Kirkon ja valtion ero on kasitys, jonka mukaan valtion tulee olla uskontoihin nahden puolueeton. ^[1] Tata periaatetta kutsutaan myos sekularismiksi eli tunnustuksettomuudeksi. Valtio ja uskonto on erotettu tarkkaan toisistaan muun muassa Yhdysvalloissa ja Ranskassa . ^[2] Periaatetta voidaan kutsua myos temppelin ja valtion eroksi tai moskeijan ja valtion eroksi. ^[3]

Suomessa kirkon ja valtion eron kannattajien ^selvenna mielesta kaksi valtionkirkkoa , Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen ortodoksinen kirkko , tulee muuttaa tavallisiksi yhdistyksiksi , jotka perivat jasenmaksunsa kuten muutkin yhdistykset eivatka kirkollisveron kautta. Kirkoilla ei yhdistyksen mielesta tule olla julkisoikeudellista asemaa eika mitaan erioikeuksia . ^[1]

Osa artikkelisarjaa
Sekularismi
Kasitteet Kirkon ja valtion ero Ajatuksenvapaus Ateismi Elamankatsomustieto Sekulaari humanismi Uskonnoton tapakulttuuri Valistus
Maittain Kirkon ja valtion erottamispyrkimykset Suomessa Kirkon ja valtion ero Yhdysvalloissa Ranskan sekularismi Uskonnottomuus Suomessa
Katso myos Liberalismi Maallistuminen Teokratia Uskonnonvapaus Valtionuskonto
n k m

Kirkon ja valtion eroa vaativa jarjestaytynyt vapaa-ajattelijaliike jarjestaytyi 1800-luvun loppupuolella Britanniassa , Yhdysvalloissa , Saksassa , Ranskassa ja muualla Lansi-Euroopassa. ^[4] Vapaa-ajattelijain maailmanliitto , alkuaan Kansainvalinen vapaa-ajattelijaliitto perustettiin vuonna 1880 Brysselissa . ^{[5] [6]} Jasenjarjestoja olivat eri maiden kansalliset liitot ^[5] . Vapaa-ajattelijat vaativat kirkon ja valtion erottamista seka taydellisen ajatuksen, uskonnon ja ateismin vapauden toteuttamista. ^[6] Liikkeen suuri hetki oli kirkon ja valtion ero Ranskassa 1905. ^[4]

Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen vuoden 1903 Forssan ohjelmassa todettiin: ”Uskonto on julistettava yksityisasiaksi. Kirkko on erotettava valtiosta ja kirkolliset seka uskonnolliset yhdyskunnat katsottava yksityisiksi yhdistyksiksi, jotka itse jarjestavat sisalliset asiansa. Uskonnonopetus on poistettava kouluista.” ^[7] Filosofian professori Edvard Westermarck sanoi vuoden 1907 esitelmansa lopuksi: ”Eiko olisi jo aika meidankin kansamme yhteiskunnan, siveyden ja uskonnon nimessa saataa, etta taydellinen uskonvapaus on oleva, etta mitaan erityisesti etuoikeutettua uskontoa ei saa yhteiskunnassa olla olemassa, etta kirkko on erotettava valtiosta?” ^[8]

Vuonna 1923 voimaan tullut uskonnonvapauslaki antoi ateisteille taydet kansalaisoikeudet . Vaatimus valtion ja kirkon erottamisesta ei kuitenkaan toteutunut. ^{[9] [10] selvenna}

Euroopan unioni sitoutui Amsterdamin sopimuksen (1997) Julistuksessa (nro 11) kirkkojen ja ei-tunnustuksellisten jarjestojen asemasta kunnioittamaan kirkkojen ja uskonnollisten yhdistysten asemaa, joka niille on kansallisessa lainsaadannossa annettu ja olemaan puuttumatta siihen. Julistuksen teksti on seuraava:

≫Euroopan unioni kunnioittaa eika puutu siihen asemaan, joka kirkoilla ja uskonnollisilla yhdistyksilla tai yhdyskunnilla on kansallisen lainsaadannon mukaisesti jasenvaltioissa. Euroopan unioni kunnioittaa myos elamankatsomuksellisten ja ei-tunnustuksellisten jarjestojen asemaa.≫
( ^[11] )

Euroopan neuvosto antoi parlamentaarisessa yleiskokouksessaan 2007 suosituksen ”Valtio, uskonto, sekularismi, ihmisoikeudet” (suositus nro 1804). ^[12] Suosituksessa Euroopan neuvosto toteaa kirkon ja valtion eron olevan Euroopan yhteisia arvoja (artikla 4). Suosituksen pohjatekstissa ennen kokousta suositeltiin Euroopan valtioille kirkon ja valtion erottamista toisistaan. Pohjateksti muuttui Suomen aloitteesta. ^{[13] [14]}

Paaartikkeli: Ranskan sekularismi

Ranskassa uskonnon ja valtionsuhdetta kuvataan sanalla laicite , jonka voi suomentaa tunnustuksettomuudeksi tai valtion puolueettomuudeksi uskontojen suhteen. Ranskassa laicite-periaate kaytannossa tarkoittaa sita, etta esimerkiksi julkisissa kouluissa ei ole uskonnonopetusta eika uskontokuntiin kuuluvia tilastoida valtion taholta. Uskonnollisiksi katsottavien symbolien, kuten huntujen kaytto on kielletty valtion kouluissa. ^[15]

Paaartikkeli: Kirkon ja valtion erottamispyrkimykset Suomessa

Suomen perustuslaki toteaa, etta evankelis-luterilaisen kirkon jarjestysmuodosta ja hallinnosta saadetaan kirkkolaissa . ^[16] Suomen ortodoksista kirkkoa koskee Laki ortodoksisesta kirkosta . ^{[17] [18]} Luterilaisella kirkolla ja ortodoksisella kirkolla on siten lainsaadannossa erityisasema. ^{[19] [20] [21]} Tilastokeskus kayttaa evankelis-luterilaisesta kirkosta valtionkirkko-maaritelmaa. ^[22]

Muun muassa Vapaa-ajattelijain liiton mielesta valtion tulee olla uskontoihin nahden puolueeton. Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen ortodoksinen kirkko , tulee muuttaa tavallisiksi yhdistyksiksi, jotka perivat jasenmaksunsa kuten muutkin yhdistykset eivatka verotusoikeuden kautta. Evankelis-luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla ei tule olla julkisoikeudellista asemaa eika mitaan erioikeuksia. ^{[23] [24] [25]}

Saantojensa mukaan Vapaa-ajattelijain liitto vaatii lainsaadannossa ^[26]

1. valtionkirkkojarjestelman purkamista niin, etta missaan yhteiskunnallisissa toimissa ei edellyteta eika harjoiteta minkaanlaista uskonnollista toimintaa
2. kirkkojen jasenmaksun kannon poistamista verotuksen yhteydesta
3. kaiken uskontokunnille jaettavan rahallisen valtionavun tai muun yhteiskunnallisen tuen lopettamista
4. uskonnon opetuksen lopettamista paivakodeista, kouluista ja teologisten tiedekuntien lakkauttamista valtion yliopistoista
5. uskonrauha - ja jumalanpilkkalakien kumoamista
6. yleisen hautaustoimen siirtamista valtiolle ja kunnille.

Vapaa-ajattelijain liiton entinen puheenjohtaja Erkki Hartikainen on sanonut, etta jos mitaan uskontoa ei ole mainittu missaan valtion laissa ja jos valtio ei suosi mitaan uskontoa muillakaan tavoin, voidaan sanoa, etta kirkko ja valtio tai uskonnot ja valtio on erotettu toisistaan. Tamakaan ei viela Hartikaisen mukaan merkitse taydellisen ajatuksenvapauden toteutumista. Laeissa saattaa olla uskonnoista peraisin olevia oikeuskasityksia ja viranomaiset voivat antaa uskonnollisten kasitystensa vaikuttaa paatoksentekoon. Hartikaisen mukaan Ruotsissa ja Suomessa valtiokirkko on jo pelkastaan silla perusteella, etta uskonnoista puhutaan laeissa. ^[27]

Yhdysvalloissa on liittovaltiotasolla saadetty valtion ja kirkon ero perustuslain ensimmaisessa lisayksessa, joka on vapaasti suomennettuna: ”Kongressi ei saa saataa mitaan lakia, joka koskee uskonnon perustamista, tai kieltaa sen vapaata harjoittamista; tai vahentaa sanan tai lehdiston vapautta tai ihmisten oikeutta rauhanomaiseen kokoontumiseen tai anomuksen tekemiseen hallitukselle epakohtien korjaamiseksi.” ^[28]

Edustajainhuoneen istunnot alkavat rukouksella. ^[29] Lisaksi Yhdysvaltojen asevoimissa on liittovaltion maksamia sotilaspappeja . ^[30]

Japanin perustuslaissa on ilmaistu ajatuksenvapaus ja valtion puolueettomuus uskontojen suhteen: ^[31]

≫§ 19

Ajatuksen ja omantunnon vapautta ei saa rikkoa.

§ 20
(1) Uskonnonvapaus taataan kaikille.
(2) Minkaan uskonnollisen jarjeston ei tule saada erityisoikeuksia julkiselta vallalta, eika hallita poliittista valtaa.
(3) Ketaan ei saa pakottaa osallistumaan uskonnolliseen toimintaan, juhlaan, riittiin tai muuhun uskonnonharjoitukseen.

(4) Valtion ja sen virastojen on pidattaydyttava uskonnon opetuksesta ja muusta uskonnollisesta toiminnasta.≫
( ^[31] )

• Tasa-arvo
• Teokratia
• Uskonnonvapaus
• Valtionuskonto

• Haarscher, Guy:  Tunnustuksettomuus . (La laicite, 1996.) Suomentanut Tapani Kilpelainen. Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura ry, 2006. ISBN 952-5503-22-4 .

• Hartikainen, Erkki: 100 vuotta valtion ja kirkon eroa . Vapaa ajattelija 1/2005.
• Kahlos, Maijastina: Vankat perustelut valtion tunnustuksettomuudelle . Vartija 1/2007.
• Kirkhart, Bobbie: Kirkon ja valtiovallan erottaminen Amerikassa . Vapaa ajattelija 5/2003.
• Valtion ja kirkon erottamisen historia Yhdysvalloissa . (englanniksi)