Koordinaatit: 26°N , 52°E

Persianlahti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Persianlahti
Persianlahti sateliittikuvassa
Persianlahti sateliittikuvassa
Sijainti Arabianniemimaan ja Iranin valissa
Merialue Arabianmeri
Valtiot
Valtio Iran
Saudi-Arabia
Irak
Kuwait
Qatar
Bahrain
Yhdistyneet arabiemiirikunnat
Oman ( Musandam )

Persianlahti ( pers. ‏خلیج فارس‎ ), on Intian valtameren lahti Iranin ja Arabian niemimaan valissa. Hormuzinsalmi ja Omaninlahti yhdistavat sen Arabianmereen . Suuret Eufrat - ja Tigrisjoet laskevat Persianlahteen sen lansipaassa. Persianlahden pituus on 990 kilometria ja sen kapein kohta Hormuzinsalmessa on 55 km. [1] Persianlahden rannikon valtiot ovat Oman , Arabiemiirikunnat , Qatar , Saudi-Arabia , Kuwait , Irak ja Iran seka saarivaltio Bahrain .

Persianlahden ymparistossa on maailman merkittavimmat oljyvarat . Persianlahti oli Iranin?Irakin sodan nayttamona 1980?1989. Myos Persianlahden sota kaytiin talla alueella. Sodan yhteydessa mereen laskettiin paljon oljya.

Maantiede [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Persianlahti on Intian valtameren matala reunameri, jonka pinta-ala on noin 241 000 neliokilometria. Sen pituus on 990 kilometria, ja se on leveimmillaan 340 kilometria. Hormuzinsalmi on kapeimmillaan manneralueelta toiselle 55 kilometria levea. [1] Avovetta on kuitenkin vain noin 34 kilometria Iranin L?raksaarelta Omanin Quoinsaarelle . [2]

Persianlahti on matala meri. [2] Suurimmat syvyydet ovat Hormzuinsalmessa seka lahden kaakkoisosassa. Iranin puolinen vesialue on selvasti syvempi kuin Arabian rannikko. Arabian puolella on laaja matala alue, joka harvoin on yli 35 metria syvaa. [1]

Iranin rannikko on vuoristoista, ja rannikkotasanko on siella paikoin hyvin kapea. Iranissa myos rannikkokalliot ovat yleisia. B??ehrin kaupungin pohjoispuolella rannikkotasanko alkaa leveta, ja lahden pohjoisosassa on laaja Eufratin , Tigrisin ja Karunin suistomainen tasanko. Arabian niemimaan rannikolla ei juurikaan ole kallioita. Poikkeuksena on Qatarin niemimaan juuri ja Musandamin niemimaa . [1]

Persianlahteen laskevista joista merkittavimmat ovat Eufrat, Tigris ja Karun, jotka laskevat yhteista Shatt al-Arabin jokea pitkin lahteen. Niiden virtaus on suurimmillana kevaalla ja alkukesasta. Iranin rannikolta Persianlahteen virtaa joitakin kausittaisia jokia, mutta Arabian niemimaalta lahteen ei kaytannossa tule ollenkaan makeaa vetta. [1]

Ilmasto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Persianlahden ilmasto on lahes ympari vuoden kuuma tai lammin, vaikka aivan luoteisosissa voikin talvisin olla melko viileaa. Sadanta tulee suurimmaksi osaksi marras-huhtikuussa, ja eniten sataa lahden koillisosassa. Puuskat ja vesipatsaat ovat yleisia syksyisin, jolloin tuulen nopeus voi yltaa yllattaen jopa 150 kilometriin tunnissa. [1]

Luonto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Persianlahden delfiineja.

Persianlahdessa elaa yli 700 kalalajia. [3]

Koralliriutat reunustavat Iranin rannikkoa lahden pohjoisreunalla seka useimpia saaria Saudi-Arabiasta Iraniin. Lahden etelaranta on kalkki- ja hiekkakivea, mika ei ole suotuisaa koralliriuttojen muodostumiselle. Meriveden lampotilan ja suolaisuuden vaihteluvalit ovat Persianlahdella maailman suurimpia, ja riuttojen elaimiston on ollut sopeuduttava naihin ankariin olosuhteisiin. [4] Lampotilojen kohoaminen aikaisempaa korkeammalle on aiheuttanut korallien vaalenemista ja kuolemaa. Jopa 35 prosenttia riutoista on jo menetetty. Tuhoa aiheuttavat myos piikkikruunun hyokkaykset seka ihmisen aiheuttamat tuhot kuten oljypaastot ja vastuuton maankaytto. [5]

Persian- ja Omaninlahdella on tavattu lukuisia meressa elavia nisakkaita. Yleisimpia havainnoissa ovat rosopyoriainen , intiankyttyradelfiini ja pullokuonodelfiineihin kuuluva Tursiops aduncus , mutta tama voi osittain johtua siita, etta nama lajit viihtyvat lahella rannikkoa. [6]

Bu Tinahin saariryhma Abu Dhabissa on harvinainen lintujen ja kilpikonnien pesapaikka, jossa on tavattu jopa 600 dugongia . [7]

Talous [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Persianlahden alueen oljy- ja kaasukentat ja putket. Punaisella kaasuputket, vihrealla oljyputket.

Persianlahden ymparistossa on maailman merkittavimmat oljyvarat. Vuonna 2002 arvioitiin, etta Persianlahden valtioilla oli kaksi kolmasosaa maailman tunnetuista oljyvaroista ja yli kolmasosa kaasuvaroista. [8] Persianlahden alla on myos maailman suurin merenalainen oljykentta al-Safaniya . [9]

Kalastus on alueen toiseksi tarkein tulonlahde oljyn ja kaasun jalkeen. Suurin osa kalastualuksista on puisia ja lasikuituisia veneita, jotka kayttavan monia pyydyksia kuten verkkoja, siimoja ja kalapatoja. Kuwaitilla, Saudi-Arabialla ja Iranilla on myos troolareita, jotka pyydystavat katkarapuja osan aikaa vuodesta. Qatar ja Bahrain ovat luopuneet ammattimaisesta katkaravunpyynnista 1990-luvulla. [10] Persianlahdella kalastetaan edelleen perinteisilla kiinteilla kalapyydyksilla eli kalapadoilla. Virallisten tilastojen mukaan kalansaaliit ovat 5 260 tonnia vuodessa, mutta satelliittikuvista analysoitujen pyydysten maara viittaa paljon suurempiin kalastusmaariin. [11]

Helmenkalastus on ollut perinteinen elinkeino Persianlahden rannoilla tuhansien vuosien ajan. [12]

Persianlahdella on 33 satamaa kahdeksassa maassa. [13] Monet Persianlahden maat ovat investoineet voimakkaasti satamatoiminnan kehittamiseen 2010-luvulla. [14]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b c d e f Persian Gulf Encyclopedia Britannica . 13.9.2022. Viitattu 22.11.2022.
  2. ↑ a b Guive Mirfendereski: ”Persian Gulf”. Teoksessa The Oxford Encyclopedia of Maritime History . Oxford University Press, 2007. ISBN 9780195130751 . Wikipedia-library (viitattu 22.11.2022). (englanniksi)
  3. ↑ Saltwater Fish Species in Persian Gulf Mongabay / Fishbase . Viitattu 20.11.2016.
  4. ↑ Pilcher, N.J., S. Wilson, S.H. Alhazeem & M.R. Shokri: Status of Coral Reefs in the Arabian/Persian Gulf and Arabian Sea Region (abstract) Status of Coral Reefs of the World . 2000. ReefBase Online Library. Arkistoitu 20.11.2016. Viitattu 20.11.2016.
  5. ↑ Conservation of Coral Reefs in the Persian Gulf WWf Panda . Viitattu 20.11.2016.
  6. ↑ Owfi, F.; Braulik, G. T.; Rabbaniha, M.: Species diversity and distribution pattern of marine mammals of the Persian Gulf and Gulf of Oman ? Iranian waters (abstract) Iranian Journal of Fisheries Sciences / porpoises.org . 2016. Viitattu 20.11.2016.
  7. ↑ Rare Sea Turtles and Other Wildlife Living Happily on Persian Gulf Atoll Green Prophet . 2010. Viitattu 20.11.2016.
  8. ↑ Persian Gulf Oil and Gas Exports Fact Sheet Persian Gulf . Viitattu 20.11.2016.
  9. ↑ Safaniya Field Upgrade, Persian Gulf, Saudi Arabia Offshore Technology . Viitattu 20.11.2016.
  10. ↑ Dalal Al-Abdulrazzak, Dirk Zeller, Dyhia Belhabib, Dawit Tesfamichael, Daniel Pauly: Total marine fisheries catches in the Persian/Arabian Gulf from 1950 to 2010 Regional Studies in Marine Science . 2015. Viitattu 20.11.2016.
  11. ↑ Google Earth reveals Persian gulf fish catch is six times larger than thought The Guardian . 2013. Viitattu 20.11.2016.
  12. ↑ Richard LeBaron Bowen, Jr.: The Pearl Fisheries of the Persian Gulf Middle East Journal . 1951. Viitattu 20.11.2016.
  13. ↑ Persian Gulf Port Map World Port Source . Arkistoitu 28.11.2012. Viitattu 20.11.2016.
  14. ↑ Grey E: Gulf ports ramp up Shop Technology . 2010. Viitattu 20.11.2016.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Persianlahti UN [1]

 

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Persianlahti&oldid=22350867 ”