktion luomistyosta, kehityksesta ja muusta, mika liittyy tiettyyn kuvitteelliseen asiaan, ovat helpommin ymmarrettavissa, jos lukija ymmartaa kyseisen asian osuuden kuvitelmassa. Taman vuoksi artikkeliin tulisi sisallyttaa juonikuvaus. Juonikuvaus kirjoitetaan preesensissa eli nykyhetkessa, koska tarina koetaan lukemis-, katsomis- tai pelaamishetkena.

Juonikuvaukset voi kirjoittaa oikean maailman nakokulmasta viittaamalla teoksiin tai teoksen osiin ("ensimmaisessa kirjassa", "ensimmaisessa luvussa") tai kuvaamalla asioita tekijan nakokulmasta ("kirjoittaja esittelee", "tarina kuvailee"). Tama tekee kuvauksesta helpommin lahestyttavan niille lukijoille, jotka eivat tunne alkuperaisteosta. Tata lahestymistapaa ei tarvitse valttamatta soveltaa artikkeleihin, jotka kasittelevat vain yhta teosta. Joka tapauksessa oikeaan maailmaan viittaaminen ensimmaisessa lauseessa on hyvan tyylin mukaista. Juonikuvauksen pituuden pitaisi olla tasapainossa muiden osioiden kanssa.

Lukijaa voi huomauttaa mahdollisista juonipaljastuksista juonipaljastusmallineella .

Paaartikkeli: Wikipedia:Merkittavyys

Kaikkien Wikipedian artikkeleiden tulisi tayttaa merkittavyyskriteerit . Tiivistaen voi sanoa, etta jos aihe on tarpeeksi merkittava, sen tueksi pitaisi olla saatavilla toissijaisia lahteita ja ne pitaisi sisallyttaa artikkeliin .

Paitsi etta artikkelit pitaisi kirjoittaa neutraalista nakokulmasta , niin kaikkia merkittavia nakokohtia tulee kasitella tasapuolisesti. Jollekin asialle annetaan muita enemman painoarvoa vain, kun se on tarpeellista.

• Paaasiallinen asiayhteys on aina todellisessa maailmassa, jossa seka kuvitelmateos etta sen julkaisu ovat yhteyksissa toisiinsa: kirjoita todellisen maailman nakokulmasta ;
• Erityisesti toissijaista tietoa tarvitaan todellisen maailman asiayhteyden tavoittamiseen, vaikka ensisijaisia lahteita kannattaakin kayttaa esimerkiksi juonen lahteistamiseen: kayta toissijaisia lahteita ;
• Julkaisematon henkilokohtainen havainnointi ja tulkinta artikkelin aiheesta ja ensisijaisista lahteista ei ole sallittua : valta uutta tutkimusta
• Kaikki sisallytetty tieto pitaa voida olla tarkistettavissa ja viitteistetty luotettavilla lahteilla : lahteista kaikki tieto ja viittaa lahteisiin
• Kaikkia merkittavia nakokohtia tulee kasitella tasapuolisesti: anna jollekin asialle painoarvoa toista enemman vain, kun se on tarpeellista
• Luettavuus ja ymmarrettavyys: tiedon pitaisi olla asiayhteydessa kuvitelmaan
• Valta trivialistausten luomista; liita olennainen tieto leipatekstiin
• Sitaattikuvia ei pida kayttaa pelkkana kuvituksena, vaan niihin tulee viitata

Seuraavat artikkelit kasittelevat kuvitelmaa tai kuvitelman osia, kuten hahmoja, esimerkillisesti.

Teokset Sarjakuvat Vartijat Videopelit The Legend of Zelda: Twilight Princess

Hahmot Videopelihahmot Pikachu Muut hahmot Korpraali Mottonen Seppo Taalasmaa