Riitus tarkoittaa liturgian nimenomaista muotoa. Katolisessa kirkossa on kaytossa lukuisia liturgisia riituksia.

Kaikki lantiset riitukset ovat paavin valittomassa alaisuudessa.

1. Roomalainen riitus on katolisen kirkon ylivoimaisesti yleisin riitus, ja yli 90 prosenttia kaikista katolilaisista kuuluu sen piiriin. Vaikka riituksen alkupera voidaan jaljittaa suoraan vain 300-luvulle, on siina juutalaisen temppeli- ja synagogapalveluksen vaikutteita, jotka viittaavat juutalaista alkuperaa olevaan apostoliseen traditioon. Trenton kirkolliskokouksen jalkeen (1571) liturgia yhdenmukaistettiin lannessa, ja silloin kaikki alle 200 vuotta vanhat liturgiset traditiot lopetettiin.

• Latinalaisen riiruksen voimassa oleva liturgia perustuu vuoden 2001 Roomalaiseen messukirjaan . Koko kirkossa on kuitenkin lupa myos Vatikaanin II kirkolliskokousta edeltaneen, vuoden 1962 messukirjan mukaisen liturgian (Trenton eli Pius V:n eli tridentiininen messu ) viettoon.

• Anglikaaninen kaytanto ? joillakin seurakuntineen katolisuuteen kaantyneilla entisilla anglikaanisen kommuunion papeilla on lupa viettaa sakramentteja opillisesti korjatun anglikaanisen kaytannon mukaan.

2. Mozarabinen riitus on Iberian niemimaan vanha riitus, jota nykyaan vietetaan Toledon katedraalissa ja kuudessa muussa seurakunnassa.

3. Ambrosiaaninen riitus on Milanon arkkihiippakunnan riitus, joka on siella kaytossa paaosassa seurakuntia.

4. Bragalainen riitus on Bragan arkkihiippakunnan riitus Portugalista ; kaytetaan toisinaan.

5. Dominikaaninen riitus

6. Karmelitaaninen riitus

7. Kartusiaaninen riitus

8. Monastinen riitus

Idan katolisilla kirkoilla on oma hierarkiansa, hallintojarjestelmansa ja kirkkolakinsa. Paavi harjoittaa primaattiaan niihin nahden Itaisten Kirkkojen Kongregaation kautta.

Antiokian kirkko on pyhan Pietarin perustama, ja sen liturginen traditio liittyy pyhan Jaakobin ja Jerusalemin kirkon traditioon.

8. Maroniittinen riitus on pysynyt aina Rooman yhteydessa. ^lahde? Sita johtaa Antiokian maroniittipatriarkka, ja sen liturginen kieli on aramea . Maroniitteja on 3 miljoonaa, ja he asuvat Libanonissa , Kyproksella , Egyptissa , Syyriassa , Israelissa ja Amerikassa .

9. Syyrialainen riitus palasi Rooman yhteyteen vuonna 1781 monofysiittisesta harhaopista. Antiokian syyrialainen patriarkka. Syyrialaisia katolilaisia on 110 000 ja he asuvat Syyriassa , Libanonissa , Irakissa , Egyptissa ja Amerikassa .

10. Malankarilainen riitus kattaa Etela-Intian katolilaiset, jotka pyha Tuomas evankelioi ja jotka kayttavat lansisyyrialaista liturgiaa. Malankarilaiset ovat palanneet Rooman yhteyteen 1930. Malankarilaisten katolilaisten liturgiset kielet tanaan ovat lansisyyria ja malajalam . Heita on 350 000 Intiassa ja Amerikassa .

11. Kaldealainen riitus palasi Rooman yhteyteen 1692 nestoriolaisesta harhaopista. Kaldealaisten johtajana toimii Babylonin patriarkka. Liturgisina kielina ovat kaldea ja arabia . Kaldealaisia katolilaisia on 310 000 lahinna Irakissa , Iranissa , Syyriassa , Libanonissa , Egyptissa , Turkissa ja Amerikassa . Myos Suomessa heita on toistasataa.

12. Syyrialais-malabarilainen riitus kasittaa Etela-Intian itasyyrialaista liturgiaa noudattavat katolilaiset. He palasivat Roomaan 1500-luvulla nestoriolaisesta harhaopista. Liturgiset kielet ovat syyria ja malajalam . Syyrialais-malabarilaisia katolilaisia on yli 3 miljoonaa lahinna Keralan provinssissa Intiassa .

Paaartikkeli: Liturgia

Bysanttilainen liturgia on kehittynyt pyhan Jaakobin liturgiasta pyhien Basileioksen ja Johannes Krysostomoksen tyon kautta. Sita kaytetaan paaosin Roomasta erossa olevissa ortodoksisissa kirkoissa .

13. Armenialainen riitus . Armenialaiset olivat ensimmainen kristinuskoon kaantynyt kokonainen kansa. Armenian katolilaiset palasivat Rooman yhteyteen ristiretkien aikaan, ja heita johtaa armenialaisten Kilikian patriarkka. Liturginen kieli on muinaisarmenia . Heita on 350 000 Armeniassa , Syyriassa , Iranissa , Irakissa , Libanonissa , Turkissa , Egyptissa , Kreikassa , Ukrainassa , Ranskassa , Romaniassa ja Amerikassa .

14. Bysanttilainen riitus

• Albanialais-katolilaiset palasivat Rooman yhteyteen vuonna 1628. Heita on vain 1400 ja heidan liturginen kielensa on albania .

• Valkovenalais-katolilaiset ? tuntematon maara valkovenalaisia , jotka palasivat Rooman yhteyteen 1600-luvulla. Liturginen kieli on kirkkoslaavi .

• Bulgarialais-katolilaiset palasivat Rooman yhteyteen 1861. Kirkossa on 20 000 uskovaa, ja sen liturginen kieli on kirkkoslaavi .

• T?ekkilaiset bysanttilaiset katolilaiset saivat T?ekissa oman jurisdiktion 1996.

• Kri?evci ? kroatialaisia bysanttilaisen riituksen katolilaisia, jotka palasivat Rooman yhteyteen 1611. Heita on 50 000 ja liturgisena kielena on kirkkoslaavi .

• Kreikkalais-katolilaiset palasivat Rooman yhteyteen 1829. Heita on 2 500 Kreikassa , Vahassa-Aasiassa ja Euroopassa , ja heidan liturginen kielensa on kreikka .

• Unkarilais-rutenialaiset ovat Rooman yhteyteen 1646 palanneiden ruteenien jalkelaisia. Uskovia on 300 000 Unkarissa , Euroopassa ja Amerikoissa .

• Italialaisalbanialaiset ovat aina pysyneet Rooman yhteydessa. Nama 60 000 bysanttilaisen riituksen katolilaista asuvat Etela- Italiassa , Sisiliassa ja Amerikoissa . Liturgisina kielina ovat kreikka ja italo-albania.

• Melkiitit ? Syyrian ja Egyptin skismassa olleista kirkoista Rooman yhteyteen ristiretkien aikana palanneet katolilaiset, jotka vahvistivat ykseytensa lopullisesti 1700-luvulla. Damaskoksen kreikkalainen melkiittipatriarkka. Liturgiset kielet kreikka , arabia , englanti , portugali ja espanja . Melkiitteja on yli miljoona, ja he asuvat Syyriassa , Libanonissa , Jordaniassa , Israelissa , Kanadassa , Yhdysvalloissa , Meksikossa , Brasiliassa , Venezuelassa , Argentiinassa ja Australiassa .

• Romanialais-katolilaiset palasivat Rooman yhteyteen 1697. Liturgisena kielena on romania . Romanialais-katolilaisia on yli miljoona Romaniassa , Euroopassa ja Amerikoissa .

• Venalais-katolilaiset palasivat Rooman yhteyteen 1905. Liturgisena kielena on kirkkoslaavi . Kirkkoon kuuluu tuntematon maara uskovia Venajalla , Kiinassa , Amerikoissa ja Australiassa .

• Slovakialais-bysanttilaiset ? Slovakian 225 000 bysanttilaisen riituksen katolilaista. Myos Kanadassa on heidan seurakuntiaan.

• Ukrainalais-katolilaiset ja ruteenit palasivat Rooman yhteyteen Brestin (1596) ja U?horodin (1646) unioneissa. Kirkon johtaja on Lvivin metropoliitta. Liturgisina kielina ovat kirkkoslaavi ja kansankieli (useimmiten ukraina ). Ukrainalais-katolilaisia on 5,5 miljoonaa Ukrainassa , Puolassa , Englannissa , Saksassa , Ranskassa , Kanadassa , Yhdysvalloissa , Brasiliassa , Argentiinassa ja Australiassa . Neuvostoaikana ukrainalais-katolilaiset pakotettiin liittymaan Venajan ortodoksiseen kirkkoon . Vapautumisen jalkeen sen hierarkia pystytettiin nopeasti uudelleen Ukrainaan. Suomea lahin ukrainalais-katolinen seurakunta on Tallinnassa .

Aleksandrialaisen liturgian alkupera liittyy pyhaan evankelista Markukseen .

15. Koptilainen riitus ? egyptilaisia katolilaisia, jotka palasivat Rooman yhteyteen 1741. Aleksandrian patriarkka johtaa tata 200 000 uskovan kirkkoa, joka on levinnyt Egyptiin ja Lahi-itaan . Liturgisina kielina kopti ja arabia .

16. Etiopialainen riitus ? etiopialaisia kopteja, jotka palasivat Rooman yhteyteen 1846. Liturginen kieli on gheez . Nama 200 000 uskovaa asuvat Etiopiassa , Eritreassa , Somaliassa ja Jerusalemissa . Suomea lahinna etiopialaisen riituksen liturgiaa vietetaan Tukholmassa .

• Liturgia
• Messu
• Messukirja
• Riitti

Tahan artikkeliin tai sen osaan on merkitty lahteita , mutta niihin ei viitata. Ala poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisatty. Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkelille asianmukaisia viitteita . Lahteettomat tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa .

• Colin B. Donovan, STL: Catholic Rites and Churches (englanniksi) (Archive.org)