Pohjois-Makedonian tasavalta
Република Северна Македони?а
(
Republika Severna Makedonija
)
(Republika Veriore e Maqedonise)
|
|
|
Pohjois-Makedonian sijainti
|
Valtiomuoto
|
tasavalta
|
Presidentti
Paaministeri
|
Gordana Siljanovska-Davkova
Talat Xhaferi
|
Paakaupunki
|
Skopje
(460 239 as.)
|
Muita kaupunkeja
|
Kumanovo
(80 173 as.)
|
Pinta-ala
|
|
– yhteensa
|
25 713 km²
[1]
(
sijalla 146
)
|
– josta sisavesia
|
1,9 %
|
Vakiluku (2014)
|
2 091 719
[1]
(
sijalla 140
)
|
–
vaestotiheys
|
82,23 as. / km²
|
– vaestonkasvu
|
0,248 %
[1]
(2011)
|
|
Viralliset kielet
|
makedonia
, viralliset vahemmistokielet:
albania
,
turkki
,
Balkanin romani
,
serbia
,
bosnia
ja
aromania
|
Valuutta
|
Pohjois-Makedonian denaari
(
MKD
)
|
BKT
(2013)
|
|
– yhteensa
|
22,57 miljardia USD
[1]
(
sijalla 119
)
|
– per asukas
|
10 800 USD
|
HDI
(2019)
|
0,774
[2]
(
sijalla 82
)
|
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
|
|
–
maatalous
|
12 %
[1]
|
–
teollisuus
|
29,5 %
[1]
|
–
palvelut
|
58,5 %
[1]
|
Aikavyohyke
|
UTC+1
|
– kesaaika
|
UTC+2
|
Itsenaisyys
Jugoslaviasta
|
8. syyskuuta
1991
|
Lyhenne
|
MK
|
–
ajoneuvot
:
|
MK
|
–
lentokoneet
:
|
Z3
|
Kansainvalinen
suuntanumero
|
+389
|
Tunnuslause
|
ei mottoa
|
Kansallislaulu
|
”
Tanaan Makedonian ylla
(Денес Над Македони?а, Denes Nad Makedonija)
(Sot mbi Maqedoni)”
|
Infobox OK
Virheellinen NIMI-arvo
|
Pohjois-Makedonian tasavalta
(
mak.
Република Северна Македони?а
,
Republika Severna Makedonija
), lyhyemmin
Pohjois-Makedonia
(Северна Македони?а,
Severna Makedonija
)
[3]
[4]
[5]
, vuoteen 2019 saakka
entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia
?
EJTM
(Πоранешна ?угословенска Република Македони?а ? ΠJРМ,
Porane?na Jugoslovenska Republika Makedonija ? PJRM
), on
sisamaavaltio
Balkanin niemimaalla
Euroopan kaakkoisosassa. Sen rajanaapureita ovat etelassa
Kreikka
, idassa
Bulgaria
, pohjoisessa
Serbia
ja
Kosovo
seka lannessa
Albania
. Pohjois-Makedonian pinta-ala on 25 713 neliokilometria ja asukasluku noin 1,8 miljoonaa. Maan paakaupunki ja suurin kaupunki on
Skopje
.
Pohjois-Makedonia itsenaistyi
Jugoslaviasta
vuonna 1991 ja omaksui tuolloin nimen Makedonian tasavalta. Maa valtti vakivaltaisuudet Jugoslavian hajotessa, mutta etniset kiistat veivat sen sisallissodan partaalle kymmenen vuotta myohemmin. Sen noin kahdesta miljoonasta asukkaasta 65 prosenttia puhuu
makedoniaa
, neljannes
albaniaa
. Pohjois-Makedonia kattaa vain osan muinaisaikaisen
Makedonian valtakunnan
alueesta, eika toisaalta ole laheskaan kokonaan tuota aluetta, josta suurin osa kuuluu Kreikan
Makedonian
maakuntaan. Taman vuoksi Kreikka ei hyvaksynyt Makedonia-nimen kayttoa, ja
kiista valtion yleisesti hyvaksytysta nimesta
kesti vuosikymmenia. Tama vaikeutti pitkaan Makedonian pyrkimyksia paasta
Naton
ja
EU:n
jaseneksi. Kreikka ja Makedonia paasivat sopuun maan nimesta kesakuussa 2018. Sopimuksen mukaisesti maan nimeksi tuli Pohjois-Makedonia tai virallisesti Pohjois-Makedonian tasavalta.
[6]
[7]
[8]
Seka Makedonia etta Kreikka hyvaksyivat tehdyn sopimuksen nimenmuutoksesta tammikuussa 2019.
[9]
Nimenmuutos astui virallisesti voimaan erilaisten muodollisuuksien jalkeen 12. helmikuuta 2019.
[10]
[11]
Pohjois-Makedoniasta tuli Naton jasen maaliskuussa 2020.
[12]
Pohjois-Makedonia sijaitsee sisamaassa
Balkanilla
. Se on osa laajempaa
Makedonian
maantieteellista aluetta, josta loppu jakautuu
Kreikan
,
Bulgarian
ja
Albanian
kesken. Pohjois-Makedonian tasavalta on 25 713 neliokilometrin
[1]
laajuinen, ja se kattaa runsaan kolmanneksen historiallisen Makedonian alueesta. Noin puolet alueesta (34 411 neliokilometria) on Kreikan aluetta ja kymmenesosa Bulgarian.
[13]
Pohjois-Makedonia sijaitsee
?ar
- ja
Rhodopevuorten
valissa
Vardarjoen
laaksossa. Maan etelarajalla sijaitsee kolme suurta jarvea, jotka raja leikkaa kahtia:
Ohrid
,
Prespa
ja
Dojran
. Pohjois-Makedonian alue on seismisesti aktiivista ja siella on ollut useita tuhoisia
maanjaristyksia
, viimeisin vuonna 1963, jolloin paakaupunki
Skopje
vaurioitui pahoin.
[14]
Pohjois-Makedonian korkein vuori on
Korab
, joka nousee 2 764 metria merenpinnan ylapuolelle.
[1]
Pohjois-Makedonian ilmastoon kuuluvat kylmat talvet ja lampimat kesat. Ylankoalueilla on talvisin pitkaan lunta. Skopjen tilastot edustavat maan tyypillista ilmastoa melko hyvin.
[15]
Siella on heina- ja elokuun keskimaarainen paivan ylin lampotila noin 30 astetta, ja keskimaarainen alin lampotila joulukuusta helmikuuhun pakkasen puolella.
[16]
Ohridin
alue kuuluu Unescon maailmanperintoluetteloon seka luonto- etta kulttuuriarvojen takia.
[17]
Pohjois-Makedoniassa on tavattu 330 lintulajia, joista kolmannes on muuttolintuja. Kahdeksan elainlajia on suojeltu, niihin kuuluvat
karhu
,
kultasakaali
ja
ilves
.
Susia
sen sijaan pidetaan haittaelaimina, ja niita surmataan vuosittain noin 350. Karhunmetsastys on kielletty vuonna 1996 ja hirvielainten metsastysta on saannelty metsastysluvin, mutta niiden kantojen arvioidaan silti pienenevan.
[18]
Pohjois-Makedoniassa on kolme kansallispuistoa,
Pelister
,
Mavrovo
ja
Gali?ica
.
[19]
Menneisyydessa Pohjois-Makedonian alue on kuulunut useaan eri valtakuntaan.
Antiikin
aikana nykyisen Pohjois-Makedonian alue kuului
kreikkalaiseen
kulttuuripiiriin ja
Makedonian valtakuntaan
ja myohemmin
Rooman valtakuntaan
.
[20]
500?600-luvuilla Makedonian alue joutui
Bysantin valtakunnan
haltuun, ja nykyisin alueella asuvat
slaavilaiset
kansat muuttivat sinne.
Osmanit
valloittivat Makedonian 1400-luvulla, ja se kuului Osmanien valtakuntaan vuosisatojen ajan.
Balkanin sotien
(vuosina 1912?1913) ja Osmanien valtakunnan hajoamisen jalkeen Makedonian laajempi alue jaettiin Kreikan,
Bulgarian
ja
Serbian
kesken.
[21]
Nykyisen tasavallan alue tunnettiin nimella ”Etela-Serbia”.
[22]
Ensimmaisen maailmansodan
jalkeen se liitettiin uuteen Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskuntaan.
[21]
Vuonna 1929 kuningaskunta nimettiin virallisesti Jugoslavian kuningaskunnaksi ja jaettiin
banovina
-nimisiin provinsseihin. Etelainen Serbia, johon kuului koko nykyinen Pohjois-Makedonia, tuli osaksi
Vardarin banovinaa
.
[23]
Vuonna 1941 akselivallat miehittivat Jugoslavian ja Vardarin banovina jaettiin sen naapurien, Bulgarian ja
Italian
miehittaman
Albanian
kesken. Miehittajien ankara hallinto rohkaisi monia makedonialaisia kannattamaan
Josip Broz Titon
kommunistista vastarintaliiketta partisaaneja. Toisen maailmansodan paatyttya, kun Titosta tuli Jugoslavian presidentti, perustettiin Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta ja nykyisen Pohjois-Makedonian alueesta tuli Jugoslavian etelaisin osa ja yksi sen tasavalloista nimella Makedonia. Maan nykyiset rajat vedettiin hieman
toisen maailmansodan
jalkeen, kun Jugoslavia perusti Makedonian sosialistisen tasavallan ja tunnusti makedonialaiset omaksi kansakseen Jugoslavian muiden kansojen joukossa. Makedonia erosi rauhallisesti Jugoslaviasta vuonna 1991.
[21]
Ensimmaisen monipuoluevaalit pidettiin marras-joulukuussa 1990. Enemmistoon nousi nationalistinen puolue (VMRO), ja presidentiksi valittiin kommunistien
Kiro Gligorov
, joka toimi presidenttina kaksi kautta.
[24]
Pohjois-Makedoniassa juhlitaan virallisesti itsenaisyyspaivana 8. syyskuuta, koska tuona paivana vuonna 1991 makedonialaiset paattivat
kansanaanestyksessa
itsenaistymisesta ? virallisesti maa kuitenkin julisti itsenaisyytensa vasta 17. syyskuuta.
[25]
[26]
Naapurimaa Bulgaria tunnusti Makedonian itsenaisyyden ensimmaisena. Bulgaria ei kuitenkaan tunnustanut Makedoniaa kansakuntana eika makedonian kielta pitaen sita osana bulgarian kielta. Myos Slovenia, Kroatia, Turkki ja Filippiinit olivat ensimmaisten tunnustaneiden joukossa. Kreikka ei tunnustanut Makedonian itsenaisyytta nimikiistan vuoksi. Venaja tunnusti maan itsenaisyyden vuonna 1992 ja Yhdysvallat vuonna 1994. Vuoteen 1995 tultaessa Kiina ja useat EU-maat olivat tunnustaneet Makedonian itsenaisyyden.
[27]
Maa pysyi rauhallisena
Jugoslavian hajoamissotien
aikana 1990-luvun alkupuolella, mutta tilanne muuttui epavakaaksi
Kosovon sodan
myota vuonna 1999, kun noin 360 000 Kosovon albaania joutui pakenemaan Makedoniaan.
[28]
Lyhyt konflikti maalis?kesakuussa 2001 albaanitaistelijoiden ja Makedonian hallituksen valilla maan pohjois- ja lansiosissa paattyi
Naton
rauhanturvaajien valiintuloon.
[29]
Makedonia lupasi samalla antaa albaanivahemmistolle enemman poliittisia ja kulttuurisia oikeuksia.
[30]
Makedonia liittyi
Maailman kauppajarjeston
jaseneksi 2003 ja vuonna 2005 maa hyvaksyttiin virallisesti
Euroopan unionin
jasenehdokkaaksi. Presidentti
Boris Trajkovski
kuoli lento-onnettomuudessa vuonna 2004 koneen lahestyttaessa
Mostarin
lentokenttaa. Tutkimusraportti paljasti syyksi miehiston virheet. Huhtikuun 2004 presidentinvaalissa presidentiksi valittiin
Branko Crvenkovski
.
[30]
Vuonna 2007 entista sisaministeria
Ljube Boskovskia
syytettiin Haagin kansainvalisessa tuomioistuimessa sotarikoksista vuoden 2001 albaanien kapinan aikana. Vuonna 2009 presidentinvaalit voitti toisella kierroksella konservatiivien
G’orge Ivanov
, joka valittiin uudelleen vuonna 2014.
[31]
Vuoden 2011 parlamenttivaalit voitti niukasti paaministeri
Nikola Gruevskin
puolue
VMRO-DPMNE
.
[30]
31. toukokuuta
2017
paaministeriksi nousi
Zoran Zaev
. Sosiaalidemokraatti Zaev muodosti hallituksen yhdessa maan albanialaista vahemmistoa edustavan puolueen kanssa paattaen poliittisen pattitilanteen, jossa maa oli ollut ilman toimivaa hallitusta vuodesta 2015.
[31]
Toukokuussa 2019
Stevo Pendarovski
astui virkaansa Pohjois-Makedonian uutena presidenttina.
[32]
Tammikuussa 2020 paaministeri Zaev erosi ja uudeksi valiaikaiseksi paaministeriksi tuli Oliver Spasovski. Parlamentti hajotti itsensa ja maarasi uudet vaalit huhtikuulle 2020.
[33]
Pohjois-Makedonian tasavalta on parlamentaarinen
demokratia
.
Presidentilla
ei ole yleisesti ottaen kovin paljon valtaa, mutta presidentti on asevoimien ylipaallikko ja valtion turvallisuusneuvoston puheenjohtaja. Hanet valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan enintaan kahdeksi kaudeksi. Vuodesta 2009 presidenttina oli
G’orge Ivanov
,
[21]
joka valittiin uudelleen vuonna 2014.
[34]
Toukokuussa 2019 hanen seuraajanaan aloitti Stevo Pendarovski.
[32]
Yksikamariseen parlamenttiin
valitaan 120 jasenta nelivuotiskausille puoluelistoilta kuudesta vaalipiirista. Vuoden 2011 vaalien jalkeen suurimmat ryhmittayvat ovat ”Makedonian sisainen vallankumousjarjesto ? Demokraattinen puolue yhtenaisyyden puolesta” eli
VMRO-DPMNE
-puolueen johtama liittouma, jolla on enemmisto eli 63 paikkaa, ja sosialidemokraattien (
SDSM
) johtama liittouma 27 paikalla. Parlamentti aanestaa
paaministerista
, joksi yleensa valitaan suurimman liittouman tai puolueen puheenjohtaja. Vuodesta 2006 paaministeri on ollut
Nikola Gruevski
.
[1]
Sosiaalidemokraatti
Zoran Zaev
on ollut Pohjois-Makedonian paaministeri vuodesta 2017.
[31]
Paaministeri Zaevin erottua tammikuussa 2020 maan valiaikaisena paaministerina on toiminut Oliver Spasovski, jonka tehtava on johtaa maa vaaleihin, jotka on suunniteltu vuoden 2020 huhtikuulle.
[33]
Maan suurimmat poliittiset jakolinjat ovat eri etnisten ryhmien, makedonienemmiston ja albaanivahemmiston valilla. Lyhyen sodan jalkeen vuonna 2001 paastiin sopimukseen vallan jakamisesta, ja Pohjois-Makedonian parlamentti suostui elokuussa 2004 antamaan autonomisemman aseman albaanien asuttamille alueille ja muuttamaan paikallishallinnon rajoja.
[35]
Joulukuun 2016 parlamenttivaaleissa kansallismielinen VMRO-DPMNE sai 51 parlamentin 120 paikasta. Oppositiossa tuolloin olleet sosiaalidemokraatit saivat 49 paikkaa. Loput paikat menivat albanialais-vaemmiston puolueille, joista suurin DUI sai 10 paikkaa menettaen puolet aiemmista paikoistaan, uusi albanialaisten puolue Besa sai viisi paikkaa ja muutama paikka meni viela pienemmille albanialaisten puolueille.
[36]
Pohjois-Makedonia kuuluu useisiin kansainvalisiin jarjestoihin, kuten
Natoon
,
[12]
Yhdistyneisiin kansakuntiin
,
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyojarjestoon
,
Euroopan neuvostoon
ja
WTO:hon
.
[1]
Joulukuussa 2005
EU
hyvaksyi Pohjois-Makedonian virallisesti jasenehdokkaakseen mutta ei viela aloittanut jasenyysneuvotteluja. Vuodesta 2009 lahtien makedonialaiset voivat matkustaa ilman viisumia
Schengen-alueelle
.
[35]
Itsenaistymisensa jalkeen Makedonian tasavalta ajautui kiistaan
Kreikan
kanssa ”Makedonia”-nimesta seka maan
lipusta
ja
perustuslaista
. Kreikan mukaan makedonialaisilla ei ole oikeutta
hellenistisiin
muinaisen Makedonian valtakunnan symboleihin.
[37]
Yli 40 maata ovat kuitenkin tunnustaneet valtion sen perustuslaillisella nimella. Naihin kuuluvat esimerkiksi
Yhdysvallat
,
Venaja
,
Kiina
ja naapurimaat
Bulgaria
,
Serbia
ja
Turkki
.
[38]
Valiaikaisena kompromissina Yhdistyneet kansakunnat hyvaksyi maan jasenekseen 1993 nimella ”Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia” (
engl.
Former Yugoslav Republic of Macedonia
,
FYROM
tai
FYR Macedonia
). Monet muut kansainvaliset organisaatiot, kuten EU, Nato,
Euroopan yleisradiounioni
ja
Kansainvalinen olympiakomitea
seurasivat mallia. Kreikalle tama ei riittanyt, ja se julisti kauppasaarron helmikuussa 1994.
Makedonian lippua
ja perustuslakia muutettiin 1995, mutta nimikysymys jai. Kreikka lopetti kauppasaartonsa syyskuussa 1995 ja tunnusti maan itsenaisyyden.
[30]
Kreikassa Makedonian valtiosta kaytettiin yleisesti nimea ”Skopjen tasavalta” paakaupungin mukaan, ja Kreikan hallitus nimitti pohjoisnaapuria lyhenteella FYROM. Kiistasta huolimatta Kreikka on ollut tarkein sijoittaja Makedoniassa, ja maat ovat harjoittaneet turvallisuus- ja sotilasyhteistyota seka kulttuurivaihtoa. Makedonian pyrittya vuoden 2008 Naton huippukokouksessa Bukarestissa sotilasliiton jaseneksi Kreikka esti veto-oikeudellaan liittymisen nimikiistan vuoksi, minka jalkeen Makedonian lahetysto jatti kokouksen.
[39]
Lokakuussa 2008 Yhdistyneet kansakunnat ehdotti valtion viralliseksi nimeksi ”Pohjoisen Makedonian tasavaltaa”.
[40]
Vuonna 2009 Makedonia vei nimikiistan Haagin kansainvaliseen tuomioistuimeen, joka aloitti asian kasittelyn maaliskuussa 2011.
[30]
Pitkien neuvotteluiden jalkeen Kreikka ja Makedonian tasavalta ilmoittivat paasseensa sopimukseen nimesta 12. kesakuuta 2018. Sopimuksen mukaan maan uudeksi nimeksi tuli ”Pohjois-Makedonia” tai virallisesti ”Pohjois-Makedonian tasavalta”. Maan kansalaisia voidaan kutsua edelleen ”makedonialaisiksi” ja maan kielta ”makedonian kieleksi”.
[6]
Sopimus hyvaksyttiin
Makedonian parlamentissa
11. tammikuuta 2019
[41]
ja
Kreikan parlamentissa
25. tammikuuta 2019.
[42]
Nimenmuutos astui voimaan 12. helmikuuta 2019.
[43]
Samalla Natoon ja Euroopan unioniin liittymisen este poistui.
[9]
Pohjois-Makedonia haki EU:n taysjasenyytta 2004 ja EU myonsi sille ehdokasmaan statuksen 2005.
[44]
Ehdotettu maaraaika oli 2012. Komissio on suositellut jasenyysneuvottelujen aloittamista, korruptiota on hillitty, poliisivoimia uudistettu ja ihmisoikeustilannetta parannettu. Vuoden 2008 vaaleihin liittyneet vakivalta ja boikotit huononsivat maan mainetta. Pitkaan suuri este oli myos nimikiista Kreikan kanssa.
[45]
Jasenyysneuvottelut katkesivat Ranskan, Tanskan ja Alankomaiden vastustukseen, mika johti paaministeri
Zoran Zaevin
eroon 3. tammikuuta 2020.
[46]
Maaliskuussa 2020 EU kuitenkin ilmoitti, etta se on valmis aloittamaan jasenyysneuvottelut Pohjois-Makedonian kanssa.
[47]
Vuonna 2004 astui voimaan uusi laki, joka jakoi Pohjois-Makedonian 84 kuntaan (
op?tini
). Aikaisemmin kuntia oli 123, joten maara on vahentynyt.
[48]
Kunnat ovat
Aerodrom
(Skopje),
Aracinovo
,
Berovo
,
Bitola
,
Bogdanci
,
Bogovinje
,
Bosilovo
,
Brvenica
,
Butel
(Skopje),
Cair
(Skopje),
Caska
,
Centar
(Skopje),
Centar Zupa
,
Cesinovo
,
Cucer Sandevo
,
Debar
,
Debarca
,
Delcevo
,
Demir Hisar
,
Demir Kapija
,
Dojran
,
Dolneni
,
Dorce Petrov
(Gjorce Petrov, Skopje),
Drugovo
,
Gazi Baba
(Skopje),
Gevgelija
,
Gostivar
,
Gradsko
,
Ilinden
,
Jegunovce
,
Karbinci
,
Karpos
(Skopje),
Kavadarci
,
Kicevo
,
Kisela Voda
(Skopje),
Kocani
,
Konce
,
Kratovo
,
Kriva Palanka
,
Krivogastani
,
Krusevo
,
Kumanovo
,
Lipkovo
,
Lozovo
,
Makedonska Kamenica
,
Makedonski Brod
,
Mavrovo i Rostusa
,
Mogila
,
Negotino
,
Novaci
,
Novo Selo
,
Ohrid
,
Oslomej
,
Pehcevo
,
Petrovec
,
Plasnica
,
Prilep
,
Probistip
,
Radovis
,
Rankovce
,
Resen
,
Rosoman
,
Saraj
(Skopje),
Sopiste
,
Staro Nagoricane
,
?tip
,
Struga
,
Strumica
,
Studenicani
,
Suto Orizari
(Skopje),
Sveti Nikole
,
Tearce
,
Tetovo
,
Valandovo
,
Vasilevo
,
Veles
,
Vevcani
,
Vinica
,
Vranestica
,
Vrapciste
,
Zajas
,
Zelenikovo
,
Zelino
ja
Zrnovci
. Ne, joiden nimen perassa lukee (Skopje) muodostavat Suur-Skopjen metropolialueen.
[1]
Tilastointia varten kunnat on ryhmitelty kahdeksaan alueeseen, jotka ovat:
Itainen alue
,
Koillisalue
,
Pelagonian alue
,
Pologin alue
,
Skopjen alue
,
Kaakkoisalue
,
Lounaisalue
ja
Vardarin alue
[49]
.
Pohjois-Makedonian kansantalous on pieni, mutta suuntautunut voimakkaasti kansainvaliseen kauppaan. Palvelusektori on kasvanut voimakkaasti ja ohittanut teollisuussektorin, joka hallitsi taloutta heti maan itsenaistymisen jalkeen. Maatalouden merkitys vahenee tasaisesti. Makrotalouden perusta on vakaa, mutta talouskehityksessa on ongelmia ja riskeja. Infrastruktuurin rakentaminen ja ulkomaisten investointien saaminen on hidasta. Suurimmat talousongelmat ovat alhainen elintaso, korkea tyottomyys ja kohtalainen talouskasvu.
[21]
Vuonna 2010 virallinen tyottomyysaste oli 31,7 prosenttia, mutta siina ei nay harmaan talouden tyollistava vaikutus. Harmaan talouden osuudeksi on arvioitu 20 prosenttia bruttokansantuotteesta. Bruttokansantuotteen kasvu oli maailmanlaajuisen laman jalkeen kaantynyt positiiviseksi,
[1]
mutta silti alle puolet esimerkiksi Serbian vastaavasta luvusta.
[50]
Maan suurin ulkomainen investoija on
Kreikka
, ja sita seuraavat
Kypros
ja
Bulgaria
. Maan tuottoisimmat valtionyritykset myytiin jo yksityistamisen aikana, ja nyt on jaljella useita tuottamattomia yrityksia ja niiden uudelleenjarjestelya. Pohjois-Makedonia on yrittanyt viime vuosina houkutella sijoittajia kunnianhimoisella ohjelmalla, johon kuuluu muun muassa yritysten alhainen verotus.
[21]
[51]
Maan tarkeimpia vientituotteita ovat ruoka, juomat (viini) ja tupakka seka tekstiilit, rauta ja teras. Vuonna 2010 tarkeimmat vientimaat ovat
Saksa
(20,2 prosenttia),
Italia
(7,9 prosenttia), Bulgaria ja Kreikka, ja eniten hyodykkeita maahan tuodaan Saksasta (11,5 prosenttia),
Venajalta
(11,1 prosenttia), Kreikasta, Bulgariasta,
Britanniasta
,
Turkista
ja Italiasta.
[1]
Merkittavimpia luonnonvaroja ovat
kromi
,
lyijy
,
sinkki
,
mangaani
,
volframi
,
asbesti
,
nikkeli
,
kulta
ja
hopea
.
[1]
Pohjois-Makedoniassa on 14 lentokenttaa, 699 kilometria rautatieta ja 13 736 kilometria maantieta.
[1]
Kansainvaliset lennot laskeutuvat
Skopjen kansainvaliselle lentoasemalle
tai paljon pienemmalle
Ohridin lentoasemalle
.
[52]
Junamatka Skopjesta
Prilepin
kautta
Bitolaan
kestaa nelja tuntia. Kotimaanliikenteessa linja-autot ovat suosittu, turvallinen ja varsin mukava vaihtoehto.
[53]
Pohjois-Makedoniassa asui heinakuun 2011 arvion mukaan noin 2 077 000 henkea. 59 prosenttia vaestosta asuu kaupungeissa.
[1]
Maan ylivoimaisesti suurin kaupunki on paakaupunki
Skopje
, jossa on vuoden 2010 arvion mukaan noin 480 000 asukasta. Seuraavaksi suurimmat kaupungit ovat
Kumanovo
(116 000),
Bitola
(85 000),
Tetovo
(76 000) ja
Prilep
(74 000 asukasta).
[54]
Syyskuun 2021 vaestonlaskennan virallisen tilaston mukaan maan vakiluku oli 1 836 713, jossa on 9 % laskua viimeisesta kahden vuosikymmenen takaisesta vaestonlaskennasta.
[55]
Pohjois-Makedonia on etnisesti monimuotoinen valtio. Suurin vaestoryhma maassa on
makedonialaiset
, joita on noin 64 prosenttia koko vaestosta (noin 1 300 000 henkea). Maassa asuu noin 500 000
albaania
, eli 25 prosenttia vakiluvusta, suurimmaksi osaksi maan lansi- ja luoteisosissa. Pienempia vahemmistoja ovat
turkkilaiset
(78 000 tai 3,9 prosenttia),
romanit
(54 000 tai 2,7 prosenttia) ja
serbit
(36 000 tai 1,8 prosenttia).
[1]
Jaljelle jaavaan 2,5 prosenttiin vaestosta kuuluu monia pienia vahemmistoja, kuten
aromanialaiset
,
bosniakit
,
kroaatit
,
egyptilaiset
,
kreikkalaiset
ja
bulgarialaiset
.
[56]
[57]
Pohjois-Makedonialla on vaikeuksia YK:n
vuosituhattavoitteiden
saavuttamisessa. Vuonna 2009 arvioitiin, etta vain lapsikuolleisuuteen ja aitien terveyteen liittyvat tavoitteet saavutetaan. AIDSin esiintyvyys on maassa jo valmiiksi hyvin alhainen.
[58]
Koulunkaynti on pakollista kahdeksan vuoden ajan, ja oppivelvollisuutta ollaan laajentamassa yhdeksaan vuoteen. Kaytannossa 92 % ikaluokasta kay alakoulua, 63 % jatkaa opintojaan peruskoulun jalkeen ja 3 % jatkaa korkeakouluopintoihin asti. Esikoulua kay vain 11 % ikaluokasta. Koulunkayntiaktiivisuus on sidoksissa perheen varallisuuteen ja etniseen taustaan, erityisen paljon koulun ulkopuolella on romanien lapsia. Vuosina 2003 ja 2006 tehtyjen testien perusteella monet oppilaat suorittavat koulun jaamatta luokalleen mutta eivat silti opi kovin paljoa; makedonialaiset saivat huonoimmat pisteet testeihin osallistuneista 13 Ita-Euroopan maasta.
[59]
Vuoden 2002 vaestonlaskennan mukaan noin 64,7 prosenttia vaestosta on
ortodokseja
, 33,3 prosenttia
muslimeja
, 0,34 prosenttia muita kristittyja ja 1,63 prosenttia maarittelematta.
[1]
Pohjois-Makedoniassa on makedonian kielen ohella kuusi virallista vahemmistokielta:
albania
,
turkki
,
Balkanin romani
,
serbia
,
bosnia
ja
aromania
. Niilla on virallisen kielen asema sellaisilla alueilla, joilla puhujia on yli 20 % vaestosta.
[60]
Pohjois-Makedonian vaestosta 64,2 prosenttia puhuu
aidinkielenaan
etelaslaavilaisiin kieliin
kuuluvaa
makedoniaa
. Albania on toiseksi suurin kieli, ja sita puhuu 25 prosenttia vaestosta, turkkia puhuu 3,5 prosenttia, romanikielta 1,9 prosenttia, serbiaa 1,2 prosenttia, ja muita kielia 1,8 prosenttia.
[1]
Pohjois-Makedonialla on rikas kulttuuriperinto
taiteen
,
arkkitehtuurin
,
runouden
ja
musiikin
aloilla. Maassa on useita vanhoja roomalaisia raunioita ja uskonnollisia muistomerkkeja
Bysantin
ajalta. Maassa on hyvin sailyneita bysanttilaisia
freskoja
, erityisesti 1000?1500-luvuilta. Freskoja on sailynyt useita tuhansia neliometreja ja suurin osa niista on yha hyvassa kunnossa. Suurin osa maan vanhoista luostareista, varsinkin 1000- ja 1500?1600-luvuilta on sailynyt tahan paivaan asti.
[61]
Myos makedonialaiseen musiikkiin on suuresti vaikuttanut Bysantti.
[62]
Maan kansanmusiikki on rytmiltaan usein monimutkaista muun itaeurooppalaisen kansanmusiikin tavoin, ja tarkein soitin on perinteisesti ollut
gaida
(
sakkipilli
).
[63]
Paikallisia tansseja kutsutaan nimella
oro
ja toinen yleinen tanssi on
Gali?nikin
kylasta tullut
te?koto
.
[64]
Pohjois-Makedonia
on osallistunut
Eurovision laulukilpailuun
vuodesta 1998 lahtien, sijoittuen parhaimmillaan seitsemmanneksi.
To?e Proeski
ja
Karolina Go?eva
ovat kumpikin edustaneet maataan useita kertoja.
[65]
Yksi Pohjois-Makedonian tarkeimmista kulttuurikohteista on
Ohridin
alue, jossa on useita kirkkoja ja luostareita. Ohridin
ikonikokoelma
on ortodoksisen maailman kolmanneksi tarkein ja yksi maailman arvokkaimmista.
[66]
Suuriin kulttuuritapahtumiin maassa kuuluvat
Ohridin klassisen musiikin ja draaman festivaali
,
Strugan runoillat
, jotka kokoavat runoilijoita yli 50 maasta,
Skopjen oopperafestivaali
ja
Bitolan kansainvalinen kamerafestivaali
.
[67]
Jalkapallo
on Pohjois-Makedonian suosituin urheilulaji. Helmikuussa 2019
Pohjois-Makedonian jalkapallomaajoukkue
oli
FIFAn
rankingissa sijalla 71
[68]
. Pohjois-Makedonia paasi vuoden
2020 EM-lopputurnaukseen
Nations Leaguen
kautta. Muita suosittuja urheilulajeja ovat
koripallo
,
lentopallo
,
kasipallo
,
karate
ja
paini
.
Kasipallomaajoukkue
on edennyt useasti seka MM- etta EM-kilpailujen lopputurnaukseen. Maan
koripallomaajoukkue
on edennyt EM-kilpailuissa parhaimmillaan valieriin.
[69]
Pohjois-Makedonia on osallistunut
olympialaisiin
vuodesta 1996. Silla on ollut kesakisoissa 4?11 ja talvikisoissa 2?3 urheilijan joukkue. Maan ainoat olympiamitalistit ovat painija
Mogamed Ibragimov
(2000) ja taekwondoin
Dejan Georgievski
(2020).
[70]
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
p
q
r
s
t
Macedonia
The World Factbook
. Washington, DC: Central Intelligence Agency.
(englanniksi)
- ↑
Human Development Report 2020.
UNDP.org
(englanniksi)
- ↑
Maiden nimet seitsemalla kielella: Makedonia
Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 29.1.2019.
- ↑
Makedonian nimi on nyt Pohjois-Makedonia
Kotimaisten kielten keskus
. Viitattu 18.2.2019.
(suomeksi)
- ↑
Member States
United Nations. Viitattu 28.2.2019.
- ↑
a
b
Ονομα με γεωγραφικ? προσδιορισμ? και απαλειφ? αλυτρωτισμ?ν απ? το Σ?νταγμα
Ta Nea
. 12.6.2018. Viitattu 12.6.2018.
(kreikaksi)
- ↑
According to Greek media: North Macedonia, Macedonian language and identity contained in the name deal
Nezavisen
. Viitattu 12.6.2018.
- ↑
Kahkonen, Virve:
Lahes 30 vuotta jatkunut Makedonian nimikiista ratkesi ? Uusi nimi on Pohjois-Makedonian tasavalta
Helsingin Sanomat
. 12.6.2018. Viitattu 12.6.2018.
- ↑
a
b
Ortamo, Simo:
Kreikan parlamentti hyvaksyi naapurin uuden nimen
Yle.fi, uutiset
. 25.1.2019. Viitattu 25.1.2019.
- ↑
Announcement of the Government of the Republic of North Macedonia for entry into force of the Final Agreement, Constitutional Amendments and Constitutional Law for Implementation of Amendments
12.2.2019. Government of the Republic of North Macedonia. Viitattu 13.2.2019.
- ↑
North Macedonia Puts Itself On The Map, Officially
RadioFreeEurope/RadioLiberty
. 12.2.2019. Viitattu 13.2.2019.
(englanniksi)
- ↑
a
b
North Macedonia joins NATO as 30th Ally
27.3.2020. Nato. Viitattu 28.3.2020.
(englanniksi)
- ↑
Macedonia Region
Macedonija Name
- ↑
Evans, s. 29?30.
- ↑
Country guide Macedonia
BBC Weather
- ↑
Climatological Information Skopje
World Meteorological Organization
- ↑
Properties inscribed on the World Heritage List
Unesco
- ↑
Evans. s. 36?38
- ↑
National Parks in Macedonia
Macedonia Travel
. Viitattu 20.8.2019.
- ↑
Geographica maailmankartasto: maanosat, maat, kansat
, s. 260. Almagest OY, 2008.
ISBN 978-3-8331-4130-0
.
- ↑
a
b
c
d
e
f
Background Note Macedonia
(Previous editions) 2011. US Department of State. Viitattu 15.3.2015.
- ↑
John Phillips:
Macedonia: warlords and rebels in the Balkans
, s. 30. I.B.Tauris, 2004.
ISBN 9781860648410
.
- ↑
Matja? Klemen?i?, Mitja ?agar:
The former Yugoslavia's diverse peoples: a reference sourcebook
, s. 116?117. ABC-CLIO, 2004.
ISBN 9781576072943
.
- ↑
Kiro Gligorov
Balkan Political Club
- ↑
Independence Day
Macedonian Embassy
- ↑
Opinion on application
Council of Europe
- ↑
Marolov, Dejan:
Republic of Macedonia Foreign Policy: Diplomacy in the Middle of the Balkans
, s. 57?64. Cambridge Scholars Publishing, 2014.
ISBN 9781443863797
.
Teoksen verkkoversio
.
- ↑
Kosovo crisis
Balkans Net
- ↑
UN backs new Macedonia mission
BBC News 27.9.2001
- ↑
a
b
c
d
e
Timeline Macedonia
BBC News
- ↑
a
b
c
North Macedonia country profile
BBC News
. 15.2.2019. Viitattu 24.3.2020.
(englanniksi)
- ↑
a
b
North Macedonia’s new president sworn in
www.aa.com.tr
. Viitattu 24.3.2020.
- ↑
a
b
North Macedonia parliament dissolves, sets poll date, after EU shuns talks
Reuters
. 16.2.2020. Viitattu 24.3.2020.
(englanniksi)
- ↑
North Macedonia country profile
BBC News
. 15.2.2019. Viitattu 24.3.2020.
(englanniksi)
- ↑
a
b
Macedonia country profile
BBC News
- ↑
Macedonia's nationalists win election: official results
Reuters
. 12.12.2016. Viitattu 24.3.2020.
(englanniksi)
- ↑
Two countries at odds over a name
BBC.
- ↑
The Name Dispute
Republic of Macedonia
. Viitattu 4.12.2011.
(englanniksi)
- ↑
Nato Macedonia veto stokes tension
BBC.
- ↑
YK: Pohjoisen Makedonian tasavalta nimeksi
9. lokakuuta 2008. MTV3. Viitattu 9.10.2008.
- ↑
Macedonia's parliament votes to accept new name
The Guardian
. 11.1.2019. Viitattu 25.1.2019.
- ↑
Υπερψηφ?στηκε με 153 ≪ναι≫ η συμφων?α των Πρεσπ?ν
Η Καθημεριν?
. 25.1.2019. Viitattu 25.1.2019.
- ↑
Announcement of the Government of the Republic of North Macedonia for entry into force of the Final Agreement, Constitutional Amendments and Constitutional Law for Implementation of Amendments
12.2.2019. Government of the Republic of North Macedonia. Viitattu 13.2.2019.
- ↑
The European Union and the former Yugoslav Republic of Macedonia
The European Union
- ↑
EU enlargement: The next eight
BBC 13.6.2011
- ↑
Jamieson, Alastair:
North Macedonia PM Zoran Zaev resigns over stalled EU talks
Euronews
. 3.1.2020. Viitattu 3.1.2020.
(englanniksi)
- ↑
EU on valmis aloittamaan jasenyysneuvottelut Pohjois-Makedonian kanssa ? Ylen tiedot: Albanian tie unioniin mutkikkaampi
Yle Uutiset
. Viitattu 27.3.2020.
- ↑
Municipalities of Macedonia
Statoids
- ↑
General and Regional Statistics
State Staistical Office of the Republic of Macedonia. Viitattu 31 August 2010.
- ↑
GDP - real growth rate: country comparison
CIA
- ↑
Macedonia's New Flat Tax
Nu Wire Investor 2007
- ↑
Getting there
Lonely Planet
- ↑
Getting around
Lonely planet
- ↑
Macedonia: largest cities and towns and statistics of their population
World Gazetteer. Viitattu 19.11.2011
- ↑
North Macedonia Census Reveals Big Drop in Population
Balkan Insight
. 30.3.2022. Viitattu 7.4.2022.
(englanniksi)
- ↑
Ethnic minorities in Macedonia demand equal representation
Reliefweb 2002
- ↑
Macedonarmans
Council of Macedonarmans
- ↑
Report on the progress towards the millennium development goals Republic of Macedonia - Skopje : United Nations Development Program UNDP, 2009.
Government of the Republic of Macedonia
- ↑
Education in Macedonia
Unicef
- ↑
http://www.thelinguafile.com/2016/08/country-profile-languages-of-macedonia.html#.V-tk-MkYDyM
- ↑
Monastery Tour
Come to Macedonia
- ↑
History of the Macedonian Music
Macedonian Culture and Information Center
- ↑
Macedonian Folk Music - Introduction
Lindsey Pollack
- ↑
macedonia Wedding
Cyber Macedonia
- ↑
North Macedonia - Eurovision Song Contest
eurovision.tv
. Viitattu 27.4.2021.
(englanniksi)
- ↑
Ohrid
Via Balkan
- ↑
Cultural Events
Travel Agency Orbita
- ↑
The FIFA/Coca-Cola World Ranking - Ranking Table - FIFA.com
www.fifa.com
. Viitattu 13.2.2019.
(englanniksi)
- ↑
Lions with triumphal return
21.9.2011. Eurobasket2011. Viitattu 4.12.2011.
(englanniksi)
- ↑
Olympedia ? North Macedonia (MKD)
www.olympedia.org
. Viitattu 2.9.2021.
|
---|
| Jasenvaltiot
| | |
---|
| Rakenne
| |
---|
| Kahdenvaliset suhteet
| |
---|
| Tunnukset
| |
---|
|