D?ohar Musajevit? Dudajev
(
t?et?eeniksi
Дудийн Муси Джохар
,
ven.
Джоха?р Муса?евич Дуда?ев
;
15. huhtikuuta
1944
Jalhori
,
T?et?eenien ja inguu?ien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
?
21. huhtikuuta
1996
) oli
It?kerian t?et?eenitasavallan
ensimmainen presidentti ja johtaja.
Neuvostoaikaan
Dudajev oli ilmavoimien kenraali ja strategisten ilmavoimien divisioonan komentajana
Viron
Tartossa
.
Moskovan vuoden 1991 vallankaappausyrityksen
aikana Dudajev kieltaytyi tottelemasta kaskya lahettaa joukkonsa Tarttoon.
[1]
Dudajev syntyi
15. huhtikuuta
1944
. Viikon kuluttua hanen syntymastaan koko t?et?eenivaesto, kaikkiaan noin 425 000 henkea, karkotettiin paaosin
Kazakstaniin
. Karkotus johtui
Stalinin
epaluuloista.
[1]
Stalinin kuoltua 1953 epaluulo t?et?eeneja kohtaan lauhtui. T?et?eenikansa
rehabilitoitiin
ja sai vuonna 1957 luvan palata kotiseudulleen. Dudajev opiskeli T?et?eniaan palattuaan
sahkoasentajaksi
, mutta paasi sittemmin Neuvostoliiton sotilaslentajakouluun
Tamboviin
.
[1]
Neuvostovallan lopuilla Dudajev komensi
Tartossa
sijainnutta strategista ohjuspommittajatukikohtaa. Dudajev oppi
viroa
ja tunsi myotatuntoa virolaisten itsenaisyyshaaveita kohtaan. Hanen sanotaan lahettaneen
Tallinnan televisioasema
n mielenosoittajille "soppatykin"
selvenna
vastoin esimiesten kaskya tv-aseman alueen miehittamisesta.
[1]
Dudajev palasi T?et?eniaan vuonna 1990. Han ryhtyi pian aktiiviseksi paikallispolitiikassa ja tuli valituksi t?et?eenikansan yleiskansallisen kongressin johtoon.
[1]
Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessa vuonna 1991 Dudajevin johtama oppositio teki kaytannossa vallankaappauksen ja syrjaytti kommunisti
Doku Zagajevin
, seka jarjesti kansanaanestyksen
It?kerian t?et?eenitasavallan
itsenaisyydesta. Itsensa han julisti uuden tasavallan presidentiksi.
[1]
Hanen valintansa T?et?enian presidentiksi vahvistettiin 27. lokakuuta 1991, vaikka osa maasta kieltaytyi aanestamasta laittomina pidetyissa vaaleissa. Vuonna 1992
Ingu?ia
kuitenkin erosi T?et?eniasta, koska se halusi pysya Venajan osatasavaltana.
[1]
Joulukuun alussa 1994
Sergei Stepa?in
alkoi organisoida Venaja-mielisten t?et?eenien kapinaa Dudajevia vastaan. Moskova tuki Venaja-mielisten hyokkaysta
Groznyyn
sotilaallisesti 47 panssariajoneuvon voimin. Venalaiset panssariajoneuvot antautuivat jouduttuaan
?amil Basajevin
johtaman
Abhasian-pataljoonan
piirittamiksi.
[2]
Venajan puolustusministeri
Pavel Grat?ov
raivostui sotilaallisesta noyryytyksesta ja aikoi "nitistaa Dudajevin parissa kolmessa tunnissa". Grat?ov kokosi 40 000 sotilaan joukon, joka hyokkasi T?et?eniaan
11. joulukuuta
1994
. Uudenvuodenaattona 6000 venalaissotilasta hyokkasi Groznyyn 350 panssariajoneuvon tuella. Venalaiset karsivat hetimmiten 1500 sotilaan ja 200 panssaroidun ajoneuvon tappiot t?et?eenien torjuntaiskussa.
[2]
Venajan hyokkayksen seurauksena t?et?eenien keskinainen kyraily loppui ja alun perin Dudajevin vastaiset poliittiset ryhmat yhdistyivat hyokkaajaa vastaan. Syntynyt "Talvisodan ihmeen" kaltainen yhdistyminen nosti Dudajevin kansallisen sankarin asemaan. Ennen hyokkaysta Dudajevin kansansuosio oli vahentynyt huomattavasti.
[2]
T?et?eenitaistelijat suojautuvat tuhotun venalaisen BMP-2-rynnakkopanssarivaunun sivuitse tammikuussa 1995, Groznyin taistelujen aikaan
Presidentti Dudajev surmattiin
21. huhtikuuta
1996
ilmaiskussa. Hanen sijaintinsa saatiin selville paikantamalla hanen kayttamansa
satelliittipuhelin
. Dudajev puhui juuri venalaisen kansanedustaja
Konstantin Borovin
kanssa, kun
Suhoi
-havittajasta ammuttu ohjus osui puhelupaikkaan ja surmasi Dudajevin.
[3]
Dudajevia seurasi virkaatekevana presidenttina
Zelimhan Jandarbijev
ja vaalien jalkeen sotilaskomentajana toiminut
Aslan Mashadov
.
[2]
Dudajevin kuolema ei lannistanut t?et?eeneja, vaan Aslan Mashadovin johdolla t?et?eenit tekivat yllatyshyokkaykset
Groznyn
,
Arguinnin
ja
Gudermesin
kaupunkeihin
6. elokuuta
1996
. Kahden paivan taistelujen jalkeen venalaiset oli ajettu kaytannossa joulukuun 1994 lahtopisteisiinsa. Rauhansopimuksen kirjoittivat
30. elokuuta
1996
Dagestanissa
Aslan Mashadov ja
Aleksandr Lebed
. Vaikka ulkovallat eivat tunnustaneetkaan T?et?eniaa itsenaiseksi, se jai
de facto
-itsenaiseksi vuoteen 2001 asti.
[3]
Dudajevin muistolaatta Tartossa
D?ohar Dudajevin puoliso
Alla Dudajeva
on syntyperaltaan venalainen taiteilija ja kirjailija. Han on kirjoittanut miehestaan, heidan elamastaan ja
T?et?enian sodasta
kirjan, joka on ilmestynyt viroksi nimella
Miljoni esimene
.
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
Hakala 2008, s. 78?81
- ↑
a
b
c
d
Hakala 2008, s. 83?86
- ↑
a
b
Hakala 2008, s. 109?111
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|