Kemijarven maalaiskunta
(lyh.
Kemijarven mlk
,
ruots.
Kemijarvi landskommun
) oli
Perapohjolassa
Lapin laanissa
sijainnut Suomen kunta.
Kemijarven seurakunta erotettiin
Kemin
seurakunnasta vuonna 1779 ja Kemijarven kunta perustettiin vuonna 1871.
[3]
Vuonna
1957
Kemijarven kunnan keskustaajama lahialueineen erotettiin siita
Kemijarven
kauppalaksi ja siihenastisen Kemijarvi-nimisen kunnan nimi muutettiin Kemijarven maalaiskunnaksi. Tama oli viimeinen kerta, kun Suomen kunnan nimeen lisattiin sana
maalaiskunta
. Kemijarven maalaiskunta -nimella kunta ehti olla olemassa vain 16 vuotta, silla vuonna
1973
maalaiskunta liittyi kauppalaan samalla kun kauppalan kuntamuoto muuttui kaupungiksi.
Kemijarven seurakunta
pysyi jakamattomana myos kunnallisen eron aikana.
Kemijarven maalaiskunta ymparoi Kemijarven kauppalaa joka puolelta, ja muut naapurikunnat olivat
Pelkosenniemi
,
Posio
,
Rovaniemen maalaiskunta
,
Salla
ja
Sodankyla
.
Kemijarven maalaiskunnan suurin asutuskeskittyma kauppalan erottamisen jalkeen oli Kemijarven itarannalla sijaitseva Isokyla, jossa asui liki neljannes kunnan vaestosta. Kunnan lansiosassa sijaitsi
Raajarven kaivosalue
, jonka malmiot loydettiin vuonna 1958. Itse kaivos aloitti toimintansa vuonna 1965 ja se suljettiin vuonna 1975. Lahella Raajarven kaivosta sijaitsi vuosina 1959?1967 toiminut
Karvasvaaran kaivos
, jonka malmiesiintyma oli loydetty jo 1920-luvulla. Isonkylan tuntumaan rakennettu Kemijarvi Oy:n sulfaattiselluloosatehdas seka
Suomutunturin
hiihto- ja matkailukeskus kunnan kaakkoisosassa avattiin samoin vuonna 1965.
[4]
Kemijarven maalaiskunnan alueella sijaitsivat
Pohjolan Voima
Oy:n omistama, vuonna 1954 valmistunut
Jumiskon voimalaitos
ja
Kemijoki Oy:n
omistama
Seitakorvan voimalaitos
, joka otettiin kayttoon vuonna 1963.
[4]
Kenttatykiston kayttama
Rovajarven ampuma-alue
sijaitsi suurelta osin Kemijarven maalaiskunnan alueella.
Pyhatunturin kansallispuisto
ulottui etelaosiltaan Kemijarven maalaiskunnan puolelle.
[4]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Kemijarven maalaiskunnan vaestonkehitys kymmenen vuoden valein vuosina 1880?1970.
Kemijarven maalaiskunnan vaestonkehitys 1880?1970
|
Vuosi
|
|
| Asukkaita
|
|
1880
|
|
3 186
|
1890
|
|
3 809
|
1900
|
|
4 777
|
1910
|
|
5 125
|
1920
|
|
6 023
|
1930
|
|
8 107
|
1940
|
|
9 209
|
1950
|
|
11 533
|
1960
|
|
9 176
|
1970
|
|
7 664
|
Lahde: Tilastokeskus.
[5]
|
Kemijarven
kauppala erotettiin Kemijarven maalaiskunnasta vuonna 1957.
[5]
Vuoden 1970 taajamarajauksen mukaan Kemijarven maalaiskunnan taajamat olivat
Isokyla
(1 428 asukasta) ja
Joutsijarvi
(204 asukasta). Vuonna 1960 Isokylassa oli 1 054 asukasta ja Joutsijarvella 380 asukasta. Vuoden 1960 rajauksessa taajamia olivat lisaksi 293 asukkaan
Juujarvi
ja 201 asukkaan
Soppela
, jotka eivat olleet taajamia enaa 1970.
[6]
|
---|
| Nykyiset kunnat
| |
---|
| Entiset kunnat
| |
---|
|