Nurmijarvi
vaakuna	sijainti
Katukuvaa Nurmijarven kirkonkylasta
Sijainti	60°27′45″N , 24°48′25″E
Maakunta	Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Helsingin seutukunta
Kuntanumero	543
Hallinnollinen keskus	Nurmijarven kirkonkyla
Perustettu	1605
Kokonaispinta-ala	367,26 km² 245:nneksi suurin 2022   [1]
? maa	361,90 km²
? sisavesi	5,36 km²
Vakiluku	44 785 26:nneksi suurin 31.12.2023   [2]
? vaestotiheys	123,7 as./km²  (31.12.2023)
Ikajakauma	2020  [3]
? 0–14-v.	19,8 %
? 15–64-v.	63,2 %
? yli 64-v.	17,0 %
Aidinkieli	2023  [4]
? suomenkielisia	91,1 %
? ruotsinkielisia	1,3 %
? muut	7,7 %
Kunnallisvero	7,50 % 281:nneksi suurin 2024   [5]
Kunnanjohtaja	Outi Makela
Hallituksen puheenjohtaja	Virpi Raty (Kok.)
Kunnanvaltuusto	51 paikkaa
? puheenjohtaja	Kallepekka Toivonen (Kesk.)
2021?2025 [6]  ? Kok.  ? Kesk.  ? PS  ? SDP  ? Vihr.  ? Vas.  ? KD	14 12 11 7 5 1 1
www.nurmijarvi.fi
Infobox OK Nimi-testi OK

Nurmijarvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa . Kunnassa asuu 44 785 ihmista. ^[2] Nurmijarven pinta-ala on 367,26 km², josta 5,36 km² on vesistoja. ^[1] Vaestotiheys on 123,7 asukasta/km². Tuloveroprosentti on 7,50%. ^[5] Nurmijarven vaakunassa on sinisella kentalla seitseman luonnonvarista kultatukkaista nuorukaisen paata, ^[7] jotka viittaavat seitsemaan veljekseen ja Aleksis Kiven synnyinpaikkaan.

Nurmijarven naapurikuntia ovat Espoo , Vantaa , Tuusula , Hyvinkaa ja Vihti . Nurmijarvi on myos osa Helsingin seutua . Se sijaitsee nopeiden henkiloautoyhteyksien paassa Helsingista, jonne matka Klaukkalasta kestaa noin 30 minuuttia, Helsinki-Vantaan lentoasemalle 25 minuuttia, ja Kiviston asemalle noin 10 minuuttia. Linja-autoja Helsinkiin kulkee erityisesti Klaukkalasta melko tiheasti valtatieta 3 pitkin. Nurmijarven henkiloliikenne Hyvinkaa?Karjaa-radalla lakkautettiin vuonna 1977.

Nurmijarvi on vakiluvultaan Suomen suurin kunta, joka ei kayta itsestaan kaupunki-nimitysta. Vaikka Nurmijarvi ei siis muodollisesti ole kaupunki, se on tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan kaupunkimainen kunta, ^[8] silla sen suurimmassa taajamassa, Klaukkalassa , asuu lahes 18 000 asukasta. ^[9] Muita suuria taajamia ovat Nurmijarven kirkonkyla , Rajamaki ja Roykka . Nurmijarven kunta markkinoi itseaan ns. Nurmijarvi-ilmioon pohjautuvalla tunnuslauseella Nurmijarvi on ilmio . Toisin kuin esim. Jarvenpaalla tai Keravalla , Nurmijarvella ei ole yhta selkeaa keskustaa, vaan asutus on hajautunut erikokoisiin asutuskeskuksiin. ^[10] Kunnan hallinto sijaitsee Nurmijarven kirkonkylassa. Nurmijarvi on yksi kolmesta Uudenmaan maakunnan kunnasta, jolla ei ole ruotsinkielista nimea; muut ovat Askola ja Mantsala .

Rajamaella sijaitsee Tyotehoseuran tutkimus- ja opetuskeskus. Roykassa toimii Ilmatieteen laitoksen Geofysikaalinen observatorio, jossa tutkitaan Maan magneettikentan muutoksia. ^[11]

Nurmijarvi sijaitsee Uudenmaan maakunnan keskiosassa. Kunnan pohjoisosan halki Roykan, Kiljavan ja Rajamaen kautta kulkee Salpausselka leveana selanteena, ja Vantaanjoki virtaa kunnan itaosassa Nukarin ja Palojoen kautta. Nurmijarven maisema on tyypillista uusmaalaista maisemaa, jossa laajojen viljelyslakeuksien keskella kohoaa yksittaisia kallioselanteita. Maaston korkeuserot ovat kunnan alueella keskimaarin suhteellisen vahaisia, mutta suurenevat kunnan etelaosassa, jossa on myos pystysuoria kalliojyrkanteita. Nurmijarven matalin maastonkohta on Luhtajoen laaksossa Klaukkalassa (30 m mpy.) ja korkeimmat Salpausselalla Nopon ja Herusten lahistolla (135 m mpy.). ^[11]

Nurmijarvi sijaitsee Vantaanjoen keskijuoksun varrella, ja joessa on kunnan alueella kaksi suurta koskea, Nukarinkoski ja Myllykoski. Edellisen pituus on 800 metria ja putouskorkeus 25 metria, jalkimmaisen vastaavat luvut ovat 300 ja 11,5 metria. Edellisessa on ollut saha ja mylly, jalkimmaisessa mylly ja sahkolaitos. Vantaanjokeen yhtyy Palojoen kylan tuntumassa Hyvinkaan ja Tuusulan puolelta tuleva Palojoki . Kunnan etelaosassa virtaavat Lepsamanjoki ja Luhtajoki yhtyvat Vantaan kaupungin puolella lahella Keimolan kylaa ennen yhtymistaan Vantaanjokeen.

Nurmijarven alueella on vain harvoja jarvia. Suurin on luoteessa Kiljavalla, osittain Hyvinkaan puolella sijaitseva kirkasvetinen ja laskujoeton Saaksjarvi , jonka vesi vaihtuu maaperan kautta. Se on itse asiassa Suomen suurin lahde, jota koristavat hiekkarannat ^lahde? ja Saaksin uimaranta . Muita jarvia ovat lahella Roykkaa sijaitseva Vaaksinjarvi , Klaukkalan ja Perttulan valilla sijaitseva Valkjarvi seka Herustenjarvet kunnan pohjoispaassa. Pieni osa Vihtijarvea on Nurmijarven luoteiskulmassa. Kunnalle nimen antanut Nurmijarvi ja Perttulassa sijainnut Kuhajarvi kuivatettiin lopullisesti 1950-luvulla. ^[11]

Nykyisen Nurmijarven alueella oli asutusta jo esihistoriallisella ajalla, mihin viittaavat arkeologiset loydot ajoittuvat ajalle 4500 ? 3500 eaa. Keskiajalle tultaessa alueella ei ollut vakituista asutusta, mutta myohemmin asutus levittaytyi seka Hameesta etta rannikolta siten, etta vuonna 1540 kylia oli viisitoista ja niissa taloja 115.

Hallinnollisesti Nurmijarvi on muodostunut yhdistamalla alueita Lopen, Vihdin ja Helsingin pitajista. Varhaisin asiakirjamaininta Nurmijarvesta on vuodelta 1488, jolloin mainittiin Uotilan kyla. Vuoden 1539 maakirjan mukaan Nurmijarvella oli 15 kylaa ja niissa yhteensa 113 taloa. Itsenainen seurakunta oli muodostettu jo 1605 ja Nurmijarven hallintopitaja syntyi vuonna 1775, jolloin alueen asukasluku oli 1471. Hyvinkaa erosi emopitajastaan Nurmijarvesta omaksi kunnakseen 1917 ja Siippoon kyla liitettiin Tuusulaan 1931. ^[11]

Nurmijarven ensimmainen kirkko, joka lienee ollut vuonna 1565 mainittu Pyhan Martin kirkko, rakennettiin keskiajan lopulla. Se purettiin vuonna 1692 valmistuneen uuden kirkon tielta, ja vuonna 1793 valmistunut nykyinen kirkko , jonka suunnitteli rakennusmestari Matti Akerblom , on jarjestyksessa kolmas. ^[11] Vuonna 1832 Nurmijarven kappalainen Johan Fredrik Bergh ilmoitti pyhakoulun aloittamisesta Nummenpaan kylassa. Berghin toiminnan seurauksena Suomeen syntyi uusimuotoinen pyhakoulutoiminta. ^[12]

Nimensa kunta on saanut keskella pitajaa sijainneesta Nurmijarvesta , joka kuivatettiin osittain 1920-luvulla ja kokonaan 1950-luvun lopulla. Toinen suurehko kuivatettu jarvi on ollut Perttulassa sijainnut Kuhajarvi .

Nurmijarvi on vanhastaan ollut vahva maatalouspitaja, ja peltomaan osuus kunnan kokonaispinta-alasta on liki kolmannes, mika on enemman kuin monessa muussa Suomen kunnassa. Myos puutarhakasveja on viljelty voimakkaasti, ja muun muassa liki puolet koko Suomen kaalisadosta on tuotettu Nurmijarvella. Tasta huolimatta kunnassa ei ole harjoitettu maataloustuotteiden jatkojalostusta; esimerkiksi meijeria ei ole ollut. ^[11]

Ensimmaiset teollisuuslaitokset syntyivat 1800-luvun lopulla, joukossa myos apteekkari Albin Koposen Nurmijarvelle vuonna 1899 perustama Suomen ensimmainen laaketehdas nimeltaan Laakelaboratorio Alb. Koponen. Laaketehtaan paatuotteina oli alvejuuren juurakosta uutettu filisiini , jota myytiin Filicin- ja Filicon-nimisina lapamatolaakkeina . Tehtaassa toimi Pohjoismaiden suurin eetteriextraktiokone. ^[13] Tehtaan tuottamaa filisiinia myytiin kapseloituna Kiinaan ja Amerikkaan asti. Nykyisin kauppa, liikenne seka muut palvelut tyollistavat kaksi kolmannesta, teollisuus ja rakentaminen vajaan kolmanneksen ja maatalous runsaat 3 % vaestosta. Suurimpia yksittaisia tyonantajia ovat Altia Oyj ja Teknos Oy Rajamaella, Polimoon Oy Klaukkalassa seka Korsisaari Oy .

Nurmijarven asutus jakautui viela 1960-luvun alkuvuosina tasaisesti kunnan eri osiin. Muuttoliike alkoi kuitenkin kiihtya vuosikymmenen puolivalin tienoilla ja asutuksen painopiste siirtyi kunnan etelaosiin. Jo vuonna 1970 suurin osa (65 prosenttia) Nurmijarven asukkaista asui taajamissa. Suurimmat taajamat olivat tuolloin Klaukkala (3 500 asukasta), Rajamaki (3 400 asukasta) ja kirkonkyla (2 800 asukasta). Naista varsinkin Klaukkalan ja kirkonkylan kasvu on perustunut miltei yksinomaan paakaupunkiseudun laheisyyteen. ^[11] Nurmijarven huomattavimpia maatiloja ovat olleet Numlahden ja Raalan kartanot . Myos Kytajan kartano kuin myos koko Kytajan kyla olivat osa Nurmijarven pitajaa ennen Hyvinkaan irtautumista.

Nurmijarven kunta kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin . Nurmijarven kunnanvaltuustossa on 51 jasenta. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii Kallepekka Toivonen (Kesk.) ^[14] ja kunnanhallituksen puheenjohtajana Virpi Raty (Kok.) ^[15] .

Nurmijarven kunnanjohtaja on Outi Makela . Edellinen kunnanjohtaja Kimmo Behm siirtyi elakkeelle toukokuussa 2018. ^[16]

Paikkajako ja aanestysaktiivisuus kuntavaaleissa
vaalit	paikat								aanestys- aktiivisuus
	SDP	Kok.	SKDL Vas.	Kesk.	SKL KD	SMP PS	Vihr.	Muut
1976	13		8					22	80,2 %
1980	13	12	7	7	2	--		2 a	79,2 %
1984	11	12	3	9	1	1	4	2 b	73,4 %
1988	12	14	3	9	1	1	3	--	69,8 %
1992	13	12	4	7	2	--	5	--	70,2 %
1996	14	14	4	11	2	--	6	--	59,5 %
2000	12	14	3	16	2	--	4	--	53,3 %
2004	12	14	3	17	2	--	3	--	58,8 %
2008	10	16	2	16	1	3	3	--	61,1 %
2012	9	14	1	12	1	8	5	1 c	59,1 %
2017	9	15	2	11	1	6	7	--	59,6 %
2021	7	14	1	12	1	11	5	--	54,3 %
a Liberaalinen kansanpuolue b Sitoutumattoman vastuuryhman yhteislista (1), Kommunistinen tyovaen ja toimihenkiloiden yhteislista (1) [17] c Suomen ruotsalainen kansanpuolue
Lahteet: Tilastokeskus, [18] Oikeusministerio [19] [6]

Tarkein Nurmijarven kautta kulkeva liikennevayla on valtatie 3 , jonka varrella sijaitsee kirkonkylan laheisyydessa Myllykukko -liikenneasema. Valtatie rakennettiin moottoritieksi 1990-luvulla, ja sen rinnalla oleva vanha valtatie numeroitiin seututie 130:ksi . Valtatie 3:een yhtyy Hyvinkaan puolella Tuusulan Hyrylasta tuleva ja Nurmijarven itaosan kautta kulkeva kantatie 45 , ja kunnan pohjoisosan halki kulkee valtatie 25 . Muita tarkeita teita ovat Klaukkalan, Perttulan ja Roykan kautta Lopelle ja Karkkilaan kulkeva seututie 132 seka Nurmijarven kirkonkylan kautta Rajamaelle suuntautuva yhdystie 1311 . Rajamaen ja Roykan kautta kulkee myos Hyvinkaa?Karjaa-rata , jolla on nykyisin ainoastaan tavarajunaliikennetta. ^[11]

Nurmijarvella erityisesti Klaukkalasta on tiheat linja-autovuorot Helsinkiin . Klaukkalan Viirinlaaksoon valmistui vuonna 2018 matkakeskus vanhan linja-autoaseman tilalle. Nurmijarvella kulkee myos sisaisia linja-autovuoroja. Nurmijarven kunnanvaltuusto on aanestanyt liittymisesta HSL-kuntayhtymaan vuonna 2017, mutta liityntaa ei ole tulossa. Nurmijarvelaiset voivat ostaa HSL-lippuja HSL-alueella asuvien hinnalla, silla Nurmijarvi on solminut kehyskuntasopimuksen HSL:n kanssa. Myos junaradan jatkamista Klaukkalaan on suunniteltu, todennakoisesti Vantaankosken radan jatkoksi. Viirinlaakson matkakeskuksen alle on varattu tilaa mahdollista rautatieasemaa varten. Junarataa ollaan kuitenkin mahdollisesti hylkaamassa superbussin tai raitiotien tielta. ^[20] Marraskuussa 2017 Nurmijarven kunta ja Nurmijarven Linja Oy vaativat selvitysta Helsingin kaupungilta, koskien tietoiden takia erittain ruuhkaista Mannerheimintieta. Kunta ja Nurmijarven Linja haluavat sujuvoittaa linja-autojen kulkemista. He valayttivat jopa yksityisautojen siirtamista kiertoteille ruuhka-aikaan. ^[21] Kesalla 2017 Nurmijarven kunnanvaltuusto paatti olla liittymatta HSL -kuntayhtymaan, ja valita ELY-keskuksen mallin. ELY-keskus kilpailutti Nurmijarven joukkoliikenteen, ja voittajaksi paatyi Nurmijarven Linja Oy ( Korsisaari ). Tarjouksia tuli vain yksi. Nurmijarven kunta ja Vantaan kaupunki suunnittelevat yhteistyossa syottoliikennetta Klaukkalasta Kivistoon johtuen siita, etta talla hetkella Kivistoon paasee vain omalla kulkuvalineella, tai jaamalla pois Keimolanportin pysakeilla.

Kunnan kannalta merkittavan Klaukkalan ohikulkutien rakensi Kreate Oy. Ohikulkutiella haettiin ratkaisua Klaukkalan pahoihin ruuhkiin. Klaukkalantieta kulkee paivittain noin 16 000 ajoneuvoa. Ohikulkutie valmistui vuoden etuajassa syksylla 2020 ^[22] .

Nurmijarven kolme suurinta taajamaa ovat Klaukkala , Kirkonkyla ja Rajamaki . Naihin taajamiin ja niiden liepeille on kohdistunut 2000-luvulla voimakasta muuttoliiketta erityisesti paakaupunkiseudulla asuvien lapsiperheiden osalta. Vakiluvun kasvaessa taajamat ovat saaneet yha enemman kaupunkimaisia piirteita. ^[23] Naissa taajamissa asuu 75 % kunnan asukkaista, haja-asutuskin on Nurmijarvella yleista. 2010-luvulla, muuttoliikkeen keskittyessa ymparyskuntien sijaan kasvavissa maarin kaupunkiseutujen ydinalueille ja ns. Nurmijarvi-ilmion vahentyessa, Nurmijarven vakiluvun kasvu on hidastunut.

Nurmijarvi on asukasluvultaan Suomen 26. suurin kunta. Nurmijarven asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 44 773 asukasta, mika on 2,5 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Nurmijarven vakiluku on ollut nouseva 1990-luvulta lahtien. Nurmijarven vaestollinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 57,9 prosenttia, mika on noin 5,8 prosenttiyksikkoa korkeampi kuin Uudellamaalla keskimaarin. Alle 15-vuotiaita Nurmijarven vaestosta on 18,9 prosenttia. Tyoikaisia Nurmijarvella on 60,9 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 20,2 prosenttia. Vieraskielista vaestoa Nurmijarvella oli vuonna 2021 yhteensa 2 839 eli 6,4 prosenttia kaupungin asukkaista. ^[24]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan vaestonkehitys viiden vuoden valein vuodesta 1980 lahtien. Kaytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vuoden 2020 lopussa Nurmijarvella oli 43 663 asukasta, joista 38 526 asui taajamissa , 4 854 haja-asutusalueilla ja 283:n asuinpaikat eivat olleet tiedossa. Nurmijarven taajama-aste on 88,8 %. ^[26] Nurmijarven taajamavaesto jakautuu kahdeksan eri taajaman kesken: ^{[27] [28]}

#	Taajama	Vakiluku (31.12.2020)
1	Klaukkala *	20 683
2	Nurmijarven kirkonkyla	7 773
3	Rajamaki *	7 494
4	Roykka	1 593
5	Nukari *	346
6	Palojoki *	331
7	Leppalampi	272
8	Helsingin keskustaajama *	34

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tahan kuntaan vain osittain. Klaukkala ei varsinaisesti enaa muodosta omaa tilastollista taajamaansa, vaan se seka naapurikylat Lepsama ja Perttula ovat ajan myota kasvaneet osaksi Helsingin keskustaajamaa, joka ulottuu Nurmijarven lisaksi usean Helsingin lahikunnan alueelle. ^[27] Yhteensa Helsingin keskustaajamassa on 1 249 820 asukasta ja sen pinta-ala on 676,76 neliokilometria. ^[29] Herusen ja Rajamaen taajamat ulottuvat pienilta osin myos Hyvinkaan kaupungin alueelle seka Nukarin ja Palojoen taajamat (kuten myos Janiksenlinnan taajama paaosin) Tuusulan kunnan alueelle.

Herunen , Jarventausta , Kirkonkyla , Klaukkala , Korpi , Korven asema , Leppalampi , Lepsama , Lintumetsa , Metsakyla , Mantysalo , Nukari , Numlahti , Nummenpaa , Nummimaki , Palojoki , Perttula , Raala , Rajamaki , Roykka , Suomies , Uotila , Uusikyla ja Valkjarvi

Nurmijarvella on peruskoulutuksen osalta 17 alakoulua (yksi ruotsinkielinen ), kaksi yhtenaiskoulua, yksi erityiskoulu ja kolme ylakoulua.

Toisen asteen koulutuksen osalta Nurmijarvella on kolme lukiota: kirkonkylassa Nurmijarven yhteiskoulun lukio, Rajamaella Rajamaen lukio ja Klaukkalassa Arkadian yhteislyseo . Viimeksi mainittu lukio on yksityinen, muut ovat Nurmijarven kunnan yllapitamia. Lisaksi Perttulan kylassa toimii yksi ammatillista koulutusta tarjoavan koulutuskuntayhtyman Keudan kampuksista.

Saaksjarven rannalla Kiljavalla sijaitsevat myos Sak-Opisto ja Humanistisen ammattikorkeakoulun Nurmijarven yksikko. Rajamaella toimii Tyotehoseuran aikuiskoulutuskeskus.

Nurmijarvella toimii kolme Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtyman palvelutuotannon piiriin kuuluvaa terveysasemaa: Kirkonkylan , Klaukkalan ja Rajamaen terveysasemat . ^[30] Lisaksi Nurmijarvella sijaitsee Kiljavan sairaala , joka toimii nykyaan kuntoutussairaalana. Vuoteen 1932 asti Roykassa toimi Nummelan keuhkotautiparantola , ja samassa rakennuksessa toimi vuoteen 1989 asti Roykan psykiatrinen sairaala.

Nurmijarvi tarjoaa runsaasti liikuntamahdollisuuksia erilaisten lenkkipolkujen, urheilualueiden, urheiluhallien ja kuntosalien myota. Klaukkalan Tornimaessa on kuntoportaat , joissa on 338 askelmaa ja korkeusero on 51 metria. ^[31] Rajamaella on uimahalli ja Klaukkalassa on jaahalli . Urheilukenttia on Klaukkalassa, Nurmijarven kirkonkylassa ja Rajamaella. Klaukkalan urheilualueen yhtedessa toimii myos vuonna 2017 valmistunut monitoimitalo Monikko . Nurmijarven kirkonkylalla sijaitsee vapaa-ajanviettokeskus ja keilahalli Bowling Corner & Billiard , jossa paasee mm. keilaamaan, pelaamaan biljardia, snookeria, pingista seka heittamaan dartsia.

Nurmijarvella, valtatien 25 varrella sijaitsee myos Nurmijarvi Golf (NGK). Kentalla on yhteensa 27 reikaa seka kaikille avoin par 3 -rata. ^[32]

Nurmijarven urheiluseuroja ovat muun muassa Nurmijarven Jalkapalloseura , Kurra Hockey , Nurmijarven Yleisurheilu , Rajamaen Kehitys, Rajamaen Rykmentti , menestynyt salibandyseura SB-Pro seka Nurmijarven Taitoluistelijat . Nurmijarvella toimii nelja partiolippukuntaa: Jukolan Veljet ja Siskot, Klapaset, Rajamaen Metsankavijat ja Lepsaman partio.

Nurmijarvella on muun muassa ruokakauppoja, apteekkeja, ravintoloita, pikaruokaravintoloita, erikoisliikkeita, huoltoasemia ja autohuoltoja. Klaukkalassa on kauppakeskus Viiri , jonka ankkuriyritys on K-Citymarket . Rajamaen Kylanpaahan valmistui syyskuussa 2018 liikekeskus Lahde .

Klaukkalaan avattiin paakaupunkiseudun suurin S-market -myymala 10. maaliskuuta 2022, sen ollessa toistaiseksi ainoa ymparivuorokautisesti aukinaisena toimiva elintarvikemyymala koko kunnassa. ^{[33] [34]}

Nurmijarven uutisia julkaistaan Aamupostissa , joka on Nurmijarven, Hyvinkaan, Hausjarven, Lopen ja Riihimaen yhteinen paikallislehti. Nurmijarvella jaetaan myos Viikkouutiset -ilmaisjakelulehtea.

Nurmijarven nimikkolintu on palokarki ( Dryocopus martinus ), nimikkoelain mayra ( Meles meles ) ja nimikkokasvi kivikkoalvejuuri ( Dryopteris filix-mas ).

Palojoen kylassa on vuodesta 1953 lahtien vietetty Taaborinvuoren Kivi-juhlia Aleksis Kiven kunniaksi. Ensimmainen juhla jarjestettiin teatterinjohtaja Vilho Siivolan aloitteesta. Taaborinvuorella on myos kesateatteri ja museoalue.

Lepsamalla toimii Teatteri Kvartetti .

Muutaman kilometrin paassa kirkonkylasta, Helsinki-Hameenlinna -moottoritien ja vanhan kolmostien valissa, sijaitsee vuonna 2001 valmistunut tanssihalli Ruusulinna .

Nurmijarvella on kolme evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvaa kirkkorakennusta. Vanhin niista on Nurmijarven kirkko , joka on vuonna 1793 valmistunut puukirkko Nurmijarven kirkonkylassa. Muut evankelis-luterilaiset kirkot ovat Rajamaen kirkko ja Klaukkalan kirkko . Lisaksi Nurmijarvella on helluntaiseurakunnan kirkkorakennus. Klaukkalassa sijaitsee ortodoksinen Pyhan Nektarios Eginalaisen kirkko . Nurmijarvella sijaitsee kaksi hautausmaata: Nurmijarven hautausmaa ja Rajamaen hautausmaa. ^{[35] [36]}

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Nurmijarvi kuuluu yhteen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntaan, ^[37] joka on Nurmijarven seurakunta . Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Nurmijarven alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta . ^[38]

Suomen helluntaikirkon jasenseurakunnista Nurmijarvella toimii Nurmijarven helluntaiseurakunta . ^[39]

Nurmijarven pitajaruoiksi nimettiin 1980-luvulla paakelssit rusinasopan kera, palvipaisti , marjakraami ja sokkeroloora eli imelletty perunalaatikko . ^[40]

• Lilla Edet , Ruotsi ^[41]
• Rapla , Viro ^[42]

Elinkeinoelama

• Voitto Koskela (1922?1993), kauppaneuvos
• Reino R. Kostioja (1907?2000), teollisuusneuvos

Kulttuuri ja viihde

• Panu Aaltio (s. 1982), saveltaja
• Pikku G (s. 1987), Suomirap-artisti
• Henry Haapalainen (1945?2020), saveltaja
• Mika Ikonen (s. 1972), muusikko
• Toivo Jaatinen (1926?2017), kuvanveistaja
• Ellen Jokikunnas (s. 1976), juontaja
• Antti J. Jokinen (s. 1968), ohjaaja
• Dome Karukoski (s. 1976), elokuvaohjaaja
• Aleksis Kivi (1834?1872), kansalliskirjailija
• Paavo Kostioja (1891?1943), oopperalaulaja ja nayttelija
• Hannele Lauri (s. 1952), nayttelija
• Turkka Mastomaki (s. 1970), nayttelija
• Aimo Mustonen (1909?1994), mainospaallikko ja saveltaja
• Juhani Nuotto (1914?2002), opettaja, lausuntataiteilija ja nayttelija
• Soili Perkio (s. 1958), saveltaja
• Maukka Perusjatka (s. 1961), muusikko
• Viivi Pumpanen (s. 1988), malli, juontaja, laulaja
• Aarno Raninen (1944?2014), muusikko
• Santtu-Matias Rouvali (s. 1985), kapellimestari
• Reijo Salminen (s. 1945), imitaattori
• Berndt Sarlin (1886?1971), (R. Raala) , saveltaja
• Ari-Kyosti Seppo (s. 1965), nayttelija
• Sari Siikander (s. 1964), nayttelija
• Aki Sirkesalo (1962?2004), laulaja
• Emil Sivori (1864?1929), urkuri
• Marita Taavitsainen (s. 1968), laulaja
• Timo Tolkki (s. 1966), kitaristi
• Mari Vainio (s. 1968), nayttelija
• Waldo (s. 1967), muusikko

Tiede

• Tatu Vanhanen (1929?2015), professori

Urheilu

• Juha Jokinen (1937?2023), urheiluselostaja
• Antti Kalliomaki (s. 1947), yleisurheilija, kansanedustaja (SDP) ^[43]
• Janne Keranen (s. 1987), jaakiekkoilija
• Ville Peltonen (s. 1973), jaakiekkoilija
• Kirsi Pukkila (s. 1976), ringettepelaaja
• Teemu Rautiainen (s. 1992), jaakiekkoilija
• Pentti Savolainen (1930?2019), raviohjastaja
• Antti Teivainen (s. 1960), raviohjastaja

Uskonto

• Uuras Saarnivaara (1908?1998), teologi

Yhteiskunta ja politiikka

• Erkki Halme (1914?1989), maanviljelysneuvos
• Kari Helopaltio (s. 1946), toimittaja
• Kosti Kankainen (1894-1979), kansanedustaja (kok.), pappi ^[43]
• Knut Kindt (1886?1967), hallitus- ja esittelijaneuvos
• Lea Karha (s. 1939), kansanedustaja (kok.), varatuomari ^[43]
• Jalmari Linna (1891?1954), kansanedustaja (SDP) ^[43]
• Matti Mattila (1912?1990), kansanedustaja (kesk.), maanviljelija ^[43]
• Outi Makela (s. 1974), kansanedustaja (kok.), kunnanjohtaja ^[43]
• Jussi Niinisto (s. 1970), kansanedustaja (ps. ja sin.), kaupunginjohtaja ^[43]
• Matti Vanhanen (s. 1955), kansanedustaja (kesk.), valtioneuvos ^[44]

• Luettelo Nurmijarven julkisista taideteoksista ja muistomerkeista

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nurmijarvi Wikimedia Commonsissa

• Nurmijarven kunnan kotisivut
• Visit Nurmijarvi ? kaupungin sivusto matkailijoille
• Kivi-juhlat - Kesateatteri Taaborinvuorella
• Ylen Elava arkisto: Nurmijarvi ? pitaja metropolin reunalla

n k m Helsingin seutu Paakaupunkiseutu Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa Helsingin seutu Paakaupunkiseudun kuntien lisaksi: Hyvinkaa Jarvenpaa Kerava Kirkkonummi Mantsala Nurmijarvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti Helsingin seutukunta Helsingin seudun kuntien lisaksi: Karkkila Lohja Siuntio

n k m Uudenmaan maakunnan kunnat Nykyiset kunnat Askola Espoo Hanko Helsinki Hyvinkaa Inkoo Jarvenpaa Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi Lapinjarvi Lohja Loviisa Myrskyla Mantsala Nurmijarvi Pornainen Porvoo Pukkila Raasepori Sipoo Siuntio Tuusula Vantaa Vihti Entiset kunnat Bromarv Degerby Haagan kauppala Huopalahti Hyvinkaan maalaiskunta Karjaa Karjaan maalaiskunta Karjalohja Kulosaari Liljendal Lohjan kunta Nummi Nummi-Pusula Oulunkyla Pernaja Pohja Porvoon maalaiskunta Pusula Pyhajarvi Ul Ruotsinpyhtaa Sammatti Snappertuna Tammisaaren maalaiskunta Tammisaari Tenhola

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset FAST ISNI VIAF Kansalliset Saksa Israel Suomi (KANTO) Yhdysvallat T?ekki Maantieteelliset MusicBrainz area Henkilot Yle Uppslagsverket Finland