Leppavirta
|
|
|
vaakuna
|
sijainti
|
Sijainti
|
62°29′30″N
,
027°47′15″E
|
Maakunta
|
Pohjois-Savon maakunta
|
Seutukunta
|
Varkauden seutukunta
|
Kuntanumero
|
420
|
Hallinnollinen keskus
|
Leppavirran kirkonkyla
|
Perustettu
|
1639
|
Kokonaispinta-ala
|
1 519,64 km²
71:nneksi suurin 2022
[1]
|
? maa
|
1 135,99 km²
|
? sisavesi
|
383,65 km²
|
Vakiluku
|
9 049
109:nneksi suurin 31.12.2023
[2]
|
?
vaestotiheys
|
7,97 as./km²
(31.12.2023)
|
Ikajakauma
|
2020
[3]
|
? 0–14-v.
|
13,3 %
|
? 15–64-v.
|
55,1 %
|
? yli 64-v.
|
31,5 %
|
Aidinkieli
|
2023
[4]
|
?
suomenkielisia
|
97,2 %
|
?
ruotsinkielisia
|
0,1 %
|
? muut
|
2,7 %
|
Kunnallisvero
|
8,40 %
199:nneksi suurin 2024
[5]
|
Kunnanjohtaja
|
Matti Raatikainen
|
Kunnanvaltuusto
|
35 paikkaa
|
2021?2025
[6]
?
Kesk.
?
SDP
?
PS
?
Kok.
?
Vas.
?
KD
|
15
7
4
4
3
2
|
www.leppavirta.fi
|
Infobox OK
Nimi-testi OK
|
Leppavirta
on
Suomen
kunta
, joka sijaitsee
Pohjois-Savon maakunnan
etelaosassa. Kunnassa
asuu
9 049 ihmista
[2]
ja sen pinta-ala on 1 519,64 km², josta 383,65 km² on vesistoja
[1]
.
Vaestotiheys
on 7,97 asukasta/km².
Leppavirta on teollistunut asuin- ja yrityskunta.
Leppavirta sijaitsee Pohjois-Savossa, entisen Kuopion laanin ja myohemman Ita-Suomen laanin alueella, 5-tien ja Saimaan syvavaylan varrella.
Rantaosayleiskaava-alueet: Suvasvesi 240 km2, Unnukka 136 km2, Sorsavesi 66 km2
Leppavirran naapurikunnat ovat
Heinavesi
,
Joroinen
,
Kuopio
,
Pieksamaki
,
Suonenjoki
,
Tuusniemi
ja
Varkaus
. Entisia naapurikuntia ovat Pieksamakeen liitetty
Jappila
, Varkauteen liitetty
Kangaslampi
seka Kuopioon liitetyt
Kuopion maalaiskunta
ja
Vehmersalmi
.
Haapamaki, Halola, Hankamaki, Hartikansalo, Hiismaki, Huovila, Huovilansalmi, Haikia, Hayry, Jokilahti, Keinalanmaki, Kohmansalo, Konnuslahti, Kotalahti, Kivijarvi,
Kurjalanranta
, Lappi, Leppamaki, Leppavirta, Lylymaki,
Moninmaki
, Mustinmaki, Niinimaki, Nikkilanmaki, Naatanmaa,
Oravikoski
, Osmajarvi, Paukarlahti, Petromaki, Puponmaki, Rauvastenlahti, Reinikkala, Riihiranta, Saahkarlahti, Saamainen, Saijanlahti, Sarkamaki, Sarkaniemi,
Soinilansalmi
,
Sorsakoski
, Sarkilahti, Sarkijarvi, Tahvanala, Tanskansaari, Takkula,
Timola
, Tuppurinmaki, Unnukansalo, Valkeamaki, Valkeisenranta, Vehmaansalo.
Mustinmaessa sijaitsee jaatikkojen uurtama pystyseinainen Orinoron rotko, jonka pituus on noin sata metria ja syvyys lahes 20 metria. Rotkon pohjalla pulppuaa lahde, ja lumi ja jaa sailyvat siella kesakuulle saakka. Alueella kasvaa muun muassa
raidankeuhkojakala
. Orinoron rotko kuuluu Savon seitsemaan ihmeeseen.
[7]
[8]
[9]
Vuoden 2017 lopussa Leppavirralla oli 9 782 asukasta, joista 5 563 asui
taajamissa
, 4 085 haja-asutusalueilla ja 134:n asuinpaikat eivat olleet tiedossa. Leppavirran taajama-aste on 57,7 %.
[10]
Leppavirran taajamavaesto jakautuu neljan eri taajaman kesken:
[11]
Kunnan
keskustaajama
on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tahan kuntaan vain osittain. Varkauden keskustaajama ulottuu paaosin Varkauden kaupungin alueelle.
Leppavirta erotettiin omaksi pitajakseen vuonna 1639, kun Kuopion pitaja jaettiin kahtia.
[12]
Leppavirta kuului Joroisten, Juvan ja Rantasalmen ohella Savon kartanovyohykkeeseen. Kartanoiden mailla sijaitsi runsaasti torppia ja makitupia. Kartanoiden omistajasuvut muodostivat ruotsinkielisen ylaluokan.
[13]
Luonnonkaunis Leppavirran reitti houkutteli jo 1300-luvulla eraretkelaisia seudulle. Nykyisinkin sama reitti palvelee seka rahti- etta henkiloliikennetta Saimaan kanavan kautta Suomenlahdelle.
Leppavirran sijainti ja pitkat teolliset perinteet ovat mahdollistaneet monipuolisen elinkeinorakenteen kehittymisen kuntaan maa- ja metsatalouden rinnalle.
Leppavirralle perustettiin kansakouluja aikaisemmin kuin muualle Suomeen. Siella oli sahoja ja Hackman-yhtioiden Sorsakosken metallitehdas. Vuonna 1918 Leppavirralla ja Varkaudessa oli punainen saareke valkoisen Suomen keskella.
[13]
Kirkollinen kansanopetus ei ajan mittaan kyennyt tyydyttamaan kansanopetuksen kasvavia tarpeita. Keisari Aleksanteri II pani v. 1856 alulle kansanopetuksen uudistamisen. Sorsakosken sahan kansakoulu avasi ovensa 1.10.1862 insinoorikapteeni Ekstromin tuparakennuksessa. Leppavirran tyttokansakoulu perustettiin 21.1.1872 Pekka Kansasen huoneissa Nikkilanmaella. Kuntakokouksessa 5.11.1882 paatettiin perustaa kouluja sivukylille. Ensimmainen sivukyla koulu valmistui kesalla 1884 Kurjalaan. Seuraavaksi tuli kansakouluja vuonna 1896 Timolaan, 1897 Kotalahteen, 1898 Mustinmakeen ja Naadanmaahan, 1899 Moninmakeen ja Sarkamakeen seka vuonna 1900 Haapamakeen ja Konnuslahteen.
[14]
Leppavirralla jarjestettiin vuodesta 1871 lahtien kiertava kasityokoulu vuoteen 1917 asti tiedetaan ainakin sen toimineen.
Luku- ja musiikkiharrastuksia alkoi virrata Leppavirralle Yhdysvalloista ja Lansi-Euroopan kautta.
Lukuseura oli saatylaisten harrastus, sen synnyn selittanee se, etta paikkakunnalla asui tavanomaista lukuhaluisempaa vaestoa.
Leppavirran vanhin torvisoittokunta perustettiin Sorsakoskelle, asialla oli opettaja Antti Tani. Torvisoittokunnat eivat jaaneet ainoiksi musiikkinharrastukseksi. Leppavirralla syntyi laulukuoroja. Vilkkaina vuosina laulukuoroja oli perati yhdeksan.
[15]
1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle aanestettiin omat nimikkoruoat. Leppavirran
perinneruoaksi
valittiin
kuivatusta kalasta
ja
sianlihasta
tehty kapakalapaisti.
[16]
Suurin osa Leppavirran yrityksista on jasenia
Leppavirran Yrittajissa
, joka on
Savon Yrittajien
paikallisyhdistys.
Hackman
(nykyisin osa
Iittala
-konsernia) on Leppavirran Sorsakoskelta kotoisin oleva metallialan yritys. Leppavirralla toimii myos useita metalliteollisuuden alihankkijoita, kuten Supset Oy, Sorsakosken Konepaja Oy, Pivaset Oy, GeoTools Oy, Jarmatic Oy ym. Paikkakunnalla on LVI-alan yrityksia, kuten
Gebwell Oy
(kunnan suurin yksityinen tyonantaja),
HogforsGST
, PT Energiaporaus Oy, Mikenti Oy ym. Leppavirralla valmistetaan myos laivojen palo-ovia (Parmarine Oy) ja tyomaatiloja ja tilaelementtirakennuksia (Parmaco Production). Leppavirralla on lisaksi paljon muita eri alojen yrityksia, kuten Mikrotuki Jani Itkonen, Graafinen Suunnittelija Anssi Toivanen, Leppavirran Laakaripalvelut Oy, JSE-Tek, ym. Leppavirta on elinkeinoelamaltaan varsin yrittajavetoinen.
Oravikoskella on toiminut
Outokumpu Oy:n
Kotalahden kaivos
vuosina 1959?1987. Kaivos oli nikkelikaivos, jonka malmi sisalsi myos kuparia. Enimmillaan kaivos tyollisti yli 300 henkea.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan vaestonkehitys viiden vuoden valein vuodesta 1980 lahtien. Kaytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Leppavirran vaestonkehitys 1980?2020
|
Vuosi
|
|
| Asukkaita
|
|
1980
|
|
11 560
|
1985
|
|
11 545
|
1990
|
|
11 670
|
1995
|
|
11 592
|
2000
|
|
11 085
|
2005
|
|
10 967
|
2010
|
|
10 556
|
2015
|
|
9 953
|
2020
|
|
9 450
|
Lahde: Tilastokeskus.
[17]
|
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Leppavirralla on seuraavat
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon
seurakunnat:
[18]
Itsenaisena
helluntaiseurakuntana
Leppavirralla toimii
Leppavirran helluntaiseurakunta
.
[19]
Suomen ortodoksisen kirkon
seurakunnista Leppavirran alueella toimii
Saimaan ortodoksinen seurakunta
.
[20]
Leppavirran Koulutiella sijaitsevalla paloasemalla sijaitsevat yksikot johto- ja tarkastusauto, PS421 sammutusauto, PS423 sailioauto, PS427 miehisto- ja ensivasteauto ja 2 venetta. Venesatamassa on viela 1 vene.
Leppavirralla oli myos Sorsakosken taajamassa Sorsakosken
TPK
/
VPK
eli Leppavirran toinen paloasema. Sorsakosken palokunta lakkautettiin vuonna 2012.
Leppavirralla sairaankuljetus- ja ensihoitopalvelut tuottaa Kuopion yliopistollinen sairaala, yksikon tunnus on EPS 421.
Leppavirralla on jarjestetty useita suuria
kristillisia
kesatapahtumia.
Herattajajuhlat
on jarjestetty Leppavirralla kahdesti: ensimmaisen kerran vuonna 1900 Laitisessa ja toisen kerran vuonna 1999.
[21]
Leppavirran kuntakeskuksessa sijaitsee Sport & Spa Hotel
Vesileppis
, jonka yhteydessa toimii elamysmatkailukeskus seka maasto
hiihtoon
tarkoitettu maanalainen hiihtoareena,
jaahalli
ja monitoimiareena. Kalmalahden rannalla kirkonkylassa sijaitsee myos Mansikkaharjun
leirintaalue
. Niemilomat tarjoaa majoitus-, kokous- ja koulutustiloja.
Virkistyskalastusta
voi harrastaa noin seitseman kilometrin paassa kuntakeskuksesta sijaitsevalla
Konnuksen kanava
-alue (3 kanavaa
1800-luvun
puolivalin tienoilta nykypaivaan) ja
Konnuskoskella
. Kunnassa on myos Matkailukeskus
Unnukka
ja vuokrattavia lomamokkeja.
[1]
Leppavirralla sijaitsee myos aiemmin Suomen suurimpana saarena pidetty
Soisalo
.
- Magnus Jacob Alopaeus
, piispa ja valtiopaivamies
- Kristiina Brask
, laulaja
- Johanna Broman
, selvanakija, henkiparantaja
- Emil Halonen
, liikenneneuvos
- Yrjo Haltio
, kirjailija
- Aimo Hiltunen
, nayttelija, teatteriohjaaja
- Jorma Hynninen
, oopperalaulaja
- Juha Jatkola
, jaakiekkoilija
- Oskari Jussila
, rovasti, kansanedustaja
- Mauno Kajamaa
, Suomen peruskartoituksen uudistaja
- Rakel Kansanen
(oik. Lyyli Toivola), suomentaja
- Kalle Kauhanen
, kansanedustaja
- Pekka Kauhanen
, kuvanveistaja
- Helena Kekkonen
, rauhankasvattaja
- Yrjo ”Jahvetti” Kilpelainen
, kansanedustaja ja toimittaja
- Martta Kinnunen
, nayttelija
- Johannes Koikkalainen
, sisaasiainministeri
- Juuso Koistinen
, kauppaneuvos
- Keijo Korhonen
, makihyppaaja
- Kati Kovalainen
, jaakiekkoilija
- Kuikka-Koponen
, silmankaantaja, kansanparantaja
- Mikko Kuustonen
, laulaja, lauluntekija
- Olli Kymalainen
, kansanrunoilija
- Adam Laakkonen
, kansanedustaja
- Ari Lahti
, toimitusjohtaja, Kuopion Palloseuran paaomistaja
- Atte Laitila
, taidemaalari
- A. Laurio
, toimittaja, kirjailija
- Johannes Lundson
, kansanedustaja, eduskunnan puhemies ja ministeri
- Kaarlo Luoto
, toimittaja, kirjailija
- Tilda Lothman-Koponen
, kansanedustaja
- Taisto Martiskainen
, kuvanveistaja
|
- Elise Melander
, kirjailija
- Jari ”Boogie” Mustonen
, kehonrakentaja
- Elbe Nissinen
, oopperalaulaja
- Kim Nousiainen
, jaakiekkoilija
- Kaija Pakkanen
, kirjailija
- Pentti Pekkarinen
, kansanedustaja, sosiaali- ja terveysministeri
- Mikko Perkoila
, muusikko
- Jukka Piironen
, yleisurheilija
- Eino Poutiainen
, kansanedustaja
- Jully Ramsay
, suku- ja historiatutkija, kirjailija
- Pirkko Raunemaa
, elintarvikelan asiantuntija, virkamies
- Janne Rasanen
, kansanedustaja
- Juho Saaristo
, toimitsija, kansanedustaja
- Kustaa Adolf Saxback
, kirkkoherra, runoilija
- Heikki Soisalo
, kirjailija
- Lauri Solla
, kunnallisneuvos, kansanedustaja
- Evert Suonio
, nayttelija, laulaja
- Tapio Saynevirta
, kilpakivaariampuja
- Aarne ”Aki” Tammisto
, pikajuoksija
- Juhani Tanski
, puoluejohtaja
- Sophie Taxell
, kuvataiteilija, taidemaalari
- Erkki Thil
, nayttelija
- Seppo Tiitinen
, eduskunnan paasihteeri
- Adolf Tillaeus
, hoviraatali
- Adolf Turakainen
, urheiluselostaja, yleisurheilija
- Kalle Tahtela
, toimittaja, kirjailija
- Anu Vehvilainen
, liikenneministeri
[22]
- Jukka Vesterinen
, saappaanheittaja
- Matti Viialainen
, Etela-Savon maakuntajohtaja, SAK:n apulaisjohtaja
- Aarre Voutilainen
, Mannerheim-ristin ritari, kunnallispoliitikko
|
- ↑
a
b
Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022
1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑
a
b
Vakiluvun kasvu suurin lahes 70 vuoteen
26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
- ↑
Vaesto ian (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972?2020
31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑
Vakiluvun kasvu suurin lahes 70 vuoteen
31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑
Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024
22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑
Kuntavaalit 2021, Leppavirta
Oikeusministerio. Viitattu 4.10.2021.
- ↑
Orinoron rotko - yksi Savon seitsemasta ihmeesta
visitleppavirta.fi. Viitattu 25.8.2016.
- ↑
Arkistoitu kopioGeologiset luontokohteet - Orinoron rotkolaakso
Geologinen tutkimuslaitos, luontokohteet.geo.fi.
Arkistoitu
26.8.2016. Viitattu 25.8.2016.
- ↑
Seija Vare, kuvat Antti Vare:
Orinoro on yksi Savon seitsemasta ihmeesta
3.3.2010. anna.fi. Viitattu 25.8.2016.
[
vanhentunut linkki
]
- ↑
Taajama-aste alueittain 31.12.2017
28.9.2017. Tilastokeskus.
Arkistoitu
16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
- ↑
Taajama- ja haja-asutusaluevaesto ian ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017
28.9.2017. Tilastokeskus.
Arkistoitu
14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
- ↑
Kuinka Leppavirta syntyi
Leppavirta
.
Arkistoitu
19.1.2018. Viitattu 18.1.2018.
- ↑
a
b
Kuohunta kasvoi kapinaksi Varkaudessa ja Leppavirralla
Itsenaisyys 100
. Viitattu 18.1.2018.
- ↑
Olavi Holmi:
Leppavirran Historia II
, s. 283?304. Leppavirran Kunta, 1995.
- ↑
Olavi Holvi:
Leppavirran Historia II
, s. 306?318. Leppavirran Kunta, 1995.
- ↑
Savossa aanestettiin pitajille nimikkoruoat.
Helsingin Sanomat
, 20.9.1984, s. 19.
Nakoislehden aukeama (tilaajille)
.
- ↑
Vaesto kielen mukaan seka ulkomaan kansalaisten maara ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016
29.3.2017. Tilastokeskus.
Arkistoitu
6.3.2019. Viitattu 9.1.2018.
- ↑
Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko
evl.fi.
Arkistoitu
23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
- ↑
Seurakunnat
Suomen helluntaikirkko
.
Arkistoitu
6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
- ↑
https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta
(
Arkistoitu
? Internet Archive)
- ↑
Vuodet -1893
Herattajajuhlat
.
Arkistoitu
20.1.2022. Viitattu 19.12.2021.
- ↑
http://www.anuvehvilainen.fi/esittely.php
(
Arkistoitu
? Internet Archive)
|
---|
| Nykyiset kunnat
| |
---|
| Entiset kunnat
| |
---|
|
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Maantieteelliset
| |
---|
| Henkilot
| |
---|
|