Latvian historia

Liivilaiset Baltit Latgallit Kuurit Semgallit Seelit Viikinkiaika Latviassa Baltiansaksalaiset Ristiretket Baltiaan Liivinmaan liitto Liivinmaan ritarikunta Riian arkkihiippakunta Kuurinmaan hiippakunta Vanha Liivinmaa Baltian valtatyhjio Liivinmaan sota Kuurinmaan ja Semigallian herttuakunta Puolan sota Pohjan sota Suuri Pohjan sota Itamerenmaakunnat Vironmaan kuvernementti Liivinmaan kuvernementti Kuurinmaan kuvernementti Ober Ost Kuurinmaan ja Semigallian herttuakunta (1918) Baltian yhdistynyt herttuakunta Latvian tasavalta Latvian sosialistinen neuvostotasavalta (1918?1919) Molotov?Ribbentrop-sopimus Latvian paahallintopiiri Ostlandin valtakunnankomissariaatti Latvian sosialistinen neuvostotasavalta Baltian maiden itsenaistyminen 1986?1991 Latvian tasavalta

Itamerenmaakunnat on yhteisnimitys, jota kaytetaan kolmesta Baltian alueella Venajan vallan aikana olleesta maakunnasta eli kuvernementista . Ne ovat Liivinmaan kuvernementti , Kuurinmaan kuvernementti ja Viron eli Vironmaan kuvernementti . Tama vaihe alkoi suuresta Pohjan sodasta , kun Ruotsi joutui solmittuaan 1721 Uudenkaupungin rauhan luopumaan alueistaan Baltiassa. Talloin Venaja sai Viron ja Liivinmaan. Kuurinmaa kuului talloin viela Puolalle , mutta sekin joutui Venajalle 1700-luvun lopulla Puolan jakojen yhteydessa.

Aikaa, jonka alue kuului Ruotsiin, on Virossa nimitetty "hyvaksi Ruotsin ajaksi". Silloin maa vaurastui ja vakiluku kasvoi. Mutta Venajaan liittamisen jalkeen Itamerenmaakuntien maaorjuudessa olleen talonpoikaisvaeston asema heikkeni entisestaan saksankielisen aatelin saatua lisaa oikeuksia ^[1] . Maaorjuuden vahittainen poistaminen alkoi vihdoin 1802 Talonpoikaislailla, Iggauks . Naista alueista syntyivat Venajan lokakuun vallankumouksen jalkeen 1918 Viron ja Latvian tasavallat.

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]