Irakin sota

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Liittouman hyokkays Irakiin vuonna 2003 )
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

 

Taman artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu.
Asiasta keskustellaan keskustelusivulla . Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin nakokulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla.
Taman artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla .
Tarkennus: jasentelya paranneltava (paallekkaisyytta pois)
Tata artikkelia tai sen osaa on pyydetty paivitettavaksi, koska sen sisalto on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla .
Taman artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.
Irakin sota
Osa terrorisminvastaista sotaa
Paivays 20. maaliskuuta 2003 ? 15. joulukuuta 2011.
Paikka Irak
Casus belli Terrorisminvastainen sota , arvioitu joukkotuhoaseiden uhka
Lopputulos Liittouman voitto. Irak miehitettiin, Saddam Husseinin hallinto kaatui, maa sai demokraattisesti valitun hallituksen, laajat vakivaltaisuudet jatkuivat ilman virallista sotaa. Yhdysvallat veti viimeiset taistelujoukot Kuwaitiin 2010. 50 000 sotilasta jai ohjaus- ja koulutustehtaviin Irakiin tukeakseen Irakin armeijaa. Nekin vedettiin pois vuoden 2011 lopulla.
Osapuolet
Irakin nationalistit
Baathistit
al-Qaida , Sunnikapinalliset, Mahdin armeija 		  Yhdysvallat
  Yhdistynyt kuningaskunta
  Irakin uusi hallitus
Kurdisissit
Komentajat
Saddam Hussein † (2003)
Izzat Ibrahim al-Duri
Abu Mus’ab al-Zarqawi †
Abu Ayyub al-Masri
Muqtada al-Sadr 		Yhdysvallat George W. Bush
Yhdysvallat Barack Obama
Yhdysvallat Robert Gates
Yhdysvallat Donald Rumsfeld
Yhdysvallat David Petraeus
Yhdysvallat George Casey
Yhdysvallat Tommy Franks
Irak Nuri al-Maliki
Tappiot
noin 157 000 henkea, joista noin 128 000 siviileja ja 30 000-40 000 taistelijaa [1]
noin 460 000 henkea, jos valillisesti (esim. sairauksiin) kuolleet lasketaan mukaan. [2] 		4 688 kuollutta liittouman sotilasta, 4 174 kuollutta ja 30 634 haavoittunutta yhdysvaltalaista [3] (syyskuu 2008).

Irakin sota oli aseellinen konflikti , jossa Yhdysvaltain ja Britannian johtama kansainvalinen liittouma syrjaytti diktaattori Saddam Husseinin hallinnon Irakissa vuonna 2003. Hyokkayksen virallinen syy olivat joidenkin Yhdysvaltain viranomaisten esittamat epailyt, joiden mukaan Irakissa oli kaynnissa salainen joukkotuhoaseohjelma . Lisaksi esitettiin, etta Irakilla oli kytkoksia syyskuun 11. paivan 2001 terroriteot Yhdysvalloissa toteuttaneeseen terroristijarjesto al-Qaidaan . Halukkaiden koalitioksi kutsutun liittouman joukot valtasivat Irakin suurimmat kaupungit muutamassa viikossa kevaalla 2003 ja vangitsivat lopulta myos Saddamin. Suuret sotatoimet paattyivat jo vuonna 2003, mutta liittouman joukot jaivat maahan. Irakin syrjaytetty johtaja Saddam Hussein hirtettiin vuonna 2006.

Irakin sotaa vastustettiin jo etukateen [4] [5] seka osanottajamaissa etta niiden ulkopuolella. Hyokkayksen jalkeen oli selvaa, etta Irakilla ei ollut suuria maaria joukkotuhoaseita tai merkittavaa joukkotuhoaseohjelmaa. Irakin valtiolla ei ollut myoskaan yhteytta terroristijarjesto al-Qaidaan . Sotaa vastustettiin ajan myota yha laajemmin. Sotaa vastustavat katsoivat Yhdysvaltain lisanneen harkitsemattomilla toimillaan inhimillista karsimysta Irakissa, vaikka Saddam olikin ollut julma diktaattori.

Sota jatkui hyokkaysvaiheen paatyttya miehityksena, terrori-iskuina ja sissisotana . Miehittava liittouma hajotti Irakin armeijan, poliisivoimat ja suurimman osan hallinnosta. Irakilaiset ja ulkomailta Irakiin saapuneet kiihkosunnit rajayttivat muun muassa ?iiojen moskeijoita ja ?iiojen kuolemanpartiot tekivat verisia kostoiskuja sunneja vastaan. Sunnien, kurdien ja ?iiojen vastarintaryhmat toimivat omilla tahoillaan Yhdysvaltojen johtamaa liittoumaa, Irakin hallitusta ja tilaisuuden tullen toisiaan vastaan.

Maassa toimi myos poliittisia kapinaryhmia. Liittouma ja miehittajien uudelleen perustama, kouluttama ja varustama Irakin armeija toimivat kaikkia vastarintaryhmia vastaan. Irakin vakivalta rauhoittui hieman aiempia johtajia sovinnollisemman kenraali David Petraeuksen tultua Yhdysvaltojen miehitysjoukkojen johtoon, mutta jatkui kuitenkin myos seuraavinakin vuosina. Yhdysvaltain taisteluoperaatiot paattyivat virallisesti elokuussa 2010 [6] ja sotilaat palasivat kotimaahansa. [7] Seuraavana vuonna myos Ison-Britannian joukot lahtivat maasta. Maahan jai silti 50 000 yhdysvaltalaista sotilasta jalleenrakennus- ja neuvontatehtaviin. [8] Kaikki yhdysvaltalaissotilaat poistuivat Irakista vuoden 2011 lopussa.

Tausta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Persianlahden sota ja Irakin vastaiset talouspakotteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuosina 1990?1991 kaytiin Persianlahden sota , jossa Irak miehitti Kuwaitin vallatakseen maan oljykentat. Yhdistyneet kansakunnat (YK) julisti Irakille ankarat talouspakotteet ja valtuutti Yhdysvaltain vetaman liittouman ajamaan Irakin Kuwaitista. Liittouma voitti Persialahden sodan nopeasti ja vapautti Kuwaitin, mutta ei miehittanyt Irakia.

Persianlahden sodan jalkeen Irakin vastaista kauppasaartoa jatkettiin muun muassa ihmisoikeusrikkomusten ja joukkotuhoaseohjelmien takia. Irak havitti kuitenkin itse suurimman osan joukkotuhoaseistaan vuonna 1991, minka maassa toimineet puolueettomat asetarkkailijat vahvistivat. Toisaalta Irak jatti kuitenkin asetehtaansa ennalleen ja pyrki peittelemaan tata. [9] Yhdysvallat painosti Irakia muun muassa lentokiellolla tukeakseen Irakin sortamia kurdeja . Kauppasaarto oli tuhoisa Irakin taloudelle ja aiheutti elintarvikepulaa, josta karsivat eniten lapset. Lopulta Irakille myonnettiin jalleen lupa myyda oljya ”ruokaa oljysta” -ohjelman puitteissa. Irak haati puolueettomat asetarkkailijat maasta vuonna 1998. [10] Joulukuussa 1998 Yhdysvallat ja Iso-Britannia hyokkasivat Irakin sotilas- ja hallintokohteita vastaan . Pommitukset olivat voimakkaimmat sitten vuoden 1991 sodan. [11]

Syyskuun 11. paivan iskut ja CIA:n rooli [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 2001 terroristijarjesto al-Qaida teki Yhdysvalloissa syyskuun 11. paivan iskut . Yhdysvallat pelkasi uutta tuhoisaa terrori-iskua, [12] seka mahdollista joukkotuhoaseilla tehtavaa hyokkaysta. [13] Irakia pidettiin yha aktiivisena joukkotuhoaseiden kehittelijana ja suurena turvallisuusriskina.

Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA oli menettanyt osan kylman sodan ajan toimintakyvystaan ja tehokkuudestaan. [14] 17. syyskuuta 2001 CIA:n johtaja George Tenet kertoi senaatin tiedustelukomitealle Irakin antaneen joukkotuhoasekoulutusta al-Qaidalle . [15] Tieto oli saatu irakilaiselta vangilta kiduttamalla . Lahde oli kuitenkin kiistanyt kaiken kertomansa heti kun hanta ei enaa uhattu kidutuksella. [15] CIA esitti lokakuun 2002 raportissaan vain muutamalta epaluotettavalta tiedustelulahteelta, lahinna loikkareilta [16] saamiensa tietojen perusteella, etta Irak oli kasvattanut kemiallisten ja biologisten aseiden varastojaan ja kaynnistanyt ydinaseohjelmansa uudelleen. [17] CIA myotaili raportissaan Valkoisen talon Irakia koskevia mielipiteita. [17] CIA:lla ei kuitenkaan ollut lainkaan asiamiehia Irakissa ennen vuoden 2002 puolivalia. CIA jarjesti irakilaisyksikko Scorpionsin sabotoimaan Irakia esimerkiksi pahoinpitelemalla irakilaisia kenraaleja. [18] Irakista tuli nyt yksi terrorismin vastaisen sodan kohteista.

Hyokkayksen perustelut [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ajatus ja doktriini terrorismin vastaisesta sodasta ("war on terror") on alun perin jo 1970-luvulla Benjamin Netanyahun israelilaisessa konfrerenssissa esittama. Tassa konferenssissa oli kutsuttuna lasna mm. George H.W. Bush, josta myohemmin tuli yhdysvaltain presidentti. Toinen vakivaltaa hyvaksyva ja yhdysvalloissa vaikuttava doktriini oli myos "Project for the New American Century" (PNAC) 1990-luvun lopulta, jonka takana olivat mm. Paul Wolfowitch, Dick Cheney ja George W. Bush. Nama doktriinit loivat pohjaa ja oikeutusta vakivallalle, jonka pontimena tapahtui doktriinin yleisemmalle hyvaksynnalle valttamattomaksi ennakoitu "New Pearl Harbor", jota ilman yhdysvaltain kansa ei olisi kaantynyt hyvaksymaan hyokkaysta ja sotaa Irakiin. lahde?

Yhdysvallat liittoumineen hyokkasi Irakiin koska sen hallituksen nakemyksen mukaan Irakin tyrannihallinto omisti [15] ja kehitteli joukkotuhoaseita [19] seka tuki paikallista terrorismijarjestoa al-Qaidaa . [20] [21] Yhdysvaltain presidentti George W. Bush pelkasi Irakin luovuttavan joukkotuhoaseitaan terroristeille Yhdysvaltoja ja sen liittolaisia vastaan suunnattua iskua varten. [22] [15] [23] Toisessa uhkakuvassa Irakin valtion nahtiin uhkaavan Yhdysvaltoja tai sen liittolaisia suoraan joukkotuhoaseilla. Kyseessa oli Yhdysvaltojen hallituksen nakemykseen perustuva ennalta ehkaiseva hyokkays. [24] Toisaalta myos Irakin mittavien oljyvarojen nahtiin kiinnostavan Yhdysvaltoja. Nakemyksen mukaan niita ei haluttu suoraan omaan hallintaan, mutta oljylle haluttiin avata tie maailmanmarkkinoille. [25] On myos vaitetty, etta presidentti George W. Bush halusi voittoisan sodan, joka lisaisi hanen kannatustaan. Hyokkayspaatokseen osallistunut Ison-Britannian paaministeri Tony Blair on esittanyt Irakin sodan syyksi Saddamin hallinnon kukistamista, maan puhdistamista joukkotuhoaseista [26] ja Irakin kansan auttamista. [26]

Eurooppalainen televisiodokumentti osoitti sittemmin vuonna 2011, lahde tarkemmin? etta hyokkayksen perustelut pohjautuivat omia talousepaselvyyksiaan Irakista Saksaan paenneen yksittaisen irakilaismiehen lausuntoihin, jotka oli todettu perattomiksi jo ennen liittouman hyokkaysta ainakin Saksassa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Mies valehteli joukkotuhoaseiden sijoituspaikasta, jonka asetarkastajat tarkastivat ja totesivat tavalliseksi kaupan varastoksi ilman merkkiakaan aseiden valmistuksesta. Hyokkays perustui tiedettyyn valheeseen samalla tavoin kuten Yhdysvaltain hyokkays Vietnamiin vaittamaan Vietnamin hyokkaysprovokaatio sta 4. elokuuta 1964 Tonkininlahdella tai Neuvostoliiton hyokkays Suomeen vaittamaan Suomen hyokkaysprovokaatiosta Mainilassa 26. marraskuuta 1939.

Sodan alku [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

YK:n sivuuttaminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Yhdysvallat alkoi puhua alkuvuonna 2002 pahan akselista , johon myos Irak kuului yhtena "roistovaltioista". [27] Vaikkei Irakin sotaa ollut viela julistettu, Irakiin tunkeutui heinakuussa 2002 CIA:n erikoisjoukkoja, jotka loivat yhdessa kurdien PUK Petshmerga -joukkojen kanssa Ansar al-Islamin , jolla vaitettiin olevan yhteyksia al-Qaidaan . Joukot loysivat Irakin ainoan toimineen kemiallisia aseita sisaltavan Sargatin tehtaan. [28]

12. syyskuuta 2002 George W. Bush pyysi YK :ta jaamaan sivuun Yhdysvaltain toimiessa, jos jarjesto ei tunnustanut Irakin vakavaa ja kasvavaa uhkaa. [27]

10. lokakuuta 2002 Yhdysvaltain edustajainhuone hyvaksyi lain aanin 296-133 presidentti Bushin kayttamaan halutessaan Yhdysvaltain asevoimia Irakia vastaan [29] .11. lokakuuta Yhdysvaltain senaatti vahvisti edustajainhuoneen paatoksen aanin 77-23 asevoimien kaytosta Irakia vastaan tarvittaessa [30] .

Turvallisuusneuvoston paatoslauselma 1441 toi asetarkastajat uudelleen Irakiin marraskuussa 2002 Hans Blixin johdolla. [27] 5. helmikuuta 2003 Yhdysvaltain ulkoministeri Colin Powell piti YK:n turvallisuusneuvostossa puheen, jossa han esitteli tiedustelutietoja Irakin joukkotuhoaseohjelmasta. Ranska , Venaja ja Kiina eivat vakuuttuneet todisteista. 14. helmikuuta Hanx Blixin johtama Unmovicin tarkastusryhma kertoi, etta Irakilta saaduista asiakirjoista tai tarkastuksissa ei ollut loydetty merkkeja joukkotuhoaseista. Toisaalta ei pystytty sulkemaan pois mahdollisia piilotettuja joukkotuhoasevarastoja. 7. maaliskuuta 2003 YK:n asetarkastajien johtaja Hans Blix kertoi Irakin olevan aiempaa yhteistyohaluisempi. Tarkat asetarkastukset veisivat kuitenkin kuukausia. [31] Yhdysvallat ei antanut asetarkastajille aikaa suorittaa tehtavaansa loppuun. [32] 17. maaliskuuta asetarkastajat poistuivat Irakista. Yhdysvallat oli luopunut ajatuksesta hakea hyokkaykselle tukea YK:ssa. [27]

Halukkaiden koalitio [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Halukkaiden koalitio

Yhdysvaltain , Ison-Britannian ja Espanjan johtavat poliitikot sopivat Azorien huippukokouksessa 16. maaliskuuta 2003 toimista Irakia vastaan. Presidentti George W. Bush antoi YK:lle vuorokauden aikaa hyvaksya voimankaytto Irakia vastaan. Liittouma oli ryhtymassa toimimaan ilman YK:n valtuutusta. [31] Kaytannossa Bushin vaatimus merkitsi YK :n vaikutusvallan kutistumista olemattomiin. Bush esitti Saddam Husseinille vaatimuksen poistua Irakista kahden vuorokauden kuluessa, viimeistaan 18. maaliskuuta 2003. [31] Irakin vuoden 2003 valloituksen ja sita seuranneen Saddam Husseinin hallinnon kaatamisen suoritti Yhdysvaltain ja Britannian lisaksi 49 maata joita kutsuttiin Halukkaiden koalitioksi. [31]

Sodan vaiheet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Hyokkayssotavaihe 2003 [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Irakin sodassa tuhottuja irakilaisia panssareita.

Yhdysvaltain johtamat joukot aloittivat 20. maaliskuuta 2003 hyokkayksen Irakiin ilmaiskulla, jonka oli maara eliminoida Irakin johto. [27] [33] Tavoitteessa ei onnistuttu. Liittouma pyrki yllatykseen hyokkaamalla maalla ja ilmassa miltei samanaikaisesti ja samana paivana Irakiin tunkeutuivat myos maajoukot. Taisteluja kaytiin muun muassa Nasiriyyassa ja Najafissa . Liittouman tavoite oli Bagdadin valtaaminen mahdollisimman nopealla hyokkayksella. Ajoittain hyokkaajat kohtasivat voimakasta vastarintaa, joka kukistettiin kovissa taisteluissa. Amerikkalaiset voittivat taistelut materiaalisella ylivoimallaan, eri aselajien saumattomalla yhteistyolla ja taitavalla strategialla . Useimmissa kohtaamisissa irakilaisten tappiot olivat erittain suuret ja liittouman minimaaliset.

Basran puolustus luhistui 6. huhtikuuta 2003 ja Yhdysvaltojen panssarit tunkeutuivat Bagdadin keskustaan ensimmaisen kerran 5. huhtikuuta. Yli 2 000 irakilaista sotilasta surmattiin ilman ainoatakaan kaatunutta yhdysvaltalaista. [27] Tasta huolimatta Saddamin tiedotusministeri Mohammed Saeed al-Sahaf julisti Irakin sankarillisten joukkojen etenevan kohti voittoa, [34] [35] ja hanen esiintymisensa herattivat epauskoista hilpeytta. Liittouman joukot valtasivat Bagdadin lopullisesti 9. huhtikuuta ja Irakin hallitus pakeni kaupungista. Suurimittainen vastarinta Bagdadissa loppui 11. huhtikuuta. [36] Pohjoisessa hyokanneet kurdijoukot valtasivat Kirkukin 10. huhtikuuta ja Mosulin 11. huhtikuuta. Irakin sodan hyokkaysvaihe paattyi, kun yhdysvaltalaiset valtasivat Saddamin kotikaupungin Tikritin . [31]

24. huhtikuuta 2003 Yhdysvaltojen presidentti Bush arvioi maan joukkojen viipyvan Irakissa kaksi vuotta. [36] Bush julisti 1. toukokuuta 2003 Irakin sodan paattyneeksi, mutta muistutti etta Irakissa oli viela paljon tehtavaa. [37]

Saddam Husseinin vangitseminen, kuulustelut ja teloitus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Saddam vangitsemisensa jalkeen.

13. joulukuuta 2003 Yhdysvaltain joukot loysivat Saddam Husseinin Tikritin lahistolla pienen maatilan pihapiiriin kaivetusta maakuopasta ja vangitsivat hanet. Kuvat parroittuneen ja riutuneen Saddamin laakarintarkastuksesta levisivat kansainvalisessa mediassa. Vuonna 2004 Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI kuulusteli Saddamia. Kuulustelupoytakirjat julkaistiin suurelta osin vuonna 2009. Poytakirjoista oli poistettu kohtia, joista olisi kaynyt ilmi baath-puolueen nousseen valtaan Irakissa Yhdysvaltojen tuella.

Kuulusteluissa Saddam kertoi, etta Irakilla ei ollut al-Qaida-yhteyksia. Saddamin mukaan Irakin hallinto uskotteli pelotetarkoituksessa, etta silla saattaisi olla hallussaan joukkotuhoaseita, [10] eika siksi paastanyt asetarkastajia maahan 1990-luvulla ja esti asetarkastajien paluun maahan vuonna 2003. [38] Maassa pelattiin naapurivaltion Iranin hyokkaysta [39] [40] [41] [42] Irakin ?iialaisten tuella. [38] Saddam kertoi tahtoneensa Irakin sisaisen opposition, maan oman armeijan ja Israelin uskovan etta maalla olisi joukkotuhoaseita. [10] Saddam ei uskonut Yhdysvaltojen hyokkaykseen. [43]

Saddam tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin hirttamalla 30. joulukuuta 2006. Koalitio vangitsi suurimman osan Saddamin Irakin avainhenkiloista, ja hekin ovat odottaneet oikeudenkayntiaan ja tuomitsemistaan jo pitkaan. lahde? Rikostuomioistuimen antamaa kuolemantuomiota on arvosteltu, koska on arveltu USA:n vaikuttaneen siihen, etta alkuperainen tuomari, jonka piti paattaa tuomiosta vaihdettiin kesken kaiken toiseen tuomariin, jonka on arveltu olleen suopeampi kuolemantuomion maaraamiselle irakilaisten valitsemalle, mutta USA:n vakivalloin syrjayttamamalle presidentti Saddam Husseinille. lahde?

Sissisota, terrorismi ja etniset konfliktit Irakissa 2003?2011 [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tata artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei tayta Wikipedian laatuvaatimuksia .
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemalla ongelmat tarkemmin . Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla .
Tarkennus: Suurelta osin lahteeton, sekava ja jasentymaton. Artikkelin osiosta ei saa selvaa kuvaa tapahtumien kulusta. Ei tietosanakirjatasoa.
Amerikkalainen AH-64D Apache- helikopteri Bagdadin ylla lokakuussa vuonna 2007
Autopommi on rajahtanyt Bagdadissa joulukuussa 2007
Yhdysvaltain sotilas Bagdadissa.
Yhdysvaltain armeija taisteli mm. Bagdadin Douran alueella kapinallisia vastaan vuonna 2007.
Paaartikkelit: Irakin sota vuoden 2003 hyokkayksen jalkeen ja Irakin vastarinta

Hyokkaysvaiheen paatyttya vuonna 2003 Irak ajautui viikoiksi kaaokseen. Yhdysvaltojen joukot eivat pystyneet hillitsemaan laajamittaista ryostelya. Osin muista islamilaisista maista tulleet sunniterroristit tekivat pommihyokkayksia varsinkin ulkomaalaisten hallussa olleisiin lahetystojen kaltaisiin kohteisiin. [44] Toukokuussa 2003 Keski-Irakin ”sunnikolmiossa” alkoivat pienten, yleensa entisista Irakin armeijan sotilaista koostuneiden sissiryhmien hyokkaykset Yhdysvaltain armeijan partioita vastaan. Myos Saddamin hyokkaysvaiheen aikana vankiloista vapauttamat rikolliset ryostelivat ja murhasivat. [45]

Koalition joukot tekivat operaatioita vastarintaryhmien tukialueilla. Baathistien ja nationalistien vastarinta oli poliittista, mutta useat vastarintaryhmista edustivat uskonnollisia aariryhmia. ?iiojen Mahdin armeija antautui vuonna 2004 Najafissa taistelujen jalkeen ja Samarrassa kukistettiin samana vuonna sunniryhman vastarinta. Ensimmaisen sotavuoden aikana vastarintaryhmat tappoivat raketeilla, kranaatinheittimilla , autopommeilla , tienvarsipommeilla ja hyokkayksissa vaijytyksista noin 900 Yhdysvaltojen sotilasta. [46] Kidnappaukset ja siepattujen kidutukset ja murhat olivat yleisia. ?iia- ja kurdipuolueet voittivat Irakissa jarjestetyt vaalit. Esimerkiksi sunnienemmistoisessa harvaan asutussa Anbarin aavikkokuvernoraatissa useimmat sunnit eivat edes aanestaneet. Sunnit kokivat liittouman syrjivan heita. Yhdysvaltojen sotilaat olivat joidenkin mielesta huonosti koulutettuja ja varustettuja Irakissa kasilla olleen kaltaiseen konfliktiin ja esimerkiksi panssaroiduista ajoneuvoista oli pulaa. [47] Tappavat ja vammauttavat iskut Yhdysvaltojen armeijaa vastaan jatkuivat vuosikausia ja sotilaat elivat tukikohdissaankin jatkuvassa pelossa. lahde?

Liittouma oli perustellut hyokkayksensa Irakin olemattomilla yhteyksilla sunnilaiseen al-Qaidaan, mutta nyt tuki ?iiojen vetamalle hallinnolle ajoi osan paikallisista sunnijarjestoista liittymaan al-Qaidaan. lahde? Koalitiota vastustavat aseelliset ryhmat sotivat keskenaan ja ?iiojen ja sunnien valilla vallitsi vuonna 2006 kaytannossa sisallissota. Bagdad jakautui sunni- ja ?iia-alueisiin, ja molempien osapuolten asuinalueet pyrittiin puhdistamaan vastapuolen edustajista. 2006 ?iiojen al-Askarin moskeijassa rajahti pommi, joka ei surmannut ketaan, mutta vaurioitti moskeijaa pahoin. Hyokkaysta epailtiin Irakin al-Qaidan tekemaksi. Raivostuneet ?iiat surmasivat satoja, jopa yli 1 000 sunnimuslimia. lahde? ?iiojen kuolemanpartiot sieppasivat, kiduttivat ja tappoivat tavallisia sunnisiviileja, eivatka useat sunnit uskaltaneet vuonna 2006 lahtea kotoaan edes toihin kidnappauksen pelossa. Aariryhmat pelottelivat ja surmasivat esimerkiksi tulkkeina Yhdysvaltojen kanssa yhteistyota tehneita. Poliittisen sissisodan ja terrorismin lisaksi tavanomainen vakivalta- ja muu rikollisuus selvenna lisaantyivat. lahde?

Vuonna 2006 Irakissa alkoi toimia maan oma hallitus. Vuonna 2007 Yhdysvallat nimitti sovinnollisena tunnetun kenraali David Petraeuksen liittouman joukkojen komentajaksi rauhoittaakseen Bagdadia. Vuonna 2007 YK:n toimivaltuuksia Irakissa jatkettiin ilman maan oman parlamentin suostumusta. lahde? Samana vuonna liittouma, Irakin joukot ja Irakin hallituksen puolelle kaantyneet kapinalliset kukistivat suuren osan vastarinnasta muun muassa laajassa Anbarin maakunnassa , jonka paakaupunki Ramadi oli joutunut kapinallisten haltuun. Vuonna 2008 vakivalta vahentyi selvasti, ja Irakin oma armeija toimi Yhdysvaltain joukkojen rinnalla ?iiojen puolisotilaallisia joukkoja vastaan muun muassa Basrassa. lahde? ?iiat voittivat vuoden 2010 vaalit, vaikka toinen ?iiojen voittajapuolueista oli teoriassa ei-etninen ja ei-uskonnollinen. lahde?

Sodan paattyminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

21. elokuuta 2011 Yhdysvaltain presidentti Obama ilmoitti Yhdysvaltain sotatoimien olevan ohi Irakissa [48] . Britannia veti viimeiset joukkonsa pois Irakista 22. toukokuuta 2011 [49]

Sodan uhrit ja ihmisoikeusrikkomukset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Irakin sodan tappiot ja siviiliuhrit

Vuoden 2003 kolme viikkoa kestaneessa hyokkayssodassa kuoli 170 Yhdysvaltojen sotilasta, joista suurin osa omien joukkojen tulitukseen. [31] Vuoteen 2011 mennessa Irakin sodassa kaatui noin 4 500 Yhdysvaltain sotilasta [50] ja haavoittui kymmenia tuhansia. lahde? Hyokkaysvaiheessa kuolleiden irakilaissotilaiden maaraa ei tiedeta. Ainakin 12 000 irakilaispoliisia sai surmansa sissisodan aikana. lahde?

Sodassa kuolleiden irakilaissiviilien maarasta on ristiriitaisia tietoja. Joidenkin lahteiden mukaan sota vaati yli 80 000 siviiliuhria. [51] [52] IBC:n tutkimuksen mukaan sodassa kuoli lokakuuhun 2010 mennessa noin 100 000 siviilia. Surmaajina olivat liittouman sotatoimet, rikolliset ja terroristit.

Irakin sodan ihmisoikeusrikkomukset liittyivat yleensa terrorismiin ja terrorismin vastaisiin iskuihin. Useissa tapauksissa Yhdysvaltojen sotilaat ampuivat siviileja terroristeina. Vuonna 2007 peruttiin yhdysvaltalaisen Blackwater -turvallisuusyhtion lupa toimia Irakissa. Yhtion tyontekijoiden vaitettiin syyllistyneen sotarikoksiin ampumalla paikallisia siviileja. [53] Kevaalla 2004 julkisuuteen levisi kuvia irakilaisten sotavankien kohtelusta Abu Ghraibin vankilassa , joka oli ennen sotaa ollut Saddam Husseinin hallinnon kidutuskammio ja keskitysleiri. [54]

Irakin jalleenrakennus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lokakuussa 2003 Madridissa jarjestettiin kokous, jossa suunniteltiin Irakin jalleenrakennusta ja sen rahoitusta. Osallistujat lupasivat 33 miljardin Yhdysvaltojen dollarin avustukset ja lainat. Yhdysvaltojen osuus oli kaksi kolmannesta. Muita suuria rahoittajia olivat Japani, Maailmanpankki, IMF, Euroopan unioni, Kuwait, Espanja, Kiina ja Yhdistyneet Arabiemiraatit. [55]

Viisi vuotta myohemmin Yhdysvalloissa arvioitiin jalleenrakennuksen olleen kallista ja tehotonta. [56] Jalleenrakennuksen tarkoitus oli parantaa ja korjata maan infrastruktuuria : muun muassa liikennetta, koululaitosta, viemarointia ja sairaaloita. Tyo eteni kuitenkin hitaasti muutamia menestyksia lukuun ottamatta. Vakavia ongelmia ja puutteita perusasioissa oli myos paakaupunki Bagdadissa. Esimerkiksi vuonna 2010 Bagdadissa oli sahkoa vain kolme tuntia kerrallaan [57] ja vesijohtovesi ei ollut kaikilla alueilla kyllin puhdasta, vaan vesihuolto oli rekkojen varassa. [58]

Jalleenrakennusta estivat ja hidastivat myos vakivaltaiset levottomuudet, [59] joista osa oli suoraan jalleenrakennukseen kohdistuvaa sabotaasia , esimerkiksi pommi-iskuja ja tyontekijoiden murhia. Ongelmia aiheuttivat myos laaja korruptio, rahoituksen puute ja jarjestaytymaton yhteistyo kansainvalisten ja paikallisten tahojen valilla. lahde? 2010-luvun alussa arvioitiin, etta maahan oli tullut jo muutamia ulkomaalaisia yrityksia, mutta turvallisuustilanne oli edelleen ongelma. Budjetti pysyi kuitenkin tasapainossa, inflaatio viidessa prosentissa ja bruttokansantuote kasvoi kymmenen prosenttia vuositasolla. Pahimmillaan inflaatio oli kiihtynyt 50 prosenttiin vuodessa. [60]

Ulkopoliittiset suhteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sota on hiertanyt transatlanttisia suhteita , silla etenkin Saksa ja Ranska seka Ranskan mukana Belgia vastustivat sotaa taysin avoimesti, jakaen nain vanhat liittolaiset kahteen erimieliseen leiriin. Suomessa paaministerin vaitetyt Irak-puheet johtivat Irak-gateen .

Koalition hyokkaysta Irakiin valmisteltaessa myos Naton viides artikla joutui koetukselle. Turkki pyysi Nato-liittolaisilta Naton neljannen artiklan mukaisen konsultaation perusteella tukea, mikali Turkin alueelta Irakia vastaan hyokkaysta valmisteltaessa Irak hyokkaisikin ennalta ehkaisevasti ensin.

Lahinna Ranskan vuoksi Nato jatti turvallisuustakuun myontamatta ja Turkki kielsi alueensa kayttamisen Irakiin hyokattaessa. Tama sai vauhtia Yhdysvaltain pyrkimyksiin kytkea Romania ja ”varamaaksi” Bulgarian Natoon, joista Yhdysvallat voisi saada tukikohtia Keski-Aasian toimintaansa varten. Naton lisaksi myos EU:n yhtenaisyys joutui koetukselle osan tuoreeltaan Natoon liittyneista EU-maista ollessa Yhdysvaltojen kannan puolella EU:n ” vanhan Euroopan ” kantaa vastaan. Myohemmin molemmat osapuolet ovat pyrkineet palauttamaan valit ennalleen.

Kustannukset ja kritiikki [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Irakin sodan vastustus ja kritiikki

Arviot sodan kokonaiskustannuksista vaihtelevat 1?3 biljoonan dollarin valilla. [61] [62]

Britanniassa oli voimakas Irakin sodan vastainen oppositio ennen sotaa. Samaan aikaan kun Yhdysvallat miehitti Irakia, sissisota ja terroristien pommit surmasivat siella ihmisia. Eraan sotilaslehden mielipidekyselyn mukaan maaliskuussa 2005 taistelujoukoille jatkuvasti hyvin vaarallista sotaa vastusti 60 % Irakissa olevista Yhdysvaltain armeijan sotilaista. [47] Vaikka irakilaiset olivatkin hyvillaan siita, etta maata aiemmin hallinnut Saddam oli poissa, yleensa he muistivat kysyttaessa sanoa, etta Saddamin aikana oli paljon turvallisempaa. [47]

Myos Yhdysvaltain joukot ja naihin liittyvat tahot rikkoivat joissain tapauksissa ihmisoikeuksia . Esimerkiksi Yhdysvaltain ulkopoliittista oppia 1980- ja 1990-luvuilla muotoillut turvallisuuspoliittinen neuvonantaja Zbigniew Brzezinski vastusti sotaa. [63] Galluppien mukaan melkein puolet tai enemmisto kannatti sotaa vuonna 2003, [64] mutta kolmen vuoden paasta noin 60 % vastusti sotaa. Vuonna 2008 sotaa kannatti taas noin puolet. [65]

Sodan tarpeellisuus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Asetarkastajien ennen sotaa saamat tiedot eivat viitanneet siihen, etta Irakilla olisi ollut joukkotuhoaseita suuria maaria. [66] Asetarkastajat tai kukaan muukaan Irakin ulkopuolinen ei kuitenkaan kyennyt takaamaan, ettei Irakilla olisi voinut olla joukkotuhoaseita katkossa. [24] Sodan paatyttya kavi ilmi, ettei Irakin hallinnolla ollut joukkotuhoaseita yli 900 paikassa missa Yhdysvaltain tiedusteluviranomaiset olivat arvelleet niita ehka olevan [67] tai lainkaan al-Qaida-kytkoksia. selvenna Paljastui, etta esimerkiksi CIA:n tiedot joukkotuhoaseista olivat perustuneet suureksi osaksi epaluotettaviin tietoihin. [68] Joulukuussa 2003 Bush tosin sanoi ettei ollut merkitysta oliko Irakilla joukkotuhoaseita, vai aikoiko se hankkia niita. [69] Joka tapauksessa Bushin hallitus oli selvasti liioitellut Irakin uhkaa. [70] [14] Keskustiedustelupalvelun alainen David Kayn johtama 1400 hengen Iraq Survey Group kertoi 28. tammikuuta 2004 CIA:n olleen aiemmin arvioissaan lahes taysin vaarassa. [71] [72] Kayn ISG-ryhma loysi vain pienia maaria biologista materiaalia ja muuta joukkotuhoaseisin liittyvaa.

Jaadessaan vuonna 2004 virastaan pois Kay ei uskonut Irakilla olleen merkittavaa biologisten ja kemiallisten aseiden tuotantoa vuoden 1991 jalkeen. [73] Toisaalta Kay sanoi myos, etta vaikka Irakilla ei joukkotuhoaseita olisi ollutkaan, Irak oli vaarallisempi kuin (asiantuntevat asetarkastajat) olivat ennen sotaa ajatelleet. Kayn ryhman mukaan Irak oli sailyttanyt mahdollisuuden aloittaa joukkotuhoaseiden valmistus tilaisuuden tullen. Irak oli myos jatkanut pitkan matkan ohjusohjelmaa. Myoskaan Kayn korvannut Charles A. Duelfer ei loytanyt Irakista suuria joukkotuhoasevarastoja [74] [75] [76] eika merkkeja naiden tuotannosta. Duelfer vahvisti aiemmin esitetyt vaitteet joiden mukaan Irak oli tuhonnut suuren joukkotuhoasearsenaalinsa kaytannossa taysin vuonna 1991. Duelferin mukaan biologisten aseiden valmistus olisi tosin ollut melko helppo aloittaa uudestaan.

Tuomari Laurence Silberman paatteli CIA:n tehneen joukkotuhoasearvioissaan vakavan virheen. [77] Heinakuussa CIA:n apulaisjohtaja Richard Kerr sai valmiiksi tutkimuksen, jossa pyrittiin selvittamaan mika oli mennyt vikaan CIA:n joukkotuhoasearvioissa. [78]

Liiketoiminta sodassa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Yhdysvaltain armeijan sotatoiminta Irakissa perustui pitkalti perustoimintojen ulkoistamiseen yksityisten yritysten hoidettavaksi. Ulkoistettuihin palveluihin kuului armeijan kuljetuksia, majoitushuolto , koko ruoka- ja vaatetushuolto , rakennustoimintaa ja turvallisuuspalveluita. Suurimmat alihankkijatoimijat olivat yhdysvaltalaiset Halliburton-konserni, ESSI-yhtiot seka Halliburtonin tytaryhtio KBR. Alihankintasopimukset perustuivat kaavaan, jossa yritykset lisasivat omiin kuluihinsa 2?7 prosentin voitto-osuuden. Toisin sanoen, mita enemman yritykset tuhlasivat rahaa, sita enemman ne tekivat voittoa. Naita sotateollisuusyrityksia on myos epailty vahvasti toimintojensa ylilaskutuksesta. Valtaisa ulkoistustoiminta on saanut osakseen kritiikkia, silla Bushin hallinnon varapresidentti Dick Cheney on Halliburton-yhtion entinen johtaja ja suuri osakkeenomistaja. Myos ESSI-yhtion omistuksen takana on presidentti George W. Bushin isan nuorempi veli William Henry Trotter Bush, joka omistaa muiden yhtioidensa kautta myos ison osan Halliburtonista. [79] Yhteensa naissa sota-alihankintayhtioissa tyoskenteli yli 180 000 ihmista, eli enemman kuin Yhdysvaltain sotilaita on Irakissa. [80]

Syyskuussa 2007 Irakin sisaministerio perui ensimmaisen kerran toimiluvan yhdysvaltalaiselta Blackwater -turvallisuusyhtiolta, jonka tyontekijoiden syytetaan ampuneen siviileja Bagdadissa. Irakin sisaministerio kertoi asettavansa vastaisuudessa syytteeseen kaikki ulkomaiset urakoitsijat, joiden todetaan kayttaneen liiallista voimaa valikohtauksissa. YK:n paatoslauselma antaa Yhdysvaltain miehitysjoukoille syytesuojan, mutta Irakin sisaministerion tiedottajan mukaan syytesuoja ei koske yksityisia turvallisuusyhtioita. Irakissa on toiminut kymmenia tuhansia yksityisten amerikkalaisten turvallisuusyhtioiden tyontekijoita, joista monet suorittavat aiemmin sotilaille kuuluneita tehtavia. [81]

Irak sodan jalkeen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Irakin levottomuudet

Vuonna 2013 vakivalta kiihtyi uudestaan Irakissa. Vuoden 2014 kesakuussa Syyriassakin toimiva sunnien kiihkofundamentelistinen Isis-jarjesto hyokkasi vallaten Mosulin ja edeten melko lahelle Bagdadia. Yhdysvaltain presidentti Obama ei halunnut lahettaa maajoukkoja Irakiin.

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Blix, Hans:  Irakin aseriisunta . Suomentanut Stenman, Petri & TamminenArvi. Like, 2004. ISBN 9789524714242 .
  • Ratshack, Thomas:  Jaakari tanskalaissotilaana Afganistanissa ja Irakissa . Suomentanut Koski, Kari. Ajatus Kirjat / Gummerus, 2010. ISBN 9789512082407 .
  • Ritter, Scott & Pitt, William Rivers:  Irakin sota: mita Bush ei halua sinun tietavan . Suomentanut Stenman, Petri. Suomen rauhanpuolustajat, 2003. ISBN 9789524711357 .
  • Wiener, Tim:  CIA: Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun historia . Otava, 2008. ISBN 9789511223047 .
  • Yrjonsuuri, Mikko:  Roistovaltion raunioilla: Filosofinen arvio Irakin sodasta . Helsinki: Gaudeamus, 2003. ISBN 951-662-884-2 .

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Taman artikkelin tai sen osan viitteita on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi , esimerkiksi siirtamalla linkit viitemallineille .
  1. ↑ Kokkonen, Yrjo: Jarjesto: Irakin sodassa kuollut 162 000 ihmista Yle Uutiset . 2.1.2012. Viitattu 11.2.2020.
  2. ↑ Kataja-Lian, Marika: Tutkimus: Lahes puoli miljoonaa ihmista kuoli Irakin sodan vuoksi Yle Uutiset . 17.10.2013. Viitattu 11.2.2020.
  3. ↑ Forces: U.S. & Coalition/Casualties CNN.com. Arkistoitu 2.2.2007. Viitattu 2.02.2007.
  4. ↑ Scott & Ritter 2003 lahde tarkemmin?
  5. ↑ Rekola, Juha: Sodan todellinen syy Maailman Kuvalehti . 25.2.2003. Viitattu 11.2.2020.
  6. ↑ Obama's full speech: 'Operation Iraqi Freedom is over' NBC News . 31.8.2010. Viitattu 11.2.2020. (englanniksi)
  7. ↑ Londono, Ernesto : Operation Iraqi Freedom ends as last combat soldiers leave Baghdad  The Washington Post  . 19.8.2010 . Viitattu 11.2.2020. (englanniksi)
  8. ↑ Obama: Sota Irakissa on ohi  Iltalehti  . 1.9.2010 . Viitattu 11.2.2020.
  9. ↑ Wiener 2008, s. 545.
  10. ↑ a b c Wiener 2008, s. 546.
  11. ↑ The-UN embargo and oil for food program Britannica. Viitattu 29.4.2024.
  12. ↑ Yrjonsuuri 2003, s. 26.
  13. ↑ Roistovaltion raunioilla ? filosofinen arvio Irakin sodasta , Mikko Yrjonsuuri, Gaudeamus Helsinki 2003, Tammer-Paino Tampere 2003, ISBN 951-662-884-2 , s. 26, s. 27
  14. ↑ a b Wiener 2008 lahde tarkemmin?
  15. ↑ a b c d Wiener 2008, s. 543.
  16. ↑ Wiener 2002, s. 547.
  17. ↑ a b Wiener 2008, s. 544.
  18. ↑ Wiener 2008, s. 549?550.
  19. ↑ Wiener 2008, s. 548.
  20. ↑ Yrjonsuuri 2003, s. 54, 26?27.
  21. ↑ Thomas Ratshack: Jaakari ? tanskalaissotilaana Afganistanissa ja Irakissa. Ajatus Kirjat Gummerus Kustannus Oy 2010, WS Bookwell OY Juva 2010. ISBN 978-951-20-8240-7 . Alkuteos 1999 Jaeger ? i krig med eliten, suom. Kari Koski, s. 187.
  22. ↑ Yrjonsuuri 2003, s. 54.
  23. ↑ Blix 2004, s. 303.
  24. ↑ a b Blix 2004, s. 307.
  25. ↑ Yrjonsuuri 2003, s. 83.
  26. ↑ a b Yrjonsuuri 2003, s. 25.
  27. ↑ a b c d e f Yrjonsuuri 2003, s. 20.
  28. ↑ Sucker, Mike; Charles Faddis (2008). Operation Hotel California: The Clandestine War inside Iraq. The Lyons Press. ISBN 978-1-59921-366-8 .
  29. ↑ FINAL VOTE RESULTS FOR ROLL CALL 455 The House of the Representatives. Viitattu 2.1.2023.
  30. ↑ U.S. Senate: U.S. Senate Roll Call Votes 107th Congress - 2nd Session The United States Senate. Viitattu 2.1.2023.
  31. ↑ a b c d e f Mita Missa Milloin 2004 , Jukka Hartikainen (paatoimittaja) ISBN 951-1-18590-X , ISSN 0540-4606.
  32. ↑ Yrjonsuuri 2003, s. 55.
  33. ↑ March 20th- The War Begins  History Central  . Viitattu 11.2.2020. (englanniksi)
  34. ↑ Ratshack 2010, s. 187
  35. ↑ Irakin ex-tiedotusministeri tilitti tuntojaan  MTV3 Uutiset  . 27.6.2003 . Viitattu 11.2.2020.
  36. ↑ a b Yrjonsuuri 2003, s. 21.
  37. ↑ MMM 2004, s. 81.
  38. ↑ a b Huovinen, Arto : Saddamin bluffi kohdistui Iraniin, ei Yhdysvaltoihin  Kansan Uutiset  . 3.7.2009 . Viitattu 11.2.2020.
  39. ↑ Saddam pelkasi Iranin hyokkaysta  Yle Uutiset  . 2.7.2009 . Viitattu 11.2.2020.
  40. ↑ Saddamin ydinasebluffi oli Iranille tarkoitettu  MTV3 Uutiset . 2.7.2009 . Viitattu 11.2.2020.
  41. ↑ Saddam pelkasi Irania enemman kuin Bushia  Helsingin Sanomat  . 2.7.2009 . Arkistoitu 5.8.2009. Viitattu 11.2.2020.
  42. ↑ Saddam pelkasi Irania ja luotti Pohjois-Koreaan  Turun Sanomat  . 2.7.2009 . Arkistoitu 9.1.2012 . Viitattu 11.2.2020.
  43. ↑ Asiakirjat paljastavat: Tata Saddam Hussein pelkasi  Uusi Suomi  . 2.7.2009 . Viitattu 11.2.2020.
  44. ↑ O’Hanlan, M.E., 2005, Iraq Without A Plan, Policy Review, Issue 128, pp 33-45.
  45. ↑ Ratshack 2010, s. 188.
  46. ↑ Ratshack 2010, s. 188, 192.
  47. ↑ a b c Sotaveteraani: Yhdysvallat tietamaton Irakin sodan realiteeteista Konfliktit, Vaihtoehtouutiset,11. maaliskuuta, 2005 [ vanhentunut linkki ]
  48. ↑ President Obama Has Ended the War in Iraq whitehouse.gov . 21.10.2011. Viitattu 1.1.2023. (englanniksi)
  49. ↑ UK's eight-year military presence in Iraq to end on Sunday the Guardian . 18.5.2011. Viitattu 1.1.2023. (englanniksi)
  50. ↑ Heikkila, Markus : Irakin sota maksoi Yhdysvalloille yli 3 000 000 000 000 dollaria  Ilta-Sanomat  . 5.9.2010 . Viitattu 11.2.2020.
  51. ↑ Irakissa kaatunut jo lahes 4 000 amerikkalaista  Yle Uutiset  . 20.3.2008 . Viitattu 11.2.2020.
  52. ↑ Irakin sodassa kaatunut jo 4000 Yhdysvaltain sotilasta. Helsingin Sanomat , 28. maaliskuuta 2008, s. B1.
  53. ↑ Penketh, Anne: Blackwater faces war crimes inquiry after killings in Iraq 12.10.2007. Teh Independent. Viitattu 24.3.2013. (englanniksi)
  54. ↑ Abu Ghraibin vankila avataan jalleen Irakissa Keskisuomalainen . 25.1.2009. Viitattu 24.3.2013.
  55. ↑ Pan, Esther: IRAQ: Madrid Donor Conference Council on Foreign Relations . 30.10.2003. Arkistoitu 5.7.2013. Viitattu 24.2.2013. (englanniksi)
  56. ↑ Irakin jalleenrakennus on ollut ”100 miljardin dollarin epaonnistuminen” Uusi Suomi . 14.12.2008. Viitattu 24.2.2013.
  57. ↑ Meltio, Niklas  : Bagdadin toiset kasvot  Voima  . 9.9.2009 . Viitattu 11.2.2020.
  58. ↑ Irakilaiset karvistelevat veden puutteessa  Helsingin Sanomat  . 5.7.2010 . Arkistoitu 8.7.2010. Viitattu 11.2.2020.
  59. ↑ Niemi, Kaius : Jatkuva sahkopula vaikeuttaa Bagdadin arkea  Helsingin Sanomat  . 15.5.2003 . Arkistoitu 17.1.2012 . Viitattu 11.2.2020.
  60. ↑ Irak ? menetetyista mahdollisuuksista jalleenrakennusbuumiin? Kauppapolitiikka . 5.10.2012. Ulkoasiainministerio. Arkistoitu 8.10.2012. Viitattu 24.2.2013.
  61. ↑ Schakowsky, Jan : What Have we Bought for $1 Trillion?  The Huffington Post  . 28.5.2010 . Viitattu 11.2.2020. (englanniksi)
  62. ↑ Trotta, Daniel : Iraq war hits U.S. economy: Nobel winner  Reuters  . 2.3.2008 . Viitattu 11.2.2020. (englanniksi)
  63. ↑ Clemons, Steve C.: Zbigniew Brzezinski Calls Iraq War a Historic, Strategic and Moral Calamity & Says Stop the Trappings of Colonial Tutelage The Washington Note . 31.1.2007. Arkistoitu 2.2.2007. Viitattu 11.2.2020. (englanniksi)
  64. ↑ Sodan kannatus kasvaa Yhdysvalloissa Yle Uutiset . 10.2.2003. Viitattu 11.2.2020.
  65. ↑ Kysely: Irakin sodan kannatus nousee USA:ssa  Ilta-Sanomat . 1.10.2008. Viitattu 11.2.2020.
  66. ↑ Blix 2004
  67. ↑ Tim Wiener, CIA ? Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun historia , ISBN 978-951-1-22304-7 , Otava 2008, englanniksi 2007 Legacy of Ashes: the History of CIA , Kuudes osa, Luku 49, s. 549.
  68. ↑ Wiener 2004 lahde tarkemmin?
  69. ↑ Blix, s. 306.
  70. ↑ Blix, s. 309.
  71. ↑ Wiener 2008, s. 551.
  72. ↑ [mtvuutiset.fi/artikkeli/ei-selvia-todisteita-irakin-joukkotuhoaseista/2274842  Ei selvia todisteita Irakin joukkotuhoaseista ] MTV3  . 24.9.2003 . Viitattu 11.2.2020.
  73. ↑ US chief Iraq arms expert quits  BBC News  . 24.1.2004 . Viitattu 11.2.2020. (englanniksi)
  74. ↑ Suelfer, Charles: DCI Special Advisor Report on Iraq's WMD ? Comprehensive report of the Special Advisor to the DCI on iraq's WMD  Central Intelligence Agency  . 5.4.2013 . Viitattu 11.2.2020. (englanniksi)
  75. ↑ Kessler, Glenn : Bush Recasts Rationale For War After Report  The Washington Post  . 10.10.2004 . Arkistoitu 24.7.2008. Viitattu 11.2.2020. (englanniksi)
  76. ↑ Comprehensive Revised Report with Addendums on Iraq's Weapons of Mass Destruction (Duelfer Report)  GPO Access  . 9.5.2005 . Viitattu 11.2.2020. (englanniksi)
  77. ↑ Wiener 2008, s. 552.
  78. ↑ Wiener 2008, s. 553.
  79. ↑ Kansan Uutisten Viikkolehti 18.3.2005. lahde tarkemmin?
  80. ↑ Helsingin Sanomat, 19.9.2007 lahde tarkemmin?
  81. ↑ Irakin sisaministerio vei luvat turvayhtiolta Yle Uutiset . 17.9.2007. Viitattu 11.2.2020.

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Pataljoona 2-16 , David Finkel, WSOY 2010, ISBN 978-951-0-36133-7
  • Minun sotani ? amerikkalaissotilas Irakissa , Colby Buzzell, WS Bookwell OY, Juva 2006, ISBN 951-0-32220-2 , alkuteos v. 2005 My war - killing time in Iraq
  • Jaakari ? tanskalaissotilaana Afganistanissa ja Irakissa , Thomas Rathsack, Ajatus kirjat ? Gummerus kustannus OY 2010, Paino WS Bookwell Oy Juva 2010, ISBN 978-951-20-8240-7 ', Suomentaja Kari Koski, alkukieli tanska, alkuperainen nimi Jaeger ? i krig med eliten 2009
  • Ystavien tulituksessa , Giuliana Sgrena, Like 2007, Pystykorvakirja, Suomen rauhanpuolustajat, 2007, ISBN 952-471-809-X
  • The Iraq War , Paul Keegan, Publ. Alfred a Knopf 2004, FirstBorzoi Book, Random House Inc., ISBN 1-4000-4199-6

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Irakin sota .
Terrorisminvastainen sota (2001?)
Tapahtumat (2001?2004) Tapahtumat (2005–) Erityisartikkelit Operaatioiden osanottajat Terroristijarjestot

2001:

2002:

2003:

2004:

2005:

2006:

2007:

2008:

 

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Irakin_sota&oldid=22290353 ”