Helsingin Musiikkitalo
(
ruots.
Musikhuset i Helsingfors
) on
Helsingin
keskustassa
Kansalaistorin
laidalla sijaitseva musiikkikeskus. Musiikkitalon avajaiset olivat 31. elokuuta 2011.
Talon suunnittelivat arkkitehdit
Marko Kivisto
,
Ola Laiho
ja
Mikko Pulkkinen
.
Akustiikan
suunnittelun konsulttina toimi
Yasuhisa Toyotan
toimisto, joka suunnitteli paasalin akustiikan. Pienempien salien, tarkkaamoiden ja koko muun talon akustiikan suunnitelusta vastasi suomalainen
Akukon Oy
.
[3]
Konserttitoiminnan lisaksi rakennuksen tarkoitus on myos vahvistaa kansallista
identiteettia
ja
musiikin
merkitysta yhteiskunnassa. Talon lavitse on vapaa lapikulku, milla pyritaan houkuttelemaan ihmisia viettamaan aikaa talossa. Rakennuksen kokonaispinta-ala on 36 000 m² ja tilavuus 250 000 m³.
Musiikkitalon hinta-arvio oli 140 miljoonaa euroa, mutta sen rakentaminen tuli maksamaan 166 miljoonaa euroa, ja taman lisaksi hankittiin varusteita ja kalusteita 23 miljoonalla eurolla.
[4]
Rakennuksessa on 1 704-paikkainen paasali. Siina on myos viisi 140?300-paikkaista pienta konserttisalia, auditorio ja Sibelius-Akatemian opetustiloja. Lisaksi talossa on kahvila, ravintola, kirjasto seka muita toimintatiloja. Talon
julkisivu
on lasia ja vihreaksi esipatinoitua kuparia. Se yhdistaa suunnittelijoiden mukaan taloa muuhun kaupunkiin, jossa kuparia on kaytetty paljon. Lisaksi se sopii Toolonlahden merelliseen maisemaan.
lahde?
Rakennuksen paakayttajia ovat
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
,
Helsingin kaupunginorkesteri
ja
Radion sinfoniaorkesteri
, joista kukin pitaa siella vuosittain 40?50 konserttia.
[5]
Vuodesta 2017 Helsingin Barokkiorkesteri on toiminut Musiikkitalon residenssiorkesterina, ja se jarjestaa talossa 8?11 tapahtumaa vuodessa.
lahde?
Paarahoittajia olivat
Helsingin kaupunki
,
Yleisradio Oy
ja
Senaatti-kiinteistot
. Rakennuksen omistaa Kiinteistoosakeyhtio Helsingin Mannerheimintie 13a (
Senaatti-kiinteistot
50 %,
Helsingin kaupunki
25 % ja
Yleisradio
25 %).
[1]
[2]
Helsingin Musiikkitalo Oy:n toimitusjohtaja Kenneth Katter ja musiikkitalon johtaja
Helena Hiilivirta
[6]
irtisanoutuivat 25. marraskuuta 2011. Lehtikirjoitusten mukaan he olisivat todellisuudessa saaneet potkut. Heidan sanotaan tulleen keskenaan toimeen erittain huonosti, ja kyse on alusta pitaen ollut arvovaltataistelusta.
[7]
Uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin helmikuussa 2012
Pori Jazzin
toimitusjohtaja
Katja Leppakoski
. Han hoiti molempien irtisanoutuneiden tehtavat.
[8]
Leppakoski jatti tehtavansa "yhteisymmarryksessa" helmikuussa 2016, ja hanen seuraajansa on Pekka Kauranen.
[9]
Kaurasen jaadessa elakkeelle hanen seuraajakseen on valittu
MBA
Emilia Maki, joka aloittaa toimitusjohtajana maaliskuun lopulla 2023.
[10]
Rakennus sijaitsee entisten
VR:n makasiinien
paikalla,
Mannerheimintien
, Toolonlahdenkadun ja
Kansalaistorin
rajoittamalla tontilla. Sen lahinaapureita ovat Kansalaistorin itapuolella
Helsingin keskustakirjasto Oodi
,
[11]
torin etelapuolella
Kiasma
ja
Sanomatalo
seka Mannerheimintien toisella puolella
Eduskuntatalo
.
Kiasman ja Musiikkitalon valisella aukiolla on
Reijo Hukkasen
veistos
Laulupuut
, joka voitti
Valtion taideteostoimikunnan
yleisen taidekilpailun tammikuussa 2010. Elokuussa 2012 paljastettu
Laulupuut
koostuu kolmesta osasta, joista korkein on 13-metrinen suu taivasta kohti auki laulava
hauki
. Sen vierella seisoo kaksi flyygelinkannen figuureista ja halkopinoista koottua tolppaa.
[12]
[13]
[14]
Alumiinista ja teraksesta tehdyn teoksen aihe viittaa
Aaro Hellaakosken
runoon
Hauen laulu
(1928), jossa hauki nousi puuhun laulamaan.
[15]
Musiikkitalon sahkoistys ja kaapelointi on suunniteltu riittamaan vahintaan 20 vuotta, mutta laitteita voidaan muuttaa tarpeen mukaan. Verkko ulottuu kaikkialle esitys- ja yleisotiloihin ja sita kaytetaan laajasti esitysteknisissa jarjestelmissa: vain yksi prosentti verkon 2 400 kytkinporttiin kytketysta laitteesta on perinteisia toimistotietokoneita.
[16]
Aanentoiston
signaalitiet
ovat digitaalisia, ja kaytossa ovat muun muassa Audinate
Dante
,
MADI
ja
AES/EBU
-teknologiat. Konserttisalin lavalla on vain muutamia
kaapelikaivoja
, silla ne vaikuttavat lavan
sointiin
.
[3]
Aani- ja kuvalaitteilla on tallennuksen hairiottomyyden takaamiseksi oma sahkonjakelujarjestelmansa, ja signaalikaapelit on vedetty omilla reiteilla. Lahes kaikki audiokaapelit on suojattu kolminkertaisesti.
[3]
Sibelius-Akatemia kaynnisti musiikkitalohankkeen jo vuonna 1992. Vuonna 1994 hanketta lahdettiin kehittamaan paperilla.
lahde?
Vuosina 1999?2000 Musiikkitalon suunnittelusta jarjestettiin kaksivaiheinen arkkitehtuurikilpailu. Kilpailun ensimmaiseen vaiheeseen otti osaa 243 ehdotusta, joista kuusi parhaaksi arvioitua palkittiin, kukin 125 000 markan summalla. Ensimmaisen vaiheen toista 68 jatkoi toiseen vaiheeseen. Kilpailutoiden perusteella tuomaristo totesi, etta makasiinien sailyttaminen ja musiikkikeskuksen toteuttaminen olivat toisensa pois sulkevia vaihtoehtoja.
[17]
Kilpailussa menestyivat mm.
Matti Sanaksenaho
Sanaksenaho Arkkitehdit Oy:sta;
Ilmari Lahdelma
ja
Rainer Mahlamaki
Lahdelma & Mahlamaki Oy:sta; Markku Erholz ja Pentti Kareoja ARK-House Arkkitehdit Oy:sta; Juha Huuhtanen, Ilkka Laitinen, Mikko Metsahonkala ja Jari Viherkoski QUAD Arkkitehdit Oy:sta seka japanilainen Fumio Toki. Palkintolautakunta valitsi parhaiksi kaksi ehdotusta, joita kuvattiin tuomariston arvostelussa toistensa vastakohdiksi. Ehdotus "D:n" takana olivat
Sarlotta Narjus
ja
Antti-Matti Siikala
arkkitehtitoimisto SARC OY:sta. Heidan ehdotuksensa ilmaisu oli tuomariston mukaan ekspressiivista ja omaperaista ja se korosti konserttisalin lasnaoloa kaupunkimaisemassa niin, etta rakennuksessa nahtiin maamerkin aineksia. Ehdotus "a mezza voce" taas oli tuomariston mukaan pelkistetty ja rauhallinen, ympariston akselistoon sidottu tarkka harkkosommitelma, jossa konserttisali oli integroitu kokonaisvolyymiin.
[17]
Palkintolautakunta valitsi voittajaksi ehdotuksen "a mezza voce", jonka olivat laatineet
Ola Laiho
,
Mikko Pulkkinen
ja
Marko Kivisto
arkkitehtitoimisto
Laiho, Pulkkinen & Raunio Oy:sta
. Voittaja palkittiin 500 000 mk:n summalla, toiseksi tullut sai 350 000 mk ja kolmas 200 000 mk.
[17]
Helsingin kaupunginvaltuusto
hyvaksyi Toolonlahden
asemakaavan
muutoksen vuonna 2002. Kaavamuutos loi edellytykset musiikkitalon rakentamiselle mutta havitti paikalla olleen kaupunkihistorian.
lahde?
Paarahoittajat perustivat kiinteistoosakeyhtio Helsingin Musiikkitalon 2005. Osakkeista 48 prosenttia on Suomen valtiolla seka Helsingin kaupungilla ja Yleisradiolla molemmilla 26 prosenttia. Talon kustannusarvio vuoden 2005 kustannustasossa oli 98 miljoonaa euroa, mutta se nousi myohemmin, minka takia suunnitelmissa jouduttiin luopumaan joidenkin kalliimpien materiaalien kaytosta.
lahde?
Musiikkitalon pohjatyot aloitettiin kesakuussa 2006. Musiikkitalon johtajaksi valittiin 2006 Helena Hiilivirta.
[18]
Lopullinen paatos talon rakentamisesta tehtiin vuonna 2008 kiinteistoosakeyhtion solmittua urakkasopimuksen
SRV-Toimitilat Oy:n
kanssa. Kokonaiskustannusarvioksi vakiintui 140 miljoonaa euroa.
[19]
Rakentamisen hyvaksymista vauhditti myos
Svenska kulturfondenilta
saatu noin kahden miljoonan euron avustus.
lahde?
Puolitoista vuotta kestaneiden pohjatoiden valmistuttua heinakuussa 2008 talon rakennuskuopassa jarjestettiin 13. syyskuuta ”Monttubileet”, joissa esitettiin monipuolisesti eri tyylisuuntien musiikkia. Peruskivi, jonka sisaan pantiin peruskirjan lisaksi kaikenlaista paivan lehdista ja kaytossa olevista rahoista ylikapellimestareiden tahtipuikkoihin, muurattiin 22. lokakuuta 2008. Tilaisuudessa virallisen puheen piti valtiovarainministeri
Jyrki Katainen
.
lahde?
Enimmillaan rakentamiseen arvioitiin tarvittavan kerralla 200?300 rakennusmiesta.
[20]
A-Insinoorit
toimivat erityisasiantuntijana 2008?2009 seka vuodesta 2009 alkaen tilaajan rakennuttamisesta vastaavana projektinjohtajana.
[21]
Musiikkitalo valmistui tasmalleen aikataulussa. Parhaimmillaan tyomaalla tyoskenteli lahes 500 tyontekijaa.
[21]
Musiikkitalossa on kuusi varsinaista konserttitilaa.
Konserttisali
(1 704 istumapaikkaa) sijaitsee talon keskella. Muut salit ovat elektroniseen musiikkiin soveltuva
Black Box
(220?400 paikkaa), musiikkiteatterisali
Sonore
(284 paikkaa), kamarimusiikkisali
Camerata
(240 paikkaa), urkusali
Organo
(140 paikkaa) seka alun perin orkestereiden harjoitussaliksi tarkoitettu
Paavo
(240 paikkaa).
[22]
Erilaisia esityksia jarjestetaan myos muissa tiloissa, kuten yleisolampiossa.
Musiikkitalon paaaulan kattoon on kiinnitetty
Kirsi Kaulasen
tilateos
Gaia
.
[23]
Se voitti Valtion taideteostoimikunnan jarjestaman yleisen taidekilpailun tyonimella "Kaiku".
[12]
Gaia
on
kreikkalaisessa mytologiassa
alkujumala, joka on useiden jumalten ja
titaanien
aiti. Tekija kuvaa teosta orgaaniseksi, kasvismaailmasta tulleeksi
ornamentiksi
, josta kasvaa uhanalaisia suomalaisia kasveja kuten
karvamansikkaa
,
lehtorikkoa
ja
nummimataraa
. Teos on valmistettu peilikiillotetusta
ruostumattomasta teraksesta
ja se on kaannetyn
torven
nakoinen.
[13]
Kaulaselle teraslevy on paperin ja
vanerin
luonnollinen jatkumo. Hanen mielestaan
paperi
ja
teras
ovat eraanlaisia epamateriaaleja, jotka peilaavat muiden materiaalien pintoja.
[24]
Organo-urkusaliin tulee kolmet
urut
, joista kahdet oli avajaisten aikaan paikallaan. Toiset niista ovat peraisin Englannista, josta Sibelius-Akatemia osti ne osina tulevia tarpeita varten.
Urkurakentamo Porthan
sai tehtavaksi koota ne. Vuodelta 1892 peraisin olevat Fosters & Andrews 29-aanikertaiset tasavireiset urut edustavat englantilaista
romantiikkaa
. Ne olivat aikoinaan kaytossa
Glasgow’ssa
presbyteerikirkossa.
Martti Porthanin
mukaan nama urut ovat ”merkittava soitin Suomen urkukartalla, koska taman kokoista englantilaistyylin aitoa soitinta ei aiemmin ole ollut”.
[25]
Kahdet muut urut ovat Italiasta 1700-luvun alkupuoliskolta peraisin olevat tuntemattoman rakentajan 9-aanikertaiset keskisavelvireiset barokkiurut ja vuodelta 1994 olevat pohjoissaksalais-alankomaalaista
barokkityylia
edustavat 26-aanikertaiset
Verschueren
-urut.
[25]
Talon suunnitteluvaiheessa konserttisaliin varattiin paikka uruille, mutta saastosyista urkujen hankinta keskeytettiin
[26]
. Kahdentoista vuoden ajan sali oli ilman urkuja
[26]
.
Kun esitettavien teosten orkesterikokoonpanoon kuuluivat urut, salissa kaytettiin sahkourkuja. Ratkaisua pidettiin kuitenkin ongelmallisena
selvenna
.
[27]
Saveltaja
Kaija Saariaho
lahjoitti miljoona euroa vuonna 2017 Musiikkitalon konserttisalin konserttiurkujen rakentamiseksi. Saariahon lahjoituksen jalkeen urkuhanke kerasi myos muita lahjoittajia (mm. opetus- ja kulttuuriministerio, Helsingin kaupunki, Yleisradio).
[28]
Konserttisalin konserttiurut valmisti itavaltalainen Rieger Orgelbau. Urkujen tavoiteltu valmistumisaika on vuonna 2024 ja kustannusarvio on 4,4 miljoonaa euroa. Helsingin Musiikkitalon saatio on avannut kansalaiskerayksen, jonka tuotoilla tuetaan urkukonserttien jarjestamista seka uusien kotimaisten urkuteosten saveltamista.
[29]
Konserttisalin uruissa on 124
aanikertaa
, ja erikoisuutena ovat kolme mikrotonaalista aanikertaa (neljasosasavelaskelin) seka yksi glissandoaanikerta (jossa oktaavi on jaettu 31 osaan). Urut ovat Suomen suurimmat. Urkujen fasadia koristaa tilataideteos.
[27]
Itavallassa valmistettuja urkupilleja tulee noin 7 999.
[30]
Urkujen rakennustyo kaynnistyi vuonna 2021 ja paattyi vuonna 2023, jolloin koesoitot aloitettiin. Urut vihittiin kayttoon 1. tammikuuta 2024.
[27]
[28]
[31]
Musiikkitalon Kuoro
on vuonna 2011 perustettu harrastajakuoro, jota ovat tammikuusta 2017 alkaen johtaneet taiteellinen johtaja
Nils Schweckendiek
ja kuoromestari
Jani Siven
.
[32]
[33]
Kuoro toimii yhteistyossa Musiikkitalon paatoimijoiden, Helsingin kaupunginorkesterin, Radion sinfoniaorkesterin ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kanssa.
Musiikkitalon ensilevytys julkaistiin 23.11.2011: Nordea Jean Sibelius Orchestra & Jukka-Pekka Saraste: Beethoven,
Coriolanus Overture
; Sibelius, Symphony No. 1. Finlandia CD/DVD.
- ↑
a
b
Ravanti, Kaisu: Helsingin musiikkitalo.
Projektiuutiset
, 2011, 26. vsk, nro 4. RPT Docu Oy. ISSN 0786?8081.
Artikkelin verkkoversio
. Viitattu 10.11.2015.
(
Arkistoitu
? Internet Archive)
- ↑
a
b
Kiinteistoosakeyhtio Helsingin Mannerheimintie 13a:n osakkeiden osto Yleisradio Oy:lta ja vastaava kaupungin maksuosuuden korotus
Helsingin kaupunginhallitus 23/11.6.2012
. Helsingin kaupunki. Viitattu 10.11.2015.
- ↑
a
b
c
Slip, Harri: Unelmaduuni, Helsingin Musiikkitalo.
Tekniikan Maailma
2/2012, s. 60?64.
- ↑
Wikman, Marjaana:
Nain suurten rakennusten budjetit pettivat ? Lansimetron hinta paisui lahes 300 miljoonaa
MTV Uutiset
. 15.5.2015. Viitattu 6.1.2024.
- ↑
Musiikkitalo.
[
vanhentunut linkki
]
- ↑
Yhteystiedot.
(
Arkistoitu
? Internet Archive) Musiikkitalo.
- ↑
Musiikkitalon johtajille tuli lahto.
Helsingin Sanomat
25.11.2011, s. C 1.
- ↑
Katja Leppakoskesta Helsingin Musiikkitalon johtaja
Satakunnan Kansa
. 29.2.2012.
Arkistoitu
22.3.2012. Viitattu 29.2.2012.
- ↑
Vilkman, Sanna:
Musiikkitalon toimitusjohtaja vaihtuu taas
Ylen uutiset
. 10.2.2016. Viitattu 10.2.2016.
- ↑
Tiikkaja, Samuli: Musiikkitalo saa uuden johtajan Lahdesta.
Helsingin Sanomat
, 21.12.2022, s. B 5. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy.
ISSN 0355-2047
.
Artikkelin verkkoversio
. Viitattu 21.12.2022.
- ↑
Salmela, Marja:
Keskustakirjasto mahdutetaan Toolonlahden tonteille
Helsingin Sanomat
. 4.2.2009. Helsinki: Sanoma Oy. Viitattu 18.12.2009.
- ↑
a
b
Heinanen, Kaisa:
Reijo Hukkanen ja Kirsi Kaulanen voittivat Musiikkitalon taidekilpailun
Helsingin Sanomat
. 12.1.2010. kulttuuri: Sanoma. Viitattu 5.1.2012.
- ↑
a
b
Mannerkoski, Airikka:
Musiikkitalon taidekilpailun voittajateoksissa koreilevat hauki ja karvamansikka
Yle Uutiset
. 12.1.2010. Yleisradio. Viitattu 5.1.2012.
- ↑
Kallionpaa, Katri:
13-metrinen hauki nousi Musiikkitalon eteen
Helsingin Sanomat
. 14.8.2012. Sanoma Company. Viitattu 25.9.2015.
- ↑
Laulavan hauen arvoitus
Kirjailijat Oulussa
. 2002. Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto.
Arkistoitu
4.12.2013. Viitattu 15.8.2012.
- ↑
Networking Music
slideshare.net
. Viitattu 29.4.2016.
- ↑
a
b
c
Arkkitehtuurikilpailuja 1/2001: Helsingin musiikkikeskuksen arkkitehtuurikilpailu.
Arkkitehti
-lehden 1/2001 liite.
- ↑
Yle varmisti lahtevansa mukaan Musiikkitaloon
Helsingin Sanomat
. 18.6.2008. Helsinki: Sanoma Oy. Viitattu 18.12.2009.
- ↑
Musiikkitalon runko on jo melkein valmis.
Helsingin Sanomat
.
- ↑
Moisio, Teppo:
Musiikkitalon tuleva koko alkaa jo nakya
Helsingin Sanomat
. 21.3.2009. Helsinki: Sanoma Oy. Viitattu 18.12.2009.
- ↑
a
b
Ainutlaatuinen ja erittain haastava hanke onnistui ammattitaidolla ja rohkealla otteella: Helsingin Musiikkitalo
A-insinoorit
. Viitattu 12.7.2018.
- ↑
http://www.musiikkitalo.fi/web/fi/tilat-ja-salit
(
Arkistoitu
? Internet Archive)
- ↑
Tihinen, Juha-Heikki:
Tietoa talosta/Maaaiti Musiikkitalon katossa
Helsinki: Helsingin Musiikkitalo.
Arkistoitu
29.5.2013. Viitattu 14.2.2012.
- ↑
Kuvanveistaja Kirsi Kaulasen viesti kantoi Helsingin Musiikkitalon paaaulaan
Luoteis-Lappi
. 14.1.2010. Luoteis-Lappi. Viitattu 14.2.2012.
- ↑
a
b
”Ainutlaatuinen lisa Suomen urkumaailmaan.”
Yle Hame
. 1.9.2011. Yle Uutiset. Viitattu 1.9.2011.
[
vanhentunut linkki
]
- ↑
a
b
Musiikkitaloon rakennetaan niin isot urut, etta niiden sisalle voi kavella
Helsingin Sanomat
. 26.3.2023. Viitattu 27.5.2023.
- ↑
a
b
c
Djupsjobacka, Tove: En orgel stor som ett hus vaxer fram.
Hufvudstadsbladet
, 6.7.2022, s. 18?19.
Artikkelin maksullinen verkkoversio.
. Viitattu 6.7.2022.
- ↑
a
b
Lehtokari, Rosa:
Musiikkitaloon rakennetaan urut, joiden odotetaan kestavan 200 vuotta ? mutta viela merkittavampaa on se, millaiseen musiikkiin ne pystyvat
Yle Uutiset
. 23.7.2022. Viitattu 6.1.2024.
- ↑
Tiedote: Saveltaja Kaija Saariaholta miljoonalahjoitus Musiikkitaloon rakennettavia urkuja varten
Musiikkitalo
.
Arkistoitu
4.9.2018. Viitattu 4.9.2018.
- ↑
Mattila, Matias:
Helsingin Musiikitalon jattimaiset urut valmistuivat ? talta ne nayttavat ja kuulostavat
Yle Uutiset
. 31.12.2023. Viitattu 6.1.2024.
- ↑
Helsinki, Konzerthaus (Rieger-Orgel).
In: Organ index (saksan)
- ↑
Kallionpaa, Katri: Sisaanpaasytesti ei pelota korkeaa tenoria.
Helsingin Sanomat
22.11.2011, s. A 11.
Kuoro, Musiikkitalo
(
Arkistoitu
? Internet Archive)
- ↑
Yli 90 laulajan sinfoniakuoro
Musiikkitalon Kuoro
. Viitattu 2017-01-16 -FI.
|
---|
| | konserttitalo
|
---|
| | |
---|
| | |
---|
| | |
---|
| | Mannerheimintie 13a
|
---|
| | |
---|
| |
|
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Maantieteelliset
| |
---|
| Muut
| |
---|
|