Tama artikkeli kertoo Salzburgin kaupungista. Salzburg on myos
osavaltio
.
Salzburg
on
Itavallan
neljanneksi suurin kaupunki ja
Salzburgin osavaltion
paakaupunki. Kaupunki sijaitsee
Salzachjoen
varrella
Alppien
juurella. Sen vakiluku oli vuoden 2019 alussa noin 154 200.
Salzburg on tunnettu ennen kaikkea
Mozartin
syntymakaupunkina, historiastaan ja barokkiarkkitehtuurista. Salzburgin suosiota matkakohteena on lisannyt erityisesti
Sound of Music
-elokuva, joka kuvattiin kaupungissa ja sen lahialueilla. Kaupunkiin paasee junalla
Munchenista
(150 km) kauniiden vuoristomaisemien kautta. Paakaupunkiin
Wieniin
on 300 km. Lahella Salzburgia sijaitsee Werfenin kaupunki, jonka lahella on
Eisriesenweltin
jaaluolat.
[2]
Salzburg sijaitsee Alppien pohjoisilla aluskukkuloilla lahella
Saksan
rajaa.
Salzachjoki
jakaa kaupungin kahtia.
[3]
Kaupungin pohjoispuolella on tasankoa ja etelapuolelta Alppien huippuja. Lahin vuorenhuippu, 1972 metria korkea Untersberg sijaitsee vain muutaman kilometrin paassa kaupungin keskustasta. Itse kaupungissa on kaksi pienempaa vuorta, Monchsberg ja Kapuzinerberg.
Salzburgin kunnan pinta-ala on 65,65 neliokilometria. Siita maatalousaluetta on 17 neliokilometria, puistoja 12 neliokilometria, metsaa 11 neliokilometria, rakennettuja alueita 7,7 neliokilometria ja vetta 2,4 neliokilometria.
[4]
Salzburg jakautuu 24 kaupunginosaan, lisaksi on 3 aluetta maaseudulla (Hellbrunn, Gaisberg, Heuberg).
Salzburgin aluejako.
- Aigen
- Altstadt
- Andra Viertel
- Elisabeth Vorstadt
- Gneis
- Gnigl
- Herrnau
- Itzling
- Langwied
- Lehen
- Leopoldskron-Moos
- Liefering
- Maxglan
- Morzg
- Neustadt
- Nonntal
- Parsch
- Riedenburg
- Sam
- Schallmoos
- Taxham
Salzburg /
Hohensalzburgin linnoitus
.
Varhaishistoriasta ruhtinaspiispojen keskuspaikaksi
[
muokkaa
|
muokkaa wikitekstia
]
Salzburgin paikalla sijaitsi
kelttilainen
asutuskeskus, ja
roomalaisaikana
se tunnettiin nimella Juvavum. Se sai piispanistuimen vuonna 739, ja kaupungista tuli arkkihiippakunnan keskus vuonna 798.
Pyhan saksalais-roomalaisen keisarikunnan
aikana Salzburgista kasvoi voimakkaan uskonnollisen ruhtinaskunnan keskus.
[3]
Salzburgin merkittavin ruhtinaspiispa oli vuosina 1587?1612 hallinnut
Wolf Dietrich von Raitenau
.
[5]
Han antoi italialaiselle arkkitehdille
Vincenzo Scamozzille
monia julkisten rakennelmien suunnittelutoita.
[3]
Raitenaun ansiosta kaupungin kuva muuttui
barokkiarkkitehtuurin
hallitsemaksi ja kaupunkiin rakennettiin muun muassa kirkkoja, palatseja ja puistoja. Raitenaun valtakausi paattyi Baijerin kanssa syntyneisiin erimielisyyksiin suolakaupasta ja han eli viimeiset aikansa vangittuna.
[5]
Muita merkittavia ruhtinaspiispoja olivat vuosina 1612?1619 hallinnut
Markus Sittikus von Hohenems
, joka rakennutti kaupunkia toisen italialaisen
Santino Solarin
kanssa, seka
Salzburgin yliopiston
perustanut
Paris von Lodron
, joka hallitsi vuosina 1619?1653, ja
Leopold Anton von Firmian
, jonka kausi oli 1727?1744.
[3]
Salzburgin ruhtinaspiispakunta maallistettiin vuonna 1803 hieman ennen
Napoleonin sotien
alkua.
[6]
Salzburg oli sotien aikana Ranskan ja Baijerin alaisuudessa, ja vuonna 1816 siita tuli osa
Itavallan keisarikuntaa
.
[5]
Salzburg oli alkujaan vain piirikunnan keskuskaupunki, mutta vuonna 1861 siita tuli osavaltionsa paakaupunki.
[6]
Salzburgin merkitys alkoi kasvaa uudestaan, kun sinne valmistui vuonna 1860 rautatieasema, joka alkoi myos kiihdyttaa turismia. Saksan ja Itavallan niin sanotun
Grunderzeit
-kauden aikana Salzburgia kehitetaan voimakkaasti, ja sinne rakennettiin uusia julkisia rakennuksia. Salzburgin kuuluisa
Salzburger Festspiele
-festivaali perustettiin vuonna 1917.
[6]
Salzburgiin liitettiin vuonna 1935 uusia alueita, ja kaupunkia laajennettiin uudestaan
kun Itavalta liitettiin Saksaan
vuonna 1939. Asukasluku kasvoi liitosten jalkeen 40 500 ihmisesta 77 000 ihmiseen.
Kansallissosialistien
valtakauden aikana kaupungissa oli rotusortoa ja poliittista painostusta ja monet pakkotyolaiset ja sotavangit joutuivat rakennustoihin, kuten Staatsbrucke-sillan rakentamiseen.
Toisen maailmansodan
aikana liittoutuneiden pommituksissa kuoli 547 ihmista ja 40 prosenttia rakennuksista vaurioitui pahoin.
[6]
Toisen maailmansodan jalkeen Salzburgiin saapui tuhansia pakolaisia, ja kaupungin vakiluku ylitti vuonna 1950 ensimmaisen kerran 100 000 asukkaan rajan. Kaupungissa perustettiin uusia asuinalueita, muun muassa
Leheniin
ja
Taxhamiin
. Salzburgin vanhaakaupunkia suojeleva laki hyvaksyttiin vuonna 1967, ja alue hyvaksyttiin
Unescon
maailmanperintoluetteloon
1996.
[6]
Salzburgin johdossa on pormestari, jota avustavat varapormestarit.
[7]
Pormestariksi valittiin vuonna 2019
Itavallan kansanpuolueen
Harald Preuner
.
[8]
Kaupunginvaltuustoon puolestaan valittiin vuoden 2019 vaaleissa 16 kansanpuolueen, 11
sosiaalidemokraattisen puolueen
, 6
vihreiden
, 2
liberaalifoorumin
, 1
kommunistisen puolueen
ja 1 Burger fur Salzburg -ryhman edustajaa.
[9]
Salzburgin asukasluku Itavallan tilastokeskuksen mukaan vuoden 2019 alussa oli 154 211,
[1]
ja se on osavaltionsa selvasti suurin kaupunki. Toiseksi suurimmassa kaupungissa
Halleinissa
oli vuoden 2018 alussa noin 21 000 asukasta.
[10]
Koko Itavallassa Salzburg on
Wienin
,
Grazin
ja
Linzin
jalkeen Itavallan valtion neljanneksi suurin kaupunki.
[11]
Salzburgin yliopisto
perustettiin vuonna 1620, mutta suljettiin myohemmin ja avattiin uudelleen vuonna 1963. Yliopiston lisaksi kaupungissa on musiikkikorkeakoulu
Mozarteum
ja alemman korkeakoulutason tanssikoulu Salzburg Experimental Academy of Dance SEAD.
Salzburgin vanha kaupunki on barokin mestariteos. Sen kirkot, torit ja suihkulahteet rakennettiin paaosin 1500- ja 1600-luvulla. Kaupungin nahtavyyksia ovat myos 1600-luvulla rakennetut barokkityylinen Salzburgin katedraali ja rokokootyylinen Mirabellin palatsi.
[12]
Kaupungissa on jarjestetty vuodesta 1920 alkaen
Salzburgin musiikkijuhlat
. Vuonna 1965 kaupungissa kuvattiin musikaali
The Sound of Music
. Musiikkijuhlilla kay joka kaudella yli 270 000 vierasta.
[13]
Salzburgissa pelaa
jaakiekkojoukkue
EC Red Bull
, joka pelaa Itavallan paasarjassa
ICE Hockey Leaguessa
.
[14]