Kunnallisvaalit 2008
![Suomi](//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_Finland.svg/50px-Flag_of_Finland.svg.png)
|
|
|
10 412 paikkaa kunnanvaltuustoihin
|
|
Ensimmainen puolue
|
Toinen puolue
|
Kolmas puolue
|
|
|
|
|
Johtaja
|
Jyrki Katainen
|
Jutta Urpilainen
|
Matti Vanhanen
|
Puolue
|
Kokoomus
|
Sosiaalidemokraatit
|
Keskusta
|
Kannatus
|
23,4 %
|
21,2 %
|
20,1 %
|
Muutos
|
1,6 %-yks.
|
2,9 %-yks.
|
2,7 %-yks.
|
|
|
Neljas puolue
|
Viides puolue
|
Kuudes puolue
|
|
|
|
|
Johtaja
|
Tarja Cronberg
|
Martti Korhonen
|
Timo Soini
|
Puolue
|
Vihreat
|
Vasemmistoliitto
|
Perussuomalaiset
|
Kannatus
|
8,9 %
|
8,9 %
|
5,4 %
|
Muutos
|
1,6 %-yks.
|
0,8 %-yks.
|
4,5 %-yks.
|
|
|
Seitsemas puolue
|
Kahdeksas puolue
|
Yhdeksas puolue
|
|
|
|
|
Johtaja
|
Stefan Wallin
|
Paivi Rasanen
|
Yrjo Hakanen
|
Puolue
|
Ruotsalainen kansanpuolue
|
Kristillisdemokraatit
|
Kommunistinen puolue
|
Kannatus
|
4,7 %
|
4,2 %
|
0,5 %
|
Muutos
|
0,5 %-yks.
|
0,2 %-yks.
|
0,0 %-yks.
|
|
Vuoden 2008
kunnallisvaalit
jarjestettiin sunnuntaina 26. lokakuuta.
Ennakkoaanestys
jarjestettiin
Suomessa
15.?21. lokakuuta ja ulkomailla 15.?18. lokakuuta. Ehdokashakemukset tuli jattaa viimeistaan 16. syyskuuta.
[1]
Vaaleissa valittiin 10 412 valtuutettua 332
kunnanvaltuustoon
[2]
38 509
[3]
ehdokkaan joukosta. Paaasiassa lukuisten
kuntaliitosten
vuoksi
[4]
valtuutettuja valittiin 1 554
[5]
vahemman kuin edellisvaaleissa.
Kunnallisvaalien vaalikamppailu paasi kayntiin vasta juuri ennen vaalipaivaa, koska
Kauhajoen koulusurmat
,
Georgian sota
ja Yhdysvalloista alkanut
talouskriisi
veivat paaosan yleisesta huomiosta lokakuun ajan. Puolueiden ja niiden puheenjohtajien vaittelysta nousi esille muutama keskeinen aihe. Paakaupunkiseudulla keskusteltiin keskustan puheenjohtajan, paaministeri
Matti Vanhasen
valjaa rakentamista kannattaneesta, kotikuntansa mukaan nimeamasta ”Nurmijarven mallista”, jota han suositteli paakaupunkiseudun kunnille. Vanhanen leimasi tiivista kaupunkirakentamista kannattaneet SDP:n ja kokoomuksen ”betonipuolueiksi”. Toiseksi keskeiseksi vaaliteemaksi nousivat maahanmuuttajat, kun muut puolueet syyttivat perussuomalaisia muukalaisvihamielisyyden lietsomisesta. Perussuomalaiset kiistivat syytokset, vaikka moni puolueen ehdokkaista kampanjoikin avoimesti maahanmuuttajavastaisilla tunnuksilla. Eniten huomiota herattaneita ehdokkaita oli PS:n helsinkilainen ehdokas, maahanmuuttopolitiikkaa nakyvasti kritisoinut filosofian tohtori
Jussi Halla-aho
, joka nousi
Helsingin kaupunginvaltuustoon
lahes 3 000 aanella. Professori
Tuomo Martikainen
piti perussuomalaisten menestysta Euroopasta Suomeen rantautuneen
oikeistopopulismin
nousuna.
[6]
Karkkilassa
,
Kauniaisissa
ja
Vihdissa
kokeiltiin
sahkoista aanestysta
, jossa havisi 232 annettua aanta. Taman vuoksi naiden kuntien vaalituloksesta tehtiin
Helsingin hallinto-oikeuteen
viisi valitusta, muun muassa
Effi ry:n
avustama ryhmavalitus.
[7]
[8]
Hallinto-oikeudessa valitukset hylattiin, mutta
korkein hallinto-oikeus
maarasi naiden kuntien vaalit uusittaviksi.
[9]
Kolmessa kokeilukunnassa jarjestettiin uudet vaalit sunnuntaina 6. syyskuuta 2009.
[10]
Aanioikeutetut
|
4 191 662
|
+91 798
|
[5]
|
Aanestysaktiivisuus
|
61,3 %
|
+2,7
|
[5]
|
Aanestaneet
|
2 565 413
|
+162 153
|
[5]
|
Hylatyt aanet
|
16 178
|
+1 048
|
[5]
|
Suurpuolueista parhaiten menestyi
Kansallinen Kokoomus
, joka oli aanimaaraltaan maan suurin puolue. Kokoomus lisasi aanimaaraansa
edellisiin vaaleihin
verrattuna monia kymmeniatuhansia.
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
menetti taas aanimaaraansa ja valtuutettujen maaraa, mutta oli valtuutettujen maaralla mitattuna kokoomusta suurempi. SDP sai vaaleissa yli 541 000 aanta.
Suomen Keskusta
oli ylivoimaisesti valtuutettumaaraisesti mitattuna vielakin suurin puolue: valtuutettujen maara oli liki puolitoistakertainen kokoomukseen ja SDP:hen verrattuna, vaikka saikin naita vahemman aania. Kokoomuksen lisaksi
Vihrea liitto
parjasi vaaleissa hyvin ja kasvatti aanimaaransa 52 000 aanella. Valtuutettuja ei silti ole kuin 370, mika on melko pieni maara vielakin
vasemmistoliittoon
verrattuna.
Perussuomalaiset
moninkertaistivat aanimaaransa. Valtuutettuja tuli 443.
RKP
:n valtuutettujen maara vaheni, ja aanimaara pieneni yli 4 000:lla aanella.
Kristillisdemokraattien
aanimaara lisaantyi 11 000:lla, mutta valtuutettujen maara silti vaheni.
Puolue
|
Valtuutetut
|
Aanet
|
Lukumaara
|
Osuus
|
|
Kansallinen Kokoomus
|
2 020
|
−58
|
597 727
|
+76 315
|
23,45 %
|
+1,6
|
|
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
|
2 066
|
−519
|
541 187
|
−34 635
|
21,23 %
|
−2,9
|
|
Suomen Keskusta
|
3 518
|
−907
|
512 220
|
−31 665
|
20,09 %
|
−2,7
|
|
Vihrea liitto
|
370
|
+56
|
227 999
|
+52 066
|
8,94 %
|
+1,6
|
|
Vasemmistoliitto
|
833
|
−154
|
223 673
|
−4 685
|
8,77 %
|
−0,8
|
|
Perussuomalaiset
|
443
|
+337
|
137 497
|
+116 080
|
5,39 %
|
+4,5
|
|
Suomen ruotsalainen kansanpuolue
|
511
|
−125
|
119 896
|
−4 115
|
4,70 %
|
−0,5
|
|
Suomen Kristillisdemokraatit
|
351
|
−40
|
106 639
|
+11 973
|
4,18 %
|
+0,2
|
|
Suomen Kommunistinen Puolue
|
9
|
−7
|
13 986
|
+1 142
|
0,55 %
|
+0,0
|
|
Suomen Senioripuolue
|
2
|
+1
|
2 618
|
+1 376
|
0,10 %
|
+0,1
|
|
Itsenaisyyspuolue
|
2
|
--
|
1 482
|
+254
|
0,06 %
|
+0,0
|
|
Rauhan ja Sosialismin puolesta ? Kommunistinen Tyovaenpuolue
|
0
|
−1
|
1 063
|
−185
|
0,04 %
|
−0,0
|
|
Koyhien Asialla
|
1
|
+1
|
1 059
|
+260
|
0,04 %
|
+0,0
|
|
Suomen Tyovaenpuolue
|
0
|
−1
|
711
|
−1 546
|
0,03 %
|
−0,1
|
|
Muut
|
286
|
−134
|
61 478
|
−16 959
|
2,41 %
|
−0,9
|
|
Yhteensa
|
10 412
|
−1 554
|
2 549 235
|
+161 105
|
100 %
|
|
Lahde: Tilastokeskus 2009
[5]
|
- Jorma Tikkanen (KESK), 17,29 % koko kunnan aanimaarasta,
Himanka
- Pia Harmokivi (KD), 15,78 % koko kunnan aanimaarasta,
Artjarvi
- Anna-Maja Henriksson
(RKP), 13,60 % koko kunnan aanimaarasta,
Pietarsaari
- Jouko Huumarkangas (KESK), 13,25 % koko kunnan aanimaarasta,
Kyyjarvi
- Pekka Nyman (VIHR), 12,82 % koko kunnan aanimaarasta,
Pelkosenniemi
Nuorin valittu kunnanvaltuutettu oli jalasjarvelainen Kaisa Pihlaja. Han taytti 18 vuotta
26. lokakuuta
2008
eli vaalipaivana.
[12]
Wikiuutiset