Pilvenpiirtaja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
New Yorkissa sijaitseva Empire State Building oli maailman korkein rakennus vuosina 1931?1972.

Pilvenpiirtaja ( engl. skyscraper ) on korkea yhtenaisesti ihmisten oleskeluun soveltuva rakennus . Pilvenpiirtajalle ei ole virallista tai vakiintunutta korkeuskriteeria; kiinteistoinformaatioyhtio Emporiksen maaritelman mukaan pilvenpiirtaja on vahintaan 100 metria korkea kerrostalo . [1] Rakennusten luokittelussa kaytetaan joskus myos 500 jalan (152,4 metria) tai 150 metrin rajaa.

Historiaa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ensimmaiset rakennukset, joista on alettu kayttaa nimitysta ”pilvenpiirtaja”, rakennettiin Chicagoon 1870 - ja 1880-luvuilla , kun keskeisista liikepaikoista alkoi olla pulaa nopeasti kasvaneessa suurkaupungissa. Parhaat paikat haluttiin hyodyntaa mahdollisimman tehokkaasti, ja ainut mahdollisuus oli kasvattaa rakennusten kerrosmaaraa. Vuosisadan loppupuolella tapahtunut hissien kehitys ja uusi terasrunkorakenne loivat tekniset edellytykset entista korkeampien talojen rakentamiselle.

Ensimmainen turvallinen henkilohissi asennettiin tavarataloon New Yorkissa vuonna 1857. Taman jalkeen oli mielekasta rakentaa rakennuksia, jotka olivat yli viisi kerrosta korkeita. Arkkitehdit siirtyivat myos kayttamaan rakennuksissa raudasta tehtya tukirunkoa, jonka ansiosta alakerroksissa ei enaa tarvinnut olla seinina massiivisia tiilimuureja ylakerroksia kannattelemassa. Nain saatiin myos alimpiin kerroksiin enemman pinta-alaa myymaloita varten. Lopullinen lapimurto rakennustekniikassa oli teraksen kayttoonotto tukirakenteissa. Teras oli rautaa lujempaa ja kevyempaa, joten voitiin rakentaa entista korkeampia rakennuksia. [2]

Maailman ensimmaisena pilvenpiirtajana pidetaan yleisesti Chicagon Home Insurance Buildingia , joka valmistui 1884?1885. Siina oli terasrunko, kymmenen kerrosta ja korkeutta 42 metria. Terasrungon lisaksi rakennus tukeutui kuitenkin myos perustuksen graniittipilareille ja takaosan tiiliseinaan. [3]

Sahkovalon ja koneellisen ilmastoinnin myota voitiin suuriin rakennuksiin sijoittaa tiloja muuallekin kuin ulkoseinalle, ja Chicagon ja New Yorkin keskustoihin rakennettiinkin 1900-luvun alussa suuri maara korkeita rakennuksia. Uudet pilvenpiirtajat olivat aina vain korkeampia, ja 1930-luvulla rakennettiin jo 300-metrisia torneja.

Pilvenpiirtajia alettiin vahitellen rakentaa myos muihin Yhdysvaltain suuriin kaupunkeihin seka 1930-luvulla myos Latinalaiseen Amerikkaan, Japaniin ja Hongkongiin . Myos Moskovaan rakennettiin ”Stalinin hampaina” tunnetut seitseman pilvenpiirtajaa.

Muuallekin Eurooppaan alkoi nousta pilvenpiirtajia, ensimmaisena Madridiin 1950-luvulla, ja esimerkiksi Frankfurt am Main on nykyisin tunnettu lukuisista pilvenpiirtajistaan. Euroopassa pilvenpiirtajia on kuitenkin rakennettu vahemman kuin Pohjois-Amerikassa. Paasyyna on, etta Euroopassa suurkaupunkien keskustat kasvoivat 1800-luvulla, ennen kuin pilvenpiirtajien rakennustekniikka kehittyi. Euroopan suurkaupungeissa on edelleen melko vahan pilvenpiirtajia. Esimerkiksi Pariisissa on 1990-luvun alusta asti ollut kiellettya rakentaa yli 37 metria korkeita rakennuksia; La Defensen alue pilvenpiirtajineen sijaitsee kolmen kunnan alueella hallinnollisesti Pariisin ulkopuolella. [4] Kaupungin ainoaa pilvenpiirtajaa, 209 metria korkeaa ja 58-kerroksista Tour Montparnassea (1972) on pidetty rumana. Siita huolimatta rakennuksesta on tullut tarkea turistikohde. [5] Vuonna 2008 hallinto on antamassa luvan kuudelle maksimissaan 200 metria korkealle pilvenpiirtajahankkeelle eri puolille kaupunkia. [6] Myohemmin kaupunginvaltuusto antoi luvan kuudelle rakennukselle. [7]

Pitkaan maailman korkein pilvenpiirtaja oli 1931 New Yorkiin valmistunut 102-kerroksinen ja 381 metria korkea Empire State Building . Yhdysvaltoihin rakennettiin 1970-luvulla ensimmaiset yli 400 metria korkeat pilvenpiirtajat. Maailman korkein rakennus oli parin vuosikymmenen ajan Chicagon 442 metria korkea Willis Tower (aikaisemmin Sears Tower), kunnes 1998 valmistunut Kuala Lumpurin Petronas Towers ohitti sen korkeudessa. Sen jalkeen on alkanut erittain korkeiden pilvenpiirtajien rakennusbuumi.

Kun vuonna 1989 maailman kymmenen korkeinta asuin- tai toimistorakennusta sijaitsivat kaikki Yhdysvalloissa, vuonna 2009 maailman kymmenen korkeimman asuin- ja toimistorakennuksen luetteloon mahtui enaa yksi amerikkalainen rakennus; muut sijaitsivat Lahi-idassa ja muualla Aasiassa. [8]

2000-luvulla Lahi-itaan on suunniteltu useita poikkeuksellisen korkeita rakennuksia, kuten Burj Khalifa , joka oli valmistuttuaan 828-metrinen. Japaniin on hahmoteltu jopa neljan kilometrin korkuista rakennusta nimelta X-Seed 4000 . lahde?

Pilvenpiirtajat Suomessa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Helsingissa kaytiin kiistaa pilvenpiirtajien rakentamisesta 1920-luvulla . Kyse oli kuitenkin melko matalista rakennuksista, silla suunniteltu Suomi-Filmin Kino-Palatsi -rakennus Pohjois-Esplanadin ja Keskuskadun kulmaan olisi ollut 17?18-kerroksinen, mutta se sai luvan vain 12-kerroksisena eika toteutunut. Toteutunut Hotelli Tornin torniosa on vain 14-kerroksinen, ja se rakennettiin ennen rakennusluvan saantia, silla asian kasittely oli viela kesken Korkeimmassa oikeudessa . [9]

Helsingin asemakaava-arkkitehtina oli tuolloin Bertel Jung , joka oli piirtanyt Hotelli Tornin rakennuksen. Han vastusti Suomi-Filmin Kino-Palatsi-hanketta, jonka takana olleet tulkitsivat, etta kyse oli ruotsinkielisten arkkitehtien ja liikemiesten hyokkayksesta suomenkielista yritystoimintaa vastaan aikana, jolloin kielikiistat olivat kuumimmillaan. 1930-luvun lama pani pisteen pilvenpiirtajahankkeille, ja jo 1929 hyvaksytty rakennusjarjestys otti rakennuskorkeuteen tiukemman kannan. [9]

2000-luvulla Suomeen on alettu rakentaa yli 20-kerroksisia rakennuksia kuten Helsingin Cirrus ja Tampereen Hotelli Torni . Helsingin Kalasatamaan ja Keski-Pasilaan , Espoon Keilaniemeen ja Tampereelle on kaavoitettu korkeiden rakennusten ryhmia. Korkeimpiin on suunniteltu noin 40 kerrosta. Suomen ensimmainen pilvenpiirtaja [a] on syksylla 2019 valmistunut 134 metria korkea Majakka Helsingin Kalasatamassa. [10]

Nykyaikainen pilvenpiirtaja [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Rakenteellisena haasteena pilvenpiirtajissa on rakenteiden kantavuuden lisaksi rungon riittava jaykistys tuulikuormia vastaan. Nykyaikaisissa pilvenpiirtajissa on tavallisesti teraksesta ja lujitetusta betonista valmistettu jaykistava keskirunko. Keskirungon yhteydessa sijaitsevat hissikuilut, porraskaytavat ja pystysuorat ilmastointikanavat. Tamantyyppinen rakenne kestaa hyvin tuulikuormia ja ehkaisee rungon varahtelyja. [11] Pohjois-Amerikassa on kaytetty paaasiassa terasrunkorakenteita, muualla on rakennettu myos betonirunkoisia pilvenpiirtajia. lahde?

Suomeen 2010-luvulla suunnitellut korkeat tornit on kaikki suunniteltu betonirunkoisiksi. Julkisivumateriaaleina kaytetaan tyypillisesti alumiinia ja lasia, seka komposiittirakenteita kevytrakenteisissa julkisivuissa, tai betonirakenteita. lahde?

Paloturvallisuus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Korkeat rakennukset tehdaan paloturvallisemmiksi kuin matalat. Pilvenpiirtajissa kaytetaan poikkeuksetta automaattista palonsammutusjarjestelmaa . Porras- ja hissikuilut palo- ja savueristetaan ja niiden edessa on savueristetty aula, kun matalissa kerrostaloissa huoneistot ja hissit avautuvat yleensa suoraan porrashuoneeseen. Kun aikaisemmin hissien kaytto poistumiseen paloevakuoinnissa kiellettiin, uusi hissitekniikka mahdollistaa nyt niiden kayton evakuointiin, ja tavasta on tulossa normi. [12] [13] Hissien sahkonsaanti turvataan palosuojatuilla kaapeleilla ja sahkokatkon varalta talon omalla virtalahteella. Tulipalon yhteydessa evakuoidaan yleensa vain lahimmat kerrokset, ellei sprinklerijarjestelma ole sammuttanut tai rajoittanut paloa niin ettei evakuointia tarvita. Hissien kaytto merkitsee sita, etta liikuntarajoitteisten on helpompi poistua modernista pilvenpiirtajasta kuin vanhasta kerrostalosta, jonka hissien kaytto palotilanteessa on kielletty ja porrashuone tayttyy savulla. lahde?

Pelastusalan asiantuntijoiden mukaan automaattisilla sammutusjarjestelmilla varustetut tornitalot eivat ole vahemman paloturvallisia kuin matalat rakennukset. [14] [15]

Korkeimpia rakennuksia lahihistoriasta tahan paivaan [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Rakennettu Nimi Kaupunki Maa Korkeus (m) Kerroksia Huipun korkeus (m) Rakennuksen tila
1873 Equitable Life Building New York   Yhdysvallat 43  8 Purettu [16]
1889 Auditorium Building Chicago   Yhdysvallat 82  17 106  Kaytossa [16]
1890 New York World Building New York   Yhdysvallat 94  20 106  Purettu [16]
1894 Manhattan Life Insurance Building New York   Yhdysvallat 106  18 Purettu [16]
1899 Park Row Building New York   Yhdysvallat 119  30 Kaytossa [16]
1901 Philadelphian kaupungintalo Philadelphia   Yhdysvallat 155,8  9 167  Kaytossa [16]
1908 Singer Building New York   Yhdysvallat 187  47 Purettu [16]
1909 Met Life Tower New York   Yhdysvallat 213  50 Kaytossa [16]
1913 Woolworth Building New York   Yhdysvallat 241  57 Kaytossa [16]
1930 40 Wall Street New York   Yhdysvallat 70 283  Kaytossa [16]
1930 Chrysler Building New York   Yhdysvallat 282  77 319  Kaytossa [16]
1931 Empire State Building New York   Yhdysvallat 381  102 449  Kaytossa [16]
1972 World Trade Center (pohjoistorni) New York   Yhdysvallat 417  110 526,3  Tuhoutunut [16]
1974 Willis Tower Chicago   Yhdysvallat 442  108 527  Kaytossa [16]
2003 Taipei 101 Taipei Taiwan 448  101 509  Kaytossa [16]
2010 Burj Khalifa Dubai   Yhdistyneet arabiemiraatit 828 162 818 Kaytossa

Kuuluisia pilvenpiirtajia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Huomautukset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ 100 metrin maaritelman mukaan

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ skyscraper, definition  (kiinteistoinformaatioyhtion verkkosivu) Emporis Standards . Emporis GMBH. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 14.8.2012. (englanniksi)
  2. ↑ Skyscraper Encyclopædia Britannica. Viitattu 2.8.2009.
  3. ↑ Home Insurance Building  (kiinteistoinformaatioyhtion verkkosivu) Emporis . Emporis GMBH. Viitattu 14.8.2012. (englanniksi)
  4. ↑ Pilvenpiirtaja nousemassa Pariisiin pitkan pannan jalkeen , Helsingin Sanomat 3.10.2008 B1, www-linkki (maksullinen) [ vanhentunut linkki ]
  5. ↑ Ganley, Elaine: Paris skyscraper, an eyesore to some, has new problem: asbestos contamination ( Arkistoitu ? Internet Archive), AP Worldstream 15.3.2005, Associated Press (luettu 10.10.2008)
  6. ↑ Faure, Gaelle: Paris considering taller buildings ( Arkistoitu ? Internet Archive), AP Online 8.7.2008, Associated Press (luettu 10.10.2008)
  7. ↑ Paris to allow high-rise buildings 8. heinakuuta 2008. France 24. Viitattu 16.7.2019. (englanniksi)
  8. ↑ Marko Laitala: Korkeimmat pilvenpiirtajat nousevat idassa - Top10:ssa vain yksi amerikkalainen tekniikka&talous . 1.11.2009. Talentum. Viitattu 14.8.2012. [ vanhentunut linkki ]
  9. ↑ a b Antti Manninen: Helsinki taisteli pilvenpiirtajista. Helsingin Sanomat , 4.4.2011, s. A8, A12.
  10. ↑ Jari Pietilainen: Suomen korkein pilvenpiirtaja saa ensimmaiset asukkaansa ? muuttorumba kestaa 4 viikkoa Helsingin Uutiset . 25.11.2019. Viitattu 12.4.2020.
  11. ↑ Finniston, Monty & Williams, Trevor & Bissell, Christopher: ”Skyscraper”,  Oxford Illustrated Encyclopedia of Invention and Technology , s. 322. "Modern skyscrapers such as the World Trade Center, New York, have steel and concrete hull-and-core structures. The central core?a reinforced concrete tower?contains lift shafts, staircases, and vertical ducts. From this core, the concrete and steel composite floors span on to a steel perimeter structure; a lightweight aluminium and glass curtain wall encloses the building. This type of construction is the most efficient so far designed against wind forces.". Oxford University Press, 1992. ISBN 0-19-869138-6 . (englanniksi)
  12. ↑ Use of Lift for Evacuation of Building Occupants (pdf (5.0 Mt))  (hissien kayttoopas) Randy Tan Fire Safety & Shelter Department, SCDF. Arkistoitu 27.8.2014. Viitattu 14.8.2012. (englanniksi)
  13. ↑ Richard W. Bukowski: Protected Elevators For Egress And Access During Fires In Tall Buildings (pdf) fire.nist.gov. Viitattu 14.8.2012. (englanniksi)
  14. ↑ Pelastusalan ammattilaiset: Korkeat rakennukset paloturvallisia Rakennuslehti . 13.2.2012. Suomen Rakennuslehti Oy, Sanoma. Viitattu 14.8.2012.
  15. ↑ Pelastusalan ammattilaiset: Korkeat rakennukset paloturvallisia Hs.fi . 11.2.2012. Sanoma. Arkistoitu 13.2.2012. Viitattu 14.8.2012.
  16. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Tallest Buildings  (kiinteistoinformaatioyhtion verkkosivu) Emporis . Emporis GMBH. Viitattu 14.8.2012. (englanniksi)

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Silja Laine: ”Pilvenpiirtajakysymys” ? Urbaani mielikuvitus ja 1920-luvun Helsingin aariviivat . Turun yliopisto 2011 (vaitoskirja).

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

 

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pilvenpiirtaja&oldid=22097013 ”