Olavi Rimpilainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

 

Olavi Rimpilainen
Oulun hiippakunnan piispa
1979?2000
Edeltaja Kaarlo Johannes Leinonen
Seuraaja Samuel Salmi
Henkilotiedot
Koko nimi Vaino Olavi Rimpilainen
Syntynyt 12. elokuuta 1937
Siilinjarvi
Kuollut 3. joulukuuta 2019  (82 vuotta)
Oulu
Kansalaisuus Suomi
Ammatti piispa, Kirkon koulutuskeskuksen johtaja
Arvonimi dosentti
Vanhemmat Vaino Adolf Rimpilainen
Kaisa Matilda Jarn
Puoliso Ritva Anneli Takala ( vih.  1959)
Muut tiedot
Koulutus pappisvihkimys (1961)
teologian tohtori (1971)
Tutkinnot Helsingin yliopisto
Uskonto kristinusko

Vaino Olavi Rimpilainen ( 12. elokuuta 1937 Siilinjarvi ? 3. joulukuuta 2019 Oulu [1] ) oli suomalainen pappi. Han toimi Oulun hiippakunnan piispana vuosina 1979?2000. Han tuli tunnetuksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon viimeisena piispana, joka kieltaytyi hyvaksymasta naispappeutta . [2]

Elamakerta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Rimpilainen valmistui teologian kandidaatiksi vuonna 1961 Helsingin yliopistosta . Han vaitteli teologian tohtoriksi 1971 vaitoskirjalla Lantisen perinteen mukainen hautauskaytanto Suomessa ennen isoavihaa ja julkaisi 1970-luvun aikana myos nelja muuta kirkkohistoriallista tutkimusta. Rimpilainen tyoskenteli pappina Pielisensuun seurakunnassa Joensuussa seka uskonnonopettajana Joensuun normaalilyseossa ennen valintaansa Kirkon koulutuskeskuksen johtajaksi vuonna 1974. Tasta tehtavasta han siirtyi Oulun hiippakunnan piispaksi vuonna 1979.

Piispuuskaudellaan Rimpilainen ajoi kirkolliskokouksessa monia hankkeita, joiden tavoitteena oli saamelaisten aseman parantaminen Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Tarkea osa uudistusta olivat saamenkieliset kirkolliset kirjat. Rimpilainen toimi vuodesta 1997 myos puheenjohtajana kasikirjakomiteassa, joka valmisteli kirkollisten toimitusten uudistuksen. [3]

Oulun piispana Rimpilainen profiloitui Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nakyvimpana ns. vanhan virkakasityksen kannattajana. Vaikka kirkko hyvaksyi naispappeuden virallisesti 1986, Rimpilainen pitaytyi vanhaan virkakasitykseen ja kieltaytyi kategorisesti vihkimasta naisteologeja papeiksi. Taman vuoksi Oulun hiippakunnassa palvelleet naispapit vihittiin papeiksi muissa hiippakunnissa. [4] Rimpilaisen seuraajaksi Oulun piispan virkaan valittiin vuonna 2000 naispappeuden hyvaksyva Samuel Salmi .

Nykyisin Oulun tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherrana eli tuomiorovastina toimiva Satu Saarinen on vaitellyt naispappien kokemuksista Oulun hiippakunnassa piispa Rimpilaisen aikana. Vaitoskirja hyvaksyttiin Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa vuonna 2005. [5]

Elakkeelle jaamisensa jalkeen Rimpilainen oli kirkon konservatiivisten jarjestojen, kuten Lansi-Suomen rukoilevaisten , Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen ja Lahetyshiippakunnan , toiminnassa mukana. [6]

Teokset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Kun Jumala tuli ihmiseksi : piispa Olavin joulukirja . Sley-Media, 2012.
  • Sanon enka perruuta . Sley-Media, 2011.
  • Seppo Sirkka:  Nostan silmani vuoria kohti . Kirjapaja, 2004.
  • Oot vappaa : piispa Olavin puheita . SLEY-kirjat, 2002.
  • Eppailematta : Oulun piispan opettavaisia lukuja . SLEY-kirjat, 2000.
  • Heraava toivo . Kirjapaja, 1995.
  • Paivajumalanpalvelus Viipurin hiippakunnassa puhdasoppisuuden aikana . Suomalainen teologinen kirjallisuusseura, 1980.
  • In labore et aerumna : luterilaisten seurakuntien papinvirkojen hoito isonvihan aikana Suomessa . Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1978.
  • Kristillisen mietiskelyn aakkosia . SLEY-kirjat, 1977.
  • Joensuun seudun uskonnollinen elama 1848-1953 . Joensuun kaupunki, 1975.
  • Suomalainen hautauspuhe puhdasoppisuuden aikana . Suomalainen teologinen kirjallisuusseura, 1973.
  • Lantisen perinteen mukainen hautauskaytanto Suomessa ennen isoavihaa . Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1971.

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Timo Junkkaala:  Olavi Rimpilainen: Viimeinen vanhauskoinen . Perussanoma Oy, 2021. ISBN 978-951-888-847-8 .
  • Jouko M. V. Heikkinen & Veijo Koivula:  Crux spes unica = risti, ainoa toivo: piispa Olavi Rimpilainen 75 vuotta . Aurinko, 2012. ISBN 978-952-230-088-1 .
  • Toimituskunta; Keijo Nissila ja muita:  Arpa lankesi ihanasta maasta : piispa Olavi Rimpilaisen juhlakirja . Kirjapaja, 2000. ISBN 951-625-684-8 .

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ Rytkonen, Jussi: Oulun emerituspiispa Olavi Rimpilainen on kuollut Kotimaa24 . 5.12.2019. Helsinki: Kotimaa Oy. Viitattu 5.12.2019.
  2. ↑ Talonen, Jouko: Rimpilainen, Olavi (1937?). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen) . 24.8.2012. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  3. ↑ Antila, Jaakko Olavi:  Kansankirkko ristipaineessa: Suomen luterilainen kirkolliskokous 1974?2011 , s. 129?130, 309. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1407. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014. ISSN 0355-1768 . ISBN 978-952-222-544-3 . doi : 10.21435/skst.1407 .
  4. ↑ Degerman, Risto & Juopperi, Hanna: Piispa Salmi: Viimeisetkin naispappeuden vastustajat muutoksen edessa Yle Uutiset . 11.3.2013. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 4.9.2020.
  5. ↑ Tiuraniemi, Olli: Vaitos: Hylatyista hyvaksytyiksi ? naispapit taysivaltaisiksi kirkon tyontekijoiksi 3.5.2005. Lapin yliopisto. Viitattu 11.6.2020.
  6. ↑ Tacina, Bogdan: Su?ska rybka Farni sbor Slezske cirkve evangelicke. Arkistoitu 18.8.2016. Viitattu 28.6.2016.


Oulun piispan vaakuna Edeltaja:
Kaarlo Johannes Leinonen 		Oulun piispa
1979–2000 		Seuraaja:
Samuel Salmi
Kansainvaliset
Kansalliset
Henkilot
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Olavi_Rimpilainen&oldid=22188601 ”