Joulupukki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tama artikkeli kasittelee hahmoa. Sanan muista merkityksista katso tasmennyssivulta .
Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista.
Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin tarkistettavissa olevia lahteita ja merkitsemalla ne ohjeen mukaan.

Tarkennus: Monet patkat taysin lahteettomia

Yhdysvaltalainen joulupukki tunnusomaisessa parrassaan ja punaisessa nutussaan.

Joulupukki (nimi voidaan kirjoittaa pienella tai isolla alkukirjaimella [1] ) on myyttinen hyva ja kiltti mieshahmo, joka tuo jouluna lahjoja. [2] Sanalla viitataan myos hahmoa toimenaan esittaviin henkiloihin. [1]

Historiaa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Nykyisin kansainvalisesti tunnetun joulupukin taustalla on 300-luvulla elanyt Myran piispa Pyha Nikolaus (tunnetaan myos Nikolaus Barilaisena), jonka nimesta ( lat. Sanctus Nicolaus ) johtuvat hahmon nimet monissa kielissa, esimerkiksi englanninkielinen nimitys Santa Claus ja alankomaalainen Sinterklaas. Hanen kotikaupunkinsa Myra sijaitsi Anatoliassa , nykyisen Turkin alueella. Pyha Nikolaus oli tunnettu hyvantekija, ja hanesta tuli merimiesten, kauppiaiden ja lasten suojeluspyhimys .

Legendan mukaan Pyha Nikolaus kohdisti paljon huomiota lapsiin, jonka vuoksi hanta pidettiin keskiajalla lasten suojelijana. Esimerkiksi Alankomaissa lapsille jaettiin lahjoja Nikolauksen paivana 6. joulukuuta. Tapa levisi hollantilaisten protestanttien mukana Pohjois-Amerikkaan, jossa vuosisatojen kuluessa Nikolaoksen legendasta muodostui yhdysvaltalainen Santa-hahmo, engl. Santa Claus (Pyha Klaus). Nimensa Santa Claus sai hollannin Sinterklaas -nimesta, joka puolestaan polveutui Nikolauksesta. [3]

Euroopassa Martti Luther halusi korvata mielestaan liian paavillistuneen Nikolauksen juhlan ja alkoi opettaa vuonna 1535, etta Jeesus -lapsi tuo lahjoja jouluaattona [4] ja kehitti Christkind -juhlan ( saks. Kristus-lapsi ), jossa lahjat toi Jeesus-lapsi eika Nikolaus. Sana Christkind muuttui Yhdysvalloissa vuosien saatossa muotoon Kriss Kringle , jota ironisesti pidetaan nykyaan siella joulupukin toisena nimena. Joulupukin ja Kristuksen hahmot ovat siten sekoittuneet toisiinsa. [3]

Suomessa lahjoja jakava Nikolaus tuli tunnetuksi 1800-luvun alussa. Tavan levitessa maahan se yhdistyi suomalaisten joulunajan naamiohahmojen kanssa. Syntyi suomalainen joulupukki, joka perinteisesti pukeutui harmaaseen turkkiin, mutta toisen maailmansodan jalkeen vaihtoi asunsa punaiseen nuttuun yhdysvaltalaisen Santa Claus -joulupukin vaikutuksesta. [5]

Joulupukki ja poroja kanadalaisessa julkaisussa Canadian Illustrated News vuodelta 1875.

Santa Clausin nykyinen ulkoasu kehittyi Yhdysvalloissa, jossa Pyha Nikolaus ja Kris Kringle ( engl. Criscringle ) yhdistyivat ja syntyi Santa Claus -joulupukkihahmo.

Philadelphialainen kauppias J. W. Parkinson palkkasi noin vuonna 1841 markkinointitemppuna Criscringle-asuisen miehen kiipeamaan kauppansa savupiippuun. Vuonna 1863 pilapiirtaja Thomas Nast kehitti oman versionsa Joulupukista. Han lisasi hahmolle viikset ja parran seka puki sen turkiksiin. Nastin vuonna 1881 julkaistu teos Merry Old Santa Claus on jo melko lahella nykyaan tuntemaamme joulupukkia. Vuonna 1885 bostonilainen kirjanpainaja Louis Prang painoi joulukortteja , joissa han esitteli punapukuisen joulupukin. Tata ennen Joulupukin asut olivat olleet vaihtelevasti sinisia, vihreita, violetteja tai harmaita.

Yhdysvaltalainen virvoitusjuomayhtio Coca-Cola halusi laajentaa markkinoitaan myos talviaikaan, joten se kaynnisti vuonna 1931 mainoskampanjan, joka rakentui Santa Clausin ymparille. Isansa puolelta ahvenanmaalaista syntyperaa ollut michiganilaissyntyinen Haddon Sundblom piirsi kampanjaan punanuttuisen joulupukin. Han kertoi ottaneensa innoitusta Clement Clarke Mooren runosta A Visit from St. Nicholas . Coca-Colalla ja Sundblomilla on ollut suuri vaikutus yleiseen kasitykseen joulupukin ulkomuodosta. [6]

Nykyisin joulupukki kuvataan kilttina, punanuttuisena, pyoreavatsaisena vanhana miehena, jolla on suuri valkoinen parta ja silmalasit. Pukin kotipaikkana pidetaan eri kulttuureissa joko Suomen Korvatunturia , pohjoisnapaa , pohjoista Kanadaa , Gronlantia tai Taalainmaata .

Joulupukki eri kulttuureissa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomi [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Joulupukki Helsingin kaduilla joulukuussa 1930.

Joulupukin suomenkielinen nimitys juontaa ilmeisesti vanhan suomalaisen perinteen nuuttipukkiin ja kekripukkiin . Nuuttipukit, jotka usein olivat pukin taljaan pukeutuneita nuoria, kiertelivat nuutinpaivan ( 13. tammikuuta , vuoteen 1708 asti 7. tammikuuta ) aikaan taloissa kerjaamassa joulun tahderuokia ja -juomia.

Vanhassa pakanallisessa Suomessa nuuttipukki ja kekripukki olivat ihmisia, jotka pukeutuivat hedelmallisyysriitin hahmoksi, pukiksi eli urospuoliseksi vuoheksi. Pukiksi pukeutunut laittoi pukin sarvet paahansa muuttuakseen ?amanistisen perinteen mukaan pukin kaltaiseksi. Asuun kuuluivat myos tuohinaamari ja nurin pain kaannetty turkki. [7] Pukki vaelteli talosta taloon juoden tarjottuja alkoholijuomia . Han saattoi pelotella lapsia ja olla humalassa . Joskus pukki myos jakoi lahjoja kilteille ja vitsoja tuhmille lapsille.

Markus Rautio eli Markus-seta kertoi Lastentunti- radio-ohjelmassa Yleisradiossa 1927, etta Joulupukki asuu Korvatunturilla Suomen Lapissa .

Suomalainen Joulupukki ei ole henkiolento eika nakymaton vaan ihmishahmo. Pukki on iloinen mies, jolla on valkoinen parta. Suomalainenkin joulupukki alkoi pukeutua punaisiin vaatteisiin 1960-luvulla. [8] Han on erittain vanha, ialtaan jopa satoja vuosia. Joskus han saattaa kayttaa puista kavelykeppia. Joulupukin puoliso on Joulumuori .

Joulupukin lahto Korvatunturilta lahjojen jakoon tapahtuu jouluaaton aattona ( 23. joulukuuta ). Han kayttaa kulkuvalineenaan porovaljakon vetamaa rekea , jonka edessa on ensimmaisena Petteri Punakuono . Suomalainen joulupukki kulkee reella maan pintaa pitkin toisin kuin amerikkalainen, jonka porot lentavat ilmassa. Suomessa joulupukki ei tule sisaan savupiipusta, vaan ovesta. Suomalainen Pukki tulee taloon jouluaattoiltana ja juttelee asukkaiden kanssa. Joulupukki kysyy yleensa tullessaan ”Onkos taalla kiltteja lapsia?”.

Kielitieteilija Osmo Ikola kirjoitti vuonna 1984 julkaisemassaan artikkelissa Kanava -lehdessa , etta Markus Rautio ei vuonna 1927 keksinyt Korvatunturia Joulupukin asuinpaikaksi omasta paastaan, vaan vahvisti vanhan uskomuksen. Ikola muisteli kuulleensa tarinoita Korvatunturista Joulupukin kotipaikkana jo lapsuudessaan 1920-luvun alussa, ja hanen mukaansa uskomus tunnettiin ainakin Satakunnassa , Hameessa , Viipurin seudulla ja Tornionjokilaaksossa . Rautio itse ei lainkaan maininnut muistelmissaan Korvatunturi-episodia. Zachris Topeliuksen vuonna 1867 kirjoittamassa sadussa Peikkojen joulu Joulupukki asui ”kaukana pohjoisessa”, tarkemmin maarittelemattomassa paikassa, ja Anni Swanin tarinoiden mukaan han majaili ”Jouluvuoressa, synkan korven syvyydessa”. [9]

Alankomaat: Sinterklaas [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sinterklaas Zwarte Pietin kanssa (2005).

Nimi Sinterklaas on hollantilainen mukaelma Pyhan Nikolauksen ( Sint Nikolaas ) nimesta. Hollantilaiset merimiehet toivat alkujaan mukanaan tiedon Pyhan Nikolauksen jaloista teoista. Kun sitten 1400-luvulla Alankomaista tuli Espanjaan kuuluva alue, Nikolaus alkoi purjehtia sielta kasin alusmaittensa alamaisia tervehtimaan. Myohemmin hanen nimensa muuntui muotoon Sinterklaas .

Piispanasuinen Sinterklaas purjehtii Espanjasta hoyrylaivalla Alankomaihin marraskuun puolivalissa, eri vuosina eri kaupunkiin, jossa hanet otetaan juhlallisesti vastaan. Marraskuun lopulla ja joulukuun alussa Sinterklaas ja hanen apulaisensa Zwarte Piet kiertavat Hollantia, kuten Suomessa tontut, seuraamassa lasten kaytosta.

Sinterklaasin mukana kulkevaa Zwarte Pietia , 'Mustaa Pekkaa' esittaa valkoinen henkilo, joka on maskeerattu mustaksi afrikkalaiseksi ihomaalin ja peruukin avulla. Nykyisin ystavallisena kuvattu Zwarte Piet jakaa Sinterklaasin kanssa lahjoja lapsille Hollannissa. Kun hanen sakkinsa on tyhja, taustatarinan vanhimmassa versiossa Zwarte Piet tayttaa sakkinsa tuhmilla lapsilla ja vie sen mukanaan takaisin Espanjaan. Zwarte Pietin hahmon uskotaan olevan hollantilaisen Jan Schenkmanin vuonna 1850 keksima. [10]

Hollannissa lahjat jaetaan illalla 5. joulukuuta, Pyhan Nikolauksen muistopaivan aattona. Jouluaatto on tavallinen tyopaiva ja joulupaiva kirkollinen juhlapaiva.

Yhdysvallat: Santa Claus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Pohjoisamerikkalaisen perinteen mukainen punaposkinen joulupukki kiiltokuvassa

Joulupukin englanninkielisista nimista tunnetuin on Santa Claus eli lyhyemmin Santa. Alun perin joulupukkiperinne kulkeutui 1600-luvulla Yhdysvaltoihin Alankomaista muuttaneiden siirtolaisten mukana Amsterdamista silloiseen New Amsterdamiin (nykyisin New York ).

Vuonna 1804 Yhdysvalloissa New Yorkin historiallinen seura otti Nikolaoksen suojeluspyhimyksekseen, ja vuonna 1809 historiallinen seura vietti ensimmaisen kerran Pyhan Nikolauksen paivaa. Puupiirroksessa piispan seurana on pieni hahmo, Sancte Claus. Vuonna 1821 kirjanpainaja William Gilley julkaisi Sancte Clausista kertovan Children’s Friend -kirjan, jossa tama jouluaattoyona tuo lahjoja kilteille lapsille. Gilleyn ystava Clement Clarke Moore kirjoitti vuonna 1823 runon pulskasta, piippua polttelevasta Santa Clausista. Kuvittaja Thomas Nast piirsi mustavalkoisen piirroksen lahjasakkia kantavasta Santa Clausista Harper’s Weeklyyn . Runoilija George Webster keksi nimeta pohjoisnavan Santa Clausin asuinpaikaksi vuonna 1869. Thomas Nast piirsi samana vuonna ensimmaisen punapukuisen Santan. Seuraavana vuonna 1870 Yhdysvalloissa ja Kanadassa Santa Claus -hahmosta tuli suosittu hahmo tavaratalojen joulukampanjoissa. Vuonna 1931 Haddon Sundblom keksi piirtaa Coca-Cola-pukin ja Santa Claus -hahmo levisi mainosten avulla koko maailmaan. [11]

Washington Irving kirjoitti aikanaan suosittuja mielikuvituksellisia ja jannittavia kertomuksia. Han loi joulupukille aiempaa kiltimman ja muhkeamman olemuksen.

Anglosaksisten maiden Pukki huutaa tullessaan: ”Ho! Ho! Ho!” ja Yhdysvalloissa Pukki jakaa jouluaattona lahjat lentavien porojen vetamalla reella ja kulkee sisaan taloihin savupiipun kautta. Lahjat loydetaan takan ylapuolella riippuvista sukista (tai isommat lahjat olohuoneen lattialta) joulupaivan aamuna.

Saksa: Weihnachtsmann [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Protestanttisessa Saksassa Joulupukkia kutsuttiin kahdella nimella: Weihnachtsmann (”Joulumies”) tai pelkka Nikolaus . Vuonna 1847 Moritz von Schwind piirtaa Weihnachtsmannin, Nikolaoksen saksalaisen muunnelman. [12] Katolisessa Etela-Saksassa Pukki taas oli nimeltaan Nikolaus . Joulukuun kuudentena han kulki punaisessa nutussa sakki selassa kertomassa joulusta. Mukanaan hanella saattoi olla mies, Knechtruprecht (Pukin apulainen). He eivat tuoneet tuolloin lahjoja, vaan ne antoi jouluaattona tai -paivana Christkind (”Jeesus-lapsi”), joka jatti paketit talon ulkopuolelle.

Englanti: Father Christmas [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Joulupukki Englannissa

Englannissa Joulupukista kaytetaan nimitysta Father Christmas (”Isa Joulu”). Hanen uskotaan jattavan joulukuun 25. paivana pikkulahjat joulusukkiin ja isommat kuusen alle. Joulusukat ripustetaan yleensa jouluaattoiltana takan reunukselle. Ainakin ennen muinoin lapset asettivat takan reunukselle joulupiiraan ja isa lasillisen sherrya . Nain pukki saattoi rentoutua hetkisen ennen kuin lahti taas kiipeamaan ylos ja ulos savupiipusta jatkaakseen matkaansa ilmojen halki poroineen.

Itavalta: Nikolaus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Itavallassa joulupukkina toimii piispa Nikolaus ja hanen kanssaan kulkee Mustan Pekan serkku, Krampus -niminen musta paholainen. Krampuksella on mukanaan tyhja hiilisakki. He kulkevat 6. joulukuuta yhdessa talosta taloon kyselemassa, ovatko lapset olleet kiltteja. Joka on, sille Pyha Nikolaus antaa lahjan (hedelmia tai makeisia), joka taas ei, se tuodaan ovelle Krampuksen nuhdeltavaksi. Jos on ollut todella tuhma, Krampus saattaa sulkea hiilisakkiinsa hetkeksi. Syntinsa voi kuitenkin sovittaa tayttamalla Pyhan Nikolauksen pyynnon laulamisesta. Ihmiset antavat Krampukselle usein hehkuviinia. Ikkunalaudalle jatetyista tyhjista sukista ja kengista loytyy aamulla pienia lahjoja ja makeisia.

Itavallassa on myos Saksasta tullut Christkindl -perinne. Jouluaattona ( 24. joulukuuta ) ”Jeesus-lapsi” tuo lisaa lahjoja taloon. Kukaan ei oikeastaan tieda, milta Christkindl nayttaa.

Ranska: Pere Noel [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ranskalainen joulupukki.

Ranskalaiset lapset saavat lahjansa joulupaivan aamuna. Pere Noel (”Isa Joulu”) on laskeutunut taloon yolla savupiipun kautta ja jattanyt lahjat lasten kenkiin.

1900-luvun alussa Ranskassa oli useita lapsille lahjoja jakavia hahmoja: tati Arie, ukko Chalende, Barbassionne tai Olentzaro. Kaikki asuivat eri maakunnissa.

Nykyaan kuitenkin ainoa lahjojen tuoja on Saint Nicolas , joka asuu taivaassa ja laskeutuu sielta joulupaivana. Tunnettu ranskalainen joululaulu alkaakin jotensakin nain: Jouluisa pikkuinen, milloin laskeudut taivaasta tuhansien lelujesi kanssa, ala unohda minun pienta joulukenkaani.

Ruotsi: Jultomten [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ruotsissa on lahella Moran kaupunkia kyla nimelta Gesunda , jonka nimikkovuoren juurella on Tonttumaa, jossa Joulupukkia vastaava, yli 400 vuotta vanha Tomten (”Tonttu”), Jultomten (”Joulutonttu”), asuu ja tyoskentelee.

Suomenruotsissa joulupukki on nimeltaan Julgubben (”Joulu-ukko”).

Norja: Julenissen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Oslon lahella Oslovuonon rannalla on Drøbak -niminen pikkukaupunki, missa Norjan joulupukki eli Julenissen asuu tonttujensa kanssa. [13]

Koska Julenissenin koti sijaitsee etelassa, ei hanella ole poroja vaan vuonohevosia. Niiden nimet ovat Joulutahti ja Jouluilo. Pitkilla matkoilla han lainaa tonttuserkkujensa poroja. Nissen esi-isat olivat noin puolen metrin korkuisia; he ratsastivat vuonoponeilla ja porsailla. Nykyinen Nisse-tonttu on isokokoinen mies, jolla on punaiset posket, iso pyorea vatsa ja lempeat silmat. lahde? Julenissen ei yleensa vieraile fyysisesti taloissa, vaan lahjat loytyvat kuusen alta jouluaattona. [14]

Gronlanti [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Gronlannin Joulupukin toimisto sijaitsee saaren paakaupungissa Nuukissa , vuonon rannalla. Talon edessa on viisimetrinen postilaatikko, johon maailman lapset lahettavat pukille kirjeita ja kortteja lahde? , jotka pukki avaa vasta ennen joulua ja jokaiseen han vastaa. Toimiston edessa on myos maailman korkein tuttitorni, johon tuhannet lapset lahettavat tuttinsa ? siita on helpompi luopua, kun tietaa, etta se menee Pukille eika roskiin.

Pukki ei asu toimistossaan, vaan Pohjoisnavalla. Sielta on ensiluokkaiset nakymat kaikkiin maailman koteihin. Joulupukki on iloinen ja hyvasydaminen. Han uhkuu terveytta, vaikka onkin pieni ja pyorea. Pukilla on vaimo ja seitseman lasta. Han korostaa perheen tarkeytta. Hanella on myos myrskymittari, jota han tarkastelee useita kertoja paivassa. Silla on suuri merkitys etenkin jouluaattona.

Venaja: Pakkasukko [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Pakkasukko ( ven. Дед Мороз , Ded Moroz ) on venalainen versio Joulupukista. Han tosin ilmestyy vasta uudenvuodenaattona eli 31. joulukuuta .

Pakkasukon parta on valkoinen, pitka ja tuuhea. Han on pukeutunut venalaisittain pitkaan turkkiin , joka on vyotetty kankaisella vyolla. Turkki voi olla melkein minka varinen tahansa. Paassaan Pakkasukolla on pyorea lakki, jonka reunat ovat turkista. Pakkasukko kulkee tyypillisella venalaisella kolmivaljakolla eli troikalla, ja mukanaan hanella on lapsenlapsensa Lumitytto . Uudenvuodenyona Pakkasukko ja Lumitytto tuovat lapsille lahjoja seka toteuttavat ihmisten salaisia toiveita.

T?ekki: Svaty Mikula? [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

T?ekissa joululahjat on perinteisesti tuonut Jeesus-lapsi, Je?i?ek . Jeesus yritettiin 1950-luvulla korvata Neuvostoliitosta tuodulla Pakkasukolla, kun Antonin Zapotocky julisti 1952 joulupuheessaan kapitalistisen Jeesuksen muistuttavan koyhia siita, etta heidan paikkansa on tallissa. Pakkasukosta ei kuitenkaan muodostunut perinnetta. Vasta 1990-luvulla amerikkalaistyyppinen joulupukki on vallannut alaa. T?ekissa onkin alettu kampanjoida [15] myos amerikkalaista joulupukkia vastaan.

Islanti: Jolasveinar [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Islantilaisessa kansanperinteessa esiintyvat Jolasveinar -hahmot (suom. joulupojat ), joista on nykyaikana tullut Joulupukin islantilainen versio. Heidan lukumaaransa on vaihdellut vuosien saatossa mutta nykyaan heita katsotaan olevan kolmetoista. Joulupoikia kuvailtiin aiemmin ilkikurisiksi tai jopa rikollisiksi kujeilijoiksi, mutta nykyisin heita kuvaillaan hyvantahtoisemmiksi.

Kirjeet joulupukille [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Joulupukin kirje

Kirjeiden kirjoittaminen joulupukille on jo pitkaan kuulunut lasten jouluperinteisiin monissa maissa. Nama kirjeet sisaltavat usein lahjatoivelistan. Monissa maissa postilaitos palkkaa tyontekijoita tai antaa vapaaehtoisten hoitaa kirjeisiin vastaamisen. Esimerkiksi Kanadan postilla on oma postinumeronsa joulupukin kirjeille: H0H 0H0, ja Gronlannin joulupukki saa noin 200 000 kirjetta vuodessa. Myos Suomen joulupukki saa vuosittain yli puoli miljoonaa kirjetta yli 190 maasta, erityisesti Kiinasta , Italiasta , Puolasta , Britanniasta , Suomesta , Japanista ja Venajalta . [16]

Kritiikki [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Euroopassa monet kristilliset ryhmat ovat arvostelleet joulupukkia siita, etta se vie huomion pois joulun todellisesta sanomasta. Saksassa ja Itavallassa alkoi vuonna 2006 ”Kieltakaa pukki” -kampanja, jonka johdosta joulupukkia ei paastetty kaikille joulumarkkinoille. Wienin joulumarkkinoilla pukkijulisteet ja -kuvat piti poistaa. Kampanjan jarjestajien mielesta joulupukki on kaupallinen ja Coca-Colan markkinamiesten luoma hahmo. Wienin kaupungintalon tiedottaja sanoi, etta ne, jotka haluavat nahda joulupukin, voivat menna Yhdysvaltoihin. [17]

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b joulupukki. Kielitoimiston sanakirja . Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  2. ↑ Nurmi, Timo:  Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja . 3. tarkistettu ja paivitetty painos. Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6541-X .
  3. ↑ a b Pyykkonen, Petja: Nikolaos Ihmeidentekija Ortodoksi.net . Petja Pyykkonen, Hannu Pyykkonen ja Sonja Tammivuori. Viitattu 24.12.2008.
  4. ↑ Pesonen, Hannu: Joulupukki tulee Barista. Tiede 12/2013 , 2013, s. 47.
  5. ↑ Edgren, Helena ja Lehtonen, Juhani U. E.: Nikolaus (noin 270 - noin 342) 2001. Kansallisbiografia. Viitattu 24.12.2007.
  6. ↑ Perunka 2020, s. 52?53.
  7. ↑ Karjalainen, Sirpa:  Juhlan aika. Suomalaisia vuotuisperinteita . WSOY, 1994.
  8. ↑ Pesonen, Hannu: Joulupukki tulee Barista. Tiede 12/2013 , 2013, s. 49.
  9. ↑ Ilari Tapio: Korvatunturi on rajakokemus . Aamulehti 24. joulukuuta 2017, s. B5?B6. Alma Media.
  10. ↑ Maithe Chini: What’s the issue with Zwarte Piet ? The Brussels Times . 4.12.2019. Viitattu 28.10.2020.
  11. ↑ Pesonen, Hannu: Joulupukki tulee Barista. Tiede 12/2013 , 2013, s. 48-49.
  12. ↑ Pesonen, Hannu: Joulupukki tulee Barista. Tiede 12/2013 , 2013, s. 48.
  13. ↑ Joulu Norjassa tunturisusi.com . Arkistoitu 28.10.2017. Viitattu 28.10.2017.
  14. ↑ Joulutunnelmaa norjalaisittain ? naapurissa juhlitaan tuttuun tyyliin 15.12.2016. Rantapallo.fi. Viitattu 13.9.2017.
  15. ↑ Anti Santa www.anti-santa.cz . Viitattu 22.12.2006.
  16. ↑ Joulupukki sai puoli miljoonaa kirjetta Posti (www.posti.com) . 12.2.2015. Posti Group Oyj. Viitattu 11.8.2015.
  17. ↑ Joulupukki halutaan kieltaa lailla Ilta-Sanomat (is.fi) . 4.12.2006. Viitattu 4.12.2006.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Joulupukki .
Kansainvaliset
Kansalliset
Taiteenala
Muut

 

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Joulupukki&oldid=22260995 ”