Tama artikkeli kertoo entisesta kunnasta. Muita merkityksia on sivulla
Maaninka (tasmennyssivu)
.
Maaninka
(aikaisemmin
ruots.
Maninga
[3]
) on
Suomen
entinen kunta
Pohjois-Savon maakunnan
keskiosassa. Vuoden 2015 alusta Maaninka on ollut osa
Kuopiota
.
[4]
Vuonna 2014 Maaningalla
asui
3 748 ihmista
[2]
ja sen pinta-ala oli 575,13 km
2
, josta 108,62 km
2
oli vesistoja
[1]
.
Vaestotiheys
oli 8,03 asukasta/km
2
. Maaningan rajanaapureita ennen sen liittamista Kuopioon olivat
Iisalmi
,
Kuopio
,
Lapinlahti
,
Pielavesi
,
Siilinjarvi
ja
Tervo
.
Maaningan
Tavinsalmelle
perustettiin 1500-luvulla
kuninkaankartano
Pohjois-Savon
hallinnolliseksi keskukseksi. Pitajasta kaytettiin alun perin Tavinsalmi-nimea, mutta asutuksen painopisteen siirryttya Kuopionniemelle nimeksi vakiintui
Kuopion pitaja
, johon Maaningankin alue kuului. Maaningan kappeliseurakunta muodostettiin vuonna
1764
. Vuoden
1865
kunnallisasetuksen perusteella perustettiin itsenainen
Maaningan seurakunta
1871
ja Maaningan kunta
1872
.
[5]
Maaningalla vanhusten palvelutalo Viljamissa vuonna 1999 tapahtuneessa tuhoisassa tulipalossa viisi vanhusta kuoli ja nelja loukkaantui.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan vaestonkehitys viiden vuoden valein vuodesta 1980 lahtien. Kaytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Maaningan vaestonkehitys 1980?2010
|
Vuosi
|
|
| Asukkaita
|
|
1980
|
|
4 443
|
1985
|
|
4 268
|
1990
|
|
4 135
|
1995
|
|
4 074
|
2000
|
|
3 889
|
2005
|
|
3 781
|
2010
|
|
3 833
|
Lahde: Tilastokeskus.
[6]
|
Maaninka osallistui kuntaliitosselvitykseen Siilinjarven kanssa. Uuden kunnan oli kaavailtu aloittavan toimintansa 1. tammikuuta 2013. Maaningan kunnanvaltuusto kuitenkin lopetti kuntaliitosneuvottelut 20. kesakuuta 2011.
[7]
Viela vuoden 2011 aikana Maaningan kunnanvaltuusto paatti aloittaa kuntaliitosselvitystyon Kuopion kaupungin kanssa.
[8]
Maaningalla tehtiin valitus kuntaliitoksesta ja vaadittiin kansanaanestysta. Kunnanvaltuusto paatti kuitenkin yksimielisesti hyvaksya liitoksen vuoden 2015 alusta lukien ilman neuvoa-antavaa kansanaanestysta.
[9]
Kunnan nahtavyyksiin lukeutuvat
Korkeakoski
ja Tuovilanlahden kulttuurimaisema-alue, joka on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.
[10]
Tuovilanlahdessa sijaitsee
Kalapuron tila
, joka toimii nykyaan museona.
Luonnonnahtavyyksia on
Pirunhalssin luola
, joka sijaitsee Kellarimaen suunnalla.
[11]
1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle aanestettiin omat nimikkoruoat. Maaningan
perinneruoiksi
valittiin
sianlihapaisti
, rokkatuuvinki (sakeutettu
hernemuhennos
) ja
marjakiisseli
.
[12]
Vanhoillislestadiolaisten
suviseurat
jarjestettiin Maaningalla vuonna 2000.
[13]
[14]
Maaningalla on 18 kylaa:
[15]
- Haatala
- Halola
- Jynkanniemi
- Kurolanlahti
- Kaarmelahti
- Kinnulanlahti
|
- Lappetela
- Lappvetela
- Leppalahti
- Onkivesi
- Pohjois-Haatala
- Pulkonkoski
|
- Tavinsalmi
- Tuovilanlahti
- Varpasmaa
- Venajansaari
- Vianta
|
- Tahvo Hiekkaranta
, kansanedustaja
- Tommi Hoffren
, muusikko
- Taavetti Lapvetelainen
, kansanedustaja
- Kari-Pekka Lax
, kymmenottelija
- Pentti Otsamo
, sarjakuvataiteilija
- Ahti Rytkonen
, professori
- Mirja Ryynanen
, kansanedustaja
- Aino Rasanen
, kirjailija
- Jari Rasanen
, hiihtaja
[16]
- Veikko Rasanen
, hiihtaja
- Johan Henrik Tawast
, kreivi ja kenraali
- Magnus Fredrik Tawast
, majuri
- Toivo Tuomainen
, elokuvanayttelija
- Paavo Tuominen
, 1800-luvun alkupuolen kansanrunoilija
- Kalle Valta
, kansanedustaja
- Birger Fridolf Winter
, valtioneuvos,
tullihallituksen
paatirehtoori 1890?1902
- Heikki Vaananen
, teollisuusneuvos
- Nestor Vaananen
, kansanedustaja
- Tuula Vaatainen
, kansanedustaja
- ↑
a
b
Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014
1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
- ↑
a
b
Suomen asukasluvut kuukausittain ? Kunnittain aakkosjarjestyksessa
31.12.2014. Vaestorekisterikeskus. Viitattu 28.3.2015.
- ↑
Svenska ortnamn i Finland
Institutet for de inhemska spraken. Viitattu 30.8.2013.
(ruotsiksi)
- ↑
Kuntauudistus jatkuu liitosselvityksin.
Heksingin Sanomat
, 31.12.2014.
Artikkelin verkkoversio (rajoitettu lukuoikeus)
. Viitattu 1.1.2015.
- ↑
FM Jussi Tuovinen:
Kunnan historiaa
Maaningan kunta.
Arkistoitu
18.11.2007. Viitattu 31.10.2007.
- ↑
Vaesto kielen mukaan seka ulkomaan kansalaisten maara ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012
22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
[
vanhentunut linkki
]
- ↑
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/savo/maaninka-siilinjarvi-kuntaliitoksen-suunnittelutyo-lepaamaan/681182
[
vanhentunut linkki
]
- ↑
http://www.maaninka.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=00011031
[
vanhentunut linkki
]
- ↑
Maaninka liittyy Kuopioon vuonna 2015
yle.fi
. Viitattu 13.11.2012.
- ↑
http://www.pohjois-savonmuisti.fi/ymparisto/pohjoissavolainen_maisema/korkeakoski/
- ↑
Pirunhalssin luola, Maaninka
11.7.2014. Retkipaikka. Viitattu 18.4.2022.
[
vanhentunut linkki
]
- ↑
Savossa aanestettiin pitajille nimikkoruoat.
Helsingin Sanomat
, 20.9.1984, s. 19.
Nakoislehden aukeama (tilaajille)
.
- ↑
Saarna-arkisto
Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry
.
Arkistoitu
28.6.2022. Viitattu 27.6.2022.
- ↑
Suviseurat upposi kuraan Maaningalla
Helsingin Sanomat
. 1.7.2002. Viitattu 27.6.2022.
- ↑
Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.):
Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa ? Narpio
, s. 135. Porvoo: WSOY, 1973.
ISBN 951-0-00650-5
.
- ↑
Kangosjarvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa.
Helsingin Sanomat
, 5.7.2008.
Artikkelin maksullinen verkkoversio
. Viitattu 12.3.2024.
|
---|
| Nykyiset kunnat
| |
---|
| Entiset kunnat
| |
---|
|
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Henkilot
| |
---|
|