Kuusisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tama artikkeli kertoo saaresta ja entisesta kunnasta. Muista merkityksista katso Kuusisto (tasmennyssivu) .
Kuusisto

Kuusiston lansiosan nakyvin maamerkki on Digita Oy:n yleisradiomasto.

Muut nimet
Kusto
Sijainti
Saariryhma
Pinta-ala
19 km²
Kartta

muokkaa - muokkaa wikitekstia - muokkaa Wikidataa Tietolaatikon dokumentaatio

Kuusisto
Kusto
Entinen kunta ? nykyiset kunnat:
Kaarina

sijainti

Sijainti 60°22′54.1″N , 022°24′40.2″E
Laani Turun ja Porin laani
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Kuntanumero 307
Hallinnollinen keskus Kuusisto
Perustettu 1914
? emapitaja Piikkio
Liitetty 1946
? liitoskunnat Kaarina
Kuusisto
? syntynyt kunta Kaarina
Pinta-ala  km²   [1]
(1.1.1945)
? maa 20,40 km²
Vakiluku 543   [1]
(31.12.1944)
? vaestotiheys 26,6 as./km²
Tapani Talarin Kuntaliitolle suunnittelema Kuusiston kunnan epavirallinen perinnevaakuna. [2]

Kuusisto ( ruots. Kusto , ent. Kuusluoto ) on entinen Suomen kunta ja nykyisin osa Kaarinan kaupunkia. Kunnan muodosti samanniminen saari Kaarinan edustalla Saaristomeressa . Pohjoisessa kunta rajoittui Kuusistonsalmeen ja etelassa Kirjalansalmeen .

Kuusisto oli ollut Piikkion kappeliseurakunta vuosina 1653?1863 ja 1885?1914. Oma kuntansa siita tuli 1914 . [3] Se liitettiin Kaarinaan vuonna 1946 .

Nykyiseen Kuusiston kaupunginosaan kuuluu Kuusiston saaren lisaksi Ryovariholman (ruots. Rovarholm ) ja Lyhtyholman saaret seka Jauhosaaren ( Mjolo ) lansipaa. [4]

Merkittavia rakennuksia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kuusistossa on kaksi tunnettua valtakunnallisesti merkittavaa rakennettua kulttuuriymparistoa : puurakenteinen Kuusiston kirkko kirkkomaisemineen ja kuuluisan Kuusiston piispanlinnan rauniot, joihin liittyy nykyaan museona oleva Kuusiston kartano . [5] [6]

Kolmas vahemman tunnettu kohde on Vuolahdessa sijaitseva arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema Villa Nuuttila (1946), joka on myos osa valtakunnallisesti merkittavaa rakennettua kulttuuriymparistoa ( Bryggmanin huvilat ). [7] [8] Yle TV1:lla vuonna 2020 esitetyssa Stugor-sarjan toisella kaudella ohjelman paahenkilo Kasper Stromman vierailee Villa Nuuttilassa. Huvilan nykyiset asukkaat Raija ja Matti Hurme kertovat kotinsa historiasta. [9]

Vuonna 1922 valmistunut klassistinen Kuusiston vanha pappila sijaitsee Rafnasintien varressa Pappilanmaen etelarinteessa. Aiemmin samalla paikalla sijainnut pappila paloi vuonna 1810. [10]

Kuusistossa on myos Digitan hallinnoima Turun radio- ja televisioasema. Maston korkeus on 320 metria.

Maantiede [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kuusisto sijaitsee kahden kapean ja pitkan ita-lansisuuntaisen salmen valissa. Pohjoisessa saaren erottaa mantereesta Kuusistonsalmi (ent. Pohjoissalmi) ja etelassa Paraisten Kirjalansaaresta Kirjalansalmi. Idassa saaren erottaa mantereesta Piikkionlahti ja Kukkarinsalmi. Maankohoamisen seurauksena Lyhtyholma on nykyaan kiintea osa Kuusistoa ja saaria erottanut Fiskarinsuntti on kasvanut umpeen. Lannessa saaren erottaa muista saarista Lemunaukko ( Lemofjarden ) ja Vappari ( Vapparn ). Lounaassa olevan Ryovariholman Kuusistosta erottaa kapea Piikasuntti. Kuusisto on noin 10 kilometria pitka ja enimmillaan noin 2,5 kilometria levea pitkulainen saari. Kuusisto on hammastyttavan samankokoinen ja -muotoinen viereisen Turussa sijaitsevan Kakskerran saaren kanssa. [11]

Kuusiston lansipaassa Juurvallin juurella sijaitsee saaren ainoa jarvi, pieni Kuusistonjarvi , joka on vain 1,5 metria merenpinnan ylapuolella. Jarvesta laskee reilu kolmen kilometrin pituinen Jarvenoja Ravnasin kohdalla Kirjalansalmeen. [11] [4]

Saaren korkeimmat kohdat ovat lannessa Palokallio (n. 59 m), Kliistperi (59,3 m), Kuusiston vesitornin maki (n. 60 m) ja idassa Kappelinmaki (58,1 m). [4]

Saaren maapera on paaasiassa kalliota, moreenia, savea ja liejusavea. Pienia ja jyrkkapiirteisia kalliomakia on useita eri puolilla saarta. Saarta halkoo kaksi selkeaa murroslaaksoa , joista toinen on ita-lansi-suuntainen ja kulkee Kuusiston kirkon ja koulun valista, ja toinen lounas-kaakkosuuntainen ja kulkee Kuusistonjarven kohdalla. [11] Pienempia murroslaaksoja ovat Juopinkrotti Empossa seka Vuolahden ja Kuuslahden valinen pohjois-etelasuuntainen kapea laakso.

Silta Kuusistosta sen lounaiskulmassa sijaitsevaan Ryovarinholmaan.

Liikenneyhteydet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kuusiston lapi kulkee Saariston rengastie eli seututie 180 Paraisille , Nauvoon ja Korppooseen . Kuusiston ja Kirjalansaaren yhdistaa Kirjalansalmen riippusilta , jonka keskella kulkee Kaarinan ja Paraisten valinen raja. Kylliaisissa Saaristotiesta erkanee Linnanrauniontie (tie 12185), joka johtaa Kuusiston kirkolle, kartanolle ja linnanraunioille.

Kuusiston lapi on suunniteltu Kaarinan lantista ohikulkutieta eli niin kutsuttua Paraistenvaylaa, joka erkanisi nykyisesta Saaristotiesta Kirjalansalmen sillan kohdalla ja yhdistyisi mantereella nykyiseen Kurkelantiehen (tie 2221). Kuusistonsalmen yli rakennettaisiin uusi Auvaisbergin silta, joka olisi nykyista Kuusistonsalmen siltaa huomattavasti korkeampi ja pidempi. [12] [13]

Kylat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kuusistossa on useampi kyla, joista monen nimi on alun perin ollut ruotsinkielinen .

  • Empo (Amboda)
  • Finby
  • Finninki ( Finnang)
  • Isokyla (Storby)
  • Joensuu (Aminne)
  • Jullas
  • Jarvenkyla (Traskby)
  • Korsnainen (Korsnas)
  • Kalliola (Krogsby)
  • Kylliainen
  • Kerromi (Karrom)
  • Munkke (Munkang)
  • Ravnas (Rafnas)
  • Vuolahti ( Wolax )

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b Suomen tilastollinen vuosikirja 1944?1945 (PDF)  (sivu 16?17) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen paatoimisto. Viitattu 11.6.2019.
  2. ↑ Rantanen, Saara: Kuntavaakunakokoelma vihdoin taydellinen ? kymmenen perinnevaakunaa ripustettiin mtvuutiset.fi . 13.11.2017. Viitattu 16.11.2021.
  3. ↑ Suomen Sukututkimusseura - Kuusisto Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 6.1.2008.
  4. ↑ a b c Turun karttapalvelu opaskartta.turku.fi . Viitattu 23.3.2024.
  5. ↑ Kuusiston Kirkkomaisema Valtakunnallisesti merkittavat rakennetut kulttuuriymparistot RKY . Museovirasto.
  6. ↑ Kuusiston piispanlinnan rauniot ja Kuusiston kartano Valtakunnallisesti merkittavat rakennetut kulttuuriymparistot RKY . Museovirasto.
  7. ↑ Bryggmain huvilat Valtakunnallisesti merkittavat rakennetut kulttuuriymparistot RKY . Museovirasto.
  8. ↑ Erik Bryggmanin huvilat Docomomo Suomi Finland ry - . Viitattu 23.3.2024. (englanniksi)
  9. ↑ K2, J6: Maaston muodot | Stugor | Yle Areena areena.yle.fi . Viitattu 23.3.2024.
  10. ↑ Kuusiston pappila [Arkisto - Suku Forum] suku.genealogia.fi . Viitattu 23.3.2024.
  11. ↑ a b c Paikkatietoikkuna kartta.paikkatietoikkuna.fi . Viitattu 23.3.2024.
  12. ↑ Etusivu - Paraistenvayla xn--paraistenvyl-pcbc.fi . 11.10.2018. Viitattu 23.3.2024.
  13. ↑ Kinnari, Timo: Kaarinan lantinen ohikulkutie - yleissuunnitelma Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ymparistokeskus. Viitattu 23.3.2024.
Kaarinan kaupunginosat
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kuusisto&oldid=22278980 ”