Iitti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tama artikkeli kasittelee kuntaa. Paatetta -iitti kaytetaan myos happiatomeja sisaltavien anionien nimissa.
Iitti
Itis

vaakuna

sijainti

Mankalan voimalaitos sijaitsee Iitissä.
Mankalan voimalaitos sijaitsee Iitissa.
Sijainti 60°53′20″N , 26°20′20″E
Maakunta Paijat-Hameen maakunta
Seutukunta Lahden seutukunta
Kuntanumero 142
Hallinnollinen keskus Kausala
Perustettu 1539 / 1865
Kokonaispinta-ala 687,09 km²
177:nneksi suurin 2022   [1]
? maa 589,79 km²
? sisavesi 97,30 km²
Vakiluku 6 444
143:nneksi suurin 31.12.2023   [2]
? vaestotiheys 10,93 as./km²  (31.12.2023)
Ikajakauma 2020  [3]
? 0–14-v. 14,0 %
? 15–64-v. 54,5 %
? yli 64-v. 31,5 %
Aidinkieli 2023  [4]
? suomenkielisia 97,3 %
? ruotsinkielisia 0,2 %
? muut 2,4 %
Kunnallisvero 8,60 %
181:nneksi suurin 2024   [5]
Kunnanjohtaja Jarkko Salonen
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2021?2025 [6]
 ? Kesk.
 ? SDP
 ? Muut
 ? Kok.
 ? PS
 ? Vihr.
10
7
4
3
2
1
www.iitti.fi

Iitti ( ruots. Itis [7] ) on Suomen kunta , joka sijaitsee Paijat-Hameen maakunnan kaakkoisosassa. Kunnassa asuu 6 444 ihmista, [2] ja sen pinta-ala on 687,09 km², josta 97,30 km² on vesistoja. [1] Vaestotiheys on 10,93 asukasta/km². Ennen vuotta 2021 Iitti kuului Kymenlaakson maakuntaan . [8]

Maantiede [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Iitin kuntakeskus on valtatie 12:n varrella oleva Kausala , jossa sijaitsee muun muassa rautatieasema . Iitin kirkonkyla sijaitsee pohjoisempana. Sita ymparoi lannessa Iitin Kirkkojarvi , idassa Urajarvi ja pohjoisessa Pyhajarven Pelinginselka. Iitin naapurikunnat ovat Heinola , Kouvola ( Elimaki , Kuusankoski ja Jaala vuoteen 2008), Lahti ( Nastola vuoteen 2015), Lapinjarvi ja Orimattila .

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Iitin kirkko

Iitin kirkkopitaja perustettiin vuonna 1539 Hollolan kirkkopitajasta silloisten Hollolan, Lappeen ja Vehkalahden kirkkopitajien ja Hameen ja Karjalan raja-alueelle. Vuosina 1743?1812 Ruotsin ja Venajan raja kulki Iitin itapuolitse. Riihimaki?Pietari-radan rakentaminen 1860-luvun lopulla vaikutti siihen, etta Iitin kirkonkyla jai syrjaan ja Kausalasta alkoi muodostua kunnan keskustaajama. [9]

Iitista on erotettu Valkeala (1640), Jaala (1879) ja osittain Kuusankoski (1921). Kuusankosken itsenaistymisen myota Iitti menetti suurimman osan teollisuusseuduistaan. [9] Iitti kuului aiemmin Uudenmaan laaniin , kunnes se siirrettiin vuonna 1948 osaksi Kymen laania ja Kymenlaakson maakuntaa.

Iitin kunnanvaltuusto hyvaksyi vuonna 2011 kunnanhallituksen esityksen, jonka mukaan Iitti siirtyisi Kymenlaakson maakunnasta Paijat-Hameen maakuntaan . Yksi peruste siirrolle on se, etta Iitti kuuluu jo Paijat-Hameen sosiaali- ja terveysyhtymaan . Maankaytosta vastaavan ymparistoministerion mielesta Iitti suuntautuu selkeasti Kymenlaaksoon ja Kouvolan seutuun. [10] [11] Asiasta teki lopullisen paatoksen valtioneuvosto, joka hylkasi Iitin ehdotuksen maakuntajaon muuttamisesta toukokuussa 2015. [12] Kielteisen paatoksen seurauksena Iitin kunta jarjesti syyskuussa 2015 neuvoa-antavan kansanaanestyksen maakunnan vaihdoksesta, [13] jossa 90,78 % aanestaneista kannatti Iitin siirtymista Paijat-Hameen maakuntaan. [14] Toukokuussa 2016 valtioneuvosto lopulta hyvaksyi Iitin siirtymisen Paijat-Hameen maakuntaan vuoden 2019 alussa osana suunniteltua sote-uudistusta. [15] Sipilan hallituksen hajottua Iitin ja neljan muun kunnan sote-uudistukseen liitetyt maakunnanvaihdokset kaatuivat. Lopulta Rinteen hallitus paatti elokuussa 2019 siirtaa Iitin ja muut nelja kuntaa haluamiinsa maakuntiin. [16] Iitti siten liittyi Paijat-Hameen maakuntaan 1.1.2021.

Vuoden 2022 aluevaaleissa valittiin kolme iittilaista valtuutettua Paijat-Hameen aluevaltuustoon. [17]

Iitin maakuntahistoria [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Koulutus ja kulttuuri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Perusopetus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Iitin alakouluja ovat Iitin kuntakeskuksessa Kausalassa oleva Kausalan koulu Valtatie 12:n varrella, Vuolenkoskella oleva Vuolenkosken koulu ja Haapa-Kimolassa oleva Haapa-Kimolan koulu . Iitin ylakoulu sijaitsee Kouvolan ja Lahden valisen rautatien varrella Kausalassa.

Toinen aste [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kausalassa sijaitsee Iitin lukio , joka tarjoaa lukiokoulutusta iittilaisille ja lahikunnista tuleville opiskelijoille. Ammatillista koulutusta annetaan Kouvolan kaupungissa, jossa toimii Kouvolan ammattiopisto (Eduko), seka Lahden kaupungissa Koulutuskeskus Salpauksessa . Iitista on mahdollista myos kayda musiikkialan ammattiopintoja Lahden konservatoriossa . [18]

Korkea-aste [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Iitissa ei ole korkeakoulutason koulutustarjontaa, mutta Iittia lahimmat yliopistot ovat LUT-yliopisto Lahdessa ja Lappeenrannassa , Aalto-yliopisto Espoossa ja Helsingin yliopisto Helsingissa . Lahimmat ammattikorkeakoulut ovat Lahdessa toimiva LAB-ammattikorkeakoulu seka Kouvolassa , Kotkassa , Mikkelissa ja Savonlinnassa toimiva Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu .

Kirjastot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kausalassa toimii Iitin kirjasto . [19]

Musiikkikoulutus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Iitin kunta on sopimuskuntana paaosin Kouvolassa toimivassa Pohjois-Kymen musiikkiopistossa , joka tarjoaa taiteen laajaa perusopetusta seka Lahdessa toimivassa taiteen laajaa perusopetusta ja musiikkialan ammattikoulutusta tarjoavassa Lahden konservatoriossa . [20] [18]

Musiikkitapahtumat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Iitin kirkonkylalla jarjestetaan vuosittain kesakuussa Iitin musiikkijuhlat , joilla esitetaan seka lansimaista taidemusiikkia etta kevyempaa musiikkia . [21]

Liikenne [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Iitin kuntaa halkoo ita-lansisuunnassa valtatie 12, joka on kunnan alueella paaosin kapea kaksikaistainen tie lukuun ottamatta lyhyita keskikaiteellisia osuuksia. Valtatie 12 kulkee Kausalan taajaman lapi, ja Vaylaviraston tarkoituksena olisikin parantaa tie jatkuvaksi keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi, mihin sisaltyisi muun muassa Kausalan ohitustien rakentaminen. Iitin kunnan alueella kulkee kolme eri seututieta: 360 Kausalasta Elimaelle, 362 Kausalasta Iitin kirkonkylan kautta Kimolaan ja Vuolenkoskella lyhyen matkaa seututie 363 . Kunnan alueella kulkevia nelinumeroisia yhdysteita ovat 1731, 3136, 3601, 3603, 3621, 3622, 3623 ja 3631.

Kausalan rautatieasemalla pysahtyy kaikki Lahden ja Kouvolan valiset O- ja Z-lahijunat , joista on yhteys Lahden kautta Helsinkiin ja Riihimaelle joko vaihdon kanssa tai ilman. [22]

Kausalassa Ravilinnan kohdalla pysahtyy joka paiva yksi OnniBusin C12-bussilinjan linja-auto suuntaansa. [23] Kouvolan ja Kausalan valilla ajetaan muutama paikallisbussivuoro. [24] Muuta ylikunnallista bussiliikennetta Iitin kunnan alueella ei ole, vaikka Iitti kuuluu Lahden seudun liikenteeseen . [25] Iitin kunnan sisalla on koulukyytien yhteydessa toimivaa asiointiliikennetta Kausalan ja muun kunnan valilla. [26]

Liikunta ja vapaa-aika [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Iitin kuntakeskuksessa, Kausalassa Valtatie 12:n varrella sijaitsee Ravilinnan urheilukeskus. Siella sijaitsee ravirata, yleisurheilukentta, liikuntahalli, kuntosali seka muita liikuntatiloja ja vuonna 2013 valmistunut Iitin jaahalli . Taman lisaksi mm. Iitin ylakoululla ja Kausalan koululla on omat liikuntasalit.

Myllytoyryssa, Kausalassa sijaitsee Hiihtomajan alue, jonka ymparistossa on iso kuntopolkujen verkosto ja kunnan kuntoportaat seka talvisin hiihtoladut ja pulkkamaet.

Kausalan pohjoispuolella lahella Iitin kirkonkylaa , Radansuussa Urajarven rannalla sijaitsee Iitti Golf -niminen golfkeskus ja uimaranta seka leirintaalue. Radansuun alueella sijaitsee majoituspalveluina Radalla Resort ja Lomakivi.

Hiidensaaressa sijaitsee kukkula nimelta Hiidenvuori, joka on suosittu ulkoilupaikka. Sielta on laajat nakymat Pyhajarvelle ja jopa Kuusankoskelle asti.

Iitin alueella Tillolassa sijaitsee Suomen ensimmainen korkeatasoisiin moottoriurheilukilpailuihin soveltuva moottorirata KymiRing . KymiRingin radalla tullaan ajamaan muun muassa MotoGP -luokan Suomen osakilpailu vuonna 2022. [27]

Kaavoitus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Iitin kunnan alueella on voimassa oleva asemakaava Pohjanmaen, Kausalan, Sorronniemen ja Vuolenkosken Koskenrannan alueilla. Kunnan alueella on erillisia ranta-asemakaavoja yhteensa 21 kappaletta. [28]

Kunnan alueella on kaksi osayleiskaavaa : Kausala-Kirkonkylan osayleiskaava, joka kasittaa Kausalan, Radansuun ja Iitin kirkonkylan alueen, seka Perheniemen tuulivoimapuiston osayleiskaava. Kunnassa on kolme rantayleiskaavaa: Kymijoki - Konnevesi , Pyhajarvi - Leininselka - Urajarvi ja Kymijoki- Mankala . [29]

Paijat-Hameen maakuntakaava 2014 ei ole voimassa Iitin kunnan alueella, vaan Iitissa on voimassa aikaisemman maakunnan Kymenlaakson vaihemaakuntakaavat. [30]

Iitin kunta on mukana Lahden kaupunkiseudun MAL-sopimuksessa vuosille 2021?2031. [31]

Vaesto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vaestonkehitys [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan vaestonkehitys viiden vuoden valein vuodesta 1980 lahtien. Kaytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Iitin vaestonkehitys 1980?2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
7 770
1985
  
7 690
1990
  
7 889
1995
  
7 687
2000
  
7 534
2005
  
7 265
2010
  
7 005
2015
  
6 910
2020
  
6 689
Lahde: Tilastokeskus. [32]

Taajamat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuoden 2020 lopussa Iitissa oli 6 625 asukasta, joista 3 913 asui taajamissa , 2 638 haja-asutusalueilla ja 74:n asuinpaikat eivat olleet tiedossa. Iitin taajama-aste on 59,1 %. Iitin taajamavaesto jakautuu kahden eri taajaman kesken: [33]

# Taajama Vakiluku
(31.12.2020)
1 Kausala 3 677
2 Iitin kirkonkyla 236

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Iitissa toimii luterilainen Iitin seurakunta . [34]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Iitin alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta . [35]

Roomalaiskatolisen kirkon osalta Iitti kuuluu Pyhan Ursulan seurakunnan alueeseen. Kyseinen seurakunta on osa Katolisen kirkon Helsingin hiippakuntaa .

Kylat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tassa on lueteltu Iitin rekisterikylat. Niiden perassa on niihin kuuluvat osakylat tai merkittavan kokoiset alueet. Iitissa on 19 rekisterikylaa.

Postinumeroalueet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Asteriskilla (*) merkityt alueet ulottuvat myos toisen kunnan alueelle. Kahdella asteriskilla (**) merkityt alueet kuuluvat vain pienilta osin Iitin alueelle.

Postinumero ja toimipaikka Alueen nimi Vakiluku Huomautus
16100 Uusikyla Uusikyla 1 366 ** Suurin osa alueesta sijaitsee Lahden puolella.
45740 Kuusankoski Maunuksela 2 778 ** Suurin osa alueen vaestosta asuu Kouvolassa , mutta pinta-alasta suurin osa ja jonkin verran asukkaita on Iitissa.
47310 Haapa-Kimola Haapa-Kimola 245
47400 Kausala Kausala 4 638
47440 Saaskjarvi Saaskjarvi 143
47450 Perheniemi Perheniemi 260
47460 Hiisio Hiisio 69 * Alue ulottuu myos Lahden puolelle.
47490 Mankala Mankala -Hiisio 324 * Alue ulottuu myos Lahden puolelle.
47520 Iitti Iitti kk. 166
47540 Lyottila Lyottila 178 * Muutama alueen talous on Kouvolan puolella.
47610 Kymentaka Kymentaka 135
47650 Kimola Kimola 201 ** Suurin osa alueesta sijaitsee Kouvolan puolella. Iitin puolella vain muutama talous.

Tunnettuja iittilaisia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ruokakulttuuri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Iitin pitajaruoiksi nimettiin 1980-luvulla lampahkappa , potaattiloota , kaalinlehdella paistettavat ruispuolukkaleivonnaiset lehikaiset luumukiisselilla seka juustokehassa paistettava Iitin juusto. [36]

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Vakiluvun kasvu suurin lahes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. ↑ Vaesto ian (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972?2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Vakiluvun kasvu suurin lahes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntavaalit 2021, Iitti Oikeusministerio. Viitattu 12.11.2021.
  7. ↑ Mikko Heikkila: Iidesjarvi ja Iisalmi pisteena Iin paalle - tutkielma Suomen Ii-alkuisten paikannimien alkuperasta ja suhteesta lapinrauniohin. Muinaistutkija , , nro 3/2015, s. 30?48. Suomen arkeologinen seura.
  8. ↑ Korhonen, Antti-Jussi: Iitti vaihtaa maakuntaa huomenna ? kaikkiaan viisi kuntaa vaihtaa maakuntaa Yle Uutiset . 31.12.2020. Yleisradio. Viitattu 31.12.2020.
  9. ↑ a b Historia Iitin kunta. Viitattu 12.9.2011. [ vanhentunut linkki ]
  10. ↑ Iitti haluaa vaihtaa maakuntaa Kymenlaaksosta Paijat-Hameeseen YLE - Kymenlaakso . Arkistoitu 13.1.2012. Viitattu 14.12.2011.
  11. ↑ Paatos Iitin maakuntavaihdosta syksyyn YLE - Kymenlaakso . Viitattu 2.7.2012.
  12. ↑ Vaatimukset eivat tayttyneet???Iitti pysyy osana Kymenlaaksoa Kouvolan Sanomat . Arkistoitu 9.5.2015. Viitattu 8.5.2015.
  13. ↑ Pikkukunta ei sulata hallituksen paatosta ? Iitti aanestaa maakuntavaihdoksesta ensimmaisena Suomessa Yle Uutiset . Viitattu 26.6.2020.
  14. ↑ Iittilaiset sanovat Paijat-Hameelle kylla Yle Uutiset . Viitattu 26.6.2020.
  15. ↑ Uusi maakuntajako lihottaa toisia ? Etela-Savo menettamassa kaksi kuntaa Yle Uutiset . 26.5.2016. Yle. Viitattu 26.5.2016.
  16. ↑ Vuosikausien odotus paattyy viimeinkin Iitissa: "Tata on toivottu kauan" ? se ja 4 muuta kuntaa vaihtavat maakuntaansa Yle Uutiset . Viitattu 26.6.2020.
  17. ↑ Paijat-Hame | Tulospalvelu | Aluevaalit 2022 | yle.fi vaalit.yle.fi . Viitattu 30.1.2022.
  18. ↑ a b maaret: Lukukausimaksut Concis . Viitattu 1.1.2021.
  19. ↑ Palvelupisteet ja aukioloajat | Kyyti-Finna kyyti.finna.fi . Viitattu 26.6.2020.
  20. ↑ Toimipisteet ? Pohjois-Kymen musiikkiopisto pkmo.fi . Viitattu 1.1.2021.
  21. ↑ IITIN MUSIIKKIJUHLAT - Etusivu www.iittifestival.fi . Viitattu 1.1.2021.
  22. ↑ Uudistunut vr.fi ? tervetuloa yhteiselle matkalle - VR www.vr.fi . Viitattu 30.1.2022.
  23. ↑ Etusivu Onnibus . Viitattu 30.1.2022.
  24. ↑ Kouvola ? Kausala ? Bussimatkatoimisto bussimatkatoimisto.fi . Arkistoitu 30.1.2022. Viitattu 30.1.2022.
  25. ↑ Etusivu Etusivu . Viitattu 30.1.2022.
  26. ↑ tuija.pohjanvirta@iitti.fi: Joukkoliikenne www.iitti.fi . Viitattu 30.1.2022.
  27. ↑ KymiRing: MotoGP KymiRing . Arkistoitu 26.1.2022. Viitattu 9.3.2022. (englanniksi)
  28. ↑ marja.karhu@iitti.fi: Asemakaavoitus www.iitti.fi . Viitattu 9.3.2022.
  29. ↑ Iitin karttapalvelu iitti.karttatiimi.fi . Viitattu 9.3.2022.
  30. ↑ Lainvoimaiset maakuntakaavat Paijat-Hameen liitto . Viitattu 9.3.2022.
  31. ↑ MAL-sopimus Lahti . Viitattu 9.3.2022.
  32. ↑ Vaesto kielen mukaan seka ulkomaan kansalaisten maara ja maa-pinta-ala alueittain 1980?2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
  33. ↑ Taajama- ja haja-asutusaluevaesto ian ja sukupuolen mukaan kunnittain, 2020 Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat . Arkistoitu 28.4.2021. Viitattu 8.5.2022.
  34. ↑ Yhteystiedot ? Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  35. ↑ Mihin seurakuntaan kuulun? Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 29.3.2024.
  36. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.):  Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitajaruoat , s. 99. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1 .

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Iitin kylat
Kansainvaliset
Kansalliset
Maantieteelliset
Henkilot

 

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Iitti&oldid=22325820 ”