Sergei Mironovit? Kirov
(
ven.
Серге?й Миро?нович Ки?ров
,
27. maaliskuuta
(
J
: 15. maaliskuuta)
1886
Ur?um
,
Vjatkan kuvernementti
,
Venajan keisarikunta
?
1. joulukuuta
1934
Leningrad
,
Venajan SFNT
,
Neuvostoliitto
) oli neuvostovenalainen vallankumouksellinen ja myohemmin uskollinen stalinisti.
lahde?
Kirovin alkuperainen nimi oli Kostrikov (Ко?стриков). Han menetti vanhempansa nuorena, ja isoaiti kasvatti hanta seitsenvuotiaaksi, jolloin hanet laitettiin orpokotiin. Kostrikov muutti
Pietariin
ja liittyi 1904 Venajan sosiaalidemokraattiseen tyovaenpuolueeseen. Hanesta tuli keskeinen hahmo
bol?evikkien
osuudessa vallankumouksiin 1905 ja 1917.
lahde?
Kirov pidatettiin 1905 kolmeksi kuukaudeksi osallisuudesta
vuoden 1905 vallankumoukseen
. Paastyaan vankilasta han liittyi bol?evikkeihin. Hanet pidatettiin jalleen seuraavana vuonna ja tuomittiin kolmeksi vuodeksi kielletyn kirjallisuuden painamisesta. Hanet vangittiin tamankin jalkeen uudestaan. Vapauduttuaan Kirov muutti
Kaukasiaan
ja asui siella maaliskuun vallankumouksen puhkeamiseen saakka vuonna 1917. Kostrikov otti vallankumouksellisen salanimen Kirov, ja hanesta tuli lokakuun vallankumouksen jalkeen bol?evikkien sotilashallinnon johtaja
Astrahanissa
.
lahde?
Kirov osallistui sisallissotaan Pohjois-
Kaukasian
rintamalla vuoteen 1920 asti. Myohemmin hanesta tuli Azerbaid?anin kommunistipuolueen johtaja. Han oli 1922 luomassa
Transkaukasian sosialistista federatiivista neuvostotasavaltaa
, joka oli yksi neljasta Neuvostoliiton muodostaneesta neuvostotasavallasta. Hanesta tuli
Stalinin
laheinen apuri valtataistelussa vanhoja bol?evikkeja vastaan. Vuonna 1926 han sai
Leningradin
ja Luoteis-Venajan kommunistisen puolueen johtajan aseman.
lahde?
30-vuotias bol?evikkipuolueen jasen
Leonid Nikolajev
ampui Kirovin 1. joulukuuta 1934 Leningradissa
Smolnan palatsissa
. Stalin kaynnisti laajat puhdistukset, ja seurauksena oli monien vanhankaartin johtavien bol?evikkien pidatyksia ja teloituksia. Stalin vaitti murhan olleen osa suurempaa,
Lev Trotskin
johtamaa salaliittoa neuvostohallitusta vastaan.
[1]
Stalin kaytti Kirovin murhaa hyvakseen paastakseen eroon vanhoista bol?evikeista, jotka viela muistivat Stalinin olleen vain yksi kollektiivisen johdon jasen muiden joukossa. Tama on herattanyt epailyja, etta murhan takana olisikin ollut Stalin itse. Stalinin kuoleman jalkeen vallinneen
suojasaan
aikana aihe sai paljon huomiota, ja spekulaatiot jatkuivat viela 1990-luvulla. Yhdysvaltalainen tutkija Matthew E. Lenoe on teoksessaan
The Kirov Murder and Soviet History
arvioinut, etta murhaaja toimi yksin. Kirovin henkivartija kuoli seuraavana paivana, mutta se on tulkittu aidoksi
liikenneonnettomuudeksi
eika salaliiton peittelyksi.
[2]
Samaan johtopaatokseen tulee Stalin-elamakerran kirjoittaja
Oleg Hlevnjuk
[3]
, joka toteaa, etta Stalinin osuudesta ei ole loytynyt todisteita. Nikolajev oli epavakaa persoona, ja murhan taustalla saattoi olla mustasukkaisuusdraama.
[4]
- ↑
Hlevnjuk, Oleg V.:
Stalin. Diktaattorin uusi elamakerta
, s. 183-. Otava, 2019.
ISBN 978-951-1-34626-5
.
- ↑
Rentola, Kimmo: Kirovin murha ei vanhene.
Helsingin Sanomat
, 23.1.2011, s. C 3.
Artikkelin maksullinen verkkoversio
.
- ↑
Niemelainen, Jussi: Stalinin tulkki.
Helsingin Sanomat
, 22.9.2019, s. B 9.
Artikkelin verkkoversio
.
- ↑
Hlevnjuk, 2019, s. 180
|
---|
| Pietari (1703?1917)
| | |
---|
| Petrograd-Leningrad (1917?1991)
| |
---|
| Pietari (1991?)
| |
---|
|
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Tieteilijat
| |
---|
| Henkilot
| |
---|
| Muut
| |
---|
|