Kieltolaki tarkoittaa tavallisimmin alkoholijuomien valmistuksen ja myynnin kieltavaa lakia . ^{[1] [2]} Joskus lailla on kielletty myos alkoholin kulutus. Kieltolakien takana on ollut huoli alkoholinkayton haitallisista vaikutuksista yhteiskuntaan ja moraaliin, ja lakien tavoitteena on ollut lopettaa alkoholin kulutus poistamalla sen saatavuus. ^[2]

Islamilaisissa maissa alkoholi on ollut uskonnollisista syista kiellettya tai rajoitettua jo 600-luvulta alkaen. Uudella ajalla kieltolaki on ollut kaytossa muun muassa Suomessa 1919?1932, Venajalla 1914?1923, Yhdysvalloissa 1920?1933, Prinssi Edwardin saarella Kanadassa 1901?1948 (myos muissa osissa Kanadaa lyhyempia ajanjaksoja), Norjassa 1916?1927 ja Islannissa 1915?1935. ^{[3] [4] [5]} Lisaksi moni siirtomaavalta kielsi alkoholin siirtomaissaan etenkin Afrikassa, joskus paikallisten johtajien omasta pyynnosta. ^[2]

Islamin uskonto kieltaa alkoholin nauttimisen. Islamin profeetta Muhammed salli seuraajilleen aluksi alkoholin kayton, mutta kielsi sen havaitessaan juomisen johtavan vakivaltaan ja hairioihin. Monessa muslimimaassa onkin ollut voimassa kieltolaki 600-luvulta lahtien. Islamin levitessa Arabiasta muualle maailmaan myos alkoholin kieltoalue laajeni. Viinia on kuitenkin ylistetty paljon etenkin keskiaikaisessa arabiankielisessa runoudessa. Jotkin muslimihallinnot kaytannossa nykyisin sallivat alkoholin kayton verottamalla sita. Taydellinen kieltolaki on voimassa muun muassa Saudi-Arabiassa ja Iranissa, missa rangaistuksena kiellon rikkomisesta on julkinen ruoskinta. Alkoholin kaytto sallitaan naissakin maissa kuitenkin ulkomaisille matkailijoille ja diplomaateille. Maallistuneemmissa muslimimaissa, kuten Egyptissa, Algeriassa, Tunisiassa ja Turkissa, alkoholia on saatavilla rajoitetusti. ^[2]

Myos juutalaisuudessa ja varhaisessa kristinuskossa on ollut joitain lahkoja, jotka ovat kieltaneet alkoholinkayton. ^[2]

Paaartikkeli: Kieltolaki (Suomi)

Suomessa kieltolaki astui voimaan 1. kesakuuta 1919. Pian koyhimpien perheiden elintaso parani, koulupoissaolot vahenivat, lasten aliravitsemus vaheni ja koululaiset jaivat entista harvemmin luokalle. Myos haittavaikutuksia alkoi ilmeta. Kaupat saivat myyda alkoholia yha reseptilla, mita alettiin kayttaa vaarin. Salakuljetus etenkin Virosta lisaantyi. Rikollisuus ja vakivalta yleistyivat nopeasti. Kalliit ravintolat saivat tarjoilla alkoholia samalla kun tyovaen kapakoiden asiakkaita pidatettiin. Kieltolain rikkomisesta pidatetyista 80 prosenttia olikin koyhia tai erittain koyhia. Kieltolain kahden ensimmaisen vuoden aikana suurin osa kaupungeista ilmoitti alkoholinkayton lisaantyneen eika vahentyneen. ^[6]

Vaatimuksia kieltolain purkamisesta alettiinkin esittaa jo vuonna 1923, mutta eduskunta pysyi pitkaan kieltolain kannalla. Joulukuussa 1931 pidetyssa kansanaanestyksessa yli 70 prosenttia aanestaneista aanesti lain kumoamisen puolesta. Lopulta eduskunta kumosi kieltolain vuonna 1932. ^[6]

Farsaaret saati vuonna 1907 lain alkoholin myyntikiellosta. Alkoholin osto Tanskasta yksityiseen kayttoon sallittiin rajoituksin vuonna 1928. Kieltolaki kumottiin vuonna 1992.

Islanti kielsi vuonna 1915 kokonaan kaiken alkoholin myynnin. Viinin myynti sallittiin 1922 ^{[3] [4]} ja viinan myynti sallittiin vuonna 1935, mutta oluen myyntikielto kumottiin vasta vuonna 1989. ^[7]

Norja kielsi viinan myynnin vuonna 1916, joka laajennettiin vakeviin viineihin ja olueen . Viinin ja oluen myyntikielto kumottiin vuonna 1923. Vakevien alkoholien myynti sallittiin vuonna 1927.

Ruotsissa otettiin kayttoon vuonna 1914 ns. viinakortti jarjestelman kayttoon joka kumottiin vuonna 1955. Ruotsissa pidettiin vuonna 1922 kansanaanestys kieltolaista, joka torjuttiin.

Venajalla ensimmainen maanlaajuinen kieltolaki astui voimaan vuonna 1914 valiaikaisena ensimmaisen maailmansodan ajaksi, silla juopottelun pelattiin heikentavan sotilaskuria ja teollisuuden tuottavuutta. Kansa ja armeija eivat kieltolakia kuitenkaan noudattaneet. Bol?evikit jatkoivat kieltolakia vallankumouksen 1917 jalkeen, kunnes kaikki rajoitukset purettiin vahitellen 1920-luvun loppuun mennessa. ^[2]

Paaartikkeli: Yhdysvaltain kieltolaki

Monissa Yhdysvaltojen osavaltioissa saadettiin kieltolaki jo 1800-luvulla, ensimmaisena Mainessa vuonna 1851. ^[8] Alkoholin valmistus, kuljetus ja myynti kiellettiin koko maassa vuosien 1920?1933 ajaksi. Kieltolaki vahensi aluksi alkoholin kulutusta, mutta lain kannatus hiipui 1920-luvun loppua kohti. Alkoholin salamyynti ja salakuljetus hyodyttivat jarjestaytynytta rikollisuutta , lain valvominen kavi kalliiksi, ja alkoholia juotiin kuitenkin salaa. Valtakunnallinen kieltolaki kumottiin vuonna 1933, joskin muutama osavaltio jatkoi kieltoa senkin jalkeen.

Yhdysvaltain hallitus kielsi erikseen alkoholin kaikilta intiaaneilta vuosiksi 1892?1953, silla viinan katsottiin tuhoavan intiaaniyhteisoja. ^[2]

Meksikossa alkoholi kiellettiin vuoden 1910 vallankumouksen jalkeen, silla uudet vallanpitajat pitivat alkoholinkayttoa koyhyyden tarkeana syyna. ^[2]

Paaartikkeli: Luettelo valtioista joissa on voimassa kieltolaki

Kieltolaki on edelleen kaytossa Afganistanissa , Bangladeshissa , Bruneissa , Intian tietyissa osissa, Iranissa , Kuwaitissa , Libyassa , Saudi Arabiassa , Sudanissa , Yhdistyneiden arabiemiirikuntien Sharjan emiraatissa , Jemenissa ja Pakistanissa . ^[9] Iranissa alkoholin juomisesta voidaan maarata kuolemantuomio mutta tuomio voidaan muuttaa ruoskinnaksi, jos syyllinen katuu. ^{[10] [11]}

Kieltolakia on usein kaytetty ^{[12] [13] [14]} esimerkkina laista, joka toimii tarkoitustaan vastaan. Koska alkoholin kayttoa ei laissa kriminalisoitu eivatka ihmiset pitaneet sita rikoksena, pelattiin piittaamattomuuden laista laajenevan myos muille alueille. Tutkimusten mukaan alkoholinkulutus nousi, rikollisuus lisaantyi ja raaistui. Suomessa pirtun salakuljettajista tuli kansan sankareita. ^[15] Usein kieltolain aikaan alkoholin maahantuonti kukoisti salakuljettajien ansiosta ja etenkin Yhdysvalloissa jarjestaytynyt rikollisuus hallitsi pimeita alkoholimarkkinoita. ^{[16] [16]}

• Paihteiden kielto

• Martin, Scott C. (toim.):  The Sage Encyclopedia of Alcohol: Social, Cultural, and Historical Perspectives . Sage, 2015. ISBN 978-1-4833-2525-5 .

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kieltolaki Wikimedia Commonsissa