Kimmo Kalevi Immeri Sasi
(s.
21. helmikuuta
1952
Tampere
) on suomalainen
kokoomuslainen
poliitikko. Han oli
kansanedustajana
vuodesta 1983 vuoteen 2015. Han oli
Lipposen I
ja
II hallituksen
liikenne- ja viestintaministeri vuosina 1999 ja 2002?2003 seka Lipposen II hallituksen ulkomaankauppaministeri vuosina 1999?2002.
Koulutukseltaan Sasi on
oikeustieteen kandidaatti
(1974),
diplomiekonomi
(1975) ja
Master of Laws
(1978,
Columbian yliopisto
). Han tyoskenteli vuosina 1972?1973 kouluasiainsihteerina ja vuosina 1975?1977 kansainvalisen yksityisoikeuden assistenttina. Myohemmin han toimi lakimiehena ja poliisiasiain neuvottelukunnan sihteerina.
Vuosina 1997?1998 Sasi toimi
Pohjola-Nordenin
liittohallituksen puheenjohtajana.
[4]
Sasi toimii vuodesta 2009
Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen
johtokunnan puheenjohtajana.
Sasi toimi kokoomuksen kansanedustajana yhtajaksoisesti vuosina 1983?2015. Han oli ehdolla myos
vuoden 2015 vaaleissa
, muttei tullut valituksi.
[5]
Ylen vaalikonevastauksista tehdyn analyysin mukaan Sasi oli oikeistolaisin ehdokas eduskuntavaaleissa 2015.
[6]
Sasi toimi kokoomuksen eduskuntaryhman puheenjohtajana vuosina 1991?1993, mutta joutui eroamaan tehtavasta kokoomuksen toisen vahvan miehen,
Ahon hallituksen
valtiovarainministerin
Iiro Viinasen
vaatimuksesta. 1990-luvun laman aikana Sasi vastusti voimakkaasti Viinasen ajamaa asuntovelkojen korkovahennysten leikkaamista korkojen ollessa korkeimmillaan, ja eduskunta muuttikin hallituksen esitysta asuntovelallisille edullisemmaksi. Toinen suuri nakemysero koski pankkitukea, jossa Sasi katsoi olevansa veronmaksajien puolella, ja eduskunta tiukensi huomattavasti pankkituen ehtoja.
[7]
Sasin ja Viinasen riidan seurauksena heidan puhevalinsa katkesivat lopullisesti. Sasin nakemyksen mukaan kysymys oli kokoomuksen sisaisesta valtataistelusta seka hanen ja Viinasen keskinaisista sovittamattomista nakemyseroista. Kokoomuksen sisaiseen tilaan vaikuttivat Sasin mielesta
Berliinin muurin
murtuminen ja
kylman sodan
paattyminen, mika vahvisti lansimielisia voimia eri puolueissa. Taman vuoksi Sasi ja Viinanen ajautuivat puolueen sisalla eri leireihin.
[8]
Sasi oli
Lipposen I hallituksen
liikenneministeri kolmen kuukauden ajan vuonna 1999 seka
Lipposen II hallituksen
ulkomaankauppaministeri 1999?2002 ja liikenne- ja viestintaministeri 2002?2003. Liikenne- ja viestintaministerina
toimitusministeristovaiheessa
han vaihtoi
VR:n
hallituksen. Seuraava liikenne- ja viestintaministeri
Leena Luhtanen
palautti VR:n hallituksen aikaisempaa hallituspohjaa vastaavaksi.
lahde?
Vuosina 2003?2011 Sasi toimi
perustuslakivaliokunnan
ja vuodesta 2011
valtiovarainvaliokunnan
puheenjohtajana.
[4]
Huhtikuussa 2007 hanet valittiin
Suomenruotsalaisten kansankarajien
toiseksi varapuheenjohtajaksi.
[9]
Sasi valittiin kokoomuksen ehdokaslistalle
vuoden 2019 europarlamenttivaaleihin
, mutta hanen aanimaaransa ei vaaleissa riittanyt valituksi paasemiseen.
[10]
Sasi on kannattanut tasavallan presidentin valtaoikeuksien karsimista ja valtion omistuksen purkamista porssiyhtioista. Han on vastustanut ministereiden tueksi suunniteltuja poliittisia valtiosihteereita. Kevaalla 2009 han myos ehdotti kansanedustajien maaran vahentamista 200:sta 150:een.
[11]
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana Sasi esitti, etta yhteiskunta voisi Britannian tavoin tukea uskonnollisen
?ariaa
sovittelijan kayttoa riitatilanteissa, jossa molemmat osapuolet henkilot haluavat sita ja se ei ole Suomen lain kanssa ristiriidassa.
[12]
Sasi kritisoi
Helsingin Sanomia
tavasta, jolla se esitti hanen tukevan ?aria-lakia.
[13]
Keskustan ymparistoministeri
Paula Lehtomaen
perheen kaivosomistuksien tultua julkisuuteen Sasi vaati ministereita julkistamaan puolisoiden omistukset.
[14]
Sasi kannattaa
pakollista ruotsin kielen opetusta
.
[15]
Hanen mielestaan ruotsin kielta on osattava, jotta voi ymmartaa Suomen historiaa ja jotta ei joudu "huonompiin ammatteihin". Lisaksi han pitaa ruotsia kaupallisesti englannin jalkeen toiseksi tarkeimpana vieraana kielena.
[16]
[17]
Kimmo Sasin vanhemmat ovat Tampereen Yhteiskoulun rehtori (1970-75) Immeri Elias Sasi ja hammaslaakari Hilkka-Liisa Ranta.
[18]
Sasilla on entisen vaimonsa (1997?2014) Viveca Anita Sasin kanssa yksi tytar.
[19]
Kimmo Sasin veljenpoika on tamperelainen kunnallispoliitikko
Ilkka Sasi
.
[20]
5. maaliskuuta 2007 Sasi joutui
auto-onnettomuuteen
Kolmostiella
Ylojarvella
hanen autonsa ajauduttua vastaantulevien kaistalle. Sasilta murtui
solisluu
seka
nilkka
, nokkakolarin toisista osapuolista yksi kuoli ja toinen loukkaantui.
[21]
[22]
Sasi itse ei muistanut kolarista mitaan mutta epaili
verenpaineen
akillisesta laskusta johtuvaa vasymyskohtausta. Han oli juuri saanut uudenlaista verenpainelaaketta.
[23]
Sasi tuomittiin silloisessa Tampereen karajaoikeudessa
kuolemantuottamuksesta
ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta 70
paivasakkoon
, ja han joutui lisaksi korvaamaan 1 200 euroa todistelu- ja ruumiinavauskustannuksia.
[24]
Sasi on ollut kesasta 2017
valtiosaantooikeuden
tohtoriopiskelija
Helsingin yliopistossa
.
[25]
- ↑
a
b
Lipponen I hallitus
Suomen hallitukset
. Valtioneuvosto.
Arkistoitu
14.5.2011. Viitattu 31.8.2010.
- ↑
a
b
c
Lipposen II hallitus
Suomen hallitukset
. Valtioneuvosto.
Arkistoitu
14.5.2011. Viitattu 31.8.2010.
- ↑
Jaatteenmaen hallitus
Suomen hallitukset
. Valtioneuvosto.
Arkistoitu
14.5.2011. Viitattu 31.8.2010.
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
h
Kimmo Sasi
Suomen kansanedustajat
. Eduskunta. Viitattu 24.11.2011.
- ↑
Mansikka, Heli:
Pirkanmaan aanestajat yllattivat: konkariedustaja Kimmo Sasi jai rannalle
Yle Uutiset
. 19.4.2015. Viitattu 22.4.2015.
- ↑
Kuka on oikeistolaisin, kuka liberaalein? ? Katso, miten ehdokkaasi asettuu poliittiselle nelikentalle
Yle Uutiset
. 13.4.2015. Viitattu 8.4.2019.
- ↑
Reijo Sippola ja Jarmo Kettunen (toim.):
Tampereen kasvot
, s. 104?105. Tampere: Kustannus Oy Sanasato, 1997.
- ↑
Pelkonen, Linda:
Kolme tarinaa: Nain valit rikkoutuivat politiikan huipulla ? ”Paaasia, etta voitin”
18.7.2017. Ilta-Sanomat.
- ↑
FOLKTINGETS STYRELSE 2013-2015
folktinget.fi
.
Arkistoitu
24.2.2014. Viitattu 21.2.2014.
- ↑
Eurovaalit 2019 ? Ehdokkaat
Ylen vaalitulospalvelu
. 22.10.2019. Yleisradio. Viitattu 19.8.2020.
- ↑
Sasin yllatysehdotus: Eduskuntaan 50 kansanedustajaa vahemman!
Ilta-Sanomat
. 19.01.2009.
Arkistoitu
20.1.2009. Viitattu 31.1.2009.
- ↑
Perustuslakivaliokunnan johtaja Sasi Kotimaa24:ssa: Sharia-lain soveltaminen mahdollista
Helsingin Sanomat
. 26.11.2010. Helsinki. Viitattu 26.11.2010.
- ↑
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/107028-kimmo-sasi-vastaa-sharia-kritiikkiin-%E2%80%93-%E2%80%9Colen-hesarin-uhri%E2%80%9D
- ↑
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2010/10/03/al-sasi-haluaisi-puolisoidenkin-osakesalkut-julki/201013693/12
- ↑
Nimilista paljastaa: Katso kuka eduskunnassa kannattaa pakkoruotsia ? ja kuka vastustaa
www.is.fi
. 15.8.2013. Ilta-Sanomat. Viitattu 09.05.2023.
- ↑
Taysistunnon poytakirja 165/2014 vp
www.eduskunta.fi
. 5.3.2014. Eduskunta. Viitattu 11.1.2022.
- ↑
Kimmo Sasi: Suomalaisen poliisin on osattava ruotsia
Yle Uutiset
. 14.8.2013. Yleisradio Oy. Viitattu 12.1.2022.
- ↑
Tyrvaan yhteiskoulu - Vammalan lukio 1904?1979
, matrikkeli, s. 134. Vammala: Vammalan lukio, 1979.
ISBN 951-95031-7-X
.
- ↑
Kimmo Sasille lopullinen ero
iltasanomat.fi
. 08.10.2014.
Arkistoitu
16.10.2014. Viitattu 15.01.2015.
- ↑
Vuorinen, Terho:
Bilekohu iski Tampereella ? eduskuntavaaleista pudotettu johtava kokoomuspoliitikko harkitsee rikosilmoitusta
Ilta-Sanomat
. 1.11.2022. Viitattu 1.11.2022.
- ↑
Sasin kolarin syy yha epaselva
6.3.2007. YLE Uutiset. Viitattu 26.2.2010.
- ↑
Kansanedustaja loukkaantui kuolonkolarissa
Ilta-Sanomat
. 5.3.2007.
Arkistoitu
27.9.2007. Viitattu 26.2.2010.
- ↑
Sasi muistaa vasymyskohtauksen
7.3.2007. YLE. Viitattu 7.3.2007.
- ↑
Kimmo Sasille sakkoja kuolemantuottamuksesta
Helsingin Sanomat
. 26.10.2007. Viitattu 26.2.2010.
- ↑
Kimmo Sasi haluaa perustuslakivaliokunnan kayttamien oikeusoppineiden joukkoon ? ”Viime aikoina tulkinnat ovat menneet harhaan”
HS Politiikka
. Helsingin Sanomat. Viitattu 7.8.2017.
Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajat
|
---|
| Eduskuntaryhma
(40)
| |
---|
|
- ↑
a
b
Mauri Miettinen siirtyi Kymen laanin maaherraksi huhtikuussa 1993. Tilalle nousi Timo Ihamaki.
- ↑
Riitta Kauppinen liittyi Kokoomuksen eduskuntaryhmaan Keskustan eduskuntaryhmasta kesakuussa 1994.
- ↑
Jouni J. Sarkijarvi siirtyi ymparistoministerion asunto- ja rakentamisosaston ylijohtajaksi heinakuussa 1993. Tilalle nousi Pekka Kivela.
- ↑
a
b
Ilkka Suominen siirtyi Alkon paajohtajaksi 1994. Tilalle nousi Kirsi Piha.
|
|
|
---|
| Eduskuntaryhma
(39)
| |
---|
|
- ↑
a
b
Pertti Salolainen valittiin 1996 Suomen suurlahettilaaksi Lontooseen. Tilalle nousi Pirjo-Riitta Antvuori.
- ↑
a
b
Kari Hakamies valittiin Kuopion kaupunginjohtajaksi 1998. Tilalle nousi Heikki Jarvenpaa.
- ↑
a
b
Kirsi Piha valittiin Euroopan parlamentin jaseneksi 1996. Tilalle nousi Seppo Kanerva.
- ↑
a
b
Iiro Viinanen valittiin Pohjolan paajohtajaksi 1996. Tilalle nousi Jari Koskinen.
- ↑
a
b
Anssi Rauramo valittiin Helsingin liikuntajohtajaksi 1998. Tilalle nousi Sirkka Lekman.
- ↑
a
b
Tuula Linnainmaa jatti paikkansa kansanedustajana 1997. Tilalle nousi Jouni Sjoblom.
- ↑
a
b
Vaino Saario menehtyi vaalikaudella toukokuussa 1996. Tilalle nousi Outi Siimes.
|
|
|
---|
| Eduskuntaryhma
(46)
| |
---|
|
- ↑
a
b
Olli-Pekka Heinonen siirtyi helmikuussa 2002 Yleisradion suomenkielisen television johtajaksi, jolloin hanen tilalleen eduskuntaan nousi Anne Holmlund.
- ↑
Seppo Kanerva erosi kokoomuksesta ja liittyi Keskustan eduskuntaryhmaan joulukuussa 2002.
|
|
|
---|
| Eduskuntaryhma
(40)
| |
---|
|
- ↑
a
b
Ville Itala valittiin Euroopan parlamentin jaseneksi kesakuussa 2004, jolloin hanen tilalleen eduskuntaan nousi Jouko Laxell.
- ↑
a
b
Marjo Matikainen-Kallstrom aloitti kansanedustajana heinakuussa 2004 istuttuaan kautensa loppuun Euroopan parlamentissa. Hanen varaedustajanaan eduskunnassa toimi Tapani Makinen.
|
|
|
---|
| Eduskuntaryhma
(50)
| |
---|
|
- ↑
Merikukka Forsius erosi vihreista ja liittyi Kansallisen Kokoomuksen eduskuntaryhmaan helmikuussa 2008.
- ↑
a
b
Jari Koskinen valittiin Euroopan jalleenrakennus- ja kehityspankin johtokunnan jaseneksi syyskuussa 2009, jolloin hanen tilalleen eduskuntaan nousi Kalle Jokinen.
- ↑
a
b
Jukka Makela valittiin Espoon kaupunginjohtajaksi kesakuussa 2010, jolloin hanen tilalleen eduskuntaan nousi Lasse Viren.
|
|
|
---|
| Eduskuntaryhma
(44)
| |
---|
|
- ↑
a
b
Jyri Hakamies siirtyi marraskuussa 2012 Elinkeinoelaman keskusliiton toimitusjohtajaksi, jolloin hanen tilalleen eduskuntaan nousi Anu Urpalainen.
- ↑
a
b
Jyrki Katainen valittiin kesakuussa 2014 komissaariksi Euroopan komissioon, jolloin hanen tilalleen eduskuntaan nousi Elina Lepomaki.
- ↑
a
b
Henna Virkkunen valittiin toukokuussa 2014 jaseneksi Euroopan parlamenttiin, jolloin hanen tilalleen eduskuntaan nousi Mikael Palola.
|
|