Che Guevara

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakusana ”CHE” ohjaa tanne. CHE on myos Sveitsin kolmikirjaiminen ISO-maatunnus.
Ernesto ”Che” Guevara
Alberto Kordan kuuluisa valokuva Che Guevarasta vuodelta 1960.
Alberto Kordan kuuluisa valokuva Che Guevarasta vuodelta 1960.
Henkilotiedot
Syntynyt 14. kesakuuta 1928
Rosario , Santa Fe , Argentiina
Kuollut 9. lokakuuta 1967  (39 vuotta)
La Higuera , Bolivia
Kansalaisuus Argentiina
Vanhemmat Ernesto Guevara Lynch
Celia de la Serna
Puoliso Hilda Gadea (1955?1959)
Aleida March (1959?1967)
Lapset Hilda (1956?1995), Aleida (s. 1960), Camilo (s. 1962), Celia (s. 1963), Ernesto (s. 1965)
Tiedot
Jarjesto 26. heinakuuta -liike
Koulutus Buenos Airesin yliopisto
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Sotilaspalvelus
Lempinimi ”Che”, ”El Fuser”
Sotilasarvo

Ernesto Guevara ( 14. kesakuuta 1928 ? 9. lokakuuta 1967 [1] ), joka tunnetaan yleisesti nimella Che Guevara (lausutaan [ ?t?e ?e?βa?a ]), oli argentiinalaissyntyinen vallankumouksellinen sissijohtaja ja huomattava marxilainen poliittinen hahmo.

Guevara oli Fidel Castron johtaman 26. heinakuuta -liikkeen jasen. Liike otti vallan Kuuban presidentti Fulgencio Batistalta vuonna 1959 Kuuban vallankumouksen jalkeen. Guevarasta tuli Kuuban uudessa valtahierarkiassa toinen heti Castron jalkeen. Han toimi lyhyen aikaa kansallispankin johtajana seka teollisuusministerina, mutta siirtyi takaisin vallankumoukselliseen toimintaan. Han yritti tuloksetta kaynnistaa vallankumouksia useissa maissa, erityisesti Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Boliviassa . Toimiessaan Boliviassa pienen sissiryhman johdossa han jai Bolivian armeijan yksikon vangiksi 8. lokakuuta 1967. Bolivialaiset teloittivat Guevaran seuraavana paivana.

Elama [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Varhaisnuoruus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ernesto Guevaran synnyintodistus.

Ernesto Guevara syntyi 14. kesakuuta 1928 [2] Argentiinan Rosariossa keskiluokkaisen espanjalais - irlantilais -sukuisen argentiinalaisperheen ensimmaisena lapsena. Isa oli Ernesto Guevara Lynch ja aiti Celia de la Serna y Llosa. Perheeseen syntyi yhteensa viisi lasta. Vanhemmat, varsinkin aiti, olivat melko epasovinnaisia ja muuttivat usein, mika lienee vaikuttanut Erneston maailmankatsomukseen. Isa myotaili Espanjan tasavaltalaisia . Isan juuret olivat Espanjasta (joidenkin lahteiden mukaan herttuallista sukua) [3] ). Aidin suku oli ollut aiemmin hyvinkin varakasta sukua, eraanlaista maa-aatelia, mutta koyhtynyt sittemmin. Myotajaisrahoilla vanhemmat ostivat Rosariosta maatilan, josta oli tarkoitus tulla uuden nousun siemen. Isan liiketoimet kuitenkin tapasivat epaonnistua hanelle ominaisen paattamattomyyden takia. Tasta juonsi Erneston myohemmin osoittama lieva halveksunta ihmisiin, jotka vain puhuivat, mutta eivat koskaan muuttaneet sanojaan teoiksi.

Ernesto sairastui kaksivuotiaana astmaan , joka vaivasi hanta koko loppuian, mutta ei kuitenkaan estanyt hanta harrastamasta hurjia leikkeja ja osallistumasta joukkueurheiluun, kuten rugbyyn . Nuoresta pitaen Guevara luki paljon historiaa , filosofiaa ja runoja ja haaveili maailmanmatkoista. Hanen lukuharrastuksensa oli laaja ja monipuolinen. Han luki niin poikakirjallisuuden klassikkoja, kuten Jack Londonia ja Jules Vernea , Sigmund Freudin kirjoituksia seksuaalisuudesta kuin Bertrand Russellin yhteiskuntafilosofisia teoksiakin. Hanen suosikkinsa oli Pablo Neruda . Guevara kirjoitti itsekin runoja koko elamansa ajan. Guevara oppi isaltaan shakinpelaamisen taidon ja osallistui peliturnauksiin jo 12-vuotiaana. Myohemminkin han tahdensi pelin merkitysta henkisia ja strategisia kykyja kehittavana harjoituksena. [4]

”Che!” on Rio de la Platan alueella puhutulle espanjalle ominainen huudahdus, joka tarkoittaa ”hei, sina siella”. Rio de la Platan maiden ulkopuolella argentiinalaisia kutsutaan siksi lempinimella ”che”. Toinen Guevarasta kaytetty lempinimi oli ”El Fuser”. [5]

Kiertomatkat Etela-Amerikassa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ernesto 22-vuotiaana apumoottorilla varustetun polkupyoransa kanssa sanomalehdessa julkaistussa mainoksessa.

Kolmantena opiskeluvuotenaan vuonna 1950 Ernesto teki pitkan polkupyoramatkan Argentiinassa. Polkupyora oli varustettu pienella italialaisella Cucchiolo-apumoottorilla. Matka kesti kuusi viikkoa, ja kilometreja taittui yli nelja tuhatta 12 maakunnan lapi. Matka oli Erneston ensimmainen seikkailu omin pain, ja se aloitti hanen elamassaan uuden intohimon ? matkustamisen ja paivakirjan kirjoittamisen. Palattuaan Buenos Airesiin , jossa han tuolloin asui, han vei apumoottorinsa kunnostettavaksi. Moottori huollettiin korvauksetta, silla Ernesto suostui mainostamaan tuotetta sanomalehdessa julkaistussa ilmoituksessa. [6]

4. tammikuuta 1952 han lahti ystavansa Alberto Granadon kanssa matkalle kohti pohjoista. Matkasta oli tuleva pitka, ja kulkupelina oli alkuvaiheessa Granadon 500-kuutioinen Norton -moottoripyora La Poderosa II , jonka hajottua ystavykset matkustivat jalkaisin, lentokoneella ja lautalla. Matkansa aikana he tekivat rahattomina kaikenlaisia hanttihommia, ja matka vei Erneston aina Yhdysvaltoihin Miamiin saakka, jonne han saapui 26. heinakuuta lentamalla Venezuelan Caracasista . Han erosi matkatoveristaan Granadosta, joka oli jaanyt tyoskentelemaan kaupungin leprasairaalaan . [7] Matkalla han piti tapojensa mukaisesti paivakirjaa, joka myohemmin julkaistiin nimella Moottoripyorapaivakirja .

Matkailun ja lukemisen ohella valokuvaus oli hanelle rakas harrastus. Kamerallaan han ikuisti ihailemiaan intiaanikulttuurin muistomerkkeja. Matkallaan han teki havaintoja maanosan koyhyydesta ja tama sai hanet kiinnostumaan syvemmin marxilaisista ajatuksista. [8]

Guatemala [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Valmistuttuaan Buenos Airesin yliopiston laaketieteellisesta koulusta 1953 Guevara matkusti Guatemalaan , missa populistinen johtaja Jacobo Arbenz Guzman oli juuri valittu presidentiksi. Guevara tapasi Guatemalassa useita Fidel Castron seuraajia, jotka olivat maanpaossa Fulgencio Batistan hallintoa. Poliittisten pakolaisten joukosta Che loysi ensimmaisen vaimonsa, perulaisen Hilda Gadean, joka synnytti Chelle esikoistyttaren.

Kun CIA rahoitti Arbenzin hallinnon kaatamisen ja Yhdysvallat pommitti Guatemalan paakaupunkia 18. kesakuuta 1954, Guevaran viha Yhdysvaltoja kohtaan herasi ja han tarjoutui taistelemaan. Arbenz kehotti kuitenkin kannattajiansa poistumaan maasta, ja Che Guevara haki hetkellisesti turvapaikkaa Argentiinan suurlahetystosta. 25-vuotias Guevara oli joulukuussa 1953 Costa Ricassa , jossa han naki United Fruit Companyn omistukset, ja kirjoitti tadilleen San Josesta vannoen nakevansa kapitalistiset mustekalat tuhottuina. [9] Tapahtumat olivat vedenjakaja Guevaran uralla kohti vallankumousta. Han vakuuttui tarpeesta nousta aseelliseen vastarintaan Yhdysvaltoja vastaan. [10]

Meksiko [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Muutettuaan Meksikoon Guevara uudisti ystavyytensa Castron liittolaisiin. Kun Fidel Castro siirtyi maanpakoon Meksikoon vapauduttuaan poliittisesta vankeudesta Kuubasta, han tapasi Guevaran. Guevara naki Castrossa kauan etsimansa johtohahmon, jota seuraamalla han voisi toteuttaa oppejaan kaytannossa. Che Guevara liittyikin heti Castron 26. heinakuuta -liikkeeseen , jonka tavoitteena oli syosta Fulgencio Batista vallasta.

Castro oli vuokrannut syrjaisen maatilan Guadalajarasta sissiarmeijansa koulutuspaikaksi. Siella Guevara sai ensimmaisen kerran muodollista sotilaskoulutusta, silla hanet oli Argentiinassa vapautettu asevelvollisuudesta astman takia. Sissien kouluttajana toimi Espanjan sisallissodan veteraani Alberto Bayo . [11] Jo tassa vaiheessa Che osoitti olevansa vallankumouksen mallioppilas. Han kuitenkin liittyi Castron vallankumouksellisiin sissijoukkoihin aluksi ensisijaisesti laakarina, joka oli hanen kutsumuksensa tassa vaiheessa. Che oli unelmoinut laakarikoulutuksensa alusta asti jonakin paivana voivansa kayttaa taitojaan kansan olojen parantamiseksi ja kehitti kirjoituksissaan idean ”vallankumouksellisesta laakarista”. [12]

Maatilalla harjoiteltiin aseiden kasittelya ja sissielaman taitoja seka annettiin aatteellista koulutusta. Kuri oli erittain kova, mika oli Chelle mieluisaa. Jo tassa vaiheessa pidettiin pikaoikeudenkaynteja joukoissa olevan soluttautujan paljastamiseksi ja kurin ilmentymana. Huhutaan, etta ainakin kaksi ruumista olisi haudattu alueelle. Koulutuskeskus paljastui kuitenkin varotoimista huolimatta, ja asiasta tehtiin poliisitutkinta. Paikalta takavarikoitiin paljon aseita, ja johtohahmot pidatettiin joksikin aikaa. Tama aikaisti Castron maihinnousua Kuubaan, koska kaytannossa Meksikon hallitus karkotti vallankumoukselliset joukot alueeltaan. [11] lahde?

Sissijohtajana Kuubassa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Kuuban vallankumous

Castro, Guevara ja 80 muuta vallankumouksellista lahtivat matkaan Tuxpanista , Meksikosta Granma -nimisella jahdilla marraskuussa 1956. Vallankumoukselliset nousivat maihin soisella alueella lahella Niqueroa Kaakkois-Kuubassa ja joutuivat heti Batistan joukkojen hyokkayksen kohteeksi. Vain 12 heista selvisi. Granman rippeet kokosivat voimansa ja pakenivat Sierra Maestran vuoristoon, josta aloittivat sissisodan. Guevara, joukon laakari, vaihtoi taistelun tuoksinassa laakarintarvikkeita taynna olleen reppunsa ammuslaatikkoon ? hetki joka hanen itsensa mukaan merkitsi siirtymista laakarista taistelijaksi. Tulevien kuukausien aikana han nousi korkeimpaan arvoon, vallankumouksellisen armeijan comandanteksi , majuriksi. Lokakuussa 1958 han maarasi sissien koordinaattorin Enrique Oltuskin ryostamaan pankkeja taistelun rahoittamiseksi. Hanen johtamansa Santa Claran valtaus loppuvuodesta 1958 ja panssarijunan raiteilta suistaminen olivat viimeiset tappiot Batistalle, joka joutui pakenemaan maasta 1. tammikuuta 1959.

Che Santa Claran valtauksen jalkeen.

Johtajana Che Guevara oli tinkimaton ja yksioikoinen, jopa pedanttiuteen asti, eika suosinut ketaan. [13] Han ei pyrkinyt kompromisseihin, vaan halusi karjistaa ja aiheutti konflikteja. Han uskoi esimerkin voimaan. Tallainen toimintamalli sopi sissisotaan, muttei siviilielamaan. Han kuvitteli, etta hanen askeettinen esimerkkinsa kelpaisi muillekin ja yritti muun muassa kieltaa mies- ja naissotilaidensa valiset suhteet ja valloittamaltaan alueelta alkoholin seka arpajaiset turhana ajanvietteena. [14] Che puolusteli toimintaansa silla, etta han vaati itseltaan viela enemman kuin alaisiltaan. Hanen vastustajansa ovat kyseenalaistaneet taman ja syyttaneet hanta taistelun johtamisesta selustasta. Monet silminnakijat ovat kuitenkin todistaneet, etta han otti osaa taisteluihin miestensa rinnalla haavoittuen. [15]

Vihollisen kanssa yhteistyossa olevat, niskuroijat, karkurit ja vakoojat saivat suurella todennakoisyydella teloitustuomion. Guevara teloitti omin kasin sissien liikkeista kertoneen maatyolaisen Eutimio Guerran ja kuvaa tapahtunutta yksityiskohtaisesti paivakirjassaan. [16] Yhdessa vaiheessa han suunnitteli huonon ruoan takia nalkalakossa olevien sissitoverien ampumista, mutta Castro tuli valiin ja rauhoitti hanta. [13] Eraan sissin, joka oli nukkunut taistelun aikana, koska hanelta oli otettu ase pois toheloinnin vuoksi, Che maarasi taisteluun ilman asetta: ”Mene sitten tyhjin kasin rintamalinjoille ja tule takaisin joku toinen kivaari mukanasi ... jos sinussa on miesta siihen.” [17]

Alussa Castro sai lepytella Chen kapinoivia miehia, mutta taisteluiden edetessa nama oppivat luottamaan johtajaansa, joka oli lunastanut paikkansa rohkeudellaan ja vaatimattomuudellaan. [11] Monet hanen joukoissaan taistelleista, kuten Harry Villegas Tamayo (”Pombo”), hylkasivat siviilielamansa ja seurasivat Cheta aina Afrikkaan ja Boliviaan asti. Luultavasti Chen ulkomaisella taustalla oli osuutensa miesten muodostaessa hanesta mielipidettaan. Castro oli hanen taydellinen vastakohtansa tassa suhteessa ? Fidel oli tottunut elamaan makeasti tilaten viineja ruokapoytaansa ja pesettaen pyykkinsa palvelusvaella jopa kenttaoloissa. [18]

Autoritaarisista piirteista huolimatta on huomattava, etta Guevaran sota-aikana teloituttamista monia han syytti rikoksista, jotka sota-aikana lahes poikkeuksetta johtivat kuolemantuomioon ? karkuruus, petturuus ja sellaiset rikokset kuin raiskaus, kidutus ja murhaaminen ovat etenkin sen ajan Latinalaisen Amerikan sodissa useimmiten olleet kuolemalla rangaistavia tekoja. Sissijoukon saannot olivat ankarat ja teloituksia tehtiin myos pienemmista syista: sissiaikana Guevara teloitti muun muassa eraan joukkioonsa kuuluneen pojan siita, etta tama oli ryostanyt ruokaa nalkaansa. Teloitetuksi maaratyille ei annettu mahdollisuutta oikeudenkayntiin eika sotaoikeuteen.

Kontrastina Che Guevaran armottomuuteen vaitetaan olleen hanen laupeutensa sellaisiin sotavankeihin, jotka eivat olleet tiedettavasti syyllistyneet rikoksiin; heilta otettiin ainoastaan aseet ja varusteet pois ja heidat vapautettiin. Vihollisen haavoittuneille myos annettiin hoitoa mahdollisuuksien mukaan. [19] Chen valloitetun alueen vallankumoustuomariksi valitsema Duque de Estrada muisteli myohemmin saaneensa Chelta kaskyn, etta ”vangit oli pidettava hengissa eika heita saanut teloittaa”. [20]

Che pidattaytyi alkoholista, mutta joi lakkaamatta etelaamerikkalaista yrttijuomaa matea ja poltti samalla sikareita , joihin han kehitti sissisota-aikoinaan vahvan riippuvuuden. Han perusti ensimmaisena sikaritehtaita valloitetuille alueille tyollistaakseen paikallisia ja varmistaakseen sikarien saatavuuden sotilailleen kaikissa oloissa. [21] Han koki asian niin tarkeaksi sissisodan kannalta, etta palasi aiheeseen kasikirjassaan La Guerra de Guerrillas (’Sissisota’). Che myos kaytti tupakan epaamista rangaistuksena pienista rikkeista. [22]

Vallankumous voittaa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Taistelu paattyi tammikuussa 1959 yleislakkoon ja kansannousuun, joka pakotti diktaattori Batistan maasta, ja kapinalliset marssivat Havannaan . He perivat vararikkoon ajautuneen maan, jolla oli varoja vain 500 000 Yhdysvaltain dollaria ja 1,3 miljardia ulkomaista velkaa. Castro matkusti New Yorkiin vakuuttamaan hyvaa tahtoaan ja houkuttelemaan maahan sijoittajia. Han vetosi kansaan, ja ihmiset maksoivat veronsa jopa vuoden etukateen. Puolessa vuodessa saatiin kokoon 232 miljoonaa dollaria. Batistan mukanaan viemat 500 ja 1 000 Kuuban dollarin setelit mitatoitiin. lahde?

Guevara oli nyt noussut jo vallankumouksellisten karkikolmikkoon. Han oli Raul Castron ohella se vallankumousjohtajista, joka selkeimmin veti Kuubaa kommunismia kohti. Kevaan 1959 maareformin suunnittelu vei vallankumousta yha enemman vasemmalle, etaannytti Castroa tukeneita liberaaleja ja johti ristiriitaan Yhdysvaltain kanssa. Chen asema vallassa ei ollut selva. Castro lahetti hanet kolmeksi kuukaudeksi Kuuban edustajana kiertamaan sitoutumattomia maita samaan aikaan, kun vallankumouksellisten liberaalien ja tulevien kommunistien valit katkesivat. Naihin aikoihin han erosi Hildasta, jota ei ollut tavannut sitten Granman lahdon, ja nai Aleida Marchin, joka oli kuulunut hanen sissitaistelijoihinsa. lahde?

Oikeudenkaynnit ja puhdistukset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Castron ensimmaisen hallituksen lyhytikainen presidentti Manuel Urrutia (keskella aurinkolasit paassa). Vasemmalla Che ja oikealla Camilo Cienfuegos pukeutuneena paahineeseen.

Vuonna 1959 Guevara nimitettiin La Cabanan linnakkeen vankilan ylimmaksi syyttajaksi. Han oli komentajana 1959?1963 ja toimi tuona aikana puheenjohtajana arviolta 500 poliittisen vangin oikeudenkaynneissa, joissa tuomio maarattiin normaalin prosessin ulkopuolella. Vallankumoustuomioistuimessa mukana olleen Duque de Estrada mukaan ensimmaisten kolmen kuukauden aikana linnoituksessa teloitettiin noin 55 ihmista. [23] Muutamat La Cabanassa vankina olleet, kuten esimerkiksi runoilija ja ihmisoikeusaktivisti Armando Valladares , vaittavat, etta Guevara naytti olevan erityisen kiinnostunut joidenkin vankien kuulustelusta, kiduttamisesta ja teloittamisesta. Fidelin veljeen Rauliin verrattuna Che oli kuitenkin maltillinen, silla tama oli teloittanut Santiagon valtauksen jalkeen 70 sotavankia ilman oikeudenkayntia. Che oli erittain tarkka muotoseikoista ja harkitsi tuomioita tyynesti pelkkien asiatietojen pohjalta tapaamatta vangittuja. [23]

Guevara ideoi ja kaynnisti Kuuban uudelleenkoulutusleirit Guanahacabibesissa , jonne han lahetti ministerionsa jasenia, jotka olivat yleensa syyllistyneet johonkin eettis-moraaliseen rikkeeseen, kuten nepotismiin , tahalliseen virheen salaamiseen tai Kuuban kaltaisessa macho-kulttuurissa yleiseen syrjahyppyyn. [24]

Kesakuussa 1959 Castro perui lupauksensa vapaista vaaleista, ja liberaalien vallankumouksellisten valit Castroon ja kommunisteihin alkoivat heiketa. Hallinto laheni vahitellen kommunisteja, ja Castro hylkasi ajatuksen vuoden 1940 vapaamielisemman perustuslain palauttamisesta. Samalla tuomareiden riippumattomuus poistettiin, riippumattomat sanomalehdet vaiennettiin, opiskelija-aktivisteja vangittiin, demokraattisesti valitun Kuuban tyolaisten keskusjarjeston paasihteerin David Salvadorin rinnalle asetettiin epademokraattisesti kaksi kommunistia, ja myohemmin hanet vangittiin. Lopulta osa liberaaleista vallankumouksellisista erosi viroistaan vastalauseena (muun muassa presidentti Manuel Urrutia heinakuussa 1959), [25] osa pakotettiin eroamaan, ja ei-kommunisteja alettiin vainota. Moni joutui pakenemaan maasta. lahde?

Puheissaan Guevara vetosi koko maailman vallankumouksellisiin ja vaati ”pitkaa ja julmaa verenvuodatusta” kautta maailman. Testamentissaan han ylisti ”ytimekasta vihaa, joka tekee ihmisesta tehokkaan, vakivaltaisen, valikoivan ja kylman tappokoneen”. lahde?

Che Guevara piti homoja ongelmana, ja han piti huolen siita, etta tyoleireilla tama ongelma otettiin huomioon. [26] Han vangitsi, kidutti ja teloitti niin homoja kuin Jehovan todistajiakin. [27]

Kaiken kaikkiaan Guevaraa pidetaan joidenkin lahteiden mukaan syyllisena satoihintuhansiin teloituksiin, joissa tapettiin myos naisia ja lapsia, nuorimmat 14-vuotiaita. Hanen itsensa tiedetaan teloittaneen vahintaan 180 ihmista. [26]

Maareformi ja omaisuuden kansallistaminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Chen keskeisin tavoite Kuubassa jo sissisodan alkuvaiheista alkaen oli agraarireformi, suurten tiluksien kansallistaminen , pilkkominen ja maatilkkujen jako sita viljeleville. Che perusti asiaa hoitamaan viraston, jonka avulla han saattaisi Kuuban todelliselle vallankumouksen tielle. Virasto sai nimen Kansallinen maareformi-instituutti (INRA), mutta sen toimiala oli paljon laajempi, silla se kasitti myos teollisuuden. INRAsta kasin Che ohjaili jopa hallitusta ja keulakuvaksi asetettua presidentti Urrutiaa. [28]

Maaomaisuuden jakaminen katkaisi valit Yhdysvaltoihin, silla suurin osa omaisuudesta oli yhdysvaltalaisten yritysten hallussa. Yli 990 eekkerin maaomaisuudet jaettiin maatyolaisille. Maaomaisuus korvattiin 4,5 prosentin korolla valtion 20 vuoden obligaatioilla , mutta suurmaaomistajia tama ei tyydyttanyt. Vuonna 1960 kolme yhdysvaltalaista jalostamoa kieltaytyi kasittelemasta Neuvostoliitosta tullutta oljylastia, jolloin ne asetettiin valtion valvontaan. Yhdysvallat vastasi leikkaamalla Kuuban sokerin tuontikiintioita, jolloin Neuvostoliitto tarjoutui ostamaan sen. Sitten Kuuban hallitus kansallisti sahkolaitoksen, puhelinlaitoksen, jalostamot ja sokeritehtaat, jolloin Yhdysvallat asetti Kuuban kauppasaartoon ja valmistautui syrjayttamaan hallinnon. lahde?

CIA:n tukema joukko kuubalaisia yritti maihinnousua huhtikuussa 1961 Sikojenlahdella (Che oli valikohtauksen aikana muualla), mutta se ei saanut kaipaamaansa kansan tukea ja murskattiin nopeasti. lahde?

Keskuspankin johtajana [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Che Guevara asui Havannassa perheineen vaatimattomasti, aluksi linnakkeessa, myohemmin vanhalle batistianolle (Batistan sisapiirilainen) kuuluneessa huvilassa Havannan ulkopuolella Tararassa , [29] eika nostanut taytta asemalleen kuulunutta palkkaa (han kuittasi vain majurin kuukausiansionsa). [30]

Maauudistuksen jalkeen Che nimitettiin valtion keskuspankin paajohtajaksi. Chen nimitykseen liittyy tarina, jota han itse mielellaan kertoi. Fidel Castro oli eraassa hallituksen kokouksessa peraankuuluttanut ”hyvaa ekonomistia”, mutta Che oli mukamas kuullut Fidelin tarvitsevan ”kommunistia”, joten han nosti katensa ja sai viran. Che tiedosti vajavaiset tietonsa taloustieteesta, joten han otti alalta oppitunteja meksikolaiselta ekonomistilta Juan Noyolalta. Tohtori Vilaseca opetti hanelle lisaksi algebraa, trigonometriaa ja analyyttista geometriaa. [31]

Che oli harvoin kotona ? han tyoskenteli INRAssa ja pankissa viitena (tai kuutena paivana viikossa) ja lauantaipaivansa (tai sunnuntaiaamunsa, lahteissa on ristiriita) [24] han oli omistanut vapaaehtoistyolle sokeriruokopelloilla tai tehtaissa ( el trabajo voluntario , talkootyot), jolla han naytti henkilokohtaisesti esimerkkia ”uudesta sosialistisesta ihmisesta”. Han odotti alaisiltaan samankaltaista uhrautuvuutta ministeriossaan. [32] Chen poikkeukselliset tyoajat olivat yleinen puheenaihe Havannassa, silla useat allistyneet ulkomaiset vieraat ja valtuuskunnat kutsuttiin hanen puheilleen keskiyolla tai aamuyosta. [33]

Teollisuusministerina [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lokakuussa 1960 Yhdysvaltain julistaessa kauppasaarron vienti pysahtyi ja valuuttavaranto kavi neljan kuukauden paassa ehtymisesta. Laakkeet ja kulutustavarat loppuivat. Che matkusti T?ekkoslovakiaan , Neuvostoliittoon ja Kiinaan , jotka tarjosivat avokatisesti lainaa ja tarjoutuivat ostamaan Kuuban sokeria. Pohjois-Vietnam ja Ita-Saksa tarjosivat myos apua. Chen palatessa koko sokerisato oli myyty. 1961 hanet nimitettiin teollisuusministeriksi. Kuubaa oli alettava teollistaa. Maidolle, lihalle, kengille ja hammastahnalle asetettiin saannostely. Ita-Euroopasta ostettujen koneiden asennus ei aina sujunut kuten piti: Che totesi katkerana, etta Kuubassa tuotettu Coca-Cola maistui yskanlaakkeelta. Vaikeuksista huolimatta elintaso oli 1961 60 % korkeampi kuin 1959. [34] Che kehitti neuvostotaloudesta poikkeavan talousmallin, ”budjettirahoitusjarjestelman”, jossa valtion yritykset jakaisivat yhteiset resurssit kilpailematta keskenaan tuotantotavoitteiden tayttamisesta. Han halusi myos kayttaa aineellisten kannustimien sijasta pikemminkin moraalisia vaikuttimia, mika aiheutti erimielisyytta ja vastarintaa ministerion muissa virkamiehissa. [35]

Che Guevara ja Brasilian presidentti Janio Quadros 1961.

Kuuban ohjuskriisi [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Kuuban ohjuskriisi

Ennen Kuuban ohjuskriisia Guevara oli kuubalaisen lahetyston jasen, joka vieraili Moskovassa varhain 1962. Mukana oli myos Raul Castro , Fidel Castron veli ja kovan linjan kommunisti. Delegaatio suositteli neuvostoliittolaisille ydinohjusten sijoittamista Kuubaan. Che Guevara uskoi, etta neuvosto-ohjukset suojelisivat Kuubaa Yhdysvaltain mahdolliselta suoralta maihinnousulta. Joidenkin vaitteiden mukaan Guevara olisi sanonut, etta mikali ohjukset olisivat olleet kuubalaisten vallassa ohjuskriisin aikaan, niilla olisi tehty isku Yhdysvaltoihin, mutta on vaikea sanoa olisiko Fidel Castro ollut valmis tahan. [36] Joka tapauksessa matkat Neuvostoliittoon 1960?1962, [14] ja Nikita Hru?t?ovin peraantyminen ohjuskiistassa etaannyttivat hanta neuvostoideologiasta ja saivat hanet lahentymaan Kiinaa ja kolmannen maailman maita. Jotkut syyttivatkin hanta maolaiseksi ja revisionistiksi . [11]

Pesaero Neuvostoliittoon [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Nayttaa silta, etta Chen suhde Neuvostoliittoon kylmeni sita mukaa, kun Kuuba joutui yha tiukemmin taloudellisesti riippuvaiseksi siita. Kuuba allekirjoitti kauppasopimuksen Neuvostoliiton kanssa 17. helmikuuta 1965 ? sopimus, johon kukaan kuubalaisista ei ollut tyytyvainen. Erityisesti Castroa ja Guevaraa kaihersi korkea hinta, jolla Neuvostoliitto myi valmistamiaan koneita ja valineita. Juopa Neuvostoliittoon leveni entisestaan, kun han piti puheen 12. lokakuuta ministeriossaan, jossa kritisoi laajoin sanankaantein kauppakumppaninsa ”katastrofaalista maatalouspolitiikkaa”. Puhe jatettiin julkaisematta Kuuban tiedotusvalineissa sen jyrkan luonteen vuoksi. Lopullisen valirikon aiheutti helmikuussa 1965 hanen Algerissa pitamansa puhe, jossa han rinnasti Neuvostoliiton ja sen satelliitit lannen imperialisteihin, koska ne eivat tehneet kaikkeansa tukeakseen ”vapautuksen tielle nousevia kansakuntia”, vaan painvastoin pyrkivat saamaan tuotteistaan maailmanmarkkinahinnan sosialistisilta veljesmailtaan heille itselleen jaadessa vain raaka-ainetuottajan rooli keskinaisessa kaupankaynnissa. [14]

Paluu sissijohtajaksi [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vallankumouksen muista johtajista poiketen Che Guevara paatti jattaa valta-asemansa Kuubassa palatakseen vallankumouksellisille taistelukentille, mika lopulta johti hanen kuolemaansa. Vaikuttimena henkilokohtaiseen osallistumiseen (Che kutsui tata ”kiristamiseksi lasnaolollaan”) [37] lienee ollut Kuuban tukemien kapinahankkeiden vesittyminen Latinalaisessa Amerikassa (muun muassa Panamassa ja Dominikaanisessa tasavallassa ). Myos kaytannon arkirutiinit ja valtion talousvaikeudet kavivat liikkuvaiselle Chelle kestamattomiksi. [35]

11. joulukuuta 1964 han piti puheen YK:n 19. yleiskokouksessa New Yorkissa . Puheessaan han vaati Kiinan kansantasavallalle T?iang Kai-?ekin ja ”hanen joukkionsa kaappaamaa” paikkaa YK:ssa ja YK:n nimissa Kongossa suoritetun ”vaaryyden” oikaisua. Han paatti puheensa sotahuutoon: ”Mitta on taysi. Ihmiskunnan suurten massojen marssi on alkanut kohti itsemaaraamisoikeutta. Talla kertaa he kuolevat vapautensa puolesta kuin kuubalaiset Playa Gironilla (Sikojenlahti)”. [38] Palattuaan Latinalaisen Amerikan ja Afrikan kautta, jossa han tapasi muun muassa Egyptin Gamal Abdel Nasserin ja Algerian Ahmed Ben Bellan , han paatti matkustaa Kongoon avustamaan sissiliiketta taistelussa lansivaltojen ja Etela-Afrikan tasavallan tukemaa Mobutua ja Belgian tuella Katangan maakunnan Kongosta irrottanutta Moise Tshombea vastaan. Han jatti Castron haltuun kirjeen, poliittisen testamenttinsa, jossa ilmoitti luopuvansa uuden kotimaansa kansalaisuudesta ja lahtevansa tapaamaan kohtaloaan uusilla taistelukentilla. Kirjeen sisallon piti tulla julki ainoastaan, jos han saisi surmansa. Castro julkisti kuitenkin kirjeen sisallon lokakuun 3. paivana 1965 pitamassaan puheessa. [39]

Chen katoaminen julkisuudesta 1965 tulkittiin valirikoksi entisiin taistelutovereihin ja Fidel Castroon, ja yleisesti huhuttiin, etta Kuuban ylimmassa johdossa olisi kaynnissa valtataistelu, jossa Che olisi siirretty syrjaan ”vaarallisena hairikkona” ja haittana hyville suhteille Neuvostoliittoon. [40]

Kongo [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Guevara taivutteli Castron tukemaan hanta salaisessa yrityksessaan vaikuttaa Afrikkaan. Han halusi toimia yhteistyossa Simba-liikkeen kanssa (tunnetaan myos nimella lumumbistit ) entisessa Belgian Kongossa (myohemmin Zaire ja nykyaan Kongon demokraattinen tasavalta ). Che oli Ben Bellan kanssa kaymiensa pitkien keskusteluiden nojalla vakuuttunut, etta Afrikka oli ”imperialismin heikko lenkki” ja Saharan etelapuolisen Afrikan maista juuri Kongoa voisi kayttaa mantereenlaajuisen ystavallismielisten maiden tukeman vallankumouksen alkuna. [41] Nasser puolestaan varoitti Cheta, etta hanen suunnitelmansa ei ottanut huomioon Kongon todellisuutta, vaan han oli vaarassa joutua ” Tarzanin rooliin” keskella mustaa Afrikkaa. Guevara ja Victor Dreke , hanen lahin miehensa komentoketjussa, seka kaksitoista kuubalaista sissitoveria saapuivat Kongoon 24. huhtikuuta 1965. Loppuosa kuubalaisista tuli myohemmin perassa. [42] Guevara joukkoineen havaitsi pian, etta yksi onnistunut vallankumous ei valttamatta johtanut toiseen. Huolimatta sitoutumattomien maiden ( Algeria , Egypti , Tansania , Kenia , Ghana , Guinea , Uganda ja Mali ) laajasta tuesta hankkeelle, han ei onnistunut pelastamaan Kinshasan Kongon vastarintaliikkeen kapinaa, mika oli hanen valittomin tavoitteensa. [43]

Brittilaissyntyisen Mike Hoaren palkkasotilaat ja Yhdysvaltain armeijan erikoisjoukkojen neuvonantajat tyoskentelivat Kongon armeijan kanssa ja tarkkailtuaan Guevaran viestiliikennetta onnistuivat vaijyttamaan kapinalliset aina heidan yrittaessaan hyokata. Samaan tapaan myos kapinallisten huoltolinjoja hairittiin. Guevaralla oli myos erimielisyyksia Simba-liikkeen johdon kanssa, eika vallanjako miellyttanyt oikein kumpaakaan osapuolta. Kongolaisten johtajasta Laurent Kabilasta Guevaralla oli hyvin alhainen kasitys. Kabila ei edes ottanut osaa taisteluihin ja viihtyi paremmin Nairobissa ja Tansaniassa kuin sissiarmeijansa leirilla. [44] Guevaran suunnittelemat sotilasoperaatiot epaonnistuivat surkeasti yhteistyon puutteen vuoksi. lahde?

Afrikkalaisten sissien kasitys sodankaynnista erosi lansimaisesta: he sotivat mielensa mukaan, eivatka silloin, kun se olisi ollut strategisesti edullista. Kongolaiset eivat ylpeina suostuneet myoskaan kantamaan muuta kuin aseensa, ja paikalliset poppamiehet myivat miehille kuolemattomaksi tekevaa juomaa. Kaiken keskella Che kuubalaisine tovereineen yritti parhaansa mukaan tehda strategisia hyokkayksia Tanganjikajarven yli. Viimein myohaan samana vuonna, sairaana ja noyryytettyna, Guevara lahti Kongosta mukanaan pieneksi huvennut kuubalaisjoukko. Che olisi halunnut jaada jalkeen taistelemaan ”vallankumouksellisena esimerkkina”, mutta Castro ja muut toverit saivat hanen mielensa taivutettua lahdon kannalle. Retki oli vaatinut kuuden toverin hengen, eika se ollut saavuttanut mitaan. lahde?

Koska Castro oli julkistanut Chen ”jaahyvaiskirjeen” Kuuban kansalle, Che ei tuntenut omantunnonsyista voivansa palata joukkonsa muiden sotilaiden mukana Kuubaan. Han vietti seuraavat kuusi kuukautta piileskellen Kuuban lahetystossa Dar-es-Salaamissa Tansaniassa (jonne Aleida-vaimo lennatettiin Havannasta) ja Prahassa . Joutoajan han kaytti paaosin kirjoittamalla raakavedokset kahteen kirjaansa filosofiasta ja taloustieteesta ja viimeistelemalla selostuksensa Kongon sotaretkesta, jolle han antoi nimen Kertomus epaonnistumisesta . Han vieraili koemielessa vaaran henkilollisyyden turvin joissakin Lansi-Euroopan maissa, muun muassa Ranskassa , jossa han tutustui Pariisin Louvren kokoelmiin. Vaikka Castro kehotti ”maatonta” Cheta palaamaan kotiin, han oli jo paattanyt palata Kuubaan incognito vain valmistautuakseen uuteen sissisotaretkeen Etela-Amerikassa. lahde?

Bolivia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Toivuttuaan pitkaan ensin Tansaniassa, sitten Prahassa ja Kuubassa, Guevara matkusti vaarennetylla passilla Boliviaan marraskuussa 1966. Hanen suunnitelmansa oli jarjestaa vallankumous, kaataa Bolivian oikeistolainen sotilashallitus ja nostaa valtaan kommunistinen hallinto. Bolivian oli tarkoitus olla ensimmainen dominonappula Chen kaavailemassa vallankumousten sarjassa kohti yhdistynytta latinojen ja intiaanien Etela-Amerikkaa. Che oli valinnut vallankumouksensa kaynnistysmaaksi Bolivian, koska maa oli hanen mukaansa Yhdysvaltojen suhteen Etela-Amerikan maista toisarvoisin, elintasoltaan koyhimpia (mika edesauttaisi vallankumouksellisuutta), ja maalla oli keskeinen sijainti viiden rajanaapurinsa kanssa, joten vallankumousta olisi sen onnistuttua Boliviassa helppo levittaa naapurimaihin sielta kasin. [39]

Pala viidakkoista maata Nancahuazussa , jonka paikalliset kommunistit ostivat, toimi harjoitusmaastona. Tiettavasti harjoittelu oli itse asiassa Guevaralle ja hanen joukoilleen vaarallisempaa kuin myohemmat taistelut. Sissiarmeijan rakentaminen lahti huonosti kayntiin. Vaitetaan myos, etta kun Bolivian presidentti Rene Barrientos kuuli Che Guevaran olevan maassa, han ilmaisi toiveensa nahda Guevaran paa La Pazin keskustassa seipaan nokassa. Bolivian armeija komennettiin sissijahtiin. lahde?

Guevaran toive vallankumouksen nostamisesta Boliviassa vaikuttaa kaatuneen pahasti muutamiin vaarinkasityksiin ja virheellisiin laskelmiin. Yksikaan maatyolainen ei halunnut liittya hanen sissijoukkoonsa: koyhat intiaanitalonpojat olivatkin hiukan aiemmin saaneet pienet ja elinkelpoisuudeltaan rajalliset maatilansa omikseen eli he olivat maanomistajia, jotka eivat taatusti halunneet mitaan kollektivisointia, josta kommunistit olivat kuuluisia. Guevaran oli vaikea varvata lisaa joukkoja paikallisesta vaestosta paaasiassa siksi, etta sissit olivat opetelleet ket?uan kielta paikallisen kielen sijaan. lahde?

Lisaksi Che oletti, etta joutuisi taistelemaan ainoastaan kansallista sortohallitusta vastaan. Sen lisaksi Boliviassa vaikuttivat kuitenkin myos amerikkalaiset. Kun Yhdysvaltojen hallitus sai tietaa Guevaran olevan Boliviassa, CIA:n agentteja lahetettiin auttamaan paikallisia ystavallismielisia kapinan vastaisissa toimissa. Kun Guevara oli olettanut taistelevansa huonosti koulutettua ja varustettua kansallista armeijaa vastaan, han saikin vastaansa Yhdysvaltain erikoisjoukkojen kouluttamia armeijan sotilaita ja uunituoreita eliittijoukkoja. Che oletti myos, etta Bolivian toisinajattelijat tukisivat hanta. Myos Castro oli kertonut, etta Bolivian kommunistinen puolue auttaisi sisseja. Tukea ei heilta kuitenkaan herunut. lahde?

Guevara ja hanen liittolaisensa huomasivat, etta heidan sissiliikkeensa oli vaikeuksissa taistellessaan Bolivian yhdysvaltalaisten kouluttamia joukkoja vastaan vailla paikallisten kapinallisten tukea. Lisaksi CIA auttoi anti-castrolaisia kuubalaisia maanpakolaisia pystyttamaan kuulustelutaloja niille bolivialaisille, joiden epailtiin tukevan Che Guevaran sissiliiketta. Usein naissa taloissa harjoitettiin kidutusta. lahde?

Kuolema [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Guevaran lasnaolo maassa varmistui, kun ranskalainen vasemmistolainen toimittaja Regis Debray kertoi kuulustelussa tavanneensa Chen. Myos saksalais-argentiinalaisen sissin ja vakoojan Tamara Bunken (”Tania”) kiireessa taaksensa jattamat valokuvat Nancahuazun hylatylla leirilla kielivat kuubalaisen sissijohtajan toiminnasta maassa. Paikallinen vaesto ilmiantoi herkasti sissien liikkeet. lahde?

Tarkemman tiedon Chen sissijoukon sijainnista Bolivian armeija sai eraalta sissijoukon karkurilta. 8. lokakuuta 1967 sissit motitettiin Churon rotkoon lahella La Higueran kylaa. Che Guevara vangittiin parituntisen taistelun jalkeen yhdessa bolivialaisen sissin Simeon Cuba Sarabian (”Willy”) kanssa. Che antautui haavoituttuaan jalkoihin ja luodin rikottua hanen aseensa. Paikalla olleiden sotilaiden mukaan heidan lahestyessaan Guevaraa han huusi: ”Alkaa ampuko! Olen Che Guevara ja olen arvokkaampi teille elavana kuin kuolleena.” lahde?

CIA-agentti Felix Rodriguez kuuli sissijohtajan vangitsemisesta ja valitti tiedon CIA:lle. Bolivian presidentti Barrientos maarasi Guevaran valittomasti teloitettavaksi, kun kuuli hanen vangitsemisestaan. Sissijohtaja teloitettiin La Higueran koulurakennuksessa vain vuorokauden vankeuden jalkeen ilman oikeudenkayntia hieman kello yhden jalkeen iltapaivalla 9. lokakuuta 1967. Willy oli ammuttu ensin viereisessa huoneessa. Chen vaitetaan sanoneen teloittajalleen kersantti Mario Teranille , joka eparoi ennen teloitusta: ”Ammu, pelkuri, tapat vain ihmisen.” Ilmeisesti tunnistamisen helpottamiseksi, ja jotta kuolema nayttaisi tulleen taistelukentalla, Rodriguez oli kieltanyt hanta ampumasta kasvojen alueelle. [45] Joidenkin vaitteiden mukaan hanta ammuttiin sydameen, toisten mukaan useita kertoja keskivartalon alueelle. Teloituksen jalkeen Rodriguez otti Guevaran Rolex -rannekellon ja naytti sita ylpeana useissa haastatteluissa tulevina vuosina. [46] Muiden lahteiden mukaan han painvastoin tunsi myotatuntoa vihollistaan kohtaan nahdessaan taman surkean tilan Higueran koulurakennuksessa. [39]  

Bolivian kartta ja Vallegranden sijainti.

Guevaran ruumis lennatettiin helikopterilla laheiseen Vallegranden kaupunkiin ja asetettiin sairaalan pesuhuoneeseen joksikin aikaa esille yleison nahtavaksi. Hanet haudattiin merkitsemattomaan hautaan muiden tovereidensa joukkoon CIA:n amputoitua hanen katensa tunnistamista varten. [39] Paikallisten keskuudessa tama synnytti legendan pyhimyksesta San Ernesto de La Higuera ja El Cristo de Vallegrande . [47] Teloittajat ottivat Che Guevaran paivakirjan haltuunsa. lahde?

Vain kolme selviytyi siita 27 sissin ryhmasta, joka lahti vallankumouksen yritykseen 1. helmikuuta 1967. He ylittivat Andit ja paatyivat Chileen , jossa silloin senaattorina toiminut Salvador Allende [48] painosti hallitusta myontamaan heille turvapaikan ja auttoi nain ollen sisseja palaamaan takaisin Kuubaan. lahde?

Kuubassa Fidel Castro sai varmuuden toverinsa kuolemasta 15. lokakuuta. Lokakuun 18. paivana han piti kiihkean muistopuheen miljoonapaiselle kuulijakunnalle Havannan Plaza de la Revolucionilla. [39] Tilaisuudessa naytettiin Santiago Alvarezin Fidelin toimeksiannosta 48 tunnissa valmistama dokumentti Hasta la victoria siempre . [49] Maassa julistettiin kolmen paivan suruaika Chen muistoksi. lahde?

Vasta 1995 Chen kuolemasta ja viimeisesta leposijasta tuli julkisuuteen varmoja tietoja, kun Bolivian armeijan kenraali Mario Vargas Salinas myonsi elamakertakirjailija Jon Lee Andersonille haastattelussa, etta Che tovereineen haudattiin lahelle paallystamatonta lentokenttaa Vallegranden kaupungin ulkopuolelle. Tasta tietovuodosta alkoi etsinta, joka johti Chen ja hanen tovereidensa luiden loytymiseen 1997. [39]

Sankarikultti [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Chen kasvot Kuuban sisaministerion rakennuksen seinalla Havannassa. Hasta la victoria siempre on vallankumouksen motto (aina voittoon asti).
Yksityiskohta Augusto Staritan Che Guevaran patsaasta. Patsas sijaitsee Guevaran kuolinpaikalla Boliviassa.
Ernesto Che Guevaran mausoleumi Santa Clarassa Kuubassa, jonne hanen maalliset jaannoksensa haudattiin 1997 niiden loydyttya joukkohaudasta Boliviasta.

Guevarasta tuli vuoden 1968 opiskelijalevottomuuksissa vallankumouksen ikoni. lahde? Dramaattinen Alberto Kordan ottama valokuva nousi yhdeksi vuosisadan tunnistetuimmista kuvista, ja muotokuvaa yksinkertaistettiin ja tuotteistettiin voimakkaasti kuvan levitessa T-paitoihin, julisteisiin ja muihin vastaaviin esineisiin. lahde?

Vuonna 1997 Guevaran maalliset jaannokset loydettiin merkitsemattomasta haudasta, tunnistettiin DNA -kokeella ja palautettiin Kuubaan. Tehtaiden pillit ja autojen torvet soivat minuutin koko Kuubassa kunnianosoituksena. Presidentti Fidel Castro ylisti Guevaraa sanoen, ”ettei han koskaan kuole ja Guevara elaa edelleen esimerkkina ja innoituksena kaikille niille, jotka taistelevat oikeudenmukaisemman maailman puolesta.” Castro kutsui lisaksi Guevaraa ”profeetaksi, josta tuli symboli maailman kaikille koyhille.” Hautajaisiin osallistui satojatuhansia kuubalaisia. lahde?

Che Guevaran mausoleumi sijaitsee Santa Clarassa . Chen kasvot on ikuistettu ystavansa Camilo Cienfuegosin lailla Kuuban kolmen peson seteliin. [50]

Kenraali Gary Prado, joka johti Chen vanginnutta sotilasyksikkoa, nimitettiin vuonna 2001 Bolivian suurlahettilaaksi Meksikoon, mista syntyi kohu, koska hanen katsottiin luovuttaneen Chen teloittajille. Prado on kuvaillut teloitusta ”historialliseksi virheeksi”. [51]

Perinto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Che keskustelee Jean-Paul Sartren ja Simone de Beauvoirin kanssa.

Guevaran kirja La Guerra de Guerrillas nahtiin aikanaan esikuvallisena epatasaisten sotien kaynnissa. Chen kuoleman jalkeen monien mielesta hanen taktiikkansa osoittautui kuitenkin tehottomaksi, koska Kuubassa toteutettu vallankumous ei ollut suoraan sovellettavissa muihin maihin. Guevara uskoi, etta pieni joukko sisseja ( foco ) hyokatessaan rajusti hallitusta vastaan saisi vaeston vallankumouksellisuuden lisaantymaan niin, ettei olisi tarpeellista rakentaa suuria organisaatioita edistamaan asteittaista siirtymista aseelliseen vallankumouksellisuuteen. Vuonna 1979 Nicaraguan sandinistisissit kuitenkin syoksivat vallasta diktaattori Anastasio Somozan parikymmenvuotisen sissisodan tuloksena. [52] Irakin sodassa paikalliset vastarintataistelijat tekivat oman sovelluksensa Chen foco -taktiikasta kaupunkioloissa. [53]

Ranskalainen filosofi Jean-Paul Sartre kutsui Guevaraa ”aikamme taydellisimmaksi ihmiseksi”. [54] Time -aikakauslehti valitsi Ernesto Guevaran 1900-luvun sadan merkittavimman ihmisen listaan, jossa oli hanen lisakseen vain yksi latinalaisamerikkalainen. [55] Toimittaja Richard Gottin mukaan Guevarasta saattaa viela tulla Simon Bolivarin rinnalla Latinalaisen Amerikan historian merkittavin poliittinen symboli. [56]

Guevaran viimeinen paivakirja julkaistiin internetissa vuonna 2012 alkuperaisena versiona. [57] [58]

Ideologia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Che Guevara oli marxilainen sosialisti , joka ei kuitenkaan pitaytynyt vain yhdessa sosialismin suuntauksessa elamansa aikana. Kuuban suuntautuessa enemman ja enemman Neuvostoliittoon pain Guevara tunnusti marxilais-leninistista ideologiaa, mutta paatti lopulta tehda siihen pesaeron todettuaan sen liian stalinistiseksi ja taantumukselliseksi. Guevara sympatisoi suuresti kehitysmaita, erityisesti Latinalaisessa Amerikassa, ja osaltaan siksi etsi naiden asemaan ratkaisua muun muassa maolaisuudesta, jota ei kuitenkaan koskaan sisaistanyt. Halutessaan levittaa vallankumousta ympari maailmaa Che Guevaraa on kutsuttu myos trotskilaiseksi , johon internationalismi ja maailmanvallankumouksen levittaminen kuuluvat olennaisena osana.

Kritiikkia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tunnettu Alberto Kordan ottamasta kuvasta muokattu Chen kasvokuva.

Guevaran vaitetaan henkilokohtaisesti olleen vastuussa satojen talonpoikien ja kansalaisten surmista Kuuban vankiloissa ja hanen sissiarmeijansa valtaamilla alueilla. Myos valeteloituksia jarjestettiin vaeston pelottamiseksi. [59] Free Society Project on yhdysvaltalainen kansalaisjarjesto, jonka Cuba Archive -projekti pyrkii listaamaan Kuuban vallankumouksessa kuolleet. Se pitaa myos kirjaa ihmisista, jotka Che Guevara maarasi teloitettavaksi Kuubassa 1957?1959. Listalla on 13 Sierra Maestrassa, 17 Santa Clarassa ja 102 La Cabanassa teloitettua Batistan alaisuudessa palvellutta sotilasta ja poliisia. Listalla ei ole ihmisia, joiden kuoleman han aiheutti epasuoremmin tai sotatoimissa. [60]

Populaarikulttuurissa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Richard Fleischer ohjasi Guevarasta jo vuonna 1969 kiistellyn elamakerrallisen elokuvan Che Guevara , jossa paaosia esittivat Omar Sharif (Che) ja Jack Palance (Castro). Elokuvassa Castro ja Che joutuvat valirikkoon, ja jalkimmainen tuhoutuu Bolivian vuorilla tyhjassa kapinassa.

Andrew Lloyd Webberin ja Tim Ricen Broadway-musikaali Evita (1978) yhdistaa Chen ja Juan Peronin vaimon Eva Peronin tiet kuvitteellisessa kasikirjoituksessa, jossa Che toimii kertojana asettaen Evitalle vaikeita ideologisia kysymyksia. Naytelman pohjalta tehtiin Alan Parkerin ohjaama elokuva Evita (1996), jossa Eva Peronia esitti Madonna ja Cheta espanjalainen Antonio Banderas . Todellisessa elamassa Guevara ja Eva Peron eivat koskaan tavanneet. lahde?

Vuonna 2004 Guevaran ja Alberto Granadon matkapaivakirjojen perusteella valmistui brasilialaisen Walter Sallesin ohjaama elokuva Moottoripyorapaivakirja . Elokuvassa Cheta esittaa meksikolainen Gael Garcia Bernal ja hanen ystavaansa Granadoa Chen sukulainen Rodrigo de la Serna . David Attwoodin vuonna 2002 ohjaamassa minisarjassa Fidel & Che kaydaan lapi Che Guevaran elama Fidel Castron tapaamisesta hanen kuolemaansa saakka. Siinakin Cheta nayttelee Gael Garcia Bernal. Vuonna 2008 julkaistiin Steven Soderberghin ohjaama kaksiosainen elokuva Che , jossa Guevaraa esittaa puertoricolainen nayttelija Benicio del Toro . lahde?   Suomalainen pop/rock-yhtye Happoradio teki vuonna 2008 kappaleen ”Che Guevara”. Chesta on laulanut myos Pelle Miljoona vuonna 1990 ilmestyneella levyllaan Rauhan aika . lahde?

Esseessaan The Cult of Che kirjailija Paul Berman kritisoi elokuvaa Moottoripyorapaivakirja . [61] Bermanin vaitteiden mukaan Yhdysvalloissa, jossa Moottoripyorapaivakirja sai raikuvat suosionosoitukset Sundancen elokuvajuhlilla , Chen ylenpalttinen ihannointi on jattanyt Kuuban ihmisoikeusrikokset varjoonsa. lahde?

Suomeksi julkaistut Guevaran teokset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lapset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Hilda Gadean kanssa (avioituivat 8. elokuuta 1955, erosivat 22. toukokuuta 1959):

  Aleida Marchin kanssa (avioituivat 2. kesakuuta 1959 ):

  Lidia Rosa Lopezin kanssa (avioliiton ulkopuolella):

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ The Death of Che Guevara BBC Witness . BBC World Service. Viitattu 27.10.2014. (englanniksi)
  2. ↑ Joidenkin lahteiden mukaan han olisi syntynyt 14. toukokuuta, mutta syntymatodistukseen kirjattiin kuitenkin paivamaara 14. kesakuuta, jotta vanhemmat valttyisivat ilkeilta puheilta esiaviollisesta suhteesta Playa Giron.net ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  3. ↑ Guevaran aatelissuvun vaakuna on nelijakoinen, kentat 1 ja 4: kultaisessa kentassa kolme karpannahkareunuksista punaista palkkia; kentat 2 ja 3: punaisessa kilvessa viisi hopearahaa. Suku on tunnettu Navarrassa jo 1100-luvulla. Dicionario de Heraldica , s. 117. Espanja: Editorial Libsa, 2002. (espanjaksi)
  4. ↑ Simultaneous chess game on 37th anniversary of Che’s death Granma International . 13.10.2004. Viitattu 15.4.2014. (englanniksi)
  5. ↑ Russell, Lawrence: The Motor Cycle Diaries Culture Court . 2005. Viitattu 8.10.2018. (englanniksi)
  6. ↑ Anderson, s. 63?67.
  7. ↑ Anderson, s. 70?89.
  8. ↑ Ernesto ’Che’ Guevara ? His Story Che Guevara Page at PlayaGiron.net . Viitattu 8.10.2018. (englanniksi)
  9. ↑ Che Guevara Argentour.com . Arkistoitu 9.10.2018. Viitattu 8.10.2018. (englanniksi)
  10. ↑ Harris, Bruce: Che Guevara More or Less: Heroes & killers of the 20th century . 14.9.2011 (paivitetty). Arkistoitu 3.12.2014. Viitattu 18.11.2014. (englanniksi)
  11. ↑ a b c d CIA Biographic Register on Che (PDF)  ( [ vanhentunut linkki ] ) casarrubea.files.wordpress.com . elokuu 1964. Arkistoitu 18.4.2012. Viitattu 15.4.2014. (englanniksi)
  12. ↑ Basgen, Brian: Important Documents & Speeches by Ernesto ’Che’ Guevara de la Serna  (Puhe kansanturvajoukoille) Playagiron.net . 19.8.1960. Viitattu 8.10.2018. (englanniksi)
  13. ↑ a b Anderson, s. 278.
  14. ↑ a b c Farber, Samuel: The Resurrection of Che Guevara New Politics . 1998. Viitattu 15.4.2014. (englanniksi) [ vanhentunut linkki ]
  15. ↑ Flashback: Thirty years since the death of Che Guevara  (Ricardo Napurin haastattelu) Redflag.org.uk . Viitattu 8.10.2018. (englanniksi)
  16. ↑ Anderson, s. 202.
  17. ↑ Che Guevara: Vallankumoussota Kuubassa , s. 257.
  18. ↑ Anderson, s. 265.
  19. ↑ Reminiscences of the Cuban Revolutionary War: Battle of La Plata . Viitattu 24.6.2007. (englanniksi)
  20. ↑ Anderson, s. 287.
  21. ↑ Anderson, s. 248.
  22. ↑ Che Guevara: Guerilla Warfare (PDF) owlasylum.net . 1961. Arkistoitu 16.4.2014. Viitattu 15.4.2014. (englanniksi) (englanniksi)
  23. ↑ a b Anderson, s. 316
  24. ↑ a b Anderson, s. 457.
  25. ↑ Quirk, Robert E.: The Political End of ”President” Urrutia Florida International University in Miami, FL . 1993. Viitattu 8.10.2018. (englanniksi)
  26. ↑ a b Was Che Guevara a Hero or Murderer? www.theepochtimes.com . 13.4.2017. Arkistoitu 20.4.2018. Viitattu 19.4.2018. (englanniksi) [ vanhentunut linkki ]
  27. ↑ Ben Cosgrove: Che Guevara: The Rorschach Revolutionary Time . Arkistoitu 9.10.2015. Viitattu 19.4.2018. (englanniksi)
  28. ↑ Anderson, s. 329
  29. ↑ Che Guevara: Vallankumoussota Kuubassa , s. 264.
  30. ↑ Anderson, s. 409.
  31. ↑ Anderson, s. 370.
  32. ↑ Anderson, s. 408.
  33. ↑ Anderson, s. 365.
  34. ↑ Che Guevara Internet Archive .
  35. ↑ a b Anderson, s. 484.
  36. ↑ Castro’s Warhawk Time . 21.12.1962. Viitattu 23.6.2007. (englanniksi)
  37. ↑ Anderson, s. 510.
  38. ↑ Guevara, Ernesto: Important Documents & Speeches by Ernesto ’Che’ Guevara de la Serna, At the United Nations, December 11, 1964 Playagiron.net . 11.12.1964. Viitattu 8.10.2018. (englanniksi)
  39. ↑ a b c d e f Kornbluh, Peter: The Death of Che Guevara: Declassified, National Security Archive Electronic Briefing Book No. 5 National Security Archive . The George Washington University. Viitattu 8.10.2018. (englanniksi)
  40. ↑ Anderson, s. 506.
  41. ↑ Ahmed Ben Bella: Che as I Knew Him (1997) . (englanniksi)
  42. ↑ Galvez, William. Che in Africa: Che Guevara’s Congo Diary , s. 62. Melbourne: Ocean Press, 1999. (englanniksi)
  43. ↑ Ahmed Ben Bella: Che as I Knew Him (1997) . (englanniksi)
  44. ↑ Profile: Laurent Kabila 17.1.2001. BBC News. Viitattu 1.8.2007. (englanniksi)
  45. ↑ Che Guevara Internet Archive . (englanniksi)
  46. ↑ Che Guevara Internet Archive .
  47. ↑ Ernesto Guevara (1928?1967) El Nuevo Cojo Ilustrado N° 7 . 1.11.2003. Viitattu 23.8.2007. (englanniksi)
  48. ↑ Salvador Allende Biography Biography.com . Viitattu 27.10.2014. (englanniksi)
  49. ↑ Wilkerson, Travi: Hasta la Victoria Siempres Sensesofcinema.com . Viitattu 8.10.2018.   (englanniksi)
  50. ↑ Banknotes.comin sivut, haettu 23.8.2007 .
  51. ↑ Miami Herald 25.3.2001 . (englanniksi)
  52. ↑ Interviews: Daniel Ortega  (Internet Archive) CNN Cold War . Viitattu 8.10.2018. (englanniksi)
  53. ↑ Robb, John: Iraq and foco insurgency 7.8.2004. Global Guerrillas. Viitattu 1.8.2007. (englanniksi)
  54. ↑ Wolters, Eugene: Incredible candid photos of Jean-Paul Sartre and Simode de Beauvoir in Cuba Critical-theory.com . 20.6.2014. Viitattu 18.11.2014. (englanniksi)
  55. ↑ Dorfman, Ariel: Time 100: Che Guevara 14.6.1999. Time. Viitattu 1.8.2007. (englanniksi)
  56. ↑ Gott, Richard: US Intelligence agent in at Che Guevara’s death 10.10.1967. The Guardian. Viitattu 2.7.2007. (englanniksi)
  57. ↑ Wallius, Anniina: Che Guevaran viimeinen paivakirja pantiin internetiin Yle uutiset . 9.10.2012. Viitattu 8.10.2018.
  58. ↑ Che Guevaran viimeinen paivakirja . (espanjaksi)
  59. ↑ Che Guevara ... The Dark Underside of the Romantic Hero History News Network . 16.7.2004. Viitattu 8.10.2018. (englanniksi)
  60. ↑ Che Guevara’s victims in Cuba 1957?1959 20.11.2008. Cuba Archive. Viitattu 9.8.2009. (englanniksi)
  61. ↑ Berman, Paul: The Cult of Che Slate.com . 24.9.2004. Viitattu 8.10.2018. (englanniksi)

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Fidel & Che. Ystavat vallankumouksessa . Helsinki: Like, 2010. ISBN 978-952-01-0505-1 .
  • Rojo, Ricardo: Ystavani Che . Suomentaneet Jyrki Lappi-Seppala ja Matti Brotherus. Helsinki: Kirjayhtyma, 1970.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Che Guevara .
Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Che Guevara .
Kansainvaliset
Kansalliset
Tieteilijat
Taiteenala
Henkilot
Muut
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Che_Guevara&oldid=22037007 ”