Uuno Kalervo Klami
(
20. syyskuuta
1900
Virolahti
?
29. toukokuuta
1961
Virolahti) oli
suomalainen
saveltaja
ja
akateemikko
. Klamin tunnetuimmat savellykset ovat
orkesteriteoksia
ja hanen on sanottu olleen suomalaisista saveltajista taitavin orkesterin kayttajana.
[1]
”Kansalliseksi modernistiksi” luonnehdittu Klami otti vaikutteita varsinkin
Maurice Ravelin
ja
Igor Stravinskyn
musiikista.
Uuno Klami kuului virolahtelaiseen
Klamin
sukuun.
[2]
Hanen vanhempansa olivat Virolahden
Klamilan
kylassa kauppa-apulaisena tyoskennellyt entinen merimies Anton Klami ja talollisen tytar Amalia Korpela. Suvussa oli ollut
kansanpelimanneja
. Isa kuoli Uunon ollessa nelivuotias ja han jai taysin orvoksi aidin kuollessa keuhkotautiin vuonna 1916. Klami paasi aloittamaan kansakoulun vasta 11-vuotiaana, mutta osoitti jo nuorena musiikillista lahjakkuutta.
[1]
Klami opiskeli musiikkia
Helsingin musiikkiopistossa
vuosina 1915?1917, 1920?1921 seka 1922?1924, ja hankki lisatuloja kahvila- ja elokuvapianistina. Vuonna 1918 han osallistui
suojeluskuntalaisena
Suomen sisallissotaan
ja sen jalkeen vapaahtoisena
Viron vapaussotaan
seka
Aunuksen retkeen
1919. Sotimisen jalkeen Klami palasi musiikkiopistoon, jossa hanen paaaineenaan oli syksysta 1921 alkaen savellys. Sita opetti arvostettu saveltaja
Erkki Melartin
. Helsingin opiskeluvuosina syntyivat ensimmaiset savellykset. Klami opiskeli
Pariisissa
1924?1925 ja
Wienissa
1928?1929. Pariisin vuoden aikana han oman kertomansa mukaan tutustui
Maurice Raveliin
, josta tuli sitten hanen tarkein musiikillinen innoittajansa. Pariisin aika oli Klamin saveltajanuran kannalta ratkaiseva ja ranskalaiset vaikutteet tulivat keskeisiksi hanen musiikissaan.
[1]
Klami alkoi saada suosiota saveltajana 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa. Runsaasti huomiota heratti hanen ensimmainen savellyskonserttinsa vuonna 1928. Vuodesta 1929 alkaen han tyosti
Kalevala
-aiheista musiikkiteosta, josta myohemmin kehkeytyi kuulu
Kalevala-sarja
. Klami tyoskenteli 1929?1932 Sivistysjarjestojen kansankonservatorion opettajana seka vuosikymmenia lehtien musiikkiarvostelijana, pisimpaan (1932?1959)
Helsingin Sanomissa
. Klami oli
Suomen Saveltajat
Ry:n johtokunnan jasen 1945?1947 ja 1958?1961.
[1]
Talvisodan
aikana Klami palveli laakintatehtavissa ja avusti
Finlandia Uutistoimistoa
.
Jatkosodassa
han palveli postimiehena Karjalankannaksella helmikuuhun 1942 saakka. Sota-aikana hanen musiikkinsa sai enemman kansallis-konservatiivisia savyja. 1949?1950 han teki viela uuden opintomatkan Pariisiin. Klami nimitettiin
Suomen Akatemian
jaseneksi
Yrjo Kilpisen
seuraajana vuonna 1959.
[1]
Han kuitenkin kuoli 1961
sydankohtaukseen
venematkalla Klamilasta Kujaholmiin.
Hyvin tarkea innoituksen lahde hanelle oli meri. Meren aarella han vietti useimmat kesansa, ja Suomenlahdelle, Virolahden Kujaholmin saarelle, han myos rakennutti itselleen vuonna 1945 kesaasunnon, jonka on suunnitellut
Lars Sonck
. Kymmenen vuotta myohemmin rakennetun venevajan, joka toimi kesaisin myos Klamin tyohuoneena, sai suunniteltavakseen puolestaan
Aulis Blomstedt
. Virolahden Klamilassa voi kayda katsomassa myos Uuno Klamin lapsuudenkotia ja Klamilan kirkon pihalla hanen patsastaan.
Uuno Klamin muistomerkki Virolahden Klamilan kirkon pihalla.
Uuno Klami -seura perustettiin vuonna 1987.
[2]
Klami avioitui Toini Nykasen (1908?1976) kanssa
Kymin kirkossa
24. heinakuuta 1932. Siina missa Uuno oli syrjaanvetaytyva, ujo ja erittain hiljainen, oli kauppakoulun kaynyt Toini vilkas, eloisa ja seurallinen. Klamit muuttivat asumaan Helsingin
taiteilijakoti Lallukkaan
kesalla 1933 ensimmaisten asukkaiden joukossa.
Uuno Klami pianon aaressa.
Lapimurrostaan alkaen Klamin musiikissa kiinnitettiin huomiota kansainvalisiin vaikutteisiin ja irtautumiseen
romanttisesta tyylisuunnasta
. Hanta luonnehdittiin "eurooppalaiseksi saveltajaksi", mutta samalla myos "kansalliseksi modernistiksi". Hanen tyyliaan orkesterisaveltajana on kutsuttu ranskalais-venalaiseksi. Ensikonsertissa 1928 herattivat huomiota
primitivistisia
piirteita ja lainauksia
kansanmusiikista
sisaltanyt
Karjalainen rapsodia
seka
jazz
-vaikutteinen pianokonsertto
Yo Montmartrella
. Varsinkin
tulenkantajien
piirissa ihastuttiin Klamin moderniin tulkintaan suomalaisuudesta ja taman varhaisessa musiikissa ilmenneeseen
eksotismiin
. Savellyksessaan
T?eremissilainen fantasia
Klami yhdisti eksotismin ja
heimoaatteen
.
[1]
Klami sai vaikutteita
ranskalaisten
saveltajien, kuten Maurice Ravelin, musiikista seka
Igor Stravinskyn
venalaisen kauden teoksista. Klamin
Pariisissa
valmistunut 1. pianokonsertto
Une nuit a Montmartre
(1925) toi jo pelkastaan mondeenilla lisanimellaan kokonaan uuden savayksen 1920-luvun suomalaiseen musiikkielamaan. Kolmiosaisen teoksen Boston-valssia jaljittelevassa keskimmaisessa osassa soi
saksofoni
, mita Suomessa siihen aikaan pidettiin lahes ennenkuulumattomana. Klamin musiikille onkin ominaista Ravel-tyylinen hienostuneisuus ja sakenoiva orkestraatio, joka tulee esille varsinkin
Sinfonie enfantinessa
. Hienostuneisuuden vastapainoksi hanen musiikistaan loytyy myos runsaasti maanlaheista huumoria. Siita hyvana osoituksena on vuonna 1932 valmistunut
Kuvia maalaiselamasta
.
Monet Klamin teokset liittyvat aihepiiriltaan
Kalevalaan
. Klami kavi rohkeasti kiinni Sibeliuksen siihen asti dominoimaan aihepiiriin, ja hanen onnistui tuoda suomalaiseen Kalevala-aiheiseen musiikkiin uusi, raikas ja modernimpi ote, joka rytmikkyydessaan, varikkyydessaan ja dissonoivuudessaankin poikkesi merkittavasti ajan kansallisromanttisesta valtavirrasta. Klamin tunnetuin Kalevala-aiheinen teos on viisiosainen sinfoniaorkesterille savelletty
Kalevala-sarja
, jota han luonnosteli jo 1930-luvulla, mutta jonka lopullinen versio valmistui vasta 1943. Teoksen osat ovat
Maan luominen
,
Kevaan oras
,
Terhenniemi
,
Lemminkaisen kehtolaulu
ja
Sammon taonta
. Orkesterille savelletty
Lemminkaisen seikkailut saaressa
(1934) oli alun perin tarkoitettu
Kalevala-sarjaan
nimella
Lemminkainen
, mutta laajuutensa takia se olisi turhaan paisuttanut teoksen kokonaisarkkitehtuuria ja Klami paatti irrottaa sen itsenaiseksi orkesteriteokseksi. Klamin kolmas Kalevalan maailmaan kuuluva teos on baritonisolistille, mieskuorolle ja orkesterille savelletty
Vipusessa kaynti
(1938), joka palkittiin mieskuoro Laulu-Miesten savellyskilpailussa. Myos keskeneraiseksi jaaneen baletin
Pyorteita
oli maara sivuta aiheessaan Kalevalaa. Klami savelsi balettia viimeisina elinvuosinaan, muttei saanut sita koskaan valmiiksi.
Edella mainittujen savellysten lisaksi Klamin tunnetuimpiin teoksiin kuuluvat oratorio
Psalmus
(1932?1936), viulukonsertto (1943/1954), 2 pianokonserttoa (1925 ja 1951),
Kymenlaakson laulu
(1934), orkesteriteoksista
Suomenlinna-alkusoitto
(1940),
Karjalainen rapsodia
(1927),
Merikuvia
(1930?1932, sen paatososa
3 Bf
myos itsenainen konserttikappale 1928),
Revontulet
(1946),
Kuningas Lear-alkusoitto
(1944),
Karjalainen tori
(1947),
Nummisuutarit-alkusoitto
(1936), baritonille ja orkesterille
Yrjo Jylhan
tekstiin savelletty
Laulu Kuujarvesta
(1956) ja keskeneraiseksi jaanyt (
Kalevi Ahon
taydentama) baletti
Pyorteita
(1957?1961).
Klami savelsi musiikin lisaksi kolmeen elokuvaan:
Ne 45000
(1933),
Jumalan myrsky
(1940) ja
Yli rajan
(1942).
- Op. 1: Rondo f-molli pianolle (1917)
- Op. 2: Sonaatti sooloviululle D-duuri (1916)
- Allegro vivace
- Andante
- Allegro
- Op. 3: Andantino D-duuri pianolle (1917)
- Op. 4:
Barcarole
pianolle (1924)
- Op. 5: Konsertto soolopianolle G-duuri (1916)
- Allegro moderato, maestoso
- Adagio sostenuto e espressivo quasi largo
- Vivace
- Op. 6: Sonaatti alttoviululle ja pianolle b-molli (1920)
- Allegro moderato
- Andantino
- Moderato molto ? Allegro affetta
- Op. 7: Kaksi pianokappaletta (1916)
- Op. 8:
Une nuit a Montmartre
, konsertto nro 1 pianolle ja orkesterille (1925)
- Grave
- Rhythme las et nerveux d'une Valse Boston
- Ronde
- Op. 9:
Pienia muistoja
pianolle (1920)
- Op. 10: Preludi
(Valse quasi caprice)
pianolle (1921)
- Op. 11:
3 Bf
, konserttikappale orkesterille
- Op. 12:
Nelja suomalaista kansanlaulua
pianolle ja jousiorkesterille (1930)
- Lento
- Lento, molto tranquillo
- Non troppo adagio
- Andante leggiore
- Op. 13: Kvartetto pianolle ja jousille D-duuri (1922)
- Tempo giusto
- Molto andante
- Prestissimo e molto energico
- Op. 14:
Opernredoute
suurelle orkesterille (1929)
- Op. 15:
Karjalainen rapsodia
orkesterille (1927)
- Op. 16:
Jouluilta
lauluaanelle ja pianolle (1930, sanat
Yrjo Jylha
)
- Op. 17:
Symphonie enfantine
pienelle orkesterille (1928)
- Poco agitato
- Berceuse
- Molto vivo
- Op. 18:
Kohtauksia nukketeatterista
pienelle orkesterille (1931)
- Ouverture
- Kiinalainen kauppias
- Baletti
- Prinsessa Ruusunen
- Urhoollinen kenraali
- Op. 19:
T?eremissilainen fantasia
sellolle ja orkesterille
- Lento, molto tranquillo - Poco piu mosso
- Presto con bravura
- Op. 20:
Rag-Time & Blues
klarinetille, trumpetille, pianolle ja 2 viululle (1931)
- Op. 21:
Hommage a Haendel
pianolle ja jousiorkesterille (1931)
- Adagio
- Andante (Tempo di gavotte)
- Recitativo: Largo
- Allegro
- Op. 22:
Merikuvia
orkesterille (1930?1932)
- Sumuinen aamu
- Kapteeni Scrapuchinat
- Hyljatty kolmimastoinen
- Vahtimiehen laulu
- Balettikohtaus
- 3 Bf
- Op. 23:
Kalevala-sarja
orkesterille (1930?1933, uusittu 1943)
- Maan synty
- Kevaan oras
- Terhenniemi
- Kehtolaulu Lemminkaiselle
- Sammon taonta
- Op. 24:
Kuvia maalaiselamasta
(
Scenes de vie campagnarde: Fete populaire en plain air
) orkesterille (1932)
- Odotus (Dans l'attente)
- VPK:n marssi (Marche de V.P.K.)
- Odotus (Dans l'attente)
- Puhe
- Intermezzo
- Iltatunnelma
- Op. 25:
Lemminkaisen seikkailut saaressa
, sinfoninen runo orkesterille (1934)
- Op. 26:
Nummisuutarit
, alkusoitto orkesterille (1936)
- Op. 27:
Psalmus
, oratorio sopraanolle, baritonille, sekakuorolle, orkesterille ja uruille (1932?1936, teksti
Juhana Cajanus
:
Yxi Hengellinen Weisu, Josa Taman mailman catowainen meno edespannan, nijn myos cuinga Ihminen Kuolemata wastan itzians lohdutta taita
)
- Maestoso e pesante
- Allegro moderato ma sempre poco sostenuto
- Op. 28:
Suomalaisen ratsuvaen marssi
orkesterille (1939)
- Op. 29: Sinfonia nro 1 orkesterille (1937?1938)
- Allegro non troppo
- Prestissimo
- Andante molto
- Allegro maestoso
- Op. 30:
Suomenlinna
, juhla-alkusoitto orkesterille (1939?1940)
- Op. 31:
Vipusessa kaynti
baritonille, mieskuorolle ja orkesterille (1938)
- Op. 32a: Konsertto viululle ja orkesterille, 1. versio (1939??1943)
- Allegro moderato ma rubato
- Adagio ma non troppo
- Allegretto con moto
- Op. 32b: Konsertto viululle ja orkesterille, 2. versio (1953?1954)
- Allegro molto moderato
- Adagio ma non troppo
- Allegro giocoso
- Op. 35: II sinfonia (1945)
- Op. 38:
Revontulet
(Aurore boreale) orkesterille
- Op. 39:
Karjalainen tori
orkesterille
- Op. 41: Konsertto pianolle ja jousiorkesterille nro 2
- Op. 43: All’Ouvertura (1951)
- Op. 44:
Tema con 7 variazioni e coda
sellolle ja orkesterille
- Laulu Kuujarvesta
baritonille ja orkesterille (1956)
- Pyorteita.
Kolminaytoksinen baletti (keskenerainen)
- Kultasauvallinen.
Kantaatti sopraanolle, baritonille ja orkesterille Kauppakorkeakoulun promootioon (1961)
Commons
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Tieteilijat
| |
|---|
| | Taiteenala
| |
|---|
| | Henkilot
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|