Paivasakko
on
sakko
, joka lasketaan tuomitun paivatulojen perusteella. Teoriassa paivasakko vastaa ansionmenetysta, joka seuraa yhdesta vankilapaivasta eli poissaolosta toista. Suomessa sakko on kuitenkin paljon pienempi. Paivasakkojarjestelma on kaytossa
Suomessa
,
Ruotsissa
,
Tanskassa
,
Saksassa
,
Meksikossa
ja
Macaossa
.
Karajaoikeus
tuomitsee paivasakkorangaistuksen, jos se pitaa rikosta niin lievana, ettei ankarampi seuraamus ole tarpeen. Sakko voidaan laissa saadetyin edellytyksin maarata myos poliisin kirjoittamalla rangaistusvaatimuksella, jonka
kihlakunnansyyttaja
vahvistaa
rangaistusmaaraysmenettelyssa
.
Paivasakot tuomitaan kappaleittain. Esimerkiksi kunkin paivasakon asettuen 10 euroon, 20 paivasakkoa tuottaa maarat kerrottaen 200 euron kokonaissakon. Mita moitittavammasta teosta on kysymys, sita suurempi on rangaistukseksi maarattavien paivasakkojen lukumaara. Lain sallima suurin paivasakkojen lukumaara on 120 tai, jos syyksi luettuja rikoksia on useita, yhteisena sakkorangaistuksena 240 kpl.
Yhden paivasakon maaraytymisperusteena toimivat tuomitun
ansiotulot
, paaomatulot seka eraat
verovapaat tulot
. Aikaisemmin vaikutti myos
varallisuus
. Suurituloisen henkilon paivasakon rahamaara on pienituloisen henkilon paivasakon rahamaaraa suurempi, koska tarkoitus on, etta rangaistus koskisi henkilon suhteelliseen taloudelliseen asemaan samalla tavoin tuloista riippumatta.
Paivasakon rahamaara lasketaan nettotuloista. Nettotulo on se rahamaara, joka henkilolle jaa kateen, kun kuukausituloista vahennetaan verot, pakolliset vakuutusmaksut ja tyottomyysvakuutusmaksu. Nettotuloista vahennetaan perusvahennys 255 euroa. Saatu rahamaara jaetaan 60:lla. Jokainen alaikainen lapsi vahentaa lisaksi paivasakon maaraa 3 eurolla. Pienin paivasakko on 6 euroa.
Ellei syytetty osaa selvittaa tulojaan ja varallisuuttaan sakon maaraamista varten, sen tekee karajaoikeus. Mikali henkilo hankkiakseen itselleen taloudellista hyotya antaa viranomaiselle sakon maaraamista varten tuloistaan, elatusvelvollisuudestaan tai muusta maksukykyynsa vaikuttavasta seikasta olennaisesti totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan tiedon, han syyllistyy
sakkovilppiin
, josta voidaan rikoslain mukaan tuomita sakkoon, tai vankeuteen enintaan kolmeksi kuukaudeksi.
Ellei sakkoa makseta vapaaehtoisesti, se siirretaan
ulosottoon
pakolla taytantoonpantavaksi. Jos sakkoa ei sittenkaan saada ulosmitattua, karajaoikeus voi muuntaa sen
vankeudeksi
, jolloin yksi vankeuspaiva vastaa kolmea paivasakkoa. Tata sakon
muuntorangaistusta
voidaan nykyaan kuitenkin soveltaa vain tuomioistuimen maaraamiin sakkoihin. Aiemmin myos poliisin
rangaistusmaaraysmenettelyssa
maaraamiin sakkoihin sovellettiin aika ajoin samaa prosessia.
Paivasakkojarjestelma otettiin Suomessa kayttoon vuonna 1921.
[1]
Suomen ylinopeussakkojarjestelma on saanut huomiota ulkomaillakin.
[2]
Washington Times
on kutsunut
Reima Kuislan
sakkotapausta sodaksi vaurautta vastaan mutta muistuttaa jarjestelman olevan paikallaan varmistamaan, ettei rikkaille synny etuoikeutta olla valittamatta pienisakkoisista laeista.
[3]