Ortodoksinen kalenteri
perustuu
ortodoksisen kirkon
vanhaan perinteeseen. Ortodoksinen nimipaivakalenteri poikkeaa
Suomessa
yleisessa kaytossa olevasta nimipaivakalenterista.
Kirkkovuoden jokaiselle paivalle, niin sanottuja
suuria liikkumattomia juhlia
lukuun ottamatta, on ortodoksisessa kalenterissa nimetty kyseisen paivan
pyha
tai useampi pyha. Kyseisena paivana muistellaan tata tai naita pyhia ihmisia kirkon kanonisoimina hurskaina kilvoittelijoina ja esimerkkeina muille ihmisille.
Ortodoksisessa perinteessa ei tavallisesti juhlita tavallista lansimaista,
protestanttisen
perinteen mukaista
nimipaivaa
ja kyseista henkiloa. Nimipaivana muistelun kohteena on elavan henkilon sijasta hanen nimeensa liittyva taivaallinen esirukoilija ja hanen muistonsa. Nimipaiva on vain sina paivana, jolloin muistellaan omaa taivaallista suojelijaa, vaikka samalla pyhalla saman (etu)nimisilla pyhilla olisi muitakin muistelupaivia
selvenna
. Ortodoksillakin on siis vain yksi ”nimipaiva” vuodessa.
- Kasanko, A. (toim.):
Nimi ja usko: Ortodoksinen ristimanimiopas
. 2. painos (1. painos 1952). Joensuu: Ortodoksinen veljesto, 1982.
ISBN 951-95470-6-1
.