Tämä on lupaava artikkeli.

Kansainvalinen jalkapalloliitto

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta FIFA )
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tama artikkeli kertoo kansainvalisesta urheilujarjestosta. Videopeleista kertoo artikkeli FIFA (pelisarja) .
Federation internationale de football association
Perustettu 21. toukokuuta 1904
Tyyppi jalkapallon kattojarjesto
Paamaja Sveitsi Zurich , Sveitsi
Jasenet 209 kansallista jalkapalloliittoa
Viralliset kielet englanti , ranska , saksa ja espanja [1]
Puheenjohtaja Sveitsi Gianni Infantino
Aiheesta muualla
FIFA.com

Kansainvalinen jalkapalloliitto eli FIFA (lyhenne sanoista Federation internationale de football association ) [2] on jalkapallon kattojarjesto. Se hallinnoi myos futsalia ja beachfutista . Fifa toimii kattojarjestona 208 jasenjarjestolle ja sen tehtaviin kuuluu muun muassa lajin kehittaminen ja maailmanmestaruuskilpailujen jarjestaminen.

FIFA perustettiin Pariisissa 21. toukokuuta 1904. Nykyisin sen paamaja sijaitsee Zurichissa Sveitsissa . FIFA:n puheenjohtajana on toiminut Gianni Infantino helmikuusta 2016 lahtien. Aiempi, vuodesta 1998 lahtien puheenjohtajana toiminut Sepp Blatter joutui pois tehtavasta korruption vuoksi.

Perustaminen

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ajatus kansainvalisen jalkapalloliiton perustamisesta kehittyi Euroopassa 1800- ja 1900-luvun taitteessa. Tarkeimpina henkiloina uuden liiton perustamiseksi toimivat alankomaalainen Carl Anton Wilhelm Hirschman ja ranskalainen Robert Guerin . Alankomaiden jalkapalloliiton puheenjohtajana toiminut Hirschman ehdotti liiton perustamista Englannin jalkapalloliitolle , mutta hanen ehdotuksensa ei edistynyt. Kun kavi selvaksi ettei Englanti osallistuisi perustamiseen, Guerin kutsui kokoon Fifan perustavan kokouksen. Kokous pidettiin Pariisissa 21. toukokuuta 1904. Perustamiskirjan allekirjoittivat Ranskan , Belgian , Tanskan , Alankomaiden, Ruotsin ja Sveitsin liitot seka Espanjaa edustanut Madrid FC . Lisaksi Saksan jalkapalloliitto liittyi mukaan perustamispaivana. [3]

Perustamisen yhteydessa liitolle laadittiin sen ensimmaiset saadokset. Niissa maarattiin muun muassa etta vain FIFA:aan kuuluvat liitot tunnustetaan, seurat ja pelaajat saavat edustaa vain yhta kansallista liittoa, jalkapalloa pelataan Englannin jalkapalloliiton saantojen mukaan ja ainoastaan FIFA voi jarjestaa kansainvalisen kilpailun. [3]

Heti perustavan kokouksen jalkeisena paivana jarjestettiin ensimmainen Fifan kongressi, jossa liiton ensimmaiseksi puheenjohtajaksi valittiin Guerin. Varapuheenjohtajiksi valittiin Hirschman ja sveitsilainen Victor Schneider ja hallituksen muiksi jaseniksi belgialainen Louis Muhlinghaus ja tanskalainen Ludvig Sylow . [4]

Englannin liitto liittyi mukaan huhtikuussa 1905 ja useita muita Euroopan maita myohemmin samana vuonna. Ensimmaista kansainvalista turnausta oli kaavailtu pelattavaksi jo 1906, mutta yritys epaonnistui ja Guerin vetaytyi puheenjohtajan tehtavasta. Hanen tilalleen valittiin 1906 englantilainen Daniel Burley Woolfall . Hanen johdollaan englantilainen ja mannereurooppalainen jalkapallo lahestyivat toisiin ja pelin saannot yhdenmukaistuivat. [4]

Ensimmainen kansainvalinen jalkapalloturnaus pelattiin Lontoon olympialaisissa 1908. [4]

Laajeneminen

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ensimmaisena Euroopan ulkopuolisena maana FIFA:aan liittyi Etela-Afrikka 1909. Pian taman jalkeen mukaan tulivat myos Argentiina , Chile ja Yhdysvallat . [4] Ensimmainen maailmansota keskeytti liiton kehityksen ja sen olemassaolo oli vakaalaudalla Woolfallin kuoltua 1918. Brittilaiset liitot erosivat amatooripelaajille maksettavia palkkioita koskeneiden erimielisyyksien vuoksi, [5] [6] ja sota oli jattanyt jalkensa kansainvalisiin suhteisiin. Hirschman kuitenkin onnistui pitamaan yhteyksia ylla ja lopulta liitto kokoontui jalleen 1920. Seuraavana vuonna jarjestettiin taas kongressi, jolloin uudeksi puheenjohtajaksi valittiin ranskalainen Jules Rimet . [7]

Rimet’n aikakaudella kaynnistyi FIFA:n toiminnan merkittava laajentuminen. Olympialaisten jalkapalloturnaus kerasi entista enemman osallistujia ja ensimmaiset jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut jarjestettiin Uruguayssa 1930. Britit palasivat takaisin FIFA:aan toisen maailmansodan jalkeen 1946, [8] ja Rimet’n jattaessa liiton 1954 silla oli jo 85 jasenmaata. [7]

Vuonna 1954 Rimet'n seuraajaksi FIFA:n puheenjohtajana valittiin varapuheenjohtajana 25 vuotta toiminut belgialainen Rodolphe William Seeldrayers . Seeldrayersin kausi jai kuitenkin lyhyeksi hanen kuoltua lokakuussa 1955. Tehtavassa hanta seurasi brittilainen Arthur Drewry . Drewryn kuoltua 1961 tehtavaan valittiin brittilainen Stanley Rous . Rous’n kaudella liiton laajeneminen jatkui ja maailmanmestaruuskilpailuista tuli televisioinnin myota maailmanlaajuinen suurtapahtuma. [9]

Uusi aikakausi

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kesalla 1974 Rous joutui vaistymaan havittyaan puheenjohtajaaanestyksen niukasti brasilialaiselle Joao Havelangelle . Ensi toikseen Havelange kaynnisti liitossa joukon uudistuksia. Havelangen johdolla liiton tyontekijamaara kasvoi 12:ta lahes sataan ja jasenmaara kasvoi hanen kaudellaan 141:sta 192:een. Han kaynnisti useita kehityshankkeita seka aloitti naisten , alle 20-vuotiaiden , alle 17-vuotiaiden ja futsalin maailmanmestaruuskilpailut . [10] Miesten maailmanmestaruuskilpailut laajenivat 16 joukkueesta ensin 24:aan vuonna 1982 ja 32 joukkueeseen 1998. Tasta hyotyivat erityisesti Euroopan ja Etela-Amerikan ulkopuoliset maat, joilla oli aiemmin ollut vain kolme paikkaa MM-kisoihin. Havelange uudisti myos liiton talouden taysin. Han hankki MM-kisojen niukoilla tuotoilla elaneelle FIFA:lle valtavia sponsori- ja televisiointisopimuksia. [11] [12]

Havelange ei asettunut enaa ehdolle kesalla 1998. Hanen tilalleen valittiin sveitsilainen Sepp Blatter , joka oli aiemmin toiminut 17 vuotta FIFA:n paasihteerina. Blatterin kaudella pelattiin ensimmaisen kerran seurajoukkueiden maailmanmestaruuskilpailut . [13] Blatterin aikana Fifaa ja hanta itseaan syytettiin talousepaselvyyksia. [14]

Fifan maanosaliitot.

FIFA:n korkein paattava elin on FIFA:n kongressi, jossa jokaisella jasenjarjestolla on yksi aani. Kongressi kokoontuu vuosittain ja vain se pystyy muuttamaan liiton saantoja. Kongressi valitsee liiton puheenjohtajan, hallituksen ja paasihteerin. [15] Liitolla on myos useita hallituksen tai kongressin luomia komiteoita kuten kurinpito-, erotuomari- ja laaketieteellinen komiteat. [16]

FIFA toimii yhteistyossa myos eri maanosien jalkapalloliittojen kanssa. Eri maiden jalkapalloliitot ovat FIFA:n jasenia suoraan eika maanosaliittojen kautta, mutta paastakseen FIFA:n jarjestamiin kilpailuihin niiden pitaa kuulua myos johonkin maanosaliittoon. Maanosaliitot ovat: [17]

     AFC ( Aasia )
     CAF ( Afrikka )
     CONMEBOL ( Etela-Amerikka )
     CONCACAF ( Pohjois-Amerikka , Keski-Amerikka ja Karibia )
     OFC ( Oseania )
     UEFA ( Eurooppa ).

Maiden sijoittuminen maanosaliittoihin ei aina noudata perinteisia maanosien valisia rajoja. Monet paaosin tai kokonaan Aasiassa sijaitsevat valtiot kuten Venaja , Israel ja useat entisen Neuvostoliiton neuvostotasavallat kuuluvat Euroopan jalkapalloliittoon. Australia kuuluu nykyaan Oseanian sijasta Aasian jalkapalloliittoon ja Guyana seka Suriname ovat CONCACAF:n jasenia vaikka ovat etelaamerikkalaisia valtioita. [18]

Kansainvalisella jalkapalloliitolla on 208 jasenjarjestoa, [18] mika on enemman kuin Yhdistyneilla kansakunnilla , koska kaikki FIFA:n jasenet eivat ole itsenaisten valtioiden jalkapalloliittoja. Esimerkiksi Yhdistynyt kuningaskunta ei ole FIFA:n jasen, mutta Englanti , Skotlanti , Wales ja Pohjois-Irlanti ? jotka muodostavat Yhdistyneen kuningaskunnan ? ovat. [19] [20] Britannian lisaksi itsenaisista valtioista jasenia eivat ole Kiribati , Marshallinsaaret , Mikronesia , Monaco , Nauru , Palau , Tuvalu ja Vatikaanivaltio . [20]

Lajin hallinnointi

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

FIFA osallistuu jalkapallon saantojen kehittamiseen saantoja maarittavan yhteistyojarjesto IFAB:n kautta. Liitolla on jarjestossa nelja edustajaa ja muut nelja tulevat Englannin , Skotlannin , Walesin ja Pohjois-Irlannin jalkapalloliitoista . [21]

Jalkapallon lisaksi FIFA hallinnoi myos futsalia ja beachfutista , mita varten on perustettu erillinen komitea. [16]

Miehet
Naiset

Joao Havelangea on syytetty toistuvasti korruptiosta ja diktatorista otteista ollessaan FIFA:n puheenjohtaja 1974?1998. David Yallop vaitti kirjassaan How They Stole the Game (1999) Havelangen kavaltaneen rahaa Brasilian jalkapalloliitolta muun muassa ostaakseen aania FIFA:n puheenjohtajavaaliin. [22] Yallopin mukaan Havelange myi MM-kisojen markkinointi- ja televisiointioikeudet alihintaan Horst Dasslerin johtamalle markkinointiyhtio ISL:lle, joka myi ne edelleen saavuttaen merkittavia voittoja. [23] Vastineeksi Dasslerin vaitetaan ostaneen Havelangelle aania. [24]

Havelangen seuraaja Sepp Blatter voitti puheenjohtajavaalissa ruotsalaisen Lennart Johanssonin 1998. Journalisti Andrew Jenningsin mukaan Havelange kaytti vaikutusvaltaansa Blatterin puolesta ja lahjoi muun muassa useiden afrikkalaisten liittojen edustajia. [24] Blatteria itseaan on myos syytetty lahjonnasta ja aanien ostamisesta, [25] mutta hanet on vapautettu syytteista. [26]

Vuonna 2001 FIFA:n markkinointikumppani ISL-ISMM ajautui konkurssiin ja kaksien seuraavien MM-kisojen televisiointioikeudet omistanut KirchMedia hajosi kevaalla 2002, mista aiheutui FIFA:lle merkittavia taloudellisia menetyksia. Useat FIFA:n hallituksen jasenet vaativat liiton talouden tutkimista, mutta se ei aluksi saanut enemmiston kannatusta. Lopulta sisainen tutkintakomitea perustettiin maaliskuussa 2002, mutta Blatter hajotti sen kuukautta myohemmin. Toukokuussa 2002 paasihteerina toiminut Michel Zen-Ruffinen julkisti raportin, jonka mukaan liiton taloudenpidossa on epaselvyyksia ja Sveitsin lakeja on mahdollisesti rikottu. Osa hallituksesta vaati Blatterin eroa, mutta han kieltaytyi ja tyytymattomat hallituksen jasenet veivat asian oikeuteen. Hallitus luopui lopulta syytteista ja Zen-Ruffinen sai potkut. [27] [28] [29]

Vuonna 2006 BBC:n Panorama -ohjelmassa paljastettiin etta ISL oli maksanut FIFA:n toimihenkiloille lahjuksia lahes 20 vuoden ajan vastineeksi markkinointi- ja televisiointioikeuksista. [30] Kesalla 2010 lahjuksia tutkinut sveitsilainen oikeusistuin totesi etta lahjuksia maksettiin ainakin 58 miljoonaa puntaa. [31]

Myos muita FIFA:n toimihenkiloita, kuten CONCACAF-liiton puheenjohtajana ja FIFA:n varapuheenjohtajana toimivaa Jack Warneria , on syytetty korruptiosta. Warner sai 1980- ja 1990-luvulla FIFA:n Karibian alueen televisiointioikeudet halvalla ja myi ne eteenpain. Warnerin perheen omistama matkayhtio sai yksityisoikeuden myyda Trinidad ja Tobagon 2006 MM-kisojen lippuosuuden. Lisaksi hanen poikansa myi eteenpain moninkertaiseen hintaan isansa ostamia lippuja. [32]

Vuoden 2015 korruptiopaljastus

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Seitseman FIFA:n johtohahmoja pidatettiin 27. toukokuuta 2015 Sveitsissa Zurichissa samaan aikaan kun siella pidettiin kokousta, jossa oli tarkoitus jarjestaa puheenjohtajavaali. Pidatysten perusteena ovat korruptiosyytteet, joiden taustalla ovat FBI:n tutkimukset ja Yhdysvaltojen oikeusministerion syytekirjelma. [33]

Syytettyina on yhdeksan FIFA:n johtoon kuuluvaa, kuten Keski-Amerikan ja Karibian alueen jalkapalloliiton CONCACAFin entinen ja nykyinen puheenjohtaja Jeffrey Webb ja Jack Warner , seka nelja urheilumarkkinointiyritysten edustajaa. [33]

Sepp Blatter ilmoitti kesakuussa 2015 aikovansa jattaa puheenjohtajan paikan, vaikka hanet oli muutama paiva aikaisemmin valittu tehtavaan [34] [35] . Syyksi on esitetty etta paineet kavivat liian kovaksi, ja kyseessa on lahinna kolmea seikkaa. Ensinnakin korruptioskandaali alkaa laheta liiaksi hanta itseaan, toiseksi sponsorit alkoivat havita FIFA:n taustalta, ja kolmanneksi Uefan painostus alkoi olla liian voimakasta. [36] Itse korruptioskandaalin selvitys on kuitenkin vasta alkanut. [36]

FIFA:n eettinen komitea maarasi 21. joulukuuta 2015 Blatterille ja UEFA:n puheenjohtajalle Michel Platinille kahdeksan vuoden toimintakiellon kaikessa jalkapallotoiminnassa korruption vuoksi. Perusteluna on Blatterin helmikuussa 2011 Platinille antama 1,8 miljoonan euron suuruinen palkkio, jolle ei loytynyt asiallista perustetta. Molemmat saivat myos sakot. Molemmat ilmoittivat valittavansa paatoksista urheilun kansainvaliseen vetoomustuomioistuimeen CASiin . [37] [38]

Saantomuutosehdotukset

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

FIFA otti huippunopeisiin kameroihin perustuvan maaliviivateknologian kayttoon ensimmaisen kerran vuoden 2013 kesakuussa Maanosaliittojen cupissa , johon se valitsi kymmenen ehdokkaan joukosta saksalaisen GoalControl-4D-tekniikan. [39]

FIFA on myos ehdottanut useita saantomuutoksia, jotka ovat kohdanneet paljon arvostelua. Se pyrki muun muassa saamaan jalkapalloon niin sanotun 6+5-saannon, joka olisi maarannyt etta ottelun alussa kentalla pitaisi olla vahintaan kuusi pelaajaa, jotka saisivat edustaa joukkueen kotimaan maajoukkuetta. FIFA:n kongressi hyvaksyi ehdotuksen, mutta lopulta hanke haudattiin silla saanto olisi rikkonut Euroopan unionin tyollisyyslakeja. [40] [41] Vuonna 2007 FIFA kielsi terveyssyihin vedoten maaotteluiden pelaamisen yli 2750 metrin korkeudella merenpinnasta, mika aiheutti runsaasti vastustusta Etela-Amerikan maissa, erityisesti Boliviassa , Ecuadorissa ja Perussa . Lopulta FIFA taipui ja kumosi kiellon toukokuussa 2008. [42]

FIFA jakaa vuosittain jarjestettavassa palkintogaalassa muun muassa vuoden pelaaja -palkinnon , Reilun pelin palkinnon ja puheenjohtajan palkinnon. [43]

Puheenjohtajat

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Jarjestys Presidentti Virkakausi Kansalaisuus
1 Robert Guerin 23. toukokuuta 1904 4. kesakuuta 1906   Ranska
2 Daniel Burley Woolfall 4. kesakuuta 1906 24. lokakuuta 1918 ( )   Englanti
vt. Cornelis August Wilhelm Hirschman 24. lokakuuta 1918 ( vt. ) 1920   Alankomaat
vt.
( puheenjohtaja )
Jules Rimet 1920 ( vt. ) 1. maaliskuuta 1921   Ranska
3 1. maaliskuuta 1921 21. kesakuuta 1954
4 Rodolphe Seeldrayers 21. kesakuuta 1954 7. lokakuuta 1955 ( )   Belgia
vt. Arthur Drewry 7. lokakuuta 1955 ( vt. ) 9. kesakuuta 1956   Englanti
5 9. kesakuuta 1956 25. maaliskuuta 1961 ( )
vt. Ernst Thommen 25. maaliskuuta 1961 ( vt. ) 28. syyskuuta 1961   Sveitsi
6 Stanley Rous 28. syyskuuta 1961 8. toukokuuta 1974   Englanti
7 Joao Havelange 8. toukokuuta 1974 8. kesakuuta 1998   Brasilia
8 Sepp Blatter 8. kesakuuta 1998 8. lokakuuta 2015 ( sai epaluottamuslauseen )   Sveitsi
vt. S [44] Issa Hayatou 8. lokakuuta 2015 ( vt. ) 26. helmikuuta 2016   Kamerun
9 Gianni Infantino 26. helmikuuta 2016 virassa   Sveitsi
  • Yallop, David:  How They Stole the Game . London: Poetic Publishing, 1999. ISBN 978-0953571000 . (englanniksi)
  1. FIFA statutes (PDF) FIFA. Arkistoitu 15.12.2018. Viitattu 30.6.2012. (englanniksi)
  2. Lyhenneluettelo: F?G kielitoimistonohjepankki.fi . Kotimaisten kielten keskus. ” Fifa ~ FIFA ransk. Federation Internationale de Football Association , kansainvalinen jalkapalloliitto” Viitattu 18.7.2016.
  3. a b History of FIFA - Foundation FIFA. Arkistoitu 28.3.2010. Viitattu 23.8.2010. (englanniksi)
  4. a b c d History of FIFA - FIFA takes shape FIFA. Arkistoitu 9.11.2012. Viitattu 23.8.2010. (englanniksi)
  5. The four British associations return to FIFA after the Second World War: 25th FIFA Congress in Luxembourg in 1946 FIFA. Arkistoitu 14.6.2010. Viitattu 5.10.2010. (englanniksi)
  6. The Beginning of The World Cup englandcaps.co.uk. Viitattu 5.10.2010. (englanniksi)
  7. a b History of FIFA - More associations follow FIFA. Arkistoitu 8.6.2012. Viitattu 23.8.2010. (englanniksi)
  8. History of FIFA - British Associations return FIFA. Arkistoitu 16.11.2007. Viitattu 23.8.2010. (englanniksi)
  9. History of FIFA - 50th Anniversary FIFA. Arkistoitu 9.11.2012. Viitattu 23.8.2010. (englanniksi)
  10. Jones, Grahame: Time Finally Up for FIFA's Havelange 7.6.1998. Los Angeles Times. Viitattu 5.10.2010. (englanniksi)
  11. History of FIFA - A New Era FIFA. Arkistoitu 16.5.2010. Viitattu 23.8.2010. (englanniksi)
  12. Salonen, Juha: Mies joka valjasti rahan - Havelangen valtakaudella pelikentalle marssivat markkinavoimat. Helsingin Sanomat , 9.6.1998. HS arkisto (maksullinen) . Viitattu 23.8.2010.
  13. Brazil 2000: A samba lesson for the world FIFA. Arkistoitu 10.5.2010. Viitattu 5.10.2010. (englanniksi)
  14. FIFA President Seeking Another Term 30.4.2006. Los Angeles Times. Viitattu 5.10.2010. (englanniksi)
  15. FIFA Congress FIFA. Arkistoitu 5.4.2010. Viitattu 24.8.2010. (englanniksi)
  16. a b FIFA Standing Committees FIFA. Arkistoitu 15.6.2010. Viitattu 24.8.2010. (englanniksi)
  17. FIFA Confederations FIFA. Arkistoitu 20.4.2009. Viitattu 24.8.2010. (englanniksi)
  18. a b FIFA’s 208 Member Associations (PDF) FIFA. Arkistoitu 5.5.2012. Viitattu 24.8.2010. (englanniksi)
  19. Hannula, Tommi: Britit pohtivat jo, kuka valmentaa Lontoon kisojen jalkapallojoukkuetta. Helsingin Sanomat , 15.11.2008. HS arkisto (maksullinen) . Viitattu 24.8.2010.
  20. a b Political Geography Now
  21. Hurja saantoesitys jalkapalloilussa: Keltaisesta kortista jaahy 10.2.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 24.8.2010.
  22. Yallop, s. 123-125.
  23. Yallop, s. 230.
  24. a b Jennings, Andrew: Havelange to Blatter - the dynasty based on corruption 28.2.2002. ESPN Soccernet. Arkistoitu 6.12.2010. Viitattu 5.10.2010. (englanniksi)
  25. Blatterin epaillaan lahjoneen aanestajia. Helsingin Sanomat , 10.6.1998. HS arkisto (maksullinen) . Viitattu 24.8.2010.
  26. Paasihteeri Zen-Ruffinen sai potkut. Helsingin Sanomat , 1.6.2002. HS arkisto (maksullinen) . Viitattu 24.8.2010.
  27. Jones, Grahame: Blatter Faces Contentious Election 28.5.2002. Los Angeles Times. Viitattu 5.10.2010. (englanniksi)
  28. Jarvio, Timo: Blatterin ymparilla kuohuu jalleen. Helsingin Sanomat , 13.6.2006. HS arkisto (maksullinen) . Viitattu 24.8.2010.
  29. Taloussyytokset riepottelevat Fifaa. Helsingin Sanomat , 28.5.2002. HS arkisto (maksullinen) . Viitattu 24.8.2010.
  30. Jennings, Andrew: The Beautiful Bung: Corruption and the World Cup 11.6.2006. BBC. Viitattu 24.8.2010. (englanniksi)
  31. Kelso, Paul: FIFA bribery case closed but questions remain 26.6.2010. The Telegraph. Arkistoitu 3.7.2010. Viitattu 24.8.2010. (englanniksi)
  32. Ziegler, Martyn: Fifa vice-president escapes action over ticket scandal 7.12.2006. The Independent. Viitattu 5.10.2010. (englanniksi)
  33. a b Virtanen, Ari & Viljanen, Mikko: Kaaos Fifassa. Helsingin Sanomat , 28.5.2015, s. A2, 41?43. Artikkelin verkkoversio . Viitattu 28.5.2015.
  34. McKeough, Alex: Sepp Blatter ilmoitti eroavansa 2.6.2015. Ylen uutiset. Viitattu 2.6.2015.
  35. Sepp Blatter: En ole eronnut tehtavastani , Helsingin Sanomat, 26.6.2015
  36. a b Lehtisaari, Matti: Blatterille ei jaanyt vaihtoehtoja 2.6.2015. Ylen uutiset. Viitattu 2.6.2015.
  37. Hakola, Tero & Kylmanen, Erkki: Pelisilma petti. Helsingin Sanomat , 22.12.2015, s. A 35-36.
  38. Hakola, Tero: Blatter ja Platini pitkaan toimintakieltoon Hs.fi, urheilu . 22.12.2015. Viitattu 21.12.2015.
  39. Jalkapallon maaliviivateknologia kayttoon tanaan 15.6.2013. Yle. Viitattu 29.6.2014.
  40. Fifa scraps plans for ’home-grown’ player rule 10.6.2010. BBC Sport. Viitattu 5.10.2010. (englanniksi)
  41. Fifa backs Blatter on quota plan 30.5.2008. BBC Sport. Viitattu 5.10.2010. (englanniksi)
  42. Carroll, Rory: Fifa suspends ban on high-altitude football 29.5.2008. The Guardian. Viitattu 5.10.2010. (englanniksi)
  43. FIFA awards (PDF) FIFA. Arkistoitu 9.11.2012. Viitattu 24.8.2010. (englanniksi)
  44. Acting FIFA President Issa Hayatou 21.12.2015. Federation Internationale de Football Association. Arkistoitu 1.1.2016. Viitattu 22.12. 2015.

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]