Fingrid Oyj
Yritysmuoto	julkinen osakeyhtio
Perustettu	1996
Toimitusjohtaja	Asta Sihvonen-Punkka [1]
Puheenjohtaja	Hannu Linna
Kotipaikka	Helsinki , Suomi
Toiminta-alue	Suomi
Toimiala	Energia
Tuotteet	sahkonsiirto, tasepalvelut, sahkomarkkinoiden informaatio, vahittaismarkkinoiden tiedonvaihto, alkuperatakuun sertifikaatti
Liikevaihto	1 815,2 milj. (2022) [2]
Liikevoitto	290,4 milj. (2022) [2]
Henkilosto	480 (keskimaarin, 2022) [2]
Omistaja	Suomen valtio (36,9 %)
Kotisivu	www .fingrid .fi
Infobox OK Virheellinen NIMI-arvo

Fingrid Oyj on suomalainen yritys, jonka tehtavana on yllapitaa ja kehittaa Suomen sahkonsiirron kantaverkkoa . Fingridin maanlaajuisen kantaverkon kautta kulkee noin 75 prosenttia kaikesta Suomessa kaytetysta sahkosta. ^[3] Yhtion vastuulla ovat kantaverkon kayton suunnittelu ja valvonta seka verkon yllapito ja kehittaminen. Yhtio vastaa siita, etta Suomessa on sahkoa joka hetki ja sahkojarjestelma toimii tasapainossa kulutuksen ja tuotannon suhteen. Fingrid vastaa myos rajasiirtoyhteyksista naapurimaihin. Fingridin tytaryhtio Fingrid Datahub Oy ^[4] yllapitaa sahkon vahittaismarkkinoiden tiedonvaihtojarjestelmaa, datahubia ^[5] . Vaikka Fingrid on yritysmuodoltaan julkinen osakeyhtio , sen osakkeet eivat ole julkisesti kaupan. ^[6] Fingridin paakonttori sijaitsee Helsingissa. Lisaksi yhtiolla on toimipaikat Hameenlinnassa, Rovaniemella, Oulussa, Vaasassa, Jyvaskylassa ja Varkaudessa. ^[7]

Suomen Kantaverkko Oy, nykyinen Fingrid Oyj, perustettiin 29. marraskuuta 1996. Operatiivisen toiminnan yhtio aloitti 1. syyskuuta 1997. Suomen taloushistorian siihen mennessa suurin, yli miljardin euron arvoinen liiketoimintakauppa vahvisti Imatran Voima Oy:n , Pohjolan Voima Oy:n ja Suomen valtion valisen kaupan, jolla kantaverkkoliiketoiminta ja voimansiirtoverkot keskitettiin yhteen yhtioon. Suomen Kantaverkko Oy osti IVO Voimansiirto Oy:lta ja Teollisuuden Voimansiirto Oy:lta naiden yhtioiden omistamat 400:n, 220:n ja tarkeimmat 110 kilovoltin sahkonsiirtoverkot, jotka yhdessa muodostavat Suomen kantaverkon. Myohemmin osakkaiksi tulivat vakuutusyhtiot Pohjola , Sampo ja Tapiola-ryhma .

Yhtion syntyyn vaikutti merkittavasti Suomen jasenyys Euroopan unionissa ja direktiivi sahkomarkkinoiden avaamisesta, joka edellytti sahkon kantaverkkosiirtoa koskevan hallinnon eriyttamista sahkon tuotannosta ja myynnista. Antti Tuurin kirjoittaman Tauno Matomaen elamakerran mukaan syntyyn vaikutti myos paperi- ja selluteollisuuden tyytymattomyys Imatran Voiman perimiin siirtohintoihin. Metsateollisuuden omistama Pohjolan Voima uhkasi rakentaa oman runkoverkon Tornionjokilaaksosta Viipuriin , jolloin rannikolla sijaitseva metsateollisuus olisi voinut tarvittaessa ostaa energiaa Ruotsista ja Venajalta ja kuljettaa sita omassa verkossaan. ^[8] Voittoa tavoittelemattoman Fingridin perustamisen jalkeen siirtomaksut putosivat heti 15 prosenttia ja Fingridin tuottaessa edelleen voittoa hintoja voitiin laskea viela lisaa. ^[9]

Yhtion osakkeista 53,2 ja aanivallasta 70,9 prosenttia on julkisyhteistojen hallussa. Muut osakkeet jakaantuvat rahoitus- ja vakuutuslaitosten kesken. Suomen valtio omistaa osakkeista 28,2 prosenttia ja aanivallasta silla on 37,7 prosenttia. Tyo- ja elinkeinoministerion alaisen Huoltovarmuuskeskuksen osuudet ovat 24,9 prosenttia osakkeista ja 33,2 prosenttia aanivallasta. Muita suuria osakkeenomistajia ovat Keskinainen elakevakuutusyhtio Ilmarinen (19,9 prosenttia osakkeista ja 17,2 prosenttia aanista) ja Aino Holdingyhtio Ky (26,4 prosenttia osakkeista ja 11,7 prosenttia aanista). ^[10]

Kantaverkko yhdistaa sahkon tuottajat ja kuluttajat ja mahdollistaa naiden osapuolien keskinaisen sahkokaupan koko valtakunnan tasolla ja myos valtakunnan rajat ylittavan kaupan. ^[11] Fingrid ei tee sahkokauppaa, vaan huolehtii sahkon siirrosta tuottajilta jakeluverkko- ja teollisuusyrityksille. Kantaverkkoon kuuluu 400, 220 ja 110 kilovoltin voimajohtoja yli 14 000 kilometria seka yli sata sahkoasemaa. ^[12] Fingridin verkko on rakennettu rengasverkoksi niin, etta minkaan yksittaisen johdon vioittuminen ei keskeyta sahkonsiirtoa. Voimalaitosten ja verkon hairioiden varalle yhtiolla on hallinnassaan nopeasti kaynnistettavaa varavoimalaitoskapasiteettia Suomen suurimman ydinvoimalaitosyksikon verran.

Fingrid on julkaissut kantaverkon kehittamissuunnitelman vuosille 2022?2031. ^[13] Koko maan kattava investointi-ohjelma pohjautuu Suomen pitkan aikavalin ilmasto- ja energiastrategiaan .

Uusien voimajohtojen rakentaminen edellyttaa aina valtioneuvoston lupaa, mita edeltaa viranomaisten ja maanomistajien kuuleminen. Voimajohtoalueen kayttokorvaus korvataan maanomistajille lunastuslain mukaisesti. Fingrid ei itse paata korvauksista, vaan niista paattaa puolueeton lunastustoimikunta. ^[14]

Vuosina 2004?2006 oli Suomen ja Venajan mediassa keskustelua uuden sahkon siirtokaapelin rakentamisesta Suomen ja Venajan valille. Kaapelin kapasiteetiksi oli suunniteltu noin tuhat megawattia ja Suomeen siirrettava sahko tuotettaisiin paaasiassa Venajan ydinvoimalla . Fingrid vastusti hanketta voimakkaasti vedoten kalliisiin, arviolta noin kahden miljardin euron, kustannuksiin kantaverkkoon. Suuret suomalaiset sahkoa kayttavat teollisuusyritykset, kuten Outokumpu ja Stora Enso puolestaan kannattivat hanketta arvioiden sen laskevan Suomessa tarjottavan sahkon hintaa.

Sahkon kaupallinen vienti Suomesta Venajalle tuli mahdolliseksi vuoden 2014 lopulla jolloin Fingrid ja venalaiset kantaverkko-osapuolet allekirjoittivat Suomen ja Venajan valisen kaksisuuntaisen sahkokaupan mahdollistavat sopimukset. ^{[15] [15] [16]}

Fingrid ja Ruotsin kantaverkosta vastaava Svenska kraftnat toteuttivat maiden valille uuden merikaapeliyhteyden, joka oli Fenno-Skanin laajennus. Teholtaan 800 megawatin tasasahkoyhteys valmistui vuonna 2011. Investointikustannukset olivat noin 300 miljoonaa euroa. Fenno-Skan 2 oli vastaus sahkomarkkinoiden tarpeisiin. Yhteys lisasi Suomen ja Ruotsin valista sahkonsiirtomahdollisuutta ja liitti maiden sahkomarkkinat entista kiinteammin toisiinsa. Investointi vahensi sahkomarkkinoiden jakautumisesta johtuvia maiden valisia tilapaisia sahkon hintaeroja ja pienensi markkinaosapuolten suojauskustannuksia. Yhteyden avulla pienennettiin myos pohjoismaisten sahkonsiirtoverkkojen havioita ja reservien hankintakustannuksia seka parannettiin kayttovarmuutta. ^[17]

Itameren alueen kantaverkko-organisaatiot saivat vuoden 2009 alussa valmiiksi yhteisen sahkoverkkoselvityksen, jossa tutkittiin Baltian maiden liittamista pohjoismaisiin ja Manner-Euroopan sahkomarkkinoihin. Selvityksen tuloksena nousi esille tarve rakentaa uusi sahkon siirtoyhteys, EstLink 2, Suomen ja Viron valille. EstLink 2 tasasahkoyhteys Suomen ja Viron valilla on siirtokapasiteetiltaan 650 megawattia. Yhteyden kokonaispituus on noin 165 kilometria, josta noin 14 kilometria on avojohtoa Suomessa, noin 140 kilometria Suomenlahden pohjaan upotettavaa merikaapelia ja noin 11 kilometria maakaapelia Virossa. EstLink 2 otettiin kaupalliseen kayttoon helmikuussa 2014. ^[18]

Fingrid ja Ruotsin kantaverkkoyhtio Svenska kraftnat valmistelevat uutta sahkonsiirtoyhteytta Suomen ja Pohjois-Ruotsin valille. ^[19] 380 kilometria pitka voimajohto rakennetaan Muhoksen Pyhanselasta Pohjois-Ruotsiin Messaureen ja se valmistuu vaiheittain vuosien 2024 ja 2025 aikana. Aurora Line nimella tunnettu hanke on jo aiemmin valittu Euroopan unionin yhteisen edun hankkeeksi, silla EU on katsonut sen olevan merkittava hanke koko Euroopalle. Tammikuussa 2022 hanke sai 127 miljoonan euron EU-tuen sahkonsiirtoyhteyden rakentamiselle.

Paaartikkeli: Tuulivoima Suomessa

Fingrid on selvittanyt tuulivoiman lisaamisen vaikutuksia Suomen kantaverkkoon. Selvityksen mukaan 2000 MW maantieteellisesti hajautettua tuulivoimaa voidaan liittaa Suomen voimajarjestelmaan vuoteen 2020 mennessa. Liittaminen vaatii kuitenkin lisainvestointeja. ^[20]

Fingridin vuoden 2023 lopussa elakkeelle jaanyt toimitusjohtaja Jukka Ruusunen ^[21] ei kannata Suomeen Saksan mallin mukaista tukijarjestelmaa, jossa kaikille tuulivoimaloille koosta riippumatta taataan liittyma kantaverkkoon. Ruusunen pitaa jarjestelmaa huonona, koska myos tuulivoimayhtiot saavat suuret voimalansa ja esimerkiksi merella olevat tuulivoimapuistonsa kantaverkkoon ilmaiseksi. Tuulivoimaloiden liittymien rakentamisen maksaa kokonaisuudessaan kantaverkon omistajayhtio, joka joutuu hoitamaan myos sahkon myynnin tuulivoimayhtion puolesta. Ruusunen toivoi Suomeen rajoitetumpaa tukimallia. ^[22]

Uusiutuvien energiamuotojen syottotariffijarjestelmaa kaavailtiin alun perin Fingridin hoidettavaksi, mutta perustuslakivaliokunnan lausunnon jalkeen sita hoitaa Energiamarkkinavirasto .

• Nord Pool , Euronextin ja Pohjoismaiden ja Baltian kantaverkkoyhtioiden omistama sahkoporssi
• Gasgrid Finland , Suomi
• Kraftnat Aland , Ahvenanmaa
• Svenska kraftnat , Ruotsi
• Statnett , Norja
• Energinet , Tanska

• Tilinpaatos ja toimintakertomus 2011?2020 . Fingrid Oyj, 2020. Teoksen verkkoversio (PDF) .

• Fingrid Oyj

n k m Suomen valtio-omisteiset yhtiot Erityistehtavat A-Kruunu Alko Business Finland Cinia (77,5 %) CSC ? Tieteen tietotekniikan keskus (70,0 %) DigiFinland (33,46 %) FinnHEMS Finnpilot Pilotage Finnvera FVR - Suomen rokotetutkimus (51,0 %) Gasonia Governia Hansel (65,0 %) HAUS kehittamiskeskus Hevosopisto (25,0 %) Ilmastorahasto Itarata (51,0 %) Kuntarahoitus (16,0 %) Liikenteenohjausyhtio Fintraffic Lansirata (51,0 %) Maakuntien tilakeskus OHY Arsenal Oppiva Invest Solidium STUK International Suomen Erillisverkot Suomen Ilmailuopisto (98 %) Suomen Malmijalostus Suomen Teollisuussijoitus Suomi-rata (51,0 %) Teknologian tutkimuskeskus VTT Teollisen yhteistyon rahasto (96,04 %) Tyokanava Veikkaus Yleisradio Strateginen intressi Arctia Boreal Kasvinjalostus (65,0 %) Finavia Fingrid (36,9 %) Gasgrid Finland Gasum Leijona Catering Motiva Neova (50,1 %) Patria (50,1 %) Posti Group Suomen Lauttaliikenne Suomen Siemenperunakeskus (22,0 %) Suomen Viljava Tapio VR-Yhtyma Sijoitusintressi Edita Group Finnair (55,8 %) Fortum (51,26 %) Kemijoki (50,1 %) Neste (44,22 %) SSAB (6,3 %) Suomen Rahapaja Solidium Anora Group (19,4 %) Elisa (10,0 %) Kemira (5,0 %) Konecranes (11,1 %) Mandatum (6,6 %) Metso (14,9 %) Nokia (5,8 %) Nokian Renkaat (10,10 %) Outokumpu (15,5 %) Sampo (6,6 %) Stora Enso (10,7 %) Tieto-Evry (10,9 %) Valmet (10,1 %) Paivitetty: 29. tammikuuta 2024

n k m Suomen valtiovarainministerio Ministerit Valtiovarainministeri Kuntaministeri Virkamiehet Kansliapaallikko Alivaltiosihteeri Talouspolitiikan koordinaattori Osastopaallikko Osastot Kansantalousosasto Budjettiosasto Vero-osasto Rahoitusmarkkinaosasto Kunta- ja alueosasto Valtionhallinnon kehittamisosasto Valtion tyomarkkinalaitos Julkisen hallinnon tieto- ja viestintatekninen osasto Hallinto Virastot Aluehallintovirasto Digi- ja vaestotietovirasto Rahoitusvakausvirasto Tilastokeskus Tulli Valtiokonttori Valtori Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Valtion talous- ja henkilostohallinnon palvelukeskus Verohallinto Yhtiot ja liikelaitokset Omaisuudenhoitoyhtio Arsenal Oy DigiFinland Oy Fingrid Oyj Gasgrid Finland Oy Hansel Oy HAUS kehittamiskeskus Oy Maakuntien tilakeskus Oy Senaatti-konserni Rahastot Valtion Elakerahasto Toimielimet Tuottavuuslautakunta Tiedonhallintalautakunta Toimitilat Valtioneuvoston linna Muuta Kansallinen tulorekisteri Suomen valtion omistajapolitiikka

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset ISNI VIAF Kansalliset Norja Suomi (KANTO) 2 Henkilot Yle