Sh?gun ( jap. 征夷大?軍 , sei-i taish?gun ) oli samurai -armeijan ylipaallikon ja Japanin todellisten hallitsijoiden arvonimi vuodesta 1192 aina Meiji-restauraatioon asti vuonna 1868 , vahaisin keskeytyksin. Lansimaisiin kieliin lainattu sana sh?gun tarkoittaa itse asiassa yksinkertaisesti kenraalia ; japaninkielinen titteli sei-i taish?gun tarkoitti "suurta kenraalia, joka kukistaa barbaarit " ^[1] . Barbaarit viittasivat alun perin pohjoisen ainu -kansaan.

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Alkuperaisessa merkityksessaan pohjoisalueiden komentajana sh?gun-arvonimi oli kaytossa lahinna 800-luvulla. Talloin ei ollut kyse mistaan laajemmasta vallasta Japanin muilla alueilla. Kun ainuvaesto oli alistettu Honsh? -saaren pohjoisnokkaan asti, arvo jai pois kaytosta.

1100-luvulla Japani siirtyi niin kutsutusta klassisesta kaudesta feodaaliaikaan . Hoviaateliston valta alkoi murtua nousevan samurailuokan tielta etenkin 1100-luvulla, jolloin feodalismi lujitti myos huomattavasti otettaan niin etta suurten maaomistusten hallinta siirtyi poissa olevilta hoviaatelisilta paikallisille samuraijohtajille. Lopulta naiden mahtavimmat johtomiehet saivat huomattavaa valtaa valtionkin asioiden suhteen, hoviaatelin johtohenkiloiden sijasta. Syntyi samuraihallinto. Sen johtohahmolle tittelia kehitettaessa, vuonna 1192 otettiin kayttoon uudestaan sh?gun-arvonimi. Ensimmainen tallainen sh?gun oli Minamoto no Yoritomo , joka siirsi Kioton keisarinhovilta todellisen vallan itselleen. Han perusti Kamakuraan feodaalistyyppisen hallinnon, jossa kaikkea poliittista valtaa kaytti samurailuokka, Kioton keisarin ja aristokraattien jaadessa vain nimellisiksi hallitsijoiksi. Sh?gunien johtamaa keskushallintokoneistoa kutsuttiin nimella bakufu kaikkien seuraavienkin sh?gunaattien kausilla. Varsin pian Kamakura-sh?gunaatti menettivat todellisen vallan alaisilleen samuraijohtajille, erityisesti H?j?-klaaniin kuuluville ministereilleen.

Tilanne alkoi purkautua 1300-luvun alkuvaiheilla, jolloin itsepainen keisari Go-Daigo yritti palauttaa valtaa keisarinhallinnolle. Tuloksena riidoista ja sisallissodista seurasi, etta kenraali Ashikaga sai sh?gunin arvonimen ja vallan, ja kaynnisti parisataa vuotta oman sukunsa vallassa pysyneen Ashikaga-sh?gunaatin . Taman sh?gunaatin valta-asema heikkeni samuraisukujen valisten pikkusotien roihahdettua laajaksi sisallissodaksi 1400-luvun loppupuolella, ja Ashikaga-sh?gunaatti musertui lopullisesti Sengoku-kauden lopussa. Sodan voittajaksi kohosi lopulta Oda Nobunaga ja taman murhan jalkeen valta siirtyi kaytannossa Toyotomi Hideyoshille . Kummallekaan heista ei kuitenkaan myonnetty sh?gunin arvonimea.

Lopulta 1600-luvun alussa heidan liittolaisensa Tokugawa Ieyasu (jonka valtaannousuun Sh?gun-romaani on juoneltaan loyhasti perustettu) varmisti vallan itselleen ja perusti Tokugawa-sh?gunaatin . Naiden sh?gunien aikana Japanin paakaupungiksi tuli heidan tukikohtansa Edo, nykyiselta nimeltaan Tokio . Heidan sh?gunaattinsa oli erittain keskusjohtoinen ja yhteiskuntaa kaikilla tasoilla kontrolloiva. Japani muun muassa sulkeutui ulkomaailmalta lahes taysin. Noita pariasataa vuotta on kutsuttu jopa sotilasdiktatuurin kaudeksi. Sh?gunien aika paattyi Meiji-restauraatioon 1868.

Kun Yhdysvallat ja Brittilainen kansainyhteiso miehittivat Japania toisen maailmansodan paatyttya ( 1945 ? 1952 ), miehityshallinnon johtajaa, yhdysvaltalaista kenraali Douglas MacArthuria kutsuttiin toisinaan valkoihoiseksi sh?guniksi .

Luettelo sh?guneista [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sh?gun Wikimedia Commonsissa