Tama artikkeli kasittelee saarta Indonesiassa. Muita merkityksia on
erillisella tasmennyssivulla
.
Bali
on
saari
Pienilla Sundasaarilla
Indonesiassa
, kahdeksan astetta
paivantasaajan
etelapuolella. Balin pohjoispuolella on
Jaavanmeri
ja etelapuolella
Intian valtameri
. Balin lansipuolella on
Jaavan
saari ja itapuolella on
Lombokin
saari.
[2]
Bali muodostaa Indonesiassa oman provinssinsa, johon kuuluvat myos Balin kaakkoispuolella olevat pienet lahisaaret. Provinssin pinta-ala lahisaarineen on 5 780 km². Provinssin asukasluku on noin 4 300 000 (vuonna 2020). Balin paakaupunki on
Denpasar
.
[3]
Balilaiset
muodostavat paaosan provinssin vaestosta. He puhuvat
balin kielta
, mutta myos
indonesiaa
osataan yleisesti.
[4]
Balin kulttuuri on sailynyt ainutlaatuisena, saari on pysynyt
hindulaisena
saarekkeena keskella
islamilaista
Indonesiaa. Balin ainutlaatuinen kulttuuri,
trooppinen ilmasto
ja luonnonnahtavyydet ovat tehneet Balista yhden maailman kuuluisimmista matkailukohteista.
[4]
[5]
Balin saari sijaitsee
Pienilla sundasaarilla
. Bali on saarijonon lantisin saari.
Balinsalmi
erottaa Balin sen lansipuolella sijaitsevasta
Isoihin Sundasaariin
kuuluvasta
Jaavan
saaresta. Kapeimmillaan Balinsalmi on 3,2 km.
[2]
Balin itapuolella,
Lombokinsalmen
toisella puolella on
Lombokin
saari. Lombokinsalmi on kapeimmillaan noin 35 km.
[6]
Balin pohjoispuolella on
Jaavanmeri
ja etelapuolella
Intian valtameri
. Balin provinssiin kuuluvat lisaksi paasaaren kaakkoispuolella sijaitsevat kolme pienta saarta
Nusa Penida
,
Nusa Lembongan
ja
Nusa Ceningan
.
[6]
[3]
[7]
Balin saaren pinta-ala on 5 636 km² ja se on pohjois-etelasuunnassa pisimmillaan 87 km ja ita-lansisuunnassa 100 km.
[2]
Bali sijaitsee
tyynenmeren tulirenkaaksi
kutsutulla alueella, paikassa jossa
indo-australian mannerlaatta
ja
euraasian laatta
tormaavat. Balin alla on
alityontovyohyke
, jossa indo-australian laatta tyontyy euraasian laatan alle.
[8]
Taman johdosta
maanjaristykset
ovat saarella yleisia ja niiden aikaansaamat
tsunamit
ovat mahdollisia.
[9]
[10]
Mannerlaattojen tormayskohdassa sijaitsevan Balin saaren maapera on tuliperaista ja sen vuoristo koostuu
tulivuorista
, jotka ovat jatke
Jaavan
vuoriketjulle. Korkein vuori ja saaren korkein kohta on 3 142 metria korkea
Gunung Agung
. Se on aktiivinen tulivuori ja sen viimeisimmat purkaukset ovat tapahtuneet vuosina 1963 ja 2017. Vuoden 1963 purkaus tuhosi useita kylia ja siina sai surmansa 1 500 ihmista.
[2]
[6]
[11]
[12]
Saaren aktiivisin tulivuori on
Gunung Batur
. Se on myos matkakohteena saaren merkittavin tulivuori.
[9]
[6]
[13]
30 000 vuotta sitten tapahtuneen Baturvuoren purkauksen on todettu olleen yksi tunnetun historian voimakkaimmista tulivuorenpurkauksista.
[4]
Saaren pohjoisella rannalla vuoren rinteet kohoavat jyrkasti meresta ja suurin osa asutuksesta on keskittynyt saaren etelaosaan.
[2]
[3]
[7]
Vuorilta saavat alkunsa useat joet. Pisin joki on 75 km pitka
Ayung
-joki.
[2]
[6]
Balin ja
Lombokin
valinen salmi on erityisen syva ja se on myos osa huomattavaa elainmaantieteellista rajalinjaa,
Wallacen linjaa
. Elaimistoltaan Bali, samoin kuin
Sumatra
ja
Jaava
, muistuttavat laheisesti
Kaakkois-Aasian
mannerta, Lombok ja sen itapuolella olevat saaret sen sijaan eivat. Taman oletetaan johtuvan siita, etta
jaakaudella
meren pinta oli huomattavasti nykyista alempana, jolloin
Sumatra
,
Jaava
ja Bali yhdessa muodostivat
Aasian
mantereeseen liittyneen niemimaan, mutta Balin ja Lombokin valissa oli silloinkin syva salmi, jota useimmat elaimet eivat kyenneet ylittamaan.
[6]
[14]
[15]
[16]
Balin saarta ymparoivat
koralliriutat
. Saaren etelaisilla rannoilla hiekka on yleensa valkoista, kun taas pohjoisessa ja lannessa hiekka on mustaa.
[2]
Balin paakaupunki ja saaren suurin kaupunki on etelarannikolla sijaitseva 800 000 asukkaan
Denpasar
. Toiseksi suurin kaupunki on pohjoisrannikolla sijaitseva siirtomaa-ajan paakaupunki
Singaraja
, jossa on 133 000 asukasta.
[17]
[18]
[19]
[20]
Muita merkittavia kaupunkeja ovat Denpasarin esikaupunkialueella sijaitseva
Kuta
ja Denpasarin pohjoispuolella sijaitsevat
Ubud
ja
Tabanan
, joissa kussakin asuu noin 30 000 asukasta.
[21]
[17]
[20]
Paivantasaajan tuntumassa sijaitsevalla Balilla vallitsee
trooppinen ilmasto
. Ilmasto on kuuma ja kostea ympari vuoden. Balin ilmasto jakautuu sadekauteen loka-maaliskuussa ja kuivaan kauteen huhti-syyskuussa. Rannikon tuntumassa paivalampotilat ovat vuoden ympari yli +30 astetta. Kuumien paivien jalkeen illalla saapuvat viileammat tuulenvireet, jotka tasoittavat kuumuutta. Sadekuurot kestavat yleensa alle tunnin ja ne tulevat yleensa iltaisin ja oisin. Myos sadekautena paiva on suurelta osalta sateeton.
[22]
[6]
Saatila vaihtelee alueittain. Balin pohjoisrannikko on kuivempaa kuin lannen vuoristo. Kuivinta on saaren koillisosassa. Sisamaan vuoristossa lampotila on alavia rannikkoseutuja viileampaa ja sateita saadaan useammin. Myos vuoristossa lampotila nousee paivan aurinkoisina tunteina kuumaksi.
[22]
[6]
Denpasarin ilmastotilastoa
|
tammi
|
helmi
|
maalis
|
huhti
|
touko
|
kesa
|
heina
|
elo
|
syys
|
loka
|
marras
|
joulu
|
|
|
Vrk:n ka. ylin lampotila (
°C
)
|
30,8
|
31,0
|
31,2
|
31,7
|
31,5
|
30,7
|
29,9
|
30,2
|
30,9
|
31,4
|
31,6
|
31,3
|
ka.
|
31
|
Vrk:n ka. alin lampotila (
°C
)
|
23,1
|
23,1
|
22,9
|
22,5
|
22,2
|
21,4
|
21,4
|
21,4
|
21,8
|
22,5
|
22,9
|
23,1
|
ka.
|
22,4
|
Vrk:n keskilampotila (
°C
)
|
26,9
|
27,0
|
27,0
|
27,1
|
26,8
|
26,0
|
25,6
|
25,8
|
26,3
|
26,9
|
27,2
|
27,2
|
ka.
|
26,7
|
|
Sademaara (
mm
)
|
345
|
274
|
234
|
88
|
93
|
53
|
55
|
25
|
47
|
63
|
179
|
276
|
Σ
|
1 732
|
|
Sadepaivat (
d
)
|
27
|
22
|
20
|
9
|
8
|
6
|
4
|
4
|
8
|
12
|
16
|
22
|
Σ
|
158
|
S
a
d
a
n
t
a
|
345
|
274
|
234
|
88
|
93
|
53
|
55
|
25
|
47
|
63
|
179
|
276
|
|
Balin luonnollinen kasvillisuus on
trooppista sademetsaa
. Tuliperainen maa on erittain hedelmallista ja suuri sademaara aiheuttaa sen, etta kasvillisuus on runsasta ja nopeakasvuista. Rikkaan maaperan myota maataloustuotanto on erittain tuottavaa. Vuorten etelarinteet laskevat tasaisesti tarjoten hyvan riisinviljelymahdollisuudet. Vuorten etelarinteilla on kasvatettu suurin osa Balin
riisista
. Muita tarkeita maataloustuotteita ovat
kahvi
,
maissi
ja
vihannekset
. Myos
karjanhoito
on tarkea ala.
[2]
[6]
Suuri osa saaresta on viljeltya, joten alkuperaista trooppista sademetsaa on jaljella enaa saaren lansiosan luonnonsuojelualueella
Lansi-Balin kansallispuistossa
.
[6]
[26]
Suurin osa kansallispuiston kasvillisuudesta ei kuitenkaan ole trooppista sademetsaa joka vaatii ymparivuotista sadetta, vaan rannikolla olevaa
savannimaista
kasvustoa, jossa lehtipuut pudottavat lehtensa kuivana kautena. Saaren etelarinteet saavat enemman saannollista sadetta, jolloin niissa on enemman trooppista kasvillisuutta, kun taas rannikon alangoilla on laajalti
mangrovekasvustoa
.
[27]
Puiston pinta-ala on 190 km² ja lisaksi 550 km² laajuinen ala on varattu kansallispuiston alueen laajentamiseksi. Lisaksi rannikkovesien koralliriutta-aluetta kuuluu kansallispuistoon 70 km². Kansallispuiston luonnonsuojelullinen merkitys on erittain suuri, niinkin tiheasti asutulla saarella kuin Bali.
[27]
Saaren puusto on monipuolista
monsuuni
-ilmaston luomaa sademetsaa, mutta korkeilla vuorilla kasvaa myos
havupuita
. Saarella kasvaa muun muassa
tiikkia
ja
hindujen
pyhana pitamia
banian
-puita. Elintarvikkeita saadaan muun muassa
intianleipapuusta
,
kookospalmusta
ja
bambusta
.
[6]
[28]
Saaren kukkaloistoon kuuluvat muun muassa
orkideat
,
temppelipuut
ja
hibiskukset
. Kukilla on balilaisessa kulttuurissa suuri merkitys paitsi koristekasveina, myos erilaisissa temppeliseremonioissa.
[6]
Balin elaimisto edustaa lantista aasialaista
faunaa
, jotka
Wallacen linja
erottaa itaisesta australialais-aasialaisesta faunasta. Balin ja Lombokin saarten syva salmi kovine merivirtauksineen ovat eristaneet elaimistot toisistaan.
[6]
[29]
Balin luonnonvarainen elaimisto on karsinyt laajalle levinneesta ihmisasutuksesta ja harvinaisimpia lajeja tavataan enaa saaren lansiosan kansallispuistossa.
[29]
Tehomaataloudesta huolimatta Balilla on edelleen runsaasti kasveja ja elaimia. Saarella on tavattu lahes kolmeasataa lintulajia, josta noin puolet on suhteellisen yleisia. Kuuluisinta lintulajia,
balinkottaraista
, esiintyy enaa luonnonsuojelualueella. Intensiiviset suojelutoimenpiteet ovat auttamatta myohassa harvinaisen lintulajin pelastamiseksi, ja luonnonvaraiset balinkottaraiset tulevat todennakoisesti haviamaan
sukupuuttoon
.
[30]
Balin ainoa
endeeminen
nisakas
,
balintiikeri
, kuoli sukupuuttoon 1930-luvulla.
[30]
[29]
Lansi-Balin kansallispuiston alueella tavattavia isoja nisakkaita ovat muun muassa
jattiorava
,
muntjakki
,
villisika
,
bantengi
,
kaapiokauris
,
muurahaiskapy
,
hidaslori
,
musanki
ja
jaavanmakaki
. Jaavanmakakeja pidetaan Balilla pyhina elaimina, ja ne ovat oppineet hankkimaan ravintonsa ihmisilta.
[30]
[29]
[31]
Kissaelaimista Balilla tavataan
leopardikissaa
.
[32]
Elinvoimaisista lintulajeista nakyvimmat ovat riisipelloilla ruokailevat
haikarat
.
[29]
Balin pohjoisosista loytyneiden kivityokalujen perusteella Balin on paatelty olleen asuttu jo
neoliittisella kaudella
.
[33]
Varhaisimmat Balilta loytyneet todisteet ihmisasutuksesta ovat noin 3 000 vuoden takaa. Varmasti tiedetaan, etta saari oli asutettu jo ennen
pronssikauden
aikaa.
[9]
[34]
Yksi varhaisimpia todisteita Balin asutuksesta on Pedjengin kuuksi nimetty pronssirumpu, joka loydettiin Balin Pedjengin lahelta. Sen arvellaan olevan noin 2 000 vuotta vanha. Rituaalisessa gongirummussa on vaikutteita vietnamilaisesta muotoilusta, mutta Balilta loydettyjen kivimuottien perusteella on arveltu etta se on saatettu valmistaa alueella.
[35]
Ensimmaisten asukkaiden arvioidaan saapuneen alueelle etelaisen Kiinan alueelta noin 4 500 vuotta sitten.
[36]
Balin kulttuuri sai 100-luvulta lahtien vaikutteita Jaavan kautta tulleesta intialaisesta kulttuurista. Tuon aikaisista intialaisista kirjoituksista on loytynyt merkintoja Balin saaresta. Tana aikana on arvioitu hindulaisuuden uskonnollisten ja kulttuuristen tapojen saapuneen Balille.
[37]
[34]
Balia ja sen itapuolella sijaitsevaa Lombokia hallitsivat 900?1000-lukujen vaihteessa jaavalaiset hindukuninkaat. Balia hallitsi vuosina 1019-1045 kuningas
Airlangga
, ja alue kuului itajaavalaiseen
Kahuripan
kuningaskuntaan.
[34]
[38]
Kahuripanin historia oli lyhytaikainen, silla Airlanggan kuoltua valtakunta jakautui hanen kahdelle pojalleen lantiseen
Kediriin
ja itaiseen
Janggalaan
. Airlanggan kuoleman jalkeen Bali sailyi kuningaskunnan puoli-itsenaisena osana, kunnes
Singhasarin
kuningaskunnan hallitsija
Kertanagara
valloitti Balin vuonna 1284.
[34]
[39]
Hanet valtansa kesti vain kahdeksan vuotta, silla Kertanagara murhattiin vuonna 1292, hanen valloittamansa Kedirin kuningaskunnan kapinoidessa Singhasaria vastaan. Kertanagaran kuoltua Singhasarin valtakunta romahti ja hanen perillisensa perusti
Majapahitin
valtakunnan, jonka onnistui kukistaa Kedirin kapina
mongolivaltakunnalta
saamansa tuen avulla.
[34]
[39]
[38]
Majapahitin kuningaskunnan vaikutusvalta ulottui Jaavalta myos Balille, kun vuonna 1343 Majapahitin paaministeri
Gajah Mada
palautti Majapahitin vallan.
[34]
[39]
Majapahitin kuningaskunnan aikana Bali alkoi saada voimakkaita vaikutteita Jaavalta levinneesta hindulais-buddhalaisesta kulttuurista. Jaavan saari oli tuolloin suurimmalta osaltaan hindulainen.
[34]
[36]
Majapahitin kuningaskunta alkoi heiketa Gajah Madan kuoleman jalkeen vuonna 1364. Maa ajautui sisaisiin sotiin 1400-luvun alussa ja maa alkoi hajota pienempiin osiin. 1500-luvulla Majapahitin valtakunta kukistui lopullisesti kun islamilainen
Demakin sulttaanikunta
valloitti sen.
[40]
[41]
[39]
[38]
Majapahitin hajoamisen ja
islamin
leviamisen seurauksena monet Majapahitin hindut pakenivat Jaavalta Balille. Balin kulttuuri sai nain voimakkaita vaikutuksia itajaavalaisesta kulttuurista, kun osa jaavalaisesta hindupapistosta ja aristokratiasta onnistui pakenemaan Balille. Balista muodostui nain hindulainen saareke nopeasti islamilaistuvassa
Malaijien saaristossa
. Balin omaperainen hindukulttuuri on sailynyt meidan paiviimme asti.
[34]
[36]
[38]
[33]
1500-luvulla Balin saari yhdistyi
Gelgelin
valtakunnaksi, mika edisti hindulaisuuden elpymista. Jaavalla taas islamiin kaantynyt saari hajosi useiksi pieniksi sulttaanikunniksi. Balilla islamiin ei suhtauduttu vihamielisesti, mutta sen leviamista vastustettiin. Balilla suhtauduttiin islamilaisiin jaavalaisiin naapureihin hyvin varautuneesti ja saari pysyi muusta, muslimien hallitsemasta saaristosta erillaan. Jako nakyy Indonesiassa nykyaankin. Balilla hindulaisuus uudistui ja syntyi
kastijarjestelma
, jossa papisto, ylimysto ja kuninkaat muodostivat ylimman kastin, he elivat tiukasti erillaan tavallisesta rahvaasta.
[42]
Gelgelin vaikutusvalta ulottui laajimmillaan Jaavan itaosiin, seka lahisaarille
Lombokille
ja
Sumbawalle
. 1600-luvun puolivalissa Gelgelin valtakunta luhistui ja hajosi useaan pieneen valtakuntaan, mutta ainutlaatuinen balilainen kulttuuri sailyi. 1700-luvulla saarella oli seitseman itsenaista kuningaskuntaa.
[42]
[36]
Ensimmaiset eurooppalaiset saapuivat saarelle vuonna 1597
alankomaalaisen
Cornelis de Houtmanin
retkikunnan mukana.
[9]
[36]
Hollantilaisten kiinnostus Malaijien saariston saaria, ja niiden mukana Balia, kohtaan kasvoi 1700-luvulla, samoihin aikoihin kun Gelgelin kuningaskunta alkoi hajota. Hollantilaisten siirtomaavallan paapaikka oli Jaavalla sijainnut
Batavian
, nykyinen
Jakarta
, jonka he olivat valloittaneet vuonna 1619
Bantenin sulttaanikunnalta
.
[43]
[44]
Hollantilaiset pyrkivat ottamaan hallintaansa Jaavan itapuoliset saaret, Bali mukaan lukien, luodakseen suojakilven Jaavan turvaksi.
[45]
Hollantilaiset pyrkivat ottamaan Balin
Hollannin Ita-Intian kauppakomppanian
hallintaan, mutta he eivat onnistuneet murtamaan balilaisten vastarintaa.
[36]
[37]
Ensimmaiset hollantilaisten hyokkaykset Balille vuosina 1846 ja 1848 eivat aiheuttaeet muutoksia alueen hallinnassa. Vuonna 1849 hollantilaisten onnistui saada haltuunsa Balin pohjoisosa.
[36]
[9]
Vuonna 1894 hollantilaisten onnistui saada Balin naapurisaari Lombok hallintaansa, mutta koko Balia he eivat saaneet hallintaansa ennen 1900-luvun alkua.
[36]
Hollantilaisjoukot lahetettiin Balille vuonna 1906 ottamaan saari hallintaansa. Hollantilaiset pommittivat
Denpasarin
kaupunkia merelta ja joukot astuivat maihin
Sanurin
tienoilla. Balin hallitsijat ymmarsivat pian etta heilla ei tulisi olemaan mahdollisuuksia raskaasti aseistautuneita eurooppalaisia vastaan.
[36]
[34]
[45]
Antautuminen ja maanpakoon lahteminen olisi kuitenkin ollut pahin mahdollinen tulos, joten Balin hallitsijat paattivat tehda itsemurhahyokkayksen,
puputanin
, hollantilaisia valloittajia vastaan ja antautua itse murhattaviksi.
[36]
[34]
Hollantilaisjoukot ampuivat heita kohti tulevat vain keihain ja tikarein aseistautuneet balilaiset ylimykset, heidan joukossaan naisia ja lapsia, jotka pysahtyivat vain surmaamaan haavoittuneet toverinsa. Balin puputanissa kuoli arviolta 4 000 ihmista.
[33]
[34]
[46]
Samankaltaisten tapahtumien seurauksena hollantilaisten vallan alle joutui koko Balin saari vuonna 1908, kun muut saaren kuningaskunnat joutuivat hyvaksymaan hollantilaisten ylivallan ja koko saari joutui osaksi Hollannin Ita-Intiaa.
[47]
[46]
Balin tapahtumat, seka samankaltaiset tapahtumat Lombokilla vuonna 1894, olivat yksi syy siihen miksi Hollanti sai hallintaansa vuosina 1898?1911 noin kolmesataa pienta valtiota nykyisen Indonesian alueella. Monet alueen hallitsijat alistuivat eurooppalaisten valtaan Balin ja Lombokin tapahtumat mielessaan. Veriloyly on yksi jarkyttavimmista osoituksista, miten eurooppalaisten aseellinen ja teknologinen ylivoima teki siirtomaahallinnon mahdolliseksi.
[45]
Balin hovien jasenet tuhoutuivat veriloylyn seurauksena, mutta rikas hindukulttuuri jatkui kylayhteisojen vaalimana. Puputan on balilaisessa kulttuurissa eraanlainen historiallinen merkkipaalu.
[9]
[46]
Hollantilaisvallan alla Balilla alkoi kansainvalinen
turismi
. Hollantilaiset ymmarsivat saaren kauneusarvon, jolloin syntyi Balin maine myyttisena trooppisena paratiisisaarena. Balilaisille hollantilaisten siirtomaavallan alla olo tarkoitti kuitenkin lahes orjuuden kaltaisia oloja ja siirtomaahallinnon byrokratian vallan alle alistumista.
[9]
[46]
[47]
Japani
miehitti Balin
toiseen maailmansotaan
kuuluneessa
Tyynenmeren sodassa
vuonna 1942. Japanilaisten miehitys Balilla kesti kolme vuotta, kunnes sota paattyi japanilaisten antautumiseen vuonna 1945.
[37]
[33]
Sodan jalkeen
Indonesian presidentiksi
julistautunut
Sukarno
julisti Indonesian itsenaiseksi valtioksi elokuussa 1945. Indonesian valtion muodostivat entisen Hollannin Ita-Intian alueet.
[48]
Pienet Sundasaaret ja Bali sen mukana, seka
Molukit
ja
Sulawesi
muodostivat
Ita-Indonesian
tasavallan.
[9]
Alankomaat
ei hyvaksynyt
siirtomaansa
itsenaistymista ja hollantilaisjoukot miehittivat Indonesian keskeisimmat alueet,
Jaavan
ja osia
Sumatrasta
.
[48]
Balilla taas kaytiin
Margan taistelu
20. marraskuuta 1946, jossa mieliin palautui vuosisadan alun puputan-veriloyly. Balilaiset nousivat vastarintaan hollantilaisia vastaan japanilaisilta jaaneiden aseiden turvin, mutta eurooppalaisten ylivoimalle he eivat voineet mitaan. Taistelussa sai surmansa 94 balilaissotilasta. Balilla sijaitseva
Ngurah Rain kansainvalinen lentoasema
on saanut nimensa surmansa saaneen sotilasjohtajan ja balilaisten kansallissankarin
I Gusti Ngurah Rain
mukaan.
[34]
[33]
[4]
Indonesian itsenaisyyssota
muuttui
sissisodaksi
ja hollantilaiset huomasivat, etta Jaavan ja Sumatran viidakoissa piileskelevia sissiarmeijoita on vaikea kukistaa. Lisaksi sota tuli hollantilaisille hyvin kalliiksi.
Yhdysvallat
arvosteli myos hollantilaisten toimintaa Indonesiassa ja asettui tukemaan Indonesian itsenaisyytta. Yhdysvallat naki Indonesian ja sen presidentti
Sukarnon
kommunismin
vastaisena maana ja
kylman sodan
hengessa yhdysvaltalaiset pelkasivat, etta siirtomaavallan hallinto saattaisi aiheuttaa
Neuvostoliitolle
myonteisen vallankumousyrityksen. Lisaksi Hollannin armeijaa tarvittiin yhdysvaltalaisten mielesta sodan jalkeen raunioina olevan Euroopan jalleenrakentamiseen ja Neuvostoliiton vaikutusvallan kasvun estamiseen. Yhdysvallat uhkasi jattaa Hollannin Lansi-Euroopan maille tarjoamansa
Marshall-avun
ulkopuolelle ja hollantilaiset painostettiin vetaytymaan Indonesiasta.
[48]
YK
:n ja Yhdysvaltain painostuksen alaisena hollantilaiset suostuivat tunnustamaan Indonesian itsenaiseksi vuonna 1949, neljan vuoden sissisodan jalkeen.
[48]
[33]
[49]
[50]
Indonesian itsenaistyttya Balista tuli Indonesian provinssi.
[4]
[37]
Balin ensimmaiset vuosikymmenet Indonesian osana eivat sujuneet rauhallisesti. Vuonna 1963 Agung-tulivuoren purkauksessa kuoli tuhansia ihmisia ja purkaus ajoi monet balilaiset muuttamaan kotisaareltaan muihin Indonesian osiin osana
transmigrasi
-asutusohjelmaa.
[34]
[4]
[37]
Kaksi vuotta myohemmin kapinallissotilaat nousivat Jakartan hallintoa ja presidentti Sukarnoa vastaan ja tekivat epaonnistuneen
vallankaappausyrityksen
Jaavalla syyskuussa 1965. Indonesian armeija syytti vallankaappausyrityksesta kommunisteja ja
Indonesian kommunistisen puolueen
(PKI) kannattajia. PKI:n mukaan kyseessa oli armeijan sisainen valtataistelu, jota kaytettiin tekosyyna kommunistien vainolle. Indonesian armeijassa katsottiin kenraali
Suharton
johdolla etta kommunismi oli kukistettava. Maan armeija aloitti valtaisat puhdistukset, jotka levisivat myos Balille.
[51]
Balista tuli nayttamo yhdelle verisimmista antikommunistien tekemista joukkosurmista. Koko Indonesian alueella vakivaltaisuuksissa kuoli kaikkiaan noin miljoona ihmista. Pelkastaan Balilla on arvioitu saaneen surmansa noin 100 000 ihmista.
[4]
[37]
[51]
Tarkkoja uhrilukuja ei ole saatu selville ja oikeudellisesti asiaa ei ole kasitelty. Balilla on monia merkitsemattomia, mutta tunnettuja vainojen uhrien joukkohautoja.
[4]
[34]
Kommunistien joukkomurhista on Indonesiassa vaiettu, eika syyllisia ole saatu oikeuden eteen.
[52]
[53]
[37]
1960?1970-luvuilla Balilla alkoi moderni kansainvalinen turismi.
[34]
[54]
Matkailu on tuonut saarelle monia muutoksia, se on tarjonnut balilaisille paremman toimeentulon, televiestinnan, koulutuksen ja terveydenhuollon seka paremman tieverkoston. Vaikka matkailu on tuonut Balille myos haitallisia ymparisto- ja sosiaalisia vaikutuksia, Bali on onnistunut yllapitamaan omaa myonteista imagoaan muun Indonesian ongelmien keskella.
[34]
[46]
1990-luvulta lahtien Balilla on vastustettu joitakin kiistanalaisia matkailukeskuksia, mika osoittaa etta balilaiset haluavat entista aktiivisemmin kehittaa omaa saartaan.
[34]
Bali on noussut yhdeksi maailman tunnetuimmista matkakohteista viime vuosikymmenina, mutta se joutunut kosketuksiin myos terrori-iskujen kanssa jotka ovat vaurioittaneet sen mainetta trooppisena paratiisisaarena.
[55]
Lokakuussa 2002
Kutan
kaupungissa sijainneeseen yokerhoon
tehtiin pommi-isku
, jossa kuoli 202 henkiloa. Suurin osa uhreista oli turisteja, heista 88 oli kotoisin
Australiasta
.
[56]
Toinen terrori-isku
tehtiin kolme vuotta myohemmin, lokakuussa 2005 Kutassa ja
Jimbaranissa
. Itsemurhapommittajat rajayttivat kolme eri pommia ja terrori-iskussa sai surmansa 23 ihmista, mukaan lukien terroristit.
[57]
[54]
Terrori-iskut vahingoittivat joksikin aikaa Balin taloutta matkailijoiden maaran laskiessa, mutta Bali on noussut nopeasti jaloilleen suosittuna matkakohteena.
[54]
[46]
Hallinnollisesti Balin provinssi on jaettu kahdeksaan hallinnolliseen alueeseen
(kabupaten)
, seka Denpasarin kaupunkialueeseen.
[46]
[58]
Balin kabupaten-hallintoalueet ovat Balin entisia kuningaskuntia, joissa kussakin oli vallassa kuningas ennen hollantilaisvallan alkua. Nykyisin jaljella olevien kuninkaiden jalkelaisilla ei ole muodollista valtaa.
[59]
[60]
Balin provinssin paamies on vaaleilla valittu kuvernoori.
[46]
Balin hallintoalueet
|
Kabupaten
|
Paakaupunki
|
Pinta-ala
(km
2
)
|
Vakiluku
[59]
[58]
|
Denpasar
|
Denpasar
|
127,78
|
400,000
|
Badung
|
Mangupura
|
418,52
|
280,000
|
Bangli
|
Bangli
|
490,71
|
200,000
|
Buleleng
|
Singaraja
|
1 364,73
|
580,000
|
Gianyar
|
Gianyar
|
368,00
|
360,000
|
Jembrana
|
Negara
|
841,80
|
220,000
|
Karangasem
|
Amlapura
|
839,54
|
370,000
|
Klungkung
|
Semarapura
|
315,00
|
170,000
|
Tabanan
|
Tabanan
|
1 013,88
|
375,000
|
Balin talous on voimakkaasti riippuvainen alueen turismista, joka tuottaa 80 prosenttia provinssin tuloista.
[46]
Talous pyorii vahvasti turismin ymparilla ja vaikka turismi on keskittynyt saaren etelaosiin, on se merkittava tulonlahde koko saaren alueella.
[4]
[46]
Turismi on nostanut hintoja saarella, mika on luonut kaytannossa kaksihintajarjestelman, mika saa ravintolat laskuttamaan turisteilta kymmenkertaisia hintoja verrattuna paikallisruokaloihin.
[46]
Bali on kuuluisa myos kasityolaisistaan, jotka tuottavat
batiikki
- ja
ikat
-menetelmilla varjattyja tekstiilituotteita, seka puu-, kivi- ja hopeaesineita.
[54]
[4]
Balin turismi karsi vuosien
2002
ja
2005
terrori-iskuista, mutta Bali on toipunut iskuista nopeasti.
[61]
[62]
Vuonna 2014 Balilla kavi 3,24 miljoonaa ulkomaista turistia, ja Balin vuosittainen turistimaara on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Eniten matkailijoita saapuu
Australiasta
. Australialaisille Bali on suosituin matkakohde. Seuraavaksi eniten ulkomaanturisteja saapuu
Malesiasta
,
Kiinasta
,
Singaporesta
,
Etela-Koreasta
ja
Japanista
.
[63]
[64]
[65]
[66]
[46]
Vaikka turismi on talouden kannalta saaren merkittavin toimiala, suurin osa vaestosta saa elantonsa maanviljelysta. Merkittavia aloja ovat riisin ja kahvin viljely, seka muu maatalous ja kalastus.
[54]
[46]
Maatilojen tyypillinen koko on yksi hehtaari. Riisinviljelijat ovat jarjestaytyneet osuuskunniksi jotka huolehtivat peltojen kastelusta.
[28]
Balilainen
Subak-kastelujarjestelma
on merkittava osa saaren kulttuurimaisemaa, ja
Unesco
on valinnut sen yhdeksi
Indonesian maailmanperintokohteistaan
. Subak-keinokastelujarjestelmasta ovat varhaisimmat maininnat tuhannen vuoden takaa, ja se on mahdollistanut runsaan riisisadon, huolimatta saaren tiheasta vaestosta.
[67]
[68]
Balilla sijaitseva
Ngurah Rain kansainvalinen lentoasema
on Indonesian toiseksi vilkkain lentokentta.
[54]
Se sijaitsee
Kutan
etelapuolella. Balilta on myos lauttayhteydet
Jaavan
ja
Lombokin
naapurisaarille.
[69]
[70]
Julkisen liikenteen kapasiteetti on turistien maaraan nahden riittamaton. Paikalliset asukkaat taittavat matkat yleensa omilla ajoneuvoillaan ja turistit liikkuvat takseilla, tai kuljetuspalveluita
Gojekia
tai
Grabia
kayttaen
[71]
[72]
. Rautateita Balilla ei ole.
[73]
Kuten muuallakin Indonesiassa, Balin provinssin vakiluku on voimakkaassa kasvussa. Provinssin vakiluku oli vuonna 2000 3 151 162, vuonna 2010 3 890 757, vuonna 2015 jo 4 148 588 ja 2020 laskennassa 4 317 404.
[3]
[28]
Balilaiset
muodostavat Balin provinssin suurimman vaestonosan, heita on saaren asukkaista 89%,
jaavalaisia
saaren asukkaista on 7%.
[1]
Balin kieli
on saaren balilaisvaeston aidinkieli. Lahes kaikki balilaiset puhuvat myos
indonesiaa
ja useimmat ovat
kaksikielisia
tai kolmikielisia.
Englanti
on yleinen kolmas kieli saaren suuren turismin vuoksi.
[4]
[74]
Balin kieli on vaestoa kuvastaen rikas ja monivivahteinen kieli. Kielessa on erilaisia kohteliaisuuden asteita, jotka kuvastavat vaikutteita
balilaisesta kastijarjestelmasta
. Kieli jakautuu kolmeen tasoon, joista ylimmille kasteille ja vanhemmille henkiloille puhutaan kohteliaampaa tasoa ja rahvaalle puhutaan alempaa kielta. Kastien vaikutus on vahitellen vahentymassa.
[4]
[75]
[74]
Balin kielta kirjoitetaan nykyisin yha useammin
latinalaisin aakkosin
. Aikaisemmin kaytettiin
jaavalaista kirjaimistoa
.
[75]
Balilla on jarjestetty
lukutaitokampanjoita
, mutta silti vuonna 2010 saarella arvioitiin olevan yli 300 000 lukutaidotonta aikuista.
[76]
Balin kulttuuri on sailynyt ainutlaatuisena keskella islamilaista
Malaijien saaristoa
. Muualla Indonesian alueella hindulais-buddhalainen kulttuuri havisi tai sulautettiin uusiin alueelle tulleisiin kulttuureihin. Bali on onnistunut sailyttamaan oman
hindulaisen
kulttuurinsa keskella
islamilaista
saaristoa. Balilaiset ovat ylpeita ainutlaatuisesta kulttuuristaan, ja tama nakyy nykyaankin balilaisissa seremonioissa ja saaren temppeleissa ja palatseissa.
[77]
[5]
Toisin kuin suurin osa muslimienemmistoisesta Indonesiasta, valtaosa Balin vaestosta harjoittaa balilaista
hindulaisuutta
, joka on sekoitus olemassa olevia
paikallisia uskomuksia
ja hindulaisuuden vaikutteita
Kaakkois-Aasiasta
ja
Etela-Aasiasta
.
[75]
Tata uskontoa harjoittaa 93 prosenttia Balin vaestosta. Vahemmistouskontoja saarella ovat islam (5%),
kristinusko
(1,4 %) ja
buddhalaisuus
(0,6 %).
[46]
[78]
Balin hindulaisuus on alun perin saapunut
Intiasta
, mutta Balilla se on kehittynyt ainutlaatuiseksi balilaiseksi hindulaisuudeksi. Balilla palvotaan hindulaisuuden paajumalia
Shivaa
,
Vishnua
ja
Brahmaa
. Lisaksi balilaisessa hindulaisuudessa on ylijumala Sang Hyang Widhi Wasa. Saaren uskontoon kuuluvat myos menninkaiset, henget, pirut ja muut henkimaailman olennot, joille jatetaan uhrilahja merkittaviin paikkoihin.
[46]
Uskonto on balilaisille olennainen osa paivarytmia ja se nakyy kaikkialla. Saarella jarjestetaan lahes joka paiva jossain saaren osassa temppelijuhlia, seremonioita, hautajaisia tai muita uskonnollisia tapahtumia. Suureen osaan tilaisuuksista on kutsuttu koko kyla, ulkomaiset vieraat mukaan lukien.
[46]
[9]
Bali on kuuluisa monista taidemuodoistaan, kuten maalaustaiteestaan ja kuvanveistotaiteestaan. Maalaustaiteen juuret ovat
Majapahitin
kuningaskunnan hindulaisissa perinteissa. 1900-luvun alussa saarelle tuli ulkomaalaisia taiteilijoita, kuten
Walter Spies
,
Rudof Bonnet
ja
Miquel Covarrubias
. Heilla oli keskeinen rooli uutta kuvallista estetiikkaa luotaessa. Heista Spies oli saarella ensimmainen ja han aloitti balilaisen taiteen tutkimisen ja han laati paikallisesta taiteesta dokumenttifilmin. Spiesin perassa saarelle tulivat muut taiteilijat. Lansimaiset taiteilijat yhdistelivat elementteja Balin omasta taiteesta ja lansimaisesta
surrealistisesta
naivismista
. Lansimaiset taiteilijat innoittivat balilaisia taiteilijoita samansuuntaisiin kokeiluihin ja niin balilainen taide alkoi kehittya nykyiseen muotoonsa.
[79]
[4]
[77]
Balin maalaustaiteen keskukseksi kehittyi 1960-luvulla
Ubudin
seutu, missa on useita taidemuseoita ja aktiivisia taiteilijoita.
[79]
Veistotaide
on saaren huomiota herattavin taidemuoto isokokoisine patsaineen. Veistotaide on Balille merkittava vientiteollisuuden ala ja Balilla tehtyja naamioita, ihmisfiguureja ja patsaita viedaan myymaloihin ympari maailmaa. Laajaa koriste-esineiden tuotantoa ruokkii myos saaren turismi. Balilainen veistotaide perustuu tuhannen vuoden aikana kehittyneelle hindulaiselle perinteelle. Balin taiteessa on uskonnollisten mytologisten hahmoissa enemman erityispiirteita, kuten mulkosilmia ja torahampaita, kuin intialaisen hindulaisuuden taiteessa.
[79]
Balilla kaikki temppelit ja muut merkittavat rakennukset on koristeltu jonkinlaisilla koristeilla. Tyyli on levinnyt liikerakennuksiin, kauppoihin ja hotelleihin. Rakennukset on koristeltu monilla yksityiskohtaisilla demonien ja jumalien kuvilla.
[79]
Taide nakyy myos saaren arkkitehtuurissa. Balilaiset temppelit eivat ole yhta massiivisia kuin
moskeijat
,
kirkot
tai muut aasialaiset temppelit, mutta balilaisessa arkkitehtuurissa on runsaasti merkityksellisia ominaisuuksia. Tavanomainen balilainen portti on keskelta katkaistu rakennelma, jolla ei ole kattoa.
[79]
Bali on musiikin, teatterin ja tanssin kannalta hyvin virea ja monipuolinen saari. Balin perinteinen musiikki on
gamelan
-orkesterin luomaa musiikkia. Lahes jokaisella kylalla on omat gamelan-orkesterinsa ja erilaiset teatterin ja tanssin muotonsa. Balin gamelan-musiikki eroaa kiihkeatahtisempana ja korkeampiaanisena Jaavan vastaavasta musiikista. Gamelan saestaa myos useita tanssiesityksia. Kuuluisimpia tansseja ovat muun muassa
legong
, jossa nuoret naiset tanssivat toistensa peilikuvina, seka
barong
jossa toisiaan vastaan taistelevat balilaisten suojelija Barong ja mustan magian hallitsema Rangda-velho, ja apinatanssi
kecak
. Paikallisia esityksia on mahdollista nahda joka ilta.
[4]
[77]
[80]
- Lehtipuu, Markus:
Bali
. Helsinki: Otava, 2010.
ISBN 978-952-9715-48-0
.
- Barwise, J. M.; White, N. J.:
Matkaopas historiaan, Kaakkois-Aasia
. Suomentanut Anne Toppi. Suomi: Oy Unipress Ab, 2002.
ISBN 951-579-212-6
.
- Heikkila-Horn, Marja-Leena; Miettinen, Jukka O.:
Kaakkois-Aasia - Historia ja kulttuurit
. Otava, 2000.
ISBN 951-1-15771-X
.
- ↑
a
b
Indonesia's population
19.4.2003. Institute of Southeast Asian Studies. Viitattu 25.4.2015.
(englanniksi)
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
h
Geography
worldatlas.com. Viitattu 25.4.2015.
(englanniksi)
- ↑
a
b
c
d
INDONESIA: Urban Municipality Population
citypopulation.de. Viitattu 14.2.2018.
(englanniksi)
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
Bali
indahnesia.com.
Arkistoitu
5.4.2015. Viitattu 26.4.2015.
(englanniksi)
- ↑
a
b
Bali
indonesia-tourism.com. Viitattu 25.4.2015.
(englanniksi)
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
Lehtipuu, s.18
- ↑
a
b
Google
.
Google Maps
(viitattu 24.4.2015)
- ↑
Subduction zone beneath Java, Bali and Lombok islands, Indonesia
earthobservatory.sg.
Arkistoitu
16.11.2015. Viitattu 25.4.2015.
(englanniksi)
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
h
i
Bali, Indonesia
asiaexchange.org.
Arkistoitu
16.7.2015. Viitattu 25.4.2015.
- ↑
Indonesia: matkustustiedote
13.3.2015. Ulkoasiainministerio.
Arkistoitu
18.4.2015. Viitattu 18.4.2015.
- ↑
Agung volcano
volcanodiscovery.com. Viitattu 25.4.2015.
(englanniksi)
- ↑
The next eruption from Mount Agung volcano ‘will be big’, says gatekeeper
30.12.2017. news.com.au. Viitattu 30.1.2018.
- ↑
Lehtipuu, s.50
- ↑
Wallace Line
Encyclopædia Britannica. Viitattu 25.4.2015.
(englanniksi)
- ↑
Wallacea
starfish.ch. Viitattu 25.4.2015.
(englanniksi)
- ↑
Crossing the Wallace Line
thelombokguide.com.
Arkistoitu
4.4.2015. Viitattu 25.4.2015.
(englanniksi)
- ↑
a
b
Denpasar
indonesia.travel. Viitattu 30.1.2018.
- ↑
Denpasar
Encyclopædia Britannica. Viitattu 30.1.2018.
- ↑
Singaraja
wonderfulbali.com. Viitattu 30.1.2018.
- ↑
a
b
Population of Cities in Indonesia (2018)
wonderfulbali.com. Viitattu 30.1.2018.
- ↑
Indonesia beginners’ guide: Bali, Lombok, Java and Flores
9.4.2016. theguardian.com. Viitattu 30.1.2018.
- ↑
a
b
Bali ? ilmasto, saa ja paras aika matkustaa Balille
Maailman ympari. Viitattu 18.4.2015.
- ↑
Denpasar, Indonesia
worldweather.wmo.int. Viitattu 25.4.2015.
(englanniksi)
- ↑
Climate of Denpasar, Bali, Indonesia Average Weather
bali.climatemps.com.
Arkistoitu
24.4.2015. Viitattu 25.4.2015.
(englanniksi)
- ↑
Climate Denpasar
climate-data.org. Viitattu 25.4.2015.
(englanniksi)
- ↑
Lehtipuu, s.196
- ↑
a
b
Introducing Taman Nasional Bali Barat
Lonely Planet. Viitattu 25.4.2015.
(englanniksi)
- ↑
a
b
c
Bali
Encyclopædia Britannica. Viitattu 8.3.2014.
(englanniksi)
- ↑
a
b
c
d
e
Lehtipuu, s.19
- ↑
a
b
c
Bali wildlife
hidden-worlds.com.
Arkistoitu
31.12.2014. Viitattu 25.4.2015.
(englanniksi)
- ↑
Crab-eating Macaque (Macaca fascicularis)
columbia.edu. Viitattu 25.4.2015.
(englanniksi)
- ↑
Asian Leopard Cat
bengalcat.co.uk. Viitattu 25.4.2015.
(englanniksi)
- ↑
a
b
c
d
e
f
Bali History
skwirk.com. Viitattu 26.4.2015.
[
vanhentunut linkki
]
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
p
q
History
Lonely Planet.
Arkistoitu
11.5.2019. Viitattu 26.4.2015.
(englanniksi)
- ↑
Barwise&White s.37
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
Lehtipuu, s.20
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
History
balitourismboard.org. Viitattu 26.4.2015.
(englanniksi)
- ↑
a
b
c
d
Heikkila-Horn&Miettinen s. 127-128
- ↑
a
b
c
d
Barwise&White s.74-80
- ↑
Beginnings to 1500: The Old Kingdoms and the Coming of Islam
gimonca.com. Viitattu 26.4.2015.
(englanniksi)
- ↑
1500 to 1670: Great Kings and Trade Empires
gimonca.com. Viitattu 30.10.2014.
(englanniksi)
- ↑
a
b
Barwise&White s.130-131
- ↑
Jakarta Travel Guide
indonesia-travel-guide.com.
Arkistoitu
15.10.2012. Viitattu 15.4.2015.
(englanniksi)
- ↑
Jakarta History
Lonely Planet.
Arkistoitu
14.6.2015. Viitattu 20.4.2015.
- ↑
a
b
c
Barwise&White s.160-162
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
p
Lehtipuu, s.21
- ↑
a
b
DK Eyewitness Travel Guide: Bali & Lombok
12.5.2005. Dorling Kindersley Ltd. Viitattu 25.4.2015.
(englanniksi)
- ↑
a
b
c
d
Barwise&White s.193-198
- ↑
Cavendish, Richard:
Independence for Indonesia
History Today Volume: 49 Issue: 11 1999. Viitattu 26.4.2015.
(englanniksi)
- ↑
Indonesia profile
BBC. Viitattu 26.4.2015.
(englanniksi)
- ↑
a
b
Barwise&White s.253-254
- ↑
Indonesia/US: Seek Justice for 1965-66 Mass Killings
12.12.2014. hrw.org. Viitattu 26.4.2015.
(englanniksi)
- ↑
Bland, Ben:
Indonesia genocide: It was wrong but we had to do it
8.8.2013. gulfnews.com. Viitattu 26.4.2015.
(englanniksi)
- ↑
a
b
c
d
e
f
The Territories of Indonesia
Routledge. Viitattu 27.4.2015.
(englanniksi)
- ↑
Bali Travel Guide
indonesia-travel-guide.com.
Arkistoitu
26.4.2015. Viitattu 27.4.2015.
(englanniksi)
- ↑
The 12 October 2002 Bali bombing plot
2012. BBC. Viitattu 8.3.2014.
(englanniksi)
- ↑
Tony Abbott tells of 2005 Bali bomb terror
News.com.
Arkistoitu
19.4.2014. Viitattu 8.3.2014.
(englanniksi)
- ↑
a
b
Bali Regencies
2indonesia.com. Viitattu 28.4.2015.
(englanniksi)
- ↑
a
b
Bali Regencies - Local Government Areas Guide ?
mydestination.com. Viitattu 28.4.2015.
(englanniksi)
- ↑
Bali’s Lost Kingdoms ?
thedamai.com.
Arkistoitu
21.5.2015. Viitattu 28.4.2015.
(englanniksi)
- ↑
Ten years on: the significance of the Bali bombings for the tourism industry
eturbonews.com. Viitattu 28.4.2015.
(englanniksi)
- ↑
Tourist numbers tumble after Bali bombings
3.12.2015. theguardian.com. Viitattu 28.4.2015.
(englanniksi)
- ↑
Good Numbers for Bali and Indonesia’s Tourism
indo.com. Viitattu 8.3.2014.
(englanniksi)
- ↑
Capital appreciation in Bali
mahagirivillasdreamland.com.
Arkistoitu
4.3.2016. Viitattu 28.4.2015.
- ↑
Tourist arrivals in Bali reach 3.76m in 2014
Jakarta Post. Viitattu 28.4.2015.
(englanniksi)
- ↑
Indonesia surpasses 9.3 Million Tourist Arrivals 2014 target: Tourists to Bali surged by 14.78%.
indonesia.travel.
Arkistoitu
11.5.2015. Viitattu 28.4.2015.
(englanniksi)
- ↑
Cultural Landscape of Bali Province: the Subak System as a Manifestation of the Tri Hita Karana Philosophy
UNESCO. Viitattu 1.2.2018.
(englanniksi)
- ↑
SUBAK - A SUSTAINABLE SYSTEM OF IRRIGATION
thebalivillages.com. Viitattu 1.2.2018.
(englanniksi)
- ↑
Getting there and away
Lonely Planet. Viitattu 28.4.2014.
- ↑
Lehtipuu, s.35-42
- ↑
GO-JEK, Your One Stop App For All Of Your Bali Needs
The Bali Bible
. Viitattu 15.11.2021.
(englanniksi)
- ↑
Jenny Hewett:
How I survived the worst thing about Bali
escape.com.au
. 22.8.2017. Viitattu 15.11.2021.
(englanniksi)
- ↑
Bali Transportation
indonesia-travel-guide.com.
Arkistoitu
9.11.2013. Viitattu 28.4.2014.
- ↑
a
b
Lehtipuu, s.30
- ↑
a
b
c
Balinese
countries and their cultures
. Viitattu 28.4.2014.
- ↑
Over 300,000 Bali residents still illiterate
Antara News. Viitattu 28.4.2014.
- ↑
a
b
c
Heikkila-Horn&Miettinen s. 136-144
- ↑
Facts and figures
Explorer Bali.
Arkistoitu
7.6.2014. Viitattu 29.4.2014.
- ↑
a
b
c
d
e
Lehtipuu, s.25-26
- ↑
Lehtipuu, s.27-28