H. C. Andersen

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Hans Christian Andersen )
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hans Christian Andersen
Thora Hallagerin ottama valokuva vuodelta 1867.
Thora Hallagerin ottama valokuva vuodelta 1867.
Henkilotiedot
Syntynyt 2. huhtikuuta 1805
Odense , Tanska-Norja
Kuollut 4. elokuuta 1875  (70 vuotta)
Koopenhamina , Tanska
Kansalaisuus tanskalainen
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Aidinkieli tanska
Tuotannon kieli tanska
Aikakausi 1800-luku
Tyylilajit lastenkirjallisuus
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Loyda lisaa kirjailijoita Kirjallisuuden teemasivulta

Hans Christian Andersen ( 2. huhtikuuta 1805 Odense ? 4. elokuuta 1875 Koopenhamina ) oli tanskalainen kirjailija. Hanet tunnetaan erityisesti saduistaan , jotka kuuluvat maailman kaannetyimpaan kirjallisuuteen. [1]

Andersenin tunnettuja satuja ovat muun muassa Keisarin uudet vaatteet , Pieni merenneito , Todellinen prinsessa (myos nimella Prinsessa ja herne ), Ruma ankanpoikanen ja Lumikuningatar .

Elama ja ura [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lapsuus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Andersenin lapsuudenkoti Odensessa.

Hans Christian Andersen syntyi 2. huhtikuuta 1805 Odensessa Hans ja Ane (Anne) Marie Andersenin perheeseen. Perhe oli hyvin koyha, ja heidan kanssaan samassa ahtaassa talossa asui kaikkiaan viisi perhetta. Hansin isa teki toita suutarina, mutta tyosta kertyi vain vahan tuloja. Hansin syntymakodiksi uskottu talo toimii nykyisin Andersen-museona . Vuodet 1807?1819 Andersenin perhe asui Munkemœllerstræden varrella, ja myos tama koti on Andersen-museona . [2]

Lapsena Hans vietti aikaa lahinna omissa oloissaan leikkien ja haaveillen mutta myos usein isoaitinsa mukana sairaalan puutarhaa hoitamassa. Sairaalassa nuori Hans tutustui kovia kokeneisiin ihmisiin, jotka kertoivat hanelle satuja ja tarinoita. [3] Hans ei saanut lapsena juuri koulutusta, vaikka omaksui isaltaan kiinnostuksen kirjallisuutta ja teatteria kohtaan. [4] Isa joutui lahtemaan sotaan Hansin ollessa seitsemanvuotias, ja vuosi kotiin paluunsa jalkeen isa kuoli 34-vuotiaana. Aiti joutui ottamaan vastuun perheen elattamisesta ja teki useita pienia toita muun muassa pyykkarina. Aiti toivoi Hansille kasityolaisammattia ja lahetti hanet toihin verka- ja tupakkatehtaaseen. Teatteriurasta haaveillut poika ei kuitenkaan kauan jaksanut raskasta tyota. [4] [5]

Nuoruus ja opiskelut [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Andersen muutti syyskuussa 1819 Koopenhaminaan . Rahat matkaan han ansaitsi ilmeisesti esittamalla Odensessa monologeja porvarisperheissa. [6] Koopenhaminassa Andersen asui aluksi majatalossa ja sen jalkeen vuokralla koyhien asuinalueella Ulkegadella (nykyinen Holmensgaden ). [7] Han alkoi etsia toita teatterista. Han paasi vuoden 1820 aikana Carl Dahlenin balettikouluun oppilaaksi ja sai roolin peikkona baletissa Armida . Baletin ensi-ilta oli huhtikuussa 1821, jolloin Andersen oli juuri tayttanyt 16 vuotta. [8]

Nayttelijaksi Andersenin ei onnistunut paasta. Han kirjoitti Kuninkaalliseen teatteriin pari draamatekstia, mutta niista toista han ei lahettanyt ja toinen hylattiin. Aikakauslehti Harpen kuitenkin julkaisi hylatysta tekstista yhden naytoksen vuonna 1822. [9]

Andersen ystavystyi muusikoiden Christoph Weysen ja Sibonin ja myohemmin runoilija Frederik Hoegh Guldbergin kanssa. [4]

Kuninkaallisen teatterin johtokunnan jasen Jonas Collin hankki Andersenille stipendin ja vapaaoppilaspaikan Slagelsen latinakouluun. Andersen ystavystyi Collinin ja hanen poikansa Edvardin kanssa ja rakastui tytar Louise Colliniin. Seitsemantoistavuotiaan Andersenin luokkatoverit Slagelsessa olivat hanta viisi tai kuusi vuotta nuorempia. Andersenin suhde pilkalliseen rehtoriin oli vaikea, mutta vuonna 1825 han muutti rehtorin alivuokralaiseksi ja seuraavana vuonna taman perheen mukana Helsingøriin uuteen kouluun. Han tunsi olonsa siellakin kurjaksi ja palasi vuonna 1827 Koopenhaminaan, missa han suoritti seuraavana vuonna ylioppilastutkinnon ja sen jalkeen varusmiespalveluksen kuninkaallisessa henkivartiokaartissa. Andersen aloitti vuonna 1829 opinnot Koopenhaminan yliopistossa ja suoritti filologian ja filosofian alkututkinnon parhain mahdollisin arvosanoin. [10]

Kirjailijan ura [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Debyytti [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 1829 Andersen teki varsinaisen kirjailijadebyyttinsa E. T. A. Hoffmann -henkisella mielikuvituksellisella matkakuvauksella Fodrejse fra Holmens Kanal yil Østpynten af Amager i aarena 1828 och 1829 , josta tuli suurmenestys. [1] Han kirjoitti viela samana vuonna vaudevillenaytelman , joka esitettiin Kuninkaallisessa teatterissa, seka runokokoelman Digte . [11] Andersen rakastui onnettomasti kesalla 1830 opiskelutoverinsa sisareen. [12]

Matkustelu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Andersen aloitti matkustelun kesalla 1830. Ulkomaille tekemillaan yli kolmellakymmenella matkalla han vietti kaikkiaan yli yhdeksan vuotta. Andersen solmi matkoillaan lukuisia siteita paikallisiin taiteilijoihin ja kulttuuri-ihmisiin ja tutustui samalla merkittaviin kulttuuri- ja luonnonkohteisiin. Andersen kirjoitti matkakuvauksia, ja hanen matkakokemuksensa nakyivat usein myos hanen saduissaan ja muissa teoksissaan. Andersen muutti myos Tanskan sisalla useasti ja asui Koopenhaminassa yli viidessatoista eri osoitteessa. Tanskassa han tutustui matkoillaan erityisesti Jyllantiin , joka vaikutti aitona luonnonmaisemana haneen valtavasti. [13]

Menestys kirjailijana [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Andersen matkusti alkukesalla 1831 ensi kertaa ulkomaille Saksaan ja julkaisi matkakuvauksen Skyggebilleder . Andersen kertoi matkan avartaneen hanen maailmankuvaansa ja palauttaneen hanelle hyvan mielialan vaikean vuoden jalkeen. Han kertoi myos Harz-vuoriston saaneen hanet kuulemaan ensimmaisen kerran mielessaan aidosti satujen soinnin. [14] Berliinissa Andersen tutustui Adelbert von Chamissoon , joka ensimmaisena saksansi Andersenin runoja ja antoi hanesta myonteisia arvioita. [15]

Andersen vuonna 1836. Christian Albrecht Jensenin maalaus.

Andersen sai vuonna 1833 kaksivuotisen matkastipendin ja teki sen turvin pitkan, uransa kannalta merkittavan kulttuurimatkan Eurooppaan: Saksaan, Pariisiin , Sveitsiin ja Italiaan seka paluumatkalla Keski-Euroopan kaupunkeihin. Andersen piirsi matkalla ahkerasti ja kirjoitti paitsi runoja, myos paivakirjaa ja kirjeita kotimaahan. Italian-matkan tuloksena han kirjoitti romaanin Improvisatoren , joka ilmestyi vuonna 1835. Romaanista tuli Andersenin lapimurtoteos. [16] Han julkaisi samoihin aikoihin myos ensimmaisen satukirjansa Eventyr, fortalte for børn , jossa oli nelja satua, mukaan lukien Tulukset ja Todellinen prinsessa . [4] Seuraavat osat ilmestyivat vuosina 1836 ja 1837. Tarinoiden arvoa ei ensin kasitetty, ja niiden myynti oli hidasta. Sen sijaan Andersen menestyi paremmin romaanillaan O. T. (1836). Vuonna 1837 han kirjoitti romaanin Kun en Spillemand . [1]

Vuonna 1840 Andersen kiinnitti huomionsa teatteriin ja saavutti tunnustusta orjuutta kasittelevalla naytelmallaan Mulatten (1840). [1] Han palasi kuitenkin takaisin vahvimmalle alalleen vuonna 1840 antologiallaan Billedbog uden Billeder (suom. Kuvaton kuvakirja ).

Andersenin pisin matka vuosina 1840?1841 vei hanet Saksan, Italian, Maltan ja Kreikan kautta Konstantinopoliin . Paluumatka kulki Mustanmeren ja Tonavan kautta. Hanen selostuksensa tasta kokemuksesta on En Digters Bazar (1842), jota yleensa pidetaan hanen parhaana matkakirjanaan. Myos Eventyrin maine kasvoi tasaisesti: ensimmainen kokoelmateos ilmestyi vuonna 1837, toinen vuonna 1842 ja seuraavat vuosina 1843, 1847 ja 1852. [1]

Andersenia juhlittiin 1840-luvulla jo ympari Eurooppaa. Kesakuussa 1847 han teki ensimmaisen Englannin -matkansa. Han tapasi Charles Dickensin , jonka teoksissa voi havaita Andersenin vaikutusta. Dickens ja Andersen olivat ennen tapaamistaan olleet aikansa kirjeenvaihdossa ja Dickens oli kutsunut Andersenin luokseen vierailulle. Tuolloin Dickens ei tiennyt, etta Andersen oli kaannattanyt kirjeitaan, koska ei osannut englantia juuri lainkaan. Andersen asettui mutkitta asumaan Dickenseille viideksi viikoksi eika valittanyt lainkaan isantansa tuolloisesta aviokriisista. Kun Andersen viimein haipyi, Dickens kiinnitti vierashuoneeseen kyltin, jossa luki: ”Taalla nukkui tanskalainen kirjailija Hans Christian Andersen viisi viikkoa, mika tuntui perheesta ikuisuudelta.” [17]

Andersen halusi yha erottua romaanikirjailijana ja naytelmakirjailijana. Han halveksi satujaan, jotka olivat tehneet hanet kuuluisaksi. Han ei pitanyt siita, etta niita pidettiin lastensatuina. Silti han kirjoitti niita edelleen, ja vuosina 1847 ja 1848 ilmestyi kaksi uutta kokoelmaa. Pitkan hiljaisuuden jalkeen Andersen julkaisi vuonna 1857 romaanin At være eller ikke være . Vuonna 1863 han julkaisi matkakirjan I Spanien . [18]

Rakkauselama [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Andersen rakastui vuonna 1840 nuoreen ruotsalaiseen oopperalaulajaan Jenny Lindiin . Han ei saanut Lindilta vastakaikua, ja he jaivat vain ystaviksi. Andersenin on arveltu viitanneen Lindiin monissa saduissaan, kuten Satakielessa , Enkelissa ja Lumikuningattaressa . [19]

Andersenin seksuaalisuudesta on keskusteltu paljon 1900-luvulta alkaen. Hanta on toisinaan vaitetty homoseksuaaliksi , ja hanen tiedetaan kirjoittaneen lampimista tunteistaan tietyille miespuolisille ystavilleen. Elamakerturit ovat kuitenkin eri mielta siita, oliko hanella fyysisia seksisuhteita miehiin, eika sellaisista ole todisteita, kuten ei toisaalta ole todisteita seksisuhteista naisiinkaan. [20]

Viimeiset vuodet ja kuolema [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Andersen ei 1860-luvulla enaa yleensa kirjoittanut ulkomaanmatkoistaan matkakuvauksia kuten aikaisemmin. Viimeisen suuren ulkomaanmatkansa han teki 1866 Portugaliin . Hanen terveytensa oli heikentynyt, ja vuonna 1871 han hankki vihdoin vakituisen asunnon itselleen Koopenhaminasta. Vuonna 1875 hanen kunniakseen pystytettiin patsas kuninkaanlinnan puistoon. Andersen oli tuolloin Tanskan kansallisrunoilija, professori, Odensen kunniakansalainen, Dannebrogin ritarikunnan komentaja seka neuvos. [21]

Andersenin satukirjojen ilmestyminen jatkui osissa vuoteen 1872 saakka, jonka jouluna viimeiset tarinat julkaistiin. Saman vuoden kevaalla Andersen putosi vuoteesta ja loukkaantui vaikeasti. [22] Han ei toipunut tapaturmasta taysin, mutta eli vuoteen 1875 asti. [22]

Andersen kuoli 4. elokuuta 1875 maksasyopaan [4] Melchiorin perheen maakartanossa Juutinrauman lahella, missa han oli viettamassa kesaa. Hanet haudattiin Koopenhaminan Assistensin hautausmaalle . [23]

Andersenin muistoksi jaetaan joka toinen vuosi Hans Christian Andersen -palkinto .

Tuotanto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Andersen kirjoitti romaaneja , naytelmia , oopperoita , runoja , matkakertomuksia ja omaelamakertoja . Han kirjoitti myos noin 156 satua. Juuri satujensa ansiosta hanesta tuli maailmankuulu kirjailija, kansainvalisesti tunnettu uranuurtaja ja monen satukirjailijan esikuva. Andersen sisallytti satuihinsa kansansatujen motiivi- ja muotoaarteistoa, ja han myos laajensi sadunkerrontaa fantasialle ominaisiin ulottuvuuksiin. Han itse korosti satujensa sopivuutta kaikenikaisille, ei vain lapsille. [24]

Andersen alkoi kirjoittaa satuja tammikuussa 1835. Toukokuussa julkaistiin hanen ensimmainen satukirjansa, jossa oli nelja satua: Tulukset , Iso-Niilo ja Pikku-Niilo , Todellinen prinsessa ja Pikku Iidan kukkaset . Sarjassa ilmestyi vuosina 1835?1842 kuudessa vihkosessa yhteensa 19 satua. [25]

Andersen itse jakoi satunsa kahteen ryhmaan: satuihin , joissa on yliluonnollisia elementteja; seka kertomuksiin tai tarinoihin , joissa niita ei ole. [26]

Andersenin saduista ja kertomuksista tunnetuimpia ovat Tulukset , Todellinen prinsessa , Peukalo-Liisa , Pieni merenneito , Keisarin uudet vaatteet , Vakaa tinasotamies , Villijoutsenet , Sikopaimen , Satakieli , Ruma ankanpoikanen , Lumikuningatar , Paimentytto ja nokikolari , Pieni tulitikkutytto seka Liejun kuninkaan tytar . [27]

Katso myos: Luettelo suomennetuista H. C. Andersenin teoksista

Elokuvia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

RKO tuotti vuonna 1952 musikaalin Hans Christian Andersen , jossa Andersenia esitti Danny Kaye . [28] Walt Disney Pictures julkaisi vuonna 1989 kokoillan animaatioelokuvan Pieni merenneito . Disneyn animaatio Frozen ? huurteinen seikkailu (2013) perustuu loyhasti Andersenin satuun Lumikuningatar .

Kunnianosoituksia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Boeing 737-800, jonka pyrstoon Andersenin kuva on maalattu.

Norwegian Air Shuttle -lentoyhtio on maalauttanut Andersenin kuvan yhden Boeing 787-8 -koneen [29] ja yhden Boeing 737-800 -koneen pyrstoon. [30]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Andersen, H. C.:  H. C. Andersenin satuaarteita . Kuvitus: Kaarina Kaila. Suomentaneet Martti ja Sirkka Rapola. Otava, 2005. ISBN 951-1-20236-7 .
  • Ylimartimo, Sisko:  Satujen elamaa, elaman satuja. Nakokulmia H. C. Andersenin elamaan, tuotantoon ja perintoon . Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 2005. ISBN 951-692-590-1 .

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b c d e Hans Christian Andersen Encyclopædia Britannica . 16.11.2018. Viitattu 30.11.2018. (englanniksi)
  2. ↑ Ylimartimo 2005, s. 13.
  3. ↑ Ylimartimo 2005, s. 15.
  4. ↑ a b c d e Heikkila-Halttunen, Paivi: Esipuhe. Teoksessa Andersen 2005.
  5. ↑ Ylimartimo 2005, s. 19.
  6. ↑ Ylimartimo 2005, s. 20.
  7. ↑ Ylimartimo 2005, s. 21?22.
  8. ↑ Ylimartimo 2005, s. 23.
  9. ↑ Ylimartimo 2005, s. 23?24.
  10. ↑ Ylimartimo 2005, s. 25?28.
  11. ↑ Ylimartimo 2005, s. 30.
  12. ↑ Ylimartimo 2005, s. 31?32.
  13. ↑ Ylimartimo 2005, s. 33?38.
  14. ↑ Ylimartimo 2005, s. 39.
  15. ↑ Ylimartimo 2005, s. 40.
  16. ↑ Ylimartimo 2005, s. 42?43.
  17. ↑ Maailman historia nro 9/2012, s. 58. LRF media AB.
  18. ↑ Hans Christian Andersen : I Spanien [Danish title ] H.C. Andersen centret . Arkistoitu 30.11.2018. Viitattu 30.11.2018.
  19. ↑ Ylimartimo 2005, s. 45?48.
  20. ↑ Homosexuality H.C. Andersen Centre. Viitattu 4.11.2021. (englanniksi)
  21. ↑ Ylimartimo 2005, s. 66?68.
  22. ↑ a b Hans Christian Andersen NNDB - tracking the entire world . Viitattu 30.11.2018 < Kieli= (englanniksi) .
  23. ↑ Ylimartimo 2005, s. 68.
  24. ↑ Ylimartimo 2005, s. 73?75.
  25. ↑ Ylimartimo 2005, s. 73.
  26. ↑ Ylimartimo 2005, s. 79.
  27. ↑ Ylimartimo 2005, s. 82?83.
  28. ↑ Ylimartimo 2005, s. 208.
  29. ↑ LN-LNH Norwegian Long Haul Boeing 787-8 Dreamliner Planespotters.net. Viitattu 15.2.2018. (englanniksi)
  30. ↑ LN-DYD Norwegian Air Shuttle Boeing 737-8JP(WL) Planespotters.net. Viitattu 15.2.2018. (englanniksi)

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Bom, Anne Klara & Bøggild, Jacob & Frandsen, Nørregard Johs. (toim.):  H. C. Andersen i det moderne samfund . Odense: Syddanske universitetsforlag, 2014. ISBN 978-87-7674-816-6 . Malline:Dk

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Wikiaineisto
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstia aiheesta:
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta H. C. Andersen .
Kansainvaliset
Kansalliset
Tieteilijat
Taiteenala
Henkilot
Muut

 

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=H._C._Andersen&oldid=22345617 ”