HIFK
Perustettu	15. lokakuuta 1897 1897 Idrottsforeningen Kamraterna, Helsingfors 1928 Jaahockeyn kilpailutoiminta alkaa 1929 Ensimmainen SM-tason ottelu 1945 Jaakiekkojaosto perustetaan 1975 Ligaforeningen HIFK r.f. 2000 Oy HIFK-Hockey Ab
Kaupunki	Helsinki
Kotiareena	Helsingin jaahalli
– kapasiteetti	8 200
Sarja	SM-liiga
Varit	punainen, sininen, valkoinen
Toimitusjohtaja	Markus Lindstrom
Puheenjohtaja	Jaakko Eskola
Paavalmentaja	Ville Peltonen
Kapteeni	Ilari Melart Jori Lehtera
Yhteistyoseurat	Rovaniemen Kiekko ( Mestis ) Joensuun Kiekko-Pojat   (Mestis) Grankulla IFK ( II-divisioona ) [1] Helsinki Red Wings [2]
Media	Hufvudstadsbladet Helsingin Sanomat Radio City
SM-mitalit
Kultaa	7 ( 1969 , 1970 , 1974 , 1980 , 1983 , 1998 , 2011 )
Hopeaa	5 ( 1973 , 1975 , 1986 , 1999 , 2016 )
Pronssia	11 ( 1955 , 1959 , 1971 , 1972 , 1982 , 1987 , 1988 , 1992 , 2004 , 2018 , 2021 )
Infobox OK Nimi-testi OK

HIFK Hockey ( Idrottsforeningen Kamraterna, Helsingfors ) on helsinkilaisen urheiluseura HIFK :n jaakiekkojaosto, jonka edustusjoukkue pelaa jaakiekon SM-liigassa . HIFK on SM-liigan seuroista vanhin. Sen kotihalli on Nordenskioldinkadun varrella sijaitseva Helsingin jaahalli . HIFK oli mukana ensimmaisessa SM-sarjassa vuonna 1928 ja on yksi neljasta SM-liigajoukkueesta, joka on ollut tauotta mukana Liigan ensimmaisesta kaudesta 1975?1976 asti. Muut kolme joukkuetta ovat Ilves , Tappara ja TPS . HIFK on seitsemalla Suomen mestaruudellaan SM-liigan menestyneimpia joukkueita, ja se on maratontaulukon ensimmaisella sijalla kokonaispisteissa ja -maaleissa. ^[3]

Seuran jaakiekkojaoston toimintaa yllapitaa yritys Oy HIFK-Hockey Ab.

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista. Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin tarkistettavissa olevia lahteita ja merkitsemalla ne ohjeen mukaan.

HIFK:n historian ensimmainen jaakiekko-ottelu pelattiin 21. helmikuuta 1928 Helsingin Palloseuraa vastaan.

≫ H.P.S. ja I.F.K. pelaavat Pallokentalla tanaan klo ½7 illalla

Tanaan pelaavat H.P.S. ja I.F.K. H:gin sarjamestaruudesta jaahockeyssa. Molemmat seurat ovat pelanneet ja harjoitelleet jaahockeyta jo pidemman ajan, joten ottelusta tulee sangen mielenkiintoinen ja vilkas. Joukkueet pelaavat seuraavissa kokoonpanoissa:
H.P.S. Lilja, Viinioksa, Koskinen, Stordell, Koponen, Wickstrom, N:o 7 Mantila, N:o 8 Korkeamaki
I.F.K. Westin, Nystrom, Salmi, Sundqvist, Astrom, Lonnberg, N:o 7 Vinter, N:o 8 Lagerblom
Erotuomarina toimii hra M. Aalto.≫
(Helsingin Sanomat 21. helmikuuta 1928)

≫ Palloseura ja I.F.K. pelasivat jaakiekko ottelunsa tasan.

Eilen illalla pelattiin taalla jaakiekko-ottelu Palloseuran ja I.F.K:n kesken. Ottelu koski Helsingin sarjamestaruutta ja koska kumpikin joukkue teki vain yhden maalin jaettiin pisteet tasan.

Oikeastaan ei meikalaista jaakiekkoilua viela seuraa mielenkiinnolla silla siksi alkuperaisella asteella se toistaiseksi on. Peli on laimeahkoa ja yksitoikkoista seka keskittyy paaasiallisesti henkilokohtaiseen yritteliaisyyteen. Mutta ilmeisesti meikalaisista viela kehittyy korkeamman luokan jaakiekkoilijoita. Monella pelaajalla on jo aika varma olo ja silloin talloin nahdaan hyviakin yhdistelmia. Eiliset joukkueet ovat talla haavaa parhaiten perehtyneet jaakiekkoiluun. Palloseura pelaa jonkinmoisella taktiikalla, mutta I.F.K:lla on pidemmalle kehittyneita pelaajia.

Eilinen ottelu ei ollut hauska. Pelattiin aivan liiaksi voimalla ja taman tahden esim. erotuomari tuon tuostakin poisti jonkin pelaajan kentalta maaraajaksi. Ensi eran voitti I.F.K tekemalla maalin, toisen Palloseura kuittaamalla I.F.K:n etumatkan ja kolmas paattyi maalitta. Ottelun lopputulos oli siis 1?1 ja tahan tulokseen saanevat kumpikin joukkue olla tyytyvaisia.≫
(Helsingin Sanomat 22. helmikuuta 1928)

Vuotta myohemmin HIFK lopetti jaakiekkoilun silta eraa. ^{[4] [5]} HIFK:n varsinainen jaakiekkojaosto perustettiin 1945 ^[6] ja ensimmainen ottelu Suomensarjassa pelattiin tammikuussa 1947. Nousu mestaruussarjaan tapahtui ensimmaisen kerran vuonna 1949. ^[4] Historian ensimmaisen jaakiekon SM-maalin seuralle teki Kurt Orre . ^[7] Seuraavat vuosikymmenet HIFK pelasi vaihtelevasti Suomensarjan ja SM-sarjan valilla. Joukkue nousi takaisin mestaruussarjaan historialliseksi kutsutussa ottelussa, missa se kohtasi Toolon Vesan helmikuussa 1967. Kyseinen ottelu kerasi sen aikaisen katsojaennatyksen. (10 814). Ensimmaisen mitalinsa HIFK oli voittanut vuonna 1955, kun joukkue saavutti pronssia. ^{[8] [9]}

HIFK:hon liitetty niin sanottu brandikiekko sai alkunsa kaudella 1968?1969 , kun jaakiekkojaoston puheenjohtaja Goran Stubb palkkasi pelaajavalmentajaksi NHL -puolustaja Carl Brewerin . Tama toi tuliaisina kanadalaisen pelityylin juuri oikea-aikaisesti, kun koko kentan taklauspeli sallittiin Suomessa. Kahden kultakauden jalkeen kontakteja suosivasta pelista tuli HIFK:n paavalmentajien suoranainen paasyvaatimus. ^[10]

Seppo Liitsolan valmennuksessa HIFK voitti mestaruuden SM-sarjan kauden 1973?1974 paatteeksi. Liitsolan taktinen osaaminen oli Suomessa aikaansa edella. Mestaruuden takuumiehet olivat maalivahti Stig Wetzell , puolustajat Juha Rantasila , Lalli Partinen ja Heikki Riihiranta seka hyokkaajat Matti Hagman , Matti Murto , Juhani Tamminen , Esa Peltonen ja Harri Linnonmaa .

Kaudella 1979?1980 HIFK vei kultaa paljolti Matti Hagmanin johtaman ykkoskentan ansiosta. Laitahyokkaajina pelasivat Esa Peltonen ja Tommi Salmelainen ja puolustajina Frank Neal ja Heikki Riihiranta. Finaalissa Porin Assat joutui noyrtymaan suoraan kolmessa ottelussa.

NHL-vaiheen jalkeen kotimaahan palannut Hagman oli arkkitehtina myos seuran seuraavassa mestaruudessa kaudella 1982?1983 . Tukea han sai etenkin NHL:ssakin menestyneelta puolustaja Pekka Rautakalliolta . Pudotuspeleissa suureen rooliin nousi toinenkin puolustaja, Pertti Lehtonen . Loppuottelussa vastassa oli paikalliskilpailija Jokerit ja tayteen viiteen otteluun venynyt sarja kuuluu monien mielesta Jaakiekon SM-liigan historian dramaattisimpiin; Jokerit johti ottelusarjaa voitoin 2?0, mutta HIFK kuitenkin voitti kolmannen ja neljannen loppuottelun. Viimeista loppuotteluakin Jokerit johti maalein 2?0, mutta HIFK nousi rinnalle ja ohi voittaen ottelun ja finaalisarjankin lukemin 3?2. Ratkaiseva viides ottelu muistetaan Pertti Lehtosen voittomaalista; siniviivalta rystylta ammuttu loysa laukaus painui pelaajamassan lapi maaliin.

IFK-vaikuttaja Frank Moberg pitaa kevaan 1998 mestarijoukkuetta kaikkein vahvimpana, han uskoi 13 vuotta myohemmin, etta se olisi voittanut myos tuon samaisen kevaan HIFK-mestarit. Kevaan 1998 mestarijoukkue on mainittu monesti kaikkien aikojen parhaaksi SM-liiga-joukkueeksi. Mobergin mukaan kultakokoonpanossa nousi esiin kolme johtajaa: sittemmin NHL:n parhaisiin maalivahteihin luettu Tim Thomas , puolustaja Kimmo Timonen ja mestaruuden ratkaisseen maalin ampunut nuori hyokkaaja Olli Jokinen . ^[11] Pertti Lehtonen paatti uransa tahan kauteen. Joukkueessa pelasivat myos muun muassa Mika Kortelainen , Jan ?aloun , Christian Ruuttu , Sakari Lindfors , Brian Rafalski , Johan Davidsson , Marko Tuomainen , Jere Karalahti seka Jarkko Ruutu . Seuraavalla kaudella HIFK pelasi finaaleissa haviten Turun Palloseuralle.

Helsinkilaisjoukkueen menestys oli resursseihin nahden vaatimatonta koko 2000-luvun ensikymmenen. Ainoa mitali tuolta ajalta on pronssi kaudelta 2003?2004 . Tuolloin joukkueen ykkosketjun muodostivat Kimmo Kuhta , Brett Harkins ja Timo Parssinen . Kyseinen kolmikko oli runkosarjan paatyttya koko liigan pisteporssin karjessa.

Kausilla 2005-2008 HIFK kaytti ulkomaalaisia paavalmentajia, mika on SM-liigassa harvinaista. Joukkuetta valmensivat Doug Shedden 2005?2006 , Bob Francis syksylla 2006 ja Paul Baxter 2006?2008. Doug Sheddenin kaudella HIFK oli yksi mestarisuosikeista. Tony Salmelainen voitti runkosarjan pisteporssin ja valittiin runkosarjan parhaaksi pelaajaksi. Kausi paattyi tappioon pronssiottelussa Karppia vastaan.

Kari Jalonen aloitti kolmivuotisen projektinsa paavalmentajana kesalla 2008. HIFK lahti tavoittelemaan mestaruutta kuten aina ennenkin, mutta odotuksia nostatti erityisesti se tosiasia, etta Jalonen oli luotsannut Oulun Karppia erittain menestyksekkaasti edelliset nelja kautta. Kausi 2008?2009 paattyi pudotuspelien ensimmaisella kierroksella ja kausi 2009?2010 puolivalieriin.

Kaudella 2010?2011 HIFK otti helmikuussa yhteen Jokereiden kanssa ensimmaisessa Talviklassikko -tapahtumassa, joka oli SM-liigan virallinen ottelu. Jokereiden isannoima ottelu paattyi HIFK:n voittoon lukemin 3?4. Toinen Talviklassikko pelattiin Kaudella 2011-2012: isantajoukkueena HIFK voitti uudelleen Jokerit voittomaalikilpailun jalkeen 3?2. Talviklassikon takana oli ajatus tuoda liigaan myos ulkoilmaotteluita. Kevaalla 2011 HIFK voitti 13 vuoden tauon jalkeen kultaa kaadettuaan Espoon Bluesin otteluvoitoin 4?0. Mestaruusjoukkueessa pelasivat mm. Mikael Granlund , Kimmo Kuhta , Ville Peltonen , Juha-Pekka Haataja , Lennart Petrell , Mikko Kousa , Siim Liivik , Petteri Wirtanen , Juuso Riksman , Markus Kankaanpera , Martti Jarventie , Turo Jarvinen ja Toni Soderholm . Ville Peltonen valittiin seka pelaajien, etta urheilutoimittajien aanestyksessa kautta aikojen ylivoimaisimmalla ^lahde? erolla liigakauden parhaaksi pelaajaksi. Han oli juuri palannut NHL:sta HIFK:n kapteeniksi. Toni Soderholm palkittiin pudotuspelien arvokkaimpana pelaajana Jari Kurri -palkinnolla .

Kaudella 2011?2012 HIFK lahti puolustamaan mestaruutta Petri Matikaisen valmentamalla nimekkaalla ryhmalla. Monet mestaruusjoukkueen runkopelaajat jatkoivat HIFK:ssa ja joukkueeseen hankittiin muun muassa Janne Pesonen , Eero Somervuori , Daniel Fernholm seka Saksan maajoukkueen ykkosmaalivahti Dennis Endras . Joukkue esiintyi runkosarjassa vahvasti ja sijoitus oli kolmas. Kausi paattyi suureen pettymykseen, kun Jokerit pudotti HIFK:n puolivalierissa voitoin 4?0.

Seuraavalla kaudella Matikaisen piti jatkaa paavalmentajana, mutta han siirtyi Avangard Omskiin sopimuksestaan huolimatta. Alkoi sekava vaihe HIFK:n organisaatiossa, joka kesti seuraavat kaksi kautta. Joukkuetta valmensivat ensin Pasi Sormunen , sitten Raimo Summanen ja kevaalla 2014 Harri Rindell . HIFK-ikoni Kimmo Kuhta paatti uransa kevaalla 2013 joukkueen havittya puolivalierissa Tapparalle , monivuotinen kapteeni Ville Peltonen puolestaan seuraavana kevaana HIFK:n havittya Pelicansille pudotuspelien ensimmaisella kierroksella.

2014?2015 oli ensimmainen kausi Antti Tormasen kolmen vuoden pestista. Kausi sujui vaihtelevasti ja pudotuspelien ensimmaisella kierroksella HIFK kohtasi Tampereen Ilveksen . 15. maaliskuuta Hakametsassa pelattiin Suomen kaikkien aikojen pisin jaakiekko-ottelu, jonka Mika Partanen ratkaisi HIFK:lle ajassa 134.14 ja nain HIFK meni jatkoon voitoin 2?0. Puolivalierissa Tappara oli parempi voitoin 4?2.

HIFK:ssa pitkaan pelannut Toni Soderholm jatti seuran ja Arttu Luttinen valittiin kapteeniksi. Kausi 2015?2016 sujui paavalmentaja Antti Tormasen johdolla erinomaisesti. HIFK voitti ensimmaista kertaa historiassaan SM-liigan runkosarjan. ^[12] HIFK saalisti 60 ottelussa 127 pistetta, tehden myos SM-liigan ennatyksen yhden kauden varsinaisen peliajan vierasvoitoissa (18). ^[13] Seura pelasi kauden paattavissa loppuotteluissa kukistettuaan valierassa JYP :in otteluvoitoin 4?2. ^[14] HIFK kuitenkin havisi finaalisarjan Tapparalle otteluvoitoin 4?2, vaikka voitti kotonaan 4?0 ja 6?0.

Kauteen 2016?2017 HIFK lahti kovin odotuksin. Nimekkain hankinta oli koko liigan kallein pelaaja Juhamatti Aaltonen . Kaudesta muodostui pettymys ja Tormasen valmennusmetodeja kritisoitiin voimakkaasti runkosarjan aikana. Pudotuspeleissa joukkue onnistui pudottamaan Karpat ja Turun Palloseuran ja havittyaan pronssiottelussa JYPille oli HIFK:n sijoitus lopulta neljas.

Antti Tormanen erotettiin ja paavalmentajaksi palkattiin Ari-Pekka Selin . Kapteeni Luttinen oli lahtenyt muihin maisemiin ja Lennart Petrellista tuli seuraava kapteeni. Kausi 2017?2018 alkoi huonosti, mutta oli nousujohteinen ja HIFK sijoittui runkosarjassa viidenneksi. Puolivalierissa HIFK voitti pari kuukautta aikaisemmin Jaakiekon mestarien liigan voittaneen JYP:in voitoin 4?2. Valierasarja runkosarjan voittajaa Oulun Karppia vastaan oli erittain tasainen ja viihdyttava, josta Karpat eteni finaaliin voitettuaan seitsemannen pelin 2?1. Kauden paatteeksi HIFK voitti pronssia kukistettuaan Turun Palloseuran pronssiottelussa Turussa. Joukkueen sisaisen pisteporssin voitti Erik Thorell . Kesken kauden uudeksi urheilutoimenjohtajaksi nimitettiin Tobias Salmelainen Tom Nybondaksen siirryttya muihin tehtaviin. Kauden aikana paljon julkisuutta sai HIFK:n maalivahtisekoilu, kun joukkueella oli palkkalistalla kolme huippumaalivahtia: Kevin Lankinen , Atte Engren ja Niklas Backstrom . Seuran osaomistaja Backstrom joutui taka-alalle, mutta paasi viela pelaavaan kokoonpanoon pronssiotteluun ennen kuin jatti seuran.

26.10.2018 ennen ottelua Tapparaa vastaan HIFK jaadytti pitkaaikaisen pelaajansa Kimmo Kuhdan pelinumeron 9. Tilaisuudessa puheita pitivat Kuhdan lisaksi hallituksen puheenjohtaja Timo Everi seka entiset pelikaverit Mika Kortelainen, Turo Jarvinen ja Toni Soderholm. Videoterveiset muualta maailmasta tuli Ville Peltoselta, Mikael Granlundilta ja Siim Liivikilta. HIFK voitti loppuunmyydyn ottelun 4?0.

13. marraskuuta 2012 HIFK ilmoitti aikovansa rakentaa monitoimiareenan Mantymaen kentalle Toolonlahden rannalle. Tavoitteena oli siirtya pelaamaan uuteen halliin vuonna 2016, mutta hanke viivastyy selvasti.

Tunnukset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Peliasu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

HIFK pelaa kotiottelunsa puna-sini-valkoisella paidalla, jossa paavarina on punainen. Yleensa vierasotteluissa kaytettavassa paidassa vareista punainen ja valkoinen ovat toisin pain, valkoisen ollessa paidan paavari. Peliasun housut ja hanskat ovat siniset, kypara punainen ja sukat samanvariset kuin kaytettava paita. HIFK pelaa punaisessa kotiasussa usein Lappeenrannassa ja Kuopiossa seka joskus Raumalla, riippuen SaiPan , KalPan ja Lukon kotiasujen varityksista.

Logot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Helsingin IFK:n vaakuna poikkeaa muiden IFK -seurojen kilvista varityksellaan. Fontti ja malli ovat samat kuin ruotsalaisen keskusyhdistyksen, mutta kehyksen sisareunan valkoinen vari on korvattu kultaisella, samoin IFK-kirjaimien sininen vari. Jaakiekossa HIFK on aina kayttanyt seuran muista lajeista poikkeavaa vaakunaa, silla siina kultainen vari on alusta asti ollut hopeinen, jo kaudella 1960?1961, jolloin vaakuna tuli HIFK:n jaakiekkojoukkueen ensisijaiseksi tunnukseksi. Syy poikkeavaan, naihin aikoihin asti kantaneeseen variin oli HIFK:n keskushallituksen liikuntaneuvos Ingmar Bjorkmanin mukaan se etta aikoinaan uudet paidat tilattiin Ruotsista ja ne olivat kalliita, jolloin hopeiset vaakunat olivat halvempia kuin kullanvariset.

Kun HIFK oli menestynyt heikosti koko 1990-luvun, vaatimukset Frank Mobergin erottamisesta olivat aityneet mielenilmaisuiksi hallissa. HIFK palkkasi urheilutoimenjohtajaksi entisen NHL-pelaajan Jarmo Kekalaisen , jonka vastuulle tuli joukkueen kokoaminen. Samalla seuraa uudistettiin "modernimpaan suuntaan". Tuloksena oli Big Reds Cats. Uuden petologon suunnitteli Sakari Jarvenpaa , joka oli jo sita ennen suunnitellut lukuisia logo- ja nimiehdotuksia. ^[15]

• 
  Nelisakarainen tahti on IFK-seurojen varhaisimpia tunnuksia. Tahden nelja sakaraa kuvaavat sinnikkyytta, taitavuutta, voimakkuutta ja toveruutta. ^[16]
• 
  Helsingin IFK:n vaakuna. Kaytossa ensisijaisena logona 1928?1993 seka 2008 alkaen.
• 
  HIFK:n 1993?1996 kayttama Sakari Jarvenpaan suunnittelema logo. Fanien kielteisen suhtautumisen vuoksi logo sai lempinimen "ryssantahti".
• 
  IFK:n vuodesta 1996 kayttama "petologo", joka oli ensisijaisena logona 1996?2008. Logon suunnitteli Sakari Jarvenpaa.

Musiikki [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

HIFK on perinteisesti soittanut otteluissaan 1980-luvun rock -kappaleita. Joukkue on kayttanyt mestaruuskaudesta 1997?1998 lahtien maalilaulunaan J. Geils Band ? Flamethroweria.

Nykyinen joukkue [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Jaadytetyt pelinumerot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• 1 Stig Wetzell ( Jaakiekkoleijona )
• 5 Heikki Riihiranta ( Jaakiekkoleijona , SM-sarjan tahdistokentallisessa 1974)
• 7 Simo Saarinen ( Jaakiekkoleijona , SM-liigan tahdistokentallisessa 1988)
• 9 Kimmo Kuhta (Seka pelatuissa otteluissa etta tehdyissa maaleissa toisella sijalla)
• 17 Matti Murto ( Jaakiekkoleijona )
• 20 Matti Hagman ( Jaakiekkoleijona , HIFK:n paasarjahistorian paras maalintekija, syottaja ja pistemies (273+427=700), SM-liigan paras pistemies 1980, 1983, 1984 ja 1985, SM-liigan paras maalintekija 1980, SM-liigan tahdistokentallisessa 1980 ja 1983)
• 22 Mika Kortelainen (14 kautta, 604 runkosarjaottelua, 325 tehopistetta, liigajoukkueen kapteeni 1995?1997)
• 23 Pertti Lehtonen ( Jaakiekkoleijona , HIFK:n paasarjahistorian eniten otteluita pelannut pelaaja (851), SM-liigan paras puolustaja 1982, SM-liigan tahdistokentallisessa 1982 ja 1984)
• 35 Sakari Lindfors ( Jaakiekkoleijona , 472 pelattua paasarjaottelua maalivahtina)

Fanit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista. Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin tarkistettavissa olevia lahteita ja merkitsemalla ne ohjeen mukaan.

HIFK on kaksikielinen seura, ja niinpa myos HIFK:n jaakiekkojoukkueella on paljon seka suomen- etta ruotsinkielisia kannattajia. HIFK:hon liittyvaa suomenruotsalaisuutta ovat kuitenkin jonkin verran stigmatisoineet ulkopaikkakuntalaiset ja naapuriseura Jokerien kannattajat, vaikka todellisuudessa suurin osa seuran kannattajista, kuten Helsingin asukkaistakin, on suomenkielisia.

HIFK:n virallinen faniklubi on HIFK Fan Club , joka aiemmin tunnettiin nimella B2 Reds . Nimi juonsi juurensa ajoilta, jolloin faniklubi kannusti joukkuetta Helsingin jaahallin katsomosta B2. 2000-luvulla faniklubin jasenet olivat otteluissa uudessa seisomakatsomo D6:ssa seka sen ylapuolisissa katsomoissa, mutta fanit muuttivat toiseen paatyyn ja ylakatsomo F1:een, joka on seisomakatsomo. Muut fanit siirtyivat seisomakatsomon alapuolelle hyokkayspaadyn kulmaukseen katsomoihin B5?C1 kaudesta 2009?2010 lahtien. Vuonna 2016 fanit laajensivat seisomakatsomoja B5:een ja B4:een. Toinen, epavirallinen fanijarjesto on Stadin Kingit, joka kannattaa seuraa aktiivisesti lahes joka lajissa.

Naistoiminta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Espoo Bluesin toiminta oli paattynyt seuran konkurssin myota vuonna 2016 Suomen liigatasoilla. Halukkuutta HIFK:n aloittamalle naiskiekkoilun osastolle selviteltiin. Lopuksi liikemies Jussi Salonojan perustama Espoo United otti myoskin naisten liigajoukkueen (NSML) toiminnan hoitaakseen. Kahta vuotta myohempana tuokin seura ajautui selvitystilaan. Naistoimintaa HIFK:lla on kuitenkin ollut jo vuodesta 2015 alkaen ja Stadin Gimmat - brandin alaisuudessa. ^[17]

Yle Urheilu uutisoi huhtikuun lopulla 2018 siita, etta HIFK perustaa oman naisjaoston. Joukkue aloittaa pelaamisensa Naisten Mestis -tasolta. Naisten Mestista pelasivat kevaaseen 2018 saakka SM-liigaan nostetut Vaasan Sport seka TPS . Paavalmentajana aloitti Saara Niemi . ^[18] Kaudeksi 2019?2020 HIFK nousi liigatasolle, eli korkeimmalle sarjatasolle. ^{[19] [20]} Kautena 2022-2023 HIFK voitti historiansa ensimmaisen naisten Suomen mestaruuden. ^[21] Kaudella 2023-2024 HIFK uusi mestaruutensa ja varmisti seuran toisen mestaruuden. ^[22]

Luettelot ja tilastot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Saavutukset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

SM-sarja

• Kultaa: 1969 , 1970 , 1974
• Hopeaa: 1973 , 1975
• Pronssia: 1955 , 1959 , 1971 , 1972

SM-liiga

• Kultaa: 1980 , 1983 , 1998 , 2011
• Hopeaa: 1986 , 1999 , 2016
• Pronssia: 1982 , 1987 , 1988 , 1992 , 2004 , 2018 , 2021

Muut

• Ahearne Cupin voitto 1970
• Euroopan Cupin hopeaa 1981
• Nordic Trophyn pronssia 2008
• Harry Lindbladin muistopalkinto 2016

SM-liigan tunnustuspalkinnot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kausi	Palkinto	Voittaja
1970?1971	Raimo Kilpio -palkinto	Matti Murto
1973?1974	Jarmo Wasaman muistopalkinto	Matti Hagman
1979?1980	Kalevi Numminen -palkinto	Jorma Rikala
1979?1980	Aarne Honkavaara -palkinto	Matti Hagman
1979?1980	Veli-Pekka Ketola -palkinto	Matti Hagman
1981?1982	Pekka Rautakallio -palkinto	Pertti Lehtonen
1982?1983	Matti Keinonen -palkinto	Carey Wilson
1982?1983	Veli-Pekka Ketola -palkinto	Matti Hagman
1983?1984	Jarmo Wasaman muistopalkinto	Joel Paunio
1983?1984	Veli-Pekka Ketola -palkinto	Matti Hagman
1984?1985	Matti Keinonen -palkinto	Esa Tikkanen
1984?1985	Veli-Pekka Ketola -palkinto	Matti Hagman
1985?1986	Aaro Kivilinnan muistopalkinto	Helsingin IFK
1986?1987	Aaro Kivilinnan muistopalkinto	Helsingin IFK
1987?1988	Kalevi Numminen -palkinto	Pentti Matikainen
1987?1988	Aaro Kivilinnan muistopalkinto	Helsingin IFK
1988?1989	Aaro Kivilinnan muistopalkinto	Helsingin IFK
1992?1993	Jarmo Wasaman muistopalkinto	Ville Peltonen
1996?1997	Jarmo Wasaman muistopalkinto	Olli Jokinen
1997?1998	Kalevi Numminen -palkinto	Erkka Westerlund
1997?1998	Urpo Ylonen -palkinto	Tim Thomas
1997?1998	Jari Kurri -palkinto	Olli Jokinen
1997?1998	Matti Keinonen -palkinto	Olli Jokinen
1998?1999	Pekka Rautakallio -palkinto	Brian Rafalski
1998?1999	Matti Keinonen -palkinto	Brian Rafalski
1998?1999	Veli-Pekka Ketola -palkinto	Jan ?aloun
1998?1999	Lasse Oksanen -palkinto	Jan ?aloun
1999?2000	Pekka Rautakallio -palkinto	Toni Lydman
2000?2001	Aarne Honkavaara -palkinto	Jaroslav Bedna?
2001?2002	Jarmo Wasaman muistopalkinto	Joonas Vihko
2002?2003	Jarmo Wasaman muistopalkinto	Toni Soderholm
2003?2004	Raimo Kilpio -palkinto	Kimmo Kuhta
2003?2004	Pekka Rautakallio -palkinto	Toni Soderholm
2003?2004	Aarne Honkavaara -palkinto	Timo Parssinen
2003?2004	Veli-Pekka Ketola -palkinto	Timo Parssinen
2003?2004	Lasse Oksanen -palkinto	Timo Parssinen
2005?2006	Aarne Honkavaara -palkinto	Tony Salmelainen
2005?2006	Veli-Pekka Ketola -palkinto	Tony Salmelainen
2005?2006	Lasse Oksanen -palkinto	Tony Salmelainen
2006?2007	Pekka Rautakallio -palkinto	Cory Murphy
2006?2007	Lasse Oksanen -palkinto	Cory Murphy
2008?2009	Veli-Pekka Ketola -palkinto	Kim Hirschovits
2009?2010	Jarmo Wasaman muistopalkinto	Mikael Granlund
2009?2010	Raimo Kilpio -palkinto	Mikael Granlund
2010?2011	Jari Kurri -palkinto	Toni Soderholm
2010?2011	Lasse Oksanen -palkinto	Ville Peltonen
2010?2011	Urpo Ylonen -palkinto	Juuso Riksman
2010?2011	Raimo Kilpio -palkinto	Ville Peltonen
2011?2012	Matti Keinonen -palkinto	Toni Soderholm
2015?2016	Pekka Rautakallio -palkinto	Yohann Auvitu
2015?2016	Urpo Ylonen -palkinto	Ville Husso
2016?2017	SM-liigan viihdyttavin pelaaja	Joe Finley [23]
2017?2018	Pekka Rautakallio -palkinto	Miro Heiskanen

Kapteenit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

^[24]

SM-sarja [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Bo Appelgren 1949?1950
• Arvi Arvekari 1950?1951
• Carl-Magnus Brander 1951?1952
• Christian Rapp 1952?1957
• Esko Rekomaa 1957?1964
• Pentti Lindegren 1964?1965
• Heikki Jarn 1965?1971
• Jorma Thusberg 1971?1973
• Matti Murto 1973?1974
• Kimmo Heino 1974?1975

SM-liiga [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paavalmentajat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

^[24]

SM-sarja [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

SM-liiga [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Toimitusjohtajat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Frank Moberg 1987?2001
• Pentti Matikainen 2001?2008
• Jukka Valtanen 2008?2022
• Markus Lindstrom 2022?2024

Sijoitukset SM-liigassa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• HIFK:n jaakiekkojoukkue 1982?1983
• HIFK:n jaakiekkojoukkue 1997?1998
• HIFK:n jaakiekkojoukkue 2005?2006
• HIFK:n jaakiekkojoukkue 2007?2008

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta HIFK Hockey Wikimedia Commonsissa

• HIFK Jaakiekko
• HIFK:n jaakiekkojuniorit
• IFK:n emoseuran sivut (ruotsiksi)
• HIFK Fan Club
• HIFK Jatkoaika.comissa
• HIFK:n tilastoja (UrheiluSuomi.com)
• Talviklassikko