Kemijarven maalaiskunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kemijarven maalaiskunta
Entinen kunta ? nykyiset kunnat:
Kemijarvi

vaakuna

sijainti

Laani Lapin laani
Maakunta Lapin maakunta
Kuntanumero 242
Hallinnollinen keskus Kemijarven keskustaajama (?1956)
Isokyla (1957?1972)
Perustettu
? seurakunta 1779
? kunta 1871
Liitetty 1973
? liitoskunnat Kemijarvi
Kemijarven maalaiskunta
? syntynyt kunta Kemijarvi
Pinta-ala  km²   [1]
(1.1.1972)
? maa 3 510,4 km²
Vakiluku 7 523   [2]
(31.12.1972)
? vaestotiheys 2,20 as./km²

Kemijarven maalaiskunta (lyh. Kemijarven mlk , ruots. Kemijarvi landskommun ) oli Perapohjolassa Lapin laanissa sijainnut Suomen kunta.

Kemijarven seurakunta erotettiin Kemin seurakunnasta vuonna 1779 ja Kemijarven kunta perustettiin vuonna 1871. [3] Vuonna 1957 Kemijarven kunnan keskustaajama lahialueineen erotettiin siita Kemijarven kauppalaksi ja siihenastisen Kemijarvi-nimisen kunnan nimi muutettiin Kemijarven maalaiskunnaksi. Tama oli viimeinen kerta, kun Suomen kunnan nimeen lisattiin sana maalaiskunta . Kemijarven maalaiskunta -nimella kunta ehti olla olemassa vain 16 vuotta, silla vuonna 1973 maalaiskunta liittyi kauppalaan samalla kun kauppalan kuntamuoto muuttui kaupungiksi. Kemijarven seurakunta pysyi jakamattomana myos kunnallisen eron aikana.

Kemijarven maalaiskunta ymparoi Kemijarven kauppalaa joka puolelta, ja muut naapurikunnat olivat Pelkosenniemi , Posio , Rovaniemen maalaiskunta , Salla ja Sodankyla .

Kemijarven maalaiskunnan suurin asutuskeskittyma kauppalan erottamisen jalkeen oli Kemijarven itarannalla sijaitseva Isokyla, jossa asui liki neljannes kunnan vaestosta. Kunnan lansiosassa sijaitsi Raajarven kaivosalue , jonka malmiot loydettiin vuonna 1958. Itse kaivos aloitti toimintansa vuonna 1965 ja se suljettiin vuonna 1975. Lahella Raajarven kaivosta sijaitsi vuosina 1959?1967 toiminut Karvasvaaran kaivos , jonka malmiesiintyma oli loydetty jo 1920-luvulla. Isonkylan tuntumaan rakennettu Kemijarvi Oy:n sulfaattiselluloosatehdas seka Suomutunturin hiihto- ja matkailukeskus kunnan kaakkoisosassa avattiin samoin vuonna 1965. [4]

Kemijarven maalaiskunnan alueella sijaitsivat Pohjolan Voima Oy:n omistama, vuonna 1954 valmistunut Jumiskon voimalaitos ja Kemijoki Oy:n omistama Seitakorvan voimalaitos , joka otettiin kayttoon vuonna 1963. [4]

Kenttatykiston kayttama Rovajarven ampuma-alue sijaitsi suurelta osin Kemijarven maalaiskunnan alueella. Pyhatunturin kansallispuisto ulottui etelaosiltaan Kemijarven maalaiskunnan puolelle. [4]

Vaesto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Kemijarven maalaiskunnan vaestonkehitys kymmenen vuoden valein vuosina 1880?1970.

Kemijarven maalaiskunnan vaestonkehitys 1880?1970
Vuosi Asukkaita
1880
  
3 186
1890
  
3 809
1900
  
4 777
1910
  
5 125
1920
  
6 023
1930
  
8 107
1940
  
9 209
1950
  
11 533
1960
  
9 176
1970
  
7 664
Lahde: Tilastokeskus. [5]

Kemijarven kauppala erotettiin Kemijarven maalaiskunnasta vuonna 1957. [5]

Vuoden 1970 taajamarajauksen mukaan Kemijarven maalaiskunnan taajamat olivat Isokyla (1 428 asukasta) ja Joutsijarvi (204 asukasta). Vuonna 1960 Isokylassa oli 1 054 asukasta ja Joutsijarvella 380 asukasta. Vuoden 1960 rajauksessa taajamia olivat lisaksi 293 asukkaan Juujarvi ja 201 asukkaan Soppela , jotka eivat olleet taajamia enaa 1970. [6]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. Suomen tilastollinen vuosikirja 1972 (PDF)  (sivu 38) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
  2. Vaestonmuutokset 1972 (PDF)  (sivut 38?39) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
  3. Kemijarven historiaa - aikajana
  4. a b c Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 4: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos , s. 215?225. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1970.
  5. a b Vaeston elinkeino: Vaesto elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880?1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
  6. Vaestolaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960?1970 . Suomen virallinen tilasto VI C:104. Helsinki: Tilastokeskus, 1976. Julkaisun verkkoversio (PDF) (viitattu 10.4.2013).
Tama Suomeen liittyva artikkeli on tynka . Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.