Lennart Meri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lennart Meri
Presidentti Meri Pentagonissa vuonna 1998
Presidentti Meri Pentagonissa vuonna 1998
Viron 2. presidentti
6.10.1992?8.10.2001
Paaministeri
Luettelo
Edeltaja Konstantin Pats
Seuraaja Arnold Ruutel
Viron ulkoministeri
Savisaaren hallitus
11.4.1990?29.1.1992
Vahin I hallitus
30.1.1992?24.3.1992
Edeltaja Olev Olesk (pakolaishallitus)
Seuraaja Jaan Manitski
Henkilotiedot
Syntynyt 29. maaliskuuta 1929
Tallinna , Viro
Kuollut 14. maaliskuuta 2006  (76 vuotta)
Tallinna , Viro
Ammatti kirjailija , elokuvaohjaaja
Puoliso Regina Ojavere ( vih.  1953?82)
Helle Pihlak ( vih.  1992)
Tiedot
Puolue Isanmaaliitto

Lennart Georg Meri ( 29. maaliskuuta 1929 Tallinna , Viro ? 14. maaliskuuta 2006 Tallinna, Viro [1] ) oli kirjailija , elokuvantekija ja oikeistolainen poliitikko. Han oli uudelleen itsenaistyneen Viron presidentti vuosina 1992?2001. [1]

Elama ja ura [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lapsuus ja nuoruus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lennart Meri syntyi Tallinnassa Georg Peeter Meren (1900?1983) ja taman vironruotsalaisen vaimon Alice-Brigitta Engmannin (1909?1986) esikoisena. Hanen isansa oli diplomaatti , minka vuoksi perhe asui 1930-luvulla Pariisissa ja Berliinissa . Meri kavi ulkomailla kouluja ja oppi aidinkielensa viron lisaksi nelja vierasta kielta. Han puhui muun muassa erinomaista suomea . Perhe oli Tallinnassa, kun neuvostojoukot valloittivat Viron. Meret karkotettiin Siperiaan . Siella Meri joutui 12-vuotiaana tyoskentelemaan metsatoissa ja perunankuorijana. [2]

Ammattiura [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Meren perhe jai henkiin ja paasi viiden vuoden kuluttua palaamaan Viroon. Lennart Meri valmistui Tarton yliopistosta vuonna 1953 paaaineenaan historia ja kielet. Hanta ei kuitenkaan pidetty sopivana historioitsijan tehtaviin, mika oli surkuhupaisaa, koska han myohemmilla toillaan nimenomaan osoitti, etta han oli perehtynyt ja opiskellut suomalais-ugrilaisten kansojen kielia ja historiaa. Mutta neuvostovalta naki toisin, joten siksi hanesta tuli aluksi dramaturgi ja myohemmin radiotoimittaja. [2] Meri kirjoitti naytelmia ja kirjoja seka teki dokumenttielokuvia. Meri matkusti paljon suomensukuisten kansojen parissa ja teki aiheesta monia dokumenttielokuvia ja kirjoitti kirjoja. 1970-luvun lopulla hanen elokuvansa Linnunradan tuulet sai New Yorkin elokuvajuhlilla hopeamitalin. [3] [4]

1970-luvun lopulla Meri matkusti Suomeen , missa han toi lansimaailmalle voimakkaasti esiin Viron asemaa. [5] Meren ja hanen maansa siteet Suomeen muodostuivat laheisiksi [5] , mika osaltaan hankaloitti myos Suomen ja Neuvostoliiton suhteita. lahde? Myohemmin han toimi Viron ulkoministerina ja Viron presidenttina [5] .

Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteellinen osasto myonsi Merelle kunniatohtorin arvon vuonna 1986 osoitukseksi hanen tekemastaan tyosta kulttuurin parissa. Suomen valtiolta han sai muun muassa Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkin. [4]

Poliitikkona [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Meri oli Viron laulavan vallankumouksen johtohahmoja. Han perusti vuonna 1989 Viron instituutin , jonka suojissa han alkoi jo luoda pohjaa itsenaisen Viron ulkopoliittisille suhteille. Vuonna 1991 hanesta tuli uuden itsenaisen Viron ensimmainen ulkoministeri. Han toimi myos lyhyen aikaa Viron Suomen-suurlahettilaana. [6]

Vuonna 1992 Viron parlamentti valitsi Isanmaaliiton ehdokkaana olleen Meren presidentiksi. Kansanvaalissa han oli saanut 30 prosenttia aanista, mutta koska kukaan ehdokkaista ei saanut puolta aanista, valinnan teki parlamentti. Vuonna 1996 hanet valittiin toiselle kaudelle. Vuonna 2001 han ei enaa voinut asettua ehdolle, koska perustuslaki salli vain kaksi kautta. Meren presidenttikaudella venalaisjoukot poistuivat Virosta. Han ajoi myos voimakkaasti Viron liittymista Euroopan unioniin ja Natoon . Han puuttui voimakkaasti myos sisapolitiikkaan. [5]

Vuosina 2002?2003 Meri oli Viron hallituksen edustaja Euroopan tulevaisuuskonventissa . Han jatkoi maailmanpolitiikan seuraamista myos presidenttikautensa jalkeen. lahde? Hanella oli laheiset suhteet muun muassa t?ekkilaiseen Vaclav Haveliin , joka myos oli kirjailija ja myohemmin presidentti. [5]

Lennart Meri puhui aidinkielensa viron lisaksi viitta kielta: suomea, ranskaa , saksaa , englantia ja venajaa . Meren kielitaito teki hanet ja hanen kansansa tunnetuksi maailmalla vakuuttaessaan Viron lansimaalaisuutta ja eurooppalaisuutta. Muiden vastaitsenaistyneiden Baltian maiden johtajat eivat nimittain osanneet vieraana kielena kuin venajaa. lahde?

Kuolema [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Meren muistokivi Metsakalmistossa.

Lennart Meri kuoli 76-vuotiaana 14. maaliskuuta 2006 kello 3.40 Tallinnan Magdaleenan sairaalassa pitkaaikaisen vakavan sairauden jalkeen. [2] Meren hautajaiset pidettiin Tallinnassa 26. maaliskuuta. Hautajaisseremonia alkoi Kaarlin kirkossa pidetyssa ekumeenisessa siunaustilaisuudessa, josta hautajaiskulkue liikkui Tallinnan keskustan lapi paatyen Viron presidentinlinnan Kadriorgin eteen. Presidentinlinnan luona puheen pitivat Viron presidentin Arnold Ruutelin jalkeen ulkomaisista vieraista Suomen presidentti Tarja Halonen ja Ruotsin entinen paaministeri Carl Bildt . Puheiden jalkeen hautajaiskulkue jatkoi matkaansa Tallinnan metsahautausmaalle. Suomea hautajaisissa edustivat kaikki elossa olevat presidentit: Tarja Halosen lisaksi Martti Ahtisaari ja Mauno Koivisto . Paikalla olivat myos Latvian ja Liettuan presidentit seka arvovieraita 45 valtiosta. [7]

Kunnianosoituksia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Virolaiset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahde: [8]

Tallinnan Lennart Meri -lentoasema , Viron liikennoidyin lentoasema, on nimetty presidentti Meren mukaan. [9]

Ulkomaalaiset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kirjallinen tuotanto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Meri kirjoitti elamansa aikana kaikkiaan kymmenen kirjaa, joista nelja on suomennettu. Lisaksi han oli ahkera kaantaja. [17]

Suomennettuja teoksia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Revontulten porteilla . (Virmaliste varaval, 1974.) Lyhentaen suomentanut Eva Lille. Neuvostokirjallisuutta. Jyvaskyla: Gummerus, 1977. ISBN 951-20-1427-0 .
  • Hopeanvalkea : Matka menneeseen oppaina aurinko, fantasia ja folklore . Tekija koonnut ja toimittanut alkuteoksista Hobevalge (1976) ja Hobevalgem (1983). Suomentanut Eva Lille. Jyvaskyla: Gummerus, 1983 (3. painos 2006). ISBN 951-20-2478-0 .
  • Kamt?atka: tulivuorten maa. 1988
  • Tulen maasta, jonka nimi on Viro . Toimittanut Piret Saluri. Suomentanut Juhani Salokannel. Helsingissa: Otava, 1995. ISBN 951-1-13784-0 .

Elokuvat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Vesilinnun kansa (1970)
  • Linnunradan tuulet (1978)
  • Kalevan aanet (1986)
  • Toorumin pojat ? ostjakkien karhunpeijaiset (1989)
  • Shamaani (1990)

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b Hannu Oittinen: Lennart Meri  ( [ vanhentunut linkki ] ) 12.12.2007. Tuglas-seura. Arkistoitu 3.3.2018. Viitattu 2.3.2018.
  2. ↑ a b c Lennart Meri kuollut mtv.fi . 14.3.2006. MTV Uutiset. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 19.4.2014.
  3. ↑ Linnutee tuuled (1977) - Eesti filmi andmebaas www.efis.ee . Viitattu 3.9.2023.
  4. ↑ a b Lennart Meri ? Kulttuuriyhteyksien rakentaja - 375 Humanistia 375humanistia.helsinki.fi . Viitattu 4.9.2023.
  5. ↑ a b c d e Lennart Meri 1929 - 2006 Yle Uutiset . 14.3.2006. Viitattu 4.9.2023.
  6. ↑ Suurlahettilaana Suomessa 23.4.?2.10.1992 estemb.fi . Viron Suomen suurlahetysto. Arkistoitu 23.5.2011. Viitattu 31.7.2012.
  7. ↑ Suomen presidenttien lasnaolo Lennart Meren hautajaisissa sai positiivista huomiota Viron mediassa finland.ee . 4.4.2006. Suomen suurlahetysto, Tallinna. Viitattu 19.4.2014.
  8. ↑ Teenetemarkide kavalerid Vabariigi Presidendi Kantselei . 2023. Viitattu 1.12.2023. (viroksi)
  9. ↑ Eesti Ekspress 19 March 2009: Lennart Meri nimi lennujaama katusel maksnuks miljon krooni ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  10. ↑ Orðuhafaskra Forseti Islands . 2023. Viitattu 1.12.2023. (islanniksi)
  11. ↑ Apdovanot? asmen? duomen? baz? Lietuvos Respublikos Prezidento kanceliarija . 2023. Viitattu 1.12.2023. (liettuaksi)
  12. ↑ Tildelinger av ordener og medaljer Det norske kongehus . 2023. Viitattu 1.12.2023. (norjaksi)
  13. ↑ Conferimento di onorificenze dell'ordine "Al merito della Repubblica italiana" Gazzetta Ufficiale . 9.7.1998. Viitattu 1.12.2023. (italiaksi)
  14. ↑ ACUERDO por el que se dan a conocer los nombres de las personas a quienes se les ha concedido la Condecoracion de la Orden Mexicana del Aguila Azteca, de 1995 a la fecha. Diario Oficial de la Federacion . 17.2.1999. Viitattu 1.12.2023. (espanjaksi)
  15. ↑ Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristin ketjuineen ulkomaalaiset saajat Ritarikunnat . 9.10.2020. Viitattu 1.12.2023.
  16. ↑ Par apbalvo?anu ar Triju Zvaig??u ordeni Latvijas V?stnesis . 2023. Viitattu 1.12.2023. (latviaksi)
  17. ↑ Petri Liukkonen: Lennart Meri Authors Calendar

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Viron presidentin lippu
Viron presidentit

Konstantin Pats (1938?1940) | Lennart Meri (1992?2001) | Arnold Ruutel (2001?2006) | Toomas Hendrik Ilves (2006?2016) | Kersti Kaljulaid (2016?2021) | Alar Karis (2021?)

Kansainvaliset
Kansalliset
Henkilot
Muut
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lennart_Meri&oldid=22075512 ”