Lennart Georg Meri
(
29. maaliskuuta
1929
Tallinna
,
Viro
?
14. maaliskuuta
2006
Tallinna, Viro
[1]
) oli
kirjailija
,
elokuvantekija
ja oikeistolainen poliitikko. Han oli uudelleen itsenaistyneen Viron presidentti vuosina 1992?2001.
[1]
Lennart Meri syntyi Tallinnassa
Georg Peeter Meren
(1900?1983) ja taman
vironruotsalaisen
vaimon Alice-Brigitta Engmannin (1909?1986) esikoisena. Hanen isansa oli
diplomaatti
, minka vuoksi perhe asui 1930-luvulla
Pariisissa
ja
Berliinissa
. Meri kavi ulkomailla kouluja ja oppi aidinkielensa
viron
lisaksi nelja vierasta kielta. Han puhui muun muassa erinomaista
suomea
. Perhe oli Tallinnassa, kun neuvostojoukot valloittivat Viron. Meret karkotettiin
Siperiaan
. Siella Meri joutui 12-vuotiaana tyoskentelemaan metsatoissa ja perunankuorijana.
[2]
Meren perhe jai henkiin ja paasi viiden vuoden kuluttua palaamaan Viroon. Lennart Meri valmistui
Tarton yliopistosta
vuonna 1953 paaaineenaan
historia
ja kielet. Hanta ei kuitenkaan pidetty sopivana historioitsijan tehtaviin, mika oli surkuhupaisaa, koska han myohemmilla toillaan nimenomaan osoitti, etta han oli perehtynyt ja opiskellut
suomalais-ugrilaisten kansojen
kielia
ja historiaa. Mutta neuvostovalta naki toisin, joten siksi hanesta tuli aluksi
dramaturgi
ja myohemmin radiotoimittaja.
[2]
Meri kirjoitti naytelmia ja kirjoja seka teki dokumenttielokuvia. Meri matkusti paljon
suomensukuisten kansojen
parissa ja teki aiheesta monia dokumenttielokuvia ja kirjoitti kirjoja. 1970-luvun lopulla hanen elokuvansa
Linnunradan tuulet
sai
New Yorkin
elokuvajuhlilla hopeamitalin.
[3]
[4]
1970-luvun lopulla Meri matkusti
Suomeen
, missa han toi lansimaailmalle voimakkaasti esiin Viron asemaa.
[5]
Meren ja
hanen maansa siteet Suomeen
muodostuivat laheisiksi
[5]
, mika osaltaan hankaloitti myos Suomen ja
Neuvostoliiton
suhteita.
lahde?
Myohemmin han toimi Viron ulkoministerina ja Viron presidenttina
[5]
.
Helsingin yliopiston
historiallis-kielitieteellinen osasto myonsi Merelle
kunniatohtorin
arvon vuonna 1986 osoitukseksi hanen tekemastaan tyosta kulttuurin parissa. Suomen valtiolta han sai muun muassa
Valkoisen Ruusun ritarikunnan
kunniamerkin.
[4]
Meri oli Viron
laulavan vallankumouksen
johtohahmoja. Han perusti vuonna 1989
Viron instituutin
, jonka suojissa han alkoi jo luoda pohjaa itsenaisen Viron ulkopoliittisille suhteille. Vuonna 1991 hanesta tuli uuden itsenaisen Viron ensimmainen ulkoministeri. Han toimi myos lyhyen aikaa Viron Suomen-suurlahettilaana.
[6]
Vuonna 1992
Viron parlamentti valitsi
Isanmaaliiton
ehdokkaana olleen Meren presidentiksi. Kansanvaalissa han oli saanut 30 prosenttia aanista, mutta koska kukaan ehdokkaista ei saanut puolta aanista, valinnan teki parlamentti.
Vuonna 1996
hanet valittiin toiselle kaudelle. Vuonna 2001 han ei enaa voinut asettua ehdolle, koska
perustuslaki
salli vain kaksi kautta. Meren presidenttikaudella venalaisjoukot poistuivat Virosta. Han ajoi myos voimakkaasti Viron liittymista
Euroopan unioniin
ja
Natoon
. Han puuttui voimakkaasti myos sisapolitiikkaan.
[5]
Vuosina 2002?2003 Meri oli Viron hallituksen edustaja
Euroopan tulevaisuuskonventissa
. Han jatkoi maailmanpolitiikan seuraamista myos presidenttikautensa jalkeen.
lahde?
Hanella oli laheiset suhteet muun muassa
t?ekkilaiseen
Vaclav Haveliin
, joka myos oli kirjailija ja myohemmin presidentti.
[5]
Lennart Meri puhui aidinkielensa viron lisaksi viitta kielta: suomea,
ranskaa
,
saksaa
,
englantia
ja
venajaa
. Meren kielitaito teki hanet ja hanen kansansa tunnetuksi maailmalla vakuuttaessaan Viron lansimaalaisuutta ja eurooppalaisuutta. Muiden vastaitsenaistyneiden
Baltian
maiden johtajat eivat nimittain osanneet vieraana kielena kuin venajaa.
lahde?
Lennart Meri kuoli 76-vuotiaana 14. maaliskuuta 2006 kello 3.40 Tallinnan Magdaleenan sairaalassa pitkaaikaisen vakavan sairauden jalkeen.
[2]
Meren hautajaiset pidettiin Tallinnassa 26. maaliskuuta. Hautajaisseremonia alkoi
Kaarlin kirkossa
pidetyssa ekumeenisessa siunaustilaisuudessa, josta hautajaiskulkue liikkui Tallinnan keskustan lapi paatyen Viron presidentinlinnan
Kadriorgin
eteen. Presidentinlinnan luona puheen pitivat Viron presidentin
Arnold Ruutelin
jalkeen ulkomaisista vieraista Suomen presidentti
Tarja Halonen
ja Ruotsin entinen paaministeri
Carl Bildt
. Puheiden jalkeen hautajaiskulkue jatkoi matkaansa Tallinnan metsahautausmaalle. Suomea hautajaisissa edustivat kaikki elossa olevat presidentit: Tarja Halosen lisaksi
Martti Ahtisaari
ja
Mauno Koivisto
. Paikalla olivat myos
Latvian
ja
Liettuan
presidentit seka arvovieraita 45 valtiosta.
[7]
Lahde:
[8]
Tallinnan Lennart Meri -lentoasema
, Viron liikennoidyin lentoasema, on nimetty presidentti Meren mukaan.
[9]
Meri kirjoitti elamansa aikana kaikkiaan kymmenen kirjaa, joista nelja on suomennettu. Lisaksi han oli ahkera kaantaja.
[17]
- Revontulten porteilla
. (Virmaliste varaval, 1974.) Lyhentaen suomentanut Eva Lille. Neuvostokirjallisuutta. Jyvaskyla: Gummerus, 1977.
ISBN 951-20-1427-0
.
- Hopeanvalkea
: Matka menneeseen oppaina aurinko, fantasia ja folklore
. Tekija koonnut ja toimittanut alkuteoksista Hobevalge (1976) ja Hobevalgem (1983). Suomentanut Eva Lille. Jyvaskyla: Gummerus, 1983 (3. painos 2006).
ISBN 951-20-2478-0
.
- Kamt?atka: tulivuorten maa.
1988
- Tulen maasta, jonka nimi on Viro
. Toimittanut Piret Saluri. Suomentanut Juhani Salokannel. Helsingissa: Otava, 1995.
ISBN 951-1-13784-0
.
- Vesilinnun kansa
(1970)
- Linnunradan tuulet
(1978)
- Kalevan aanet
(1986)
- Toorumin pojat ? ostjakkien karhunpeijaiset
(1989)
- Shamaani
(1990)
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Henkilot
| |
---|
| Muut
| |
---|
|