Tama artikkeli kasittelee nykyvaltiota. Historiallisesta
Puntin maasta
on oma artikkeli.
Puntmaa
eli virallisesti
Somalian osavaltio Puntmaa
on autonominen valtio
Somalian
koillisnurkassa. Nimensa se on saanut
muinaisten egyptilaisten
Puntmaaksi kutsuman alueen mukaan. Puntmaa julistautui autonomiseksi valtioksi vuonna 1998, mutta esimerkiksi
Somalimaasta
poiketen se ei ole kuitenkaan pyrkinyt tayteen itsenaisyyteen. Alue on valttynyt Etela-Somalian laajoilta levottomuuksilta, mutta Puntmaa on kahakoinut Somalimaan kanssa rajoistaan. Puntmaan asukasluku on arviolta 2,4 miljoonaa ja sen paakaupunki on
Garoowe
.
Majerteenien sulttaanikunnan aikainen linnoitus.
Nimi Puntmaa on
muinaisten Egyptilaisten
nimitys alueelle, jonne tehtiin retkia aromaattisen pihkan takia.
[1]
1600-luvun ja 1800-luvun valilla nykyisen Puntmaan alue kuului
Majerteenien sulttaanikuntaan
, jolla oli merkittava asema alueen kaupassa. Vuosina 1888?1889 Majerteenista ja laheisesta
Hobyon sulttaanikunnasta
tuli
Italian
protektoraatteja
, jotka yhdistettiin
Italian Somaliaan
1920-luvulla. Somalia itsenaistyi vuonna 1960 ja uuteen valtioon liitettiin myos
Brittilainen Somalimaa
.
[2]
Tappiot alun perin suositussa
Ogadenin sodassa
Etiopiaa
vastaan nostattivat tuolloin Somaliaa hallinneen kenraali
Siad Barren
vastaista mielialaa. Huhtikuussa 1978 somalialaiseen
Majerteen
-klaaniin kuuluneet sotilasjohtajat yrittivat vallankaappausta, jonka epaonnistuttua osa heista pakeni Etiopian puolelle, jossa perustettiin
Somalian pelastuksen demokraattinen rintama
. Sen mallin mukaan perustettiin myos
Somalian kansallinen liike
, joka vaikutti sittemmin
Somalimaassa
. Liikkeet saivat tukea Etiopialta vuoteen 1988 saakka, jolloin Siad Barre ja Etiopian
Mengistu Haile Mariam
solmivat lopulta maidensa suhteet normalisoineen rauhansopimuksen, johon liittyi avun lopettaminen molempien maiden tukemille asejoukoille. Tilanne oli uhkaava Etiopiasta kasin toimiville somalialaisille jarjestoille, jotka olivat saaneet aiemmin Etiopian tukea. Somalian kansallinen liike aloittikin hyokkayksen Pohjois-Somaliaan, mika johti puolestaan taysimittaiseen
Somalian sisallissotaan
vuoden 1988 aikana.
[3]
Pitkaan Puntmaan politiikassa vaikuttanut
Abdullahi Yusuf
.
Somalian kansallisen liikkeen voittaessa lopulta Siadin joukot Somalimaassa Somalian pelastuksen demokraattinen rintama vapautti nykyisen Puntmaan alueen vuoteen 1991 mennessa. Muualla Somaliassa valtaan nousivat islamilaiset fundamentalistit.
Al-Ittihad al-Islamin
taistelijat pyrkivat valtaan myos
Bosassossa
, mutta taalla heidan yrityksensa kukistettiin. Puntmaassa alkoi kokeilu valtion rakentamisesta. Alue sai tukea Majerteen-klaanin alymystolta, joista monet palasivat alueelle ulkomailta. Julkisia palveluja pyrittiin palauttamaan, mutta nykyaikaisten hallintojarjestelmien puutteessa paikallisten suvunvanhempien valta lisaantyi ja virkamiesten asemat taytettiin sukusuhteiden perusteella.
[4]
Elokuussa 1998 Puntmaa julistettiin autonomiseksi valtioksi.
[2]
Puntmaalle ei kuitenkaan haluttu vaatia taytta itsenaisyytta. Monet Majerteen-klaanin jasenista asuivat Etela-Somaliassa ja Puntmaan vaikuttajat halusivat ehka myos mahdollistaa osuutensa valtakilpailusta koko Somaliassa.
[4]
Puntmaa oli myos sisaisesti hajanainen sissiarmeijan johtaja
Abdullahi Yusufin
ja Somalian poliisivoimien entisen paallikon
Muhammad Abshirin
kilpaillessa vallasta. Abdullahi valitutti itsensa presidentiksi maaliskuussa 1998, mutta Muhammad ei hyvaksynyt vaalien tulosta. Hanen virkakautensa paattyi vuonna 2001, mutta han kieltaytyi luovuttamasta valtaa. Kannattajineen han hyokkasi Bosasson lentokentalle elokuussa samana vuonna, jossa hyokkays kuitenkin torjuttiin. Abdullahi vaitti Puntmaan paatyneen islamistien kasiin ja sai nain tukea Etiopialta ja Yhdysvalloilta. Marraskuussa valittiin uudeksi presidentiksi
Jama Ali Jama
, jolta Abdullahi kaappasi vallan vuonna 2002. Hanen seuraajakseen valittiin vuonna 2005
Mahamud Muse Adde
. Talla valin Somalian valiaikaisen liittohallituksen presidentiksi noussut Abdullahi jatkoi ongelmien tuottamista seuraajansa kaudella. Vuonna 2007 Puntmaa kahakoi
Jemenin
kanssa jemenilaisten kalastajien oikeuksista ja kesakuussa Yhdysvallat pommitti
Bargalia
kaupungin ymparistoa, jonne
al-Qaidan
taistelijoiden sanottiin tehneen maihinnousun. Maata vaivasi myos
hyperinflaatio
.
[4]
Vuonna 2014 valitun presidentti
Abdiweli Mohamed Alin
kaudella Puntmaalla on taisteltu aari-islamilaista
al-Shabaab
-liiketta vastaan.
[2]
Puntmaa tuli tunnetuksi
Somalian merirosvojen
keskuksena. Merirosvoudella on ollut tarkea osa paikallisessa taloudessa. Kytkoksissa siihen olivat myos Puntmaan virkakoneiston vaikuttajat.
YK
:n tarkkailijaryhma sanoikin vuonna 2010, etta Puntmaa oli vaarassa ajautua rikollisvaltioksi.
[5]
Merirosvous oli huipussaan vuosien 2005 ja 2012 valilla, mutta sen merkitys on vahentynyt kansainvalisen laivasto-operaation lahivesilla.
[2]
Garoowe
on Puntmaan hallinnollinen paakaupunki, mutta sen taloudellinen paakaupunki on
Bosasso
. Puntmaan nykyinen presidentti
Abdiweli Mohamed Ali
valittiin virkaansa vuonna 2014. Han on Somalian ja Yhdysvaltojen kaksoiskansalainen ja toimi myos Somalian paaministerina vuosina 2011-2012.
[2]
Puntmaa julistautui autonomiseksi valtioksi Majerteen-klaanin kokouksessa vuonna 1998, mutta se pidattaytyi kuitenkin julistamasta taytta itsenaisyytta.
[6]
Maa on kytkenyt itsensa Somalian keskushallintoon etenkin klaanisiteiden takia.
[7]
Virallisesti valtioon onkin viitattu nimella Somalian Puntmaan valtio.
[8]
Puntmaa on kiistellyt naapurinsa Somalimaan kanssa Soon, Sanaagin ja Caynin alueiden omistuksesta. Osa Somalimaahan kuuluvista alueista on darodilaisten klaanien asuttamaa.
[7]
Kiistellylla rajalla on kayty myos aseellisia yhteenottoja.
[9]
Moskeija Bosassossa.
Puntmaan asukasluku on arviolta noin 2,4 miljoonaa.
[2]
Koillista Somaliaa eli nykyista Puntmaata ovat asuttaneet
darodit
, joita asuu myos esimerkiksi Koillis-
Keniassa
ja Etiopian
Ogadenin
alueella. Darodit ovat yksi
somalien
kuudesta paaryhmasta. Darodit kasittaa useita eri
klaaneja
, jotka ovat kuudesta paaryhmasta suurimpia ja laajimmille levittaytyneita.
[10]
Puntmaassa darodilaisiin klaaneihin kuuluvat
Majerteenit
, joiden lisaksi etenkin Somalimaan vastaisella rajalla asuu samaan tapaan darodilaisia
Dulbahante
ja
Warsangali
-klaanien jasenia.
[8]
Puntmaan paaasialliset kielet ovat
somalia
ja
arabia
ja sen valtauskonto on
islam
.
[2]
- Lewis, Ioan:
Somalia ja Somalimaa
. Suomentanut Sundstrom, Leif. Gaudeamus Helsinki University Press, 2008.
ISBN 978-952-495-327-6
.